Talonrakennus- ja remonttiketju

[Tadu]

Kellään kokemusta tai mielipidettä poistoilmalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun yhdistämisestä?

Pilp Nilan EC9 viilennys ei riitä kesällä kun +25 eikä kompuran lämmitys kun ollaan nollassa. Eli ainakin teoriassa voisi ILP:llä vähentää talvella sähkön kulutusta kun ei tarvitse lattialämmitystä huudattaa niin paljoa ja kesällä saisi viilennystä.

 

[444]

Voi se myös olla, ettei tuo kyseinen haara tuuletu riittävän tehokkaasti. Joskus näitä on tullut vastaan pidemmissä vedoissa altaille, joissa suuremman virtaaman hana, eli keittiön, autotallin tai kodinhoitohuoneen hanat yleensä kyseessä. Allaskaappiin virittelemään alipaineventtiiliä..

Mihin kohtaan alipaineventtiili pitäisi tuota linjaa tyrkätä? Sillä nyt saisi ainakin helposti testattua, että siitäkö se on kiinni.

 

[Bob Rambo]

Mihin kohtaan alipaineventtiili pitäisi tuota linjaa tyrkätä? Sillä nyt saisi ainakin helposti testattua, että siitäkö se on kiinni.

Paras olisi, jos sen saisi rakennettua siten, että alipaineventtiili on putken päässä. Eli jos lattiasta allaskaappiin nousee 75mm viemäri, laitat nousuun Y-haaran (75-50-75), jossa allas liittyy haaralähtöön ja alipaineventtiili haaran päätyyn niin korkealle kuin mahdollista.

Alipaineventtiilin tulee siis olla altaan vesilukkoa korkeammalla.

 

[benicio]

Ja pelkkä avonainen viemärinpää toki testimielessä ajaa saman asian, alipaineventtiili vain estää hajut viemäristä.

 

[444]

Paras olisi, jos sen saisi rakennettua siten, että alipaineventtiili on putken päässä. Eli jos lattiasta allaskaappiin nousee 75mm viemäri, laitat nousuun Y-haaran (75-50-75), jossa allas liittyy haaralähtöön ja alipaineventtiili haaran päätyyn niin korkealle kuin mahdollista.

Alipaineventtiilin tulee siis olla altaan vesilukkoa korkeammalla.

Allaskaappiin nousee 45mm putki. Tai siis se vesilukolta lähtevä lattiaputki on 45mm ulkohalkaisijaltaan. Ei tahdo osua silmään missään mitään sellaista, ainoastaan 32, 40 ja 50mm haarayhteitä. Ja noita itse putkia ei tahdo löytyä sitäkään vähää.
Ranetan kohta siihen joustavaan putkeen puukolla reiän ja vedän jonkun mehupillin sieltä ylös. Hermo menee.

 

[444]

Iso kiitos palstan avustajille taas kerran! Eritoten @Bob Rambo jolta sain ”plumbing for idiots” -tason ohjeistuksen tehtäville toimenpiteille. Nyt on t-haara lattiassa, siitä suora putki vesilukon yläpuolelle ja päässä vielä tyhjiöventtiili. Ihanaa, kun vesi jälleen valuu lavuaarista oikeasti pois eikä jää muhimaan siihen tunniksi.
Sitten seuraavaksi tutkimaan, miksi yläkerran vessanpönttö jää valuttamaan kaiken aikaa. Oletettavasti venttiili on kalkkeutunut, täällä kun porakaivon vesi on melko kalkkipitoista. Vastahan sitä 1,5 vuotta sitten tuli vaihdettua alakerran pytty kokonaan uuteen samasta syystä. Ei lopu tekeminen kesken.

 

[Jonisti]

Iso kiitos palstan avustajille taas kerran! Eritoten @Bob Rambo jolta sain ”plumbing for idiots” -tason ohjeistuksen tehtäville toimenpiteille. Nyt on t-haara lattiassa, siitä suora putki vesilukon yläpuolelle ja päässä vielä tyhjiöventtiili. Ihanaa, kun vesi jälleen valuu lavuaarista oikeasti pois eikä jää muhimaan siihen tunniksi.
Sitten seuraavaksi tutkimaan, miksi yläkerran vessanpönttö jää valuttamaan kaiken aikaa. Oletettavasti venttiili on kalkkeutunut, täällä kun porakaivon vesi on melko kalkkipitoista. Vastahan sitä 1,5 vuotta sitten tuli vaihdettua alakerran pytty kokonaan uuteen samasta syystä. Ei lopu tekeminen kesken.

Pohjan kumimen tiiviste on usein syy. Saa varaosina, simppeli vaihtaa. Kansi auki ja vedet pois, sulku kiinni ennen pönttöä.

 

[tombraider]

Kellään kokemusta tai mielipidettä poistoilmalämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun yhdistämisestä?

Pilp Nilan EC9 viilennys ei riitä kesällä kun +25 eikä kompuran lämmitys kun ollaan nollassa. Eli ainakin teoriassa voisi ILP:llä vähentää talvella sähkön kulutusta kun ei tarvitse lattialämmitystä huudattaa niin paljoa ja kesällä saisi viilennystä.

No mulla on toi saatanan Nilan EC9 ja sit Mitsun 35 ilppi. Toki yksi talvi menty kun Mitsu asennettiin syksyllä.

No sähkönkulutus pomppas ja syynä varmaankin, että Mitsu oli automatiikalla ja Nilanin lattialämmitys 26-28 astetta. Olisi varmaan ollut aiheellista miettiä etukäteen asiaa. Nilan meillä ei oikein alemmissa lattialämmityspyynnöissä anna tarpeeksi lämpöistä tunnetta jalalle, varsinkaan kylppäriin. Toinen ongelma on, että tuo saatanan Nilan ei käytä yhtään poistoilmaa tai lämmintä vettä hyväkseen lattiapiirissä. Siinä siis on suora sähkölämmitys vesikiertoisessa putkistossa.

Kaiketi se pitäisi olla niin, että Nilanissa 2 astetta pienempi pyyntö kuin Mitsussa, jolloin Mitsu hoitaa pääosan lämmityksestä? En tiedä ja nyt oonkin katsellut maalämpöä, koska vituttaa. Nilanin ostin 2009 kun sain sen "halvalla" Kastellin rakentajantukusta. Meillä yks tasoinen 135 neliötä ja yleensä mennyt noin 17-18000. nyt men about 22000

 

[Tadu]

No mulla on toi saatanan Nilan EC9 ja sit Mitsun 35 ilppi. Toki yksi talvi menty kun Mitsu asennettiin syksyllä.

No sähkönkulutus pomppas ja syynä varmaankin, että Mitsu oli automatiikalla ja Nilanin lattialämmitys 26-28 astetta. Olisi varmaan ollut aiheellista miettiä etukäteen asiaa. Nilan meillä ei oikein alemmissa lattialämmityspyynnöissä anna tarpeeksi lämpöistä tunnetta jalalle, varsinkaan kylppäriin. Toinen ongelma on, että tuo saatanan Nilan ei käytä yhtään poistoilmaa tai lämmintä vettä hyväkseen lattiapiirissä. Siinä siis on suora sähkölämmitys vesikiertoisessa putkistossa.

Kaiketi se pitäisi olla niin, että Nilanissa 2 astetta pienempi pyyntö kuin Mitsussa, jolloin Mitsu hoitaa pääosan lämmityksestä? En tiedä ja nyt oonkin katsellut maalämpöä, koska vituttaa. Nilanin ostin 2009 kun sain sen "halvalla" Kastellin rakentajantukusta. Meillä yks tasoinen 135 neliötä ja yleensä mennyt noin 17-18000. nyt men about 22000

Lattialämmitys pyörii tosiaan 100% sähköllä. Kannattaa laittaa keskuslämmityksen käyrä ykköselle tai alle. Toki jaloissa tuntunee suihkussa viileämmältä. Talvella sitten päänäytön lämpötilapyyntö vaikka 30 asteeseen, niin Nilanin kompura lämmittää koko ajan tuloilmaa.

Eli hoitaisi lämmityksen 1. Nilanin tuloilmalla ja tarpeen mukaan 2. ilmalämpöpumpulla ja viimeisenä keinona 3. oikein kylmillä ilmoilla sitten lattiaan lämpöä. Näin itse ainakin järkeilisin.

Maalämpö olisi tosiaan jepa.

 

[Turder]

Meillä yks tasoinen 135 neliötä ja yleensä mennyt noin 17-18000. nyt men about 22000

Tuntuu kyllä aika kovalta kokonaiskulutukselta, toki hankala verrata yks yhteen. Meillä n. 185m2 ja erillinen 60m2 talli, talossa 2x Mitsun LN35, varaava takka, muuten suora sähkölämmitys. Tallissa pelkkä sähkölämmitys. Talo ja talli yhteensä 22xxx kWh viime vuonna. Tallia pidetty n. 15 asteessa talvella.

Ilppien käyttöönotto pudotti n. 10 000kWh sähkön kulutusta. Oli minusta aika iso muutos ja yllätti positiivisesti. Takkaa polteltu 2-4x viikossa kovemmilla pakkasilla.

 

[Creed Bratton]

En tiedä kuinka merkittävä maalämmön ja PILPin sähkönkulutuksen ero on. Itse kuitenkin koitin perustella itselle 2 vuotta sitten taloa rakentaessa, että maalämmön 6000€ korkeampi hinta rakennusvaiheessa maksaisi itsensä ajan myötä takaisin, kun sähkönhinta nousee ja yhtälailla sen hinta pitäisi vaikuttaa talon jälleenmyyntihintaan.

Meillä on siis asuinneliöt 127m2, niin osa talotoimittajista piti hölmönä maalämmön hankkimista.

Silti semipihinä kaverina lämmitin takkaa lähes joka ilta viime talvena.

 

[tombraider]

Tuntuu kyllä aika kovalta kokonaiskulutukselta, toki hankala verrata yks yhteen. Meillä n. 185m2 ja erillinen 60m2 talli, talossa 2x Mitsun LN35, varaava takka, muuten suora sähkölämmitys. Tallissa pelkkä sähkölämmitys. Talo ja talli yhteensä 22xxx kWh viime vuonna. Tallia pidetty n. 15 asteessa talvella.

Ilppien käyttöönotto pudotti n. 10 000kWh sähkön kulutusta. Oli minusta aika iso muutos ja yllätti positiivisesti. Takkaa polteltu 2-4x viikossa kovemmilla pakkasilla.

Juu on se. Meilläkin 60 neliön autotalli josta varasto osassa lämmitys sähköllä. Eka ongelma tossa Nilanissa on pieni vesivaraaja, eli olisko ollu 180 litraa. Toinen toi suoralla sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys. Vaimo vinkuu kun lattialämmitystä pitää 22- 24 asteessa, että liian kylmä jalalle. Ja onhan se, mutta jos tota nostaa, niin alkaa sähkö laulaa uusia lauluja. Mikäli betonin sisällä virtaa vaikka 22 asteinen vesi, niin eipä se tunnu lämpimältä vaan vitun kylmältä laatan pinnassa. Toki käsitykseni mukaan tuo ei tee rakenteille mitään haittaa. Nyt sitten nostettiin talveksi hieman virtaavan veden lämpötilaa, niin avot lattia tuntui inan paremmalta, mutta fortumissa taputettiin käsiä.

Takka jäi jostain syystä (luusi mitsu) vähemmälle käytölle. Nyt ens talvena kerran päivässä takka ja Mitsu pyörittämään ilmaa. Josko se sais kulutuksen pienemmäksi.

Tosta Nilanista olen ollut alusta saakka täysin vittuuntunut. Toimis varmaankin jossain minitalossa, mutta ei meillä. Tehty Tanskaan, niin siellä varmaan ok.

20 kiloa pitäis laittaa maalämpöön euroja, mutta sitten vielä oma ilmanvaihtokonekin hankkia. Ei varmaan maksa itseään takas , mutta mua ei kiinnosta kunhan kuukausilasku tippuu. Silloin rakentaessa taloa tuli nuukuus ja en tajunnut että yksi vuosi lisää lainaa olisi ollut parempi kuin Nilan vitun EC9.

 

[Tadu]

Juu on se. Meilläkin 60 neliön autotalli josta varasto osassa lämmitys sähköllä. Eka ongelma tossa Nilanissa on pieni vesivaraaja, eli olisko ollu 180 litraa. Toinen toi suoralla sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys. Vaimo vinkuu kun lattialämmitystä pitää 22- 24 asteessa, että liian kylmä jalalle. Ja onhan se, mutta jos tota nostaa, niin alkaa sähkö laulaa uusia lauluja. Mikäli betonin sisällä virtaa vaikka 22 asteinen vesi, niin eipä se tunnu lämpimältä vaan vitun kylmältä laatan pinnassa. Toki käsitykseni mukaan tuo ei tee rakenteille mitään haittaa. Nyt sitten nostettiin talveksi hieman virtaavan veden lämpötilaa, niin avot lattia tuntui inan paremmalta, mutta fortumissa taputettiin käsiä.

Takka jäi jostain syystä (luusi mitsu) vähemmälle käytölle. Nyt ens talvena kerran päivässä takka ja Mitsu pyörittämään ilmaa. Josko se sais kulutuksen pienemmäksi.

Tosta Nilanista olen ollut alusta saakka täysin vittuuntunut. Toimis varmaankin jossain minitalossa, mutta ei meillä. Tehty Tanskaan, niin siellä varmaan ok.

20 kiloa pitäis laittaa maalämpöön euroja, mutta sitten vielä oma ilmanvaihtokonekin hankkia. Ei varmaan maksa itseään takas , mutta mua ei kiinnosta kunhan kuukausilasku tippuu. Silloin rakentaessa taloa tuli nuukuus ja en tajunnut että yksi vuosi lisää lainaa olisi ollut parempi kuin Nilan vitun EC9.

Varmaan toi lattialämmityksen lämpötilan nosto tosiaan nostanut tuon kokonaiskulutuksen. On muuten tuolla Nilanilla paskin ohjekirja ikinä missään. Ihan kuin joku harjoittelija olisi tehnyt.

Meillä (3 henkeä) 125 neliötä yhdessä tasossa. 41 neliön talli jota lämmittää erillinen ILP. Sähkön kulutus oli 14 000 nyt ekan vuoden aikana. Alkutalvea lukuunottamatta lattialämmitys oli todella pienellä. Aamulla herättiin yleensä 19 asteiseen taloon ja saman htien takka päälle. Puuta kului neljä kuutiota. Vaimo täälläkin valittaa kylmyydestä. Ensi talvena ei varmasti näillä sähkön hinnoilla.

 

[Eikka86]

Meillä on tässä 1990 valmistuneessa 2 1/2 kerroksisessa mökkerössä (noin 130 neliötä normaaleilla lämmöillä ja noin 50 hieman pienemmillä) ilmavesilämpöpumppu pattereilla ja sen tukena puukattila 1.5 kuution vesimäärällä. Mitsussa kiertää kylmäaina ulkona ja lämmitys on muistaakseni palaavassa vedessä eli laitteella ei lämmitetä vettä varastoon. Varaavaa takkaa poltetaan rospuuttona ja talvikausina tarpeen mukaan eli noin 1-4 kertaa viikossa.

Sähköä tuo mööpeli vei viime vuonna noin 8000kwh ja edellisenä vuonna aikaisemmalla omistajalla oli vienyt noin 5000kwh. Sinänsä tuon toimintaan olen ollut ihan tyytyväinen mutta kyllä se jonkun kaverin vaatii niille koville pakkasille. Viime talvena kovimpina pakkaskuukausina kulutus oli noin 1000kwh ja pannua sai lämmittää kaverina 2-4 kertaa viikossa.

Toissakeväänä pidin +5 astetta logiikan yläpuolella ja viime talvena +2 astetta. Ensi talvena menee ihan logiikan mukaan ja säädän pannulta lisää lämpöjä tarvittaessa.

 

[Bob Rambo]

Ensinnäkin osanotot kaikille Nilanin kusetuspilppeihin langenneille. Mulle on tullut vuosien varrella vastaan kymmenittäin taloja, joissa rakentajalle on myyty energiatehokas PILP ja sitten tulee yllätyksenä tuo tiettyjen Nilanin mallien tapa tuottaa vesikiertoisen lattialämmityksen osuus vastuksilla.

Mutta mutta. Kaikki PILP:t ei ole samaa paskaa. Niben F750 tuloilmayksiköllä on todistetusti riittänyt isommankin rintaamamiestalon lämmittämiseen PK-seudulla. Tai no useammankin talon otannalla todistetusti.

 

[MPN]

Miksei suoraan VILP? Hommaa sen monoblockin ja putkimiehen asentamaan.

Ne asennushinnathan on täyttä kusetusta, 7k€ laite asennettuna 14k€, sisältää sen tyypillisen ratkaisun, että vanha varaaja pois ettei pysty muulla tavalla lämmittämään ja saadaan myytyä samalla uusi puskurivaraaja. Sama ratkaisu joka paikkaan, eikä tarvitse miettiä yhtään että mikä olisi asiakkaalle paras ratkaisu.

Tietysti jos helpolla haluaa päästä ja on ylimääräistä rahaa, mutta sitten voisi harkita jo maalämpöä.

Muutama tapaus tuttavapiiristä:
14k€ daikin splitti asennettuna, josta kotitalousvähennys
8.5k€ panasonicin splitti asennettuna (tuttava sai sukulaissuhteilla sen että pumppu asennetaan tuntiveloituksella, eikä kiinteällä asennushinnalla, muistaakseni työ ja tarvikkeet 2.5k€)
Monoblock asennettuna 5.5k€, putkimies tuntihinnalla

Sitten kunnollinen LTO jos ennen oli PILP, pieni puskurivaraaja tarvitaan johonkin.

mutta monoblock puukattilan/kaksoiskattilan kylkeen ja homma pelaa.

ja viesti on tarkoituksella kirjoitettu kärjistetysti, tarkoituksena herättää ajattelemaan. Nuo asennusten hinnat ovat ihan järkyttävät, monoblockin onneksi saa asentaa putkimies. Eikä ne käyrät ja muut kauhean ongelmallisia ole.

 

[Myyrä]

Mitenköhän kämpän sähköt valaistuksen on mahdettu tehdä ajan saatossa (rakennettu 30 vuotta sitten) ->

Muutama valaisinpistorasia katossa. Niissä ei jännitettä kun katkaisija pois päältä. 3/4 on jännite kun katkaisija päällä. 2/4 lamppu palaa kun se on paikallaan. Näissä kaikissa pistorasiaan tulee perus sini, musta, kevi.

Yhteen paikkaan tulee pelkät johdot (ruskea, sininen, kevi). Jännite aina ruskeassa, riippumatta katkaisimen asennosta.

Yhteen paikkaan tulee 2 sinistä ja kevi. Jännite aina toisessa sinisessä riippumatta katkaisimen asennosta.

Kahteen paikkaan tulee 2 sinistä. Jännite aina toisessa johdossa, riippumatta katkaisimen asennosta.

Mä en tajua näistä enää mitään, jotain outoa täs kuitenkin on. Jännitekynällä testattu, mistään määristä ei ole hajua.

 

[Fishstick]

.......Jännitekynällä testattu, mistään määristä ei ole hajua.

Paras tapa selvitellä noita olisi yleismittari tai joku muu kaksinapainen testeri, nuo jännitekynät on hieman epäluotettavia mallista riippuen.

 

[vsmo]

Mitenköhän kämpän sähköt valaistuksen on mahdettu tehdä ajan saatossa (rakennettu 30 vuotta sitten) ->

Muutama valaisinpistorasia katossa. Niissä ei jännitettä kun katkaisija pois päältä. 3/4 on jännite kun katkaisija päällä. 2/4 lamppu palaa kun se on paikallaan. Näissä kaikissa pistorasiaan tulee perus sini, musta, kevi.

Yhteen paikkaan tulee pelkät johdot (ruskea, sininen, kevi). Jännite aina ruskeassa, riippumatta katkaisimen asennosta.

Yhteen paikkaan tulee 2 sinistä ja kevi. Jännite aina toisessa sinisessä riippumatta katkaisimen asennosta.

Kahteen paikkaan tulee 2 sinistä. Jännite aina toisessa johdossa, riippumatta katkaisimen asennosta.

Mä en tajua näistä enää mitään, jotain outoa täs kuitenkin on. Jännitekynällä testattu, mistään määristä ei ole hajua.

Kevi on toivattavasti aina suojamaa. Käytössä ainakin kosteissa tiloissa vanhoissakin kytkennöissä. Musta ja ruskea merkkaa vaiheita ja sininen nollajohdinta.

Tuo kaksi sinistä on tehty monesti käytäväkytkennäksi, jossa toisen katkaisimen käyttö aina vaihtaa tilaa eri puolelta huonetta/portaikkoa.

Kannattaa tosiaan katsoa kunnon mittarilla ja joskus ei ole häpeä kutsua ammattilainen paikalle varsinkin jos on lapsia tai muita kenestä välittää taloudessa :)

 

[Simolainen]

Mitenköhän kämpän sähköt valaistuksen on mahdettu tehdä ajan saatossa (rakennettu 30 vuotta sitten) ->

Muutama valaisinpistorasia katossa. Niissä ei jännitettä kun katkaisija pois päältä. 3/4 on jännite kun katkaisija päällä. 2/4 lamppu palaa kun se on paikallaan. Näissä kaikissa pistorasiaan tulee perus sini, musta, kevi.

Yhteen paikkaan tulee pelkät johdot (ruskea, sininen, kevi). Jännite aina ruskeassa, riippumatta katkaisimen asennosta.

Yhteen paikkaan tulee 2 sinistä ja kevi. Jännite aina toisessa sinisessä riippumatta katkaisimen asennosta.

Kahteen paikkaan tulee 2 sinistä. Jännite aina toisessa johdossa, riippumatta katkaisimen asennosta.

Mä en tajua näistä enää mitään, jotain outoa täs kuitenkin on. Jännitekynällä testattu, mistään määristä ei ole hajua.

Pohdin joskus samoja juttuja.
Lopetin, kun daami sanoi tiukasti:
” Älä edes yritä. Soita sähkärille. Nyt!”

Hyvä juttu sinänsä, että on pari tuttuu sähkäriä joilla luvat.

 

[mekabyte]

Mielenkiintoista kuulla käytännön kommentteja Nilaninsta. Meillä lähes uunituore Kastellin 130m2 yksitasoinen talo, jossa on Nibe 470 ja takka. Sähköä meni 14400 kWh. Takkaa lämmittelin silleen kohtuudella talvella ja muutenkin asetukset on ollut mukavuuden puolella. Varmaan tuosta saa tiristettyä helposti pois kun vähän säätää. Nytkin taitaa olla kiertoveden asetus 25, joka tosin kiertää nyt vaan sauna, kylppäri kodinhoitohuone alueella. Ilmalämpöpumppua ei haluttu kun edellisessä tuntui että silmät kuivaa pahasti. Siinä oli toki suora sähköpatteri-lämmitys. Kesän helteillä on yllättäen alkanut kiinnostamaan.
Nibessa on tuloilman lämmityksen säätö mallia ihan perseestä. Etukansi irti, suojatulppa pois ja sitten kuusiokolo avaimella säätää patterin virtausta. Ei juurikaan kiinnosta kovin usein säätää ja siksipä tässä pohdinnassa asennuttaa siihen lisälaite. Kastellin LVI-heebot ai sitä suositelleet eivätkä halunneet asentaa, mitä kyllä hieman ihmettelen.

 

[Cloaca Maxima]

Pari kysymystä kylppäriin liittyen:

Uudehkon (ikää noin kuusi vuotta) asunnon kylppärin lattian saumalaasti tuntuu "imevän" likaa itseensä (olen varma ettei ole hometta tms.) ja jos saumoja putsaa hankaamalla, niin ihan kuin siitä "liukenisi" pieniä määriä sitä laastia pois. Ja nyt ei siis puhuta mistään jumalattomalla voimalla saumojen hinkkaamisesta.

Onko näissä saumalaasteissa paljonkin eroja, ei mulla aikaisemmissa asunnoissa ole tällaista ollut havaittavissa? Ikään kuin tuo laasti olisi jotenkin huokoista että se sitten imee likaa itseensä herkemmin tjsp.

Sitten, onko näistä tällaisista litkuista mihinkään, eli toimiiko nämä ihan käytännössä ja oikeasti:

K-Rauta

www.k-rauta.fi

 

[ISH]

Pari kysymystä kylppäriin liittyen:

Uudehkon (ikää noin kuusi vuotta) asunnon kylppärin lattian saumalaasti tuntuu "imevän" likaa itseensä (olen varma ettei ole hometta tms.) ja jos saumoja putsaa hankaamalla, niin ihan kuin siitä "liukenisi" pieniä määriä sitä laastia pois. Ja nyt ei siis puhuta mistään jumalattomalla voimalla saumojen hinkkaamisesta.

Onko näissä saumalaasteissa paljonkin eroja, ei mulla aikaisemmissa asunnoissa ole tällaista ollut havaittavissa? Ikään kuin tuo laasti olisi jotenkin huokoista että se sitten imee likaa itseensä herkemmin tjsp.

Onko mahdollista että on laitettu lattiaan seinään tarkoitettua saumalaastia? Voihan sitä laittaa, mutta käyttäytyy juuri noin lattiassa jossa kulutus on aivan eri luokkaa kuin seinässä. Antaisin 100% todennäköisyyden tuolle.

 

[Cloaca Maxima]

Onko mahdollista että on laitettu lattiaan seinään tarkoitettua saumalaastia? Voihan sitä laittaa, mutta käyttäytyy juuri noin lattiassa jossa kulutus on aivan eri luokkaa kuin seinässä. Antaisin 100% todennäköisyyden tuolle.

Hyvä kysymys, voi hyvinkin olla. Saakohan tuota jotenkin varmistettua, varmaankin jos etsisi talon papereista mitä materiaaleja on käytetty niin googlaamalla löytynee tuoteinfoa - olettaen, että niissä papereissa on tarkat tuotenimet / koodit ilmoitettu.

Ja tietty olettaen, että papereissa oikeasti lukee sen tuotteen nimi / koodi jota lattiassa oikeastikin on eikä ole papereihin merkitty jotain muuta, kuin oikeasti käytetty.

 

[Tadu]

Pari kysymystä kylppäriin liittyen:

Uudehkon (ikää noin kuusi vuotta) asunnon kylppärin lattian saumalaasti tuntuu "imevän" likaa itseensä (olen varma ettei ole hometta tms.) ja jos saumoja putsaa hankaamalla, niin ihan kuin siitä "liukenisi" pieniä määriä sitä laastia pois. Ja nyt ei siis puhuta mistään jumalattomalla voimalla saumojen hinkkaamisesta.

Onko näissä saumalaasteissa paljonkin eroja, ei mulla aikaisemmissa asunnoissa ole tällaista ollut havaittavissa? Ikään kuin tuo laasti olisi jotenkin huokoista että se sitten imee likaa itseensä herkemmin tjsp.

Sitten, onko näistä tällaisista litkuista mihinkään, eli toimiiko nämä ihan käytännössä ja oikeasti:

K-Rauta

www.k-rauta.fi

Pari kertaa tuota samaa laattasuojaa laittanut enkä ole huomannut mitään eroa.