Talonrakennus- ja remonttiketju

[septi]

Suuret kiitokset kaikille vastauksista!

Tämä "projekti" on tosiaan niin alussa, että taloa on käyty kerran katsomassa ja nyt pohditaan lähtisikö tuosta tarjoamaan ja millaista tarjousta tekisi, kun huomioi että oman työpanoksen lisäksi remonttikustannukset ovat joka tapauksessa useita kymmeniä tuhansia. Eli haitta-ainekartoituksia tms. ei ole tehty.

Jos tuo ostamaan päädytään niin viemäreiden puhdistus ja kuvaus on varmaan ensimmäisenä tehtävien asioiden listalla ja selkeyttää tilannetta paljon. Eihän -70 rakennetussa talossa vielä välttämättä ole kiireellistä tarvetta putkien vaihtamiseen/pinnoittamiseen, mutta kun märkätilojen ja keittiön pintarempatkin pitäisi tehdä ja niitä ei viitsi alkaa tekemään ennen kuin viemäriasia on ratkaistu. Mutta nämä tietenkin selviävät tarkemmin jos kaupat syntyvät.

Johtokartta oli positiivinen yllätys, sillä liitoskohta sijaitseekin vastoin odotuksia talon takana, eikä etupuolen tien alla. Jos putkien vaihtoon päädyttäisiin niin matka jolta lattiaa pitää purkaa lyheni oleellisesti.

Vielä täytyy oma kämppä saada myytyä ja sitten tarjousta sisään.

 

[SlamDunk71]

No se maalämpö kariutui samantien soittamalla aviin ja pyytämällä sieltä kartoitus. Putkisto taasen turha kun tontilla hiekkaa enemmän kuin Yyterissä. Vakaa aikomus kuitenkin päästä sähkölämmityksestä mahd.paljon eroon koska Carunan temppuilusta sähkönsiirron kanssa ei ole mitään takeita.

Mitäs kokemuksia arvon palstaveljillä on ilmavesilämpöpumpusta? Se näyttäisi tällä hetkellä olevan mukiinmenevin vaihtoehto. Kämpässä kun on kulmia sen verran ettei ilmalämpöpumpusta saane omaan makuun tarpeeksi tehoja irti. Jos laittaisi putket lattiaan, pönttö pöhisemään ja talvella vimmatusti klapia takkaan. Näillä luulisi säästöä syntyvän.

Speksit:
1956 RMT
Tarkoitus rempata kokonaan (vain pintaremonttia, perustukset priimaa ja koko pulju on vaaterissa), joten lattioiden aukaisu ei tuota ongelmia.
Ulkovuori rempan yhteydessä lämmätään vielä eristettä kylkeen ettei lämpö karkaa.

 

[Veijari]

Mulla on CTC:n vilp, tosin uusi talo kyseessä, mutta kuitenkin. Pannu on pöhissyt sellaisen seitsemän vuotta lähes ilman ongelmia. Joskus parin vuoden iässä koneesta kosahti joku pumppu, mutta sekin meni täysin takuun piikkiin. Muistaakseni viiden vuoden takuuta lupasivat laitteille.

Kovimmilla, eli lähes -20 pakkasilla tuo kytkee vastukset päälle eli menee suoralle sähkölle, kun ei enää teho riitä repimään ilmasta lämpöä, mutta ainakin näillä leveysasteilla (lounais-suomi) tuollaisia päiviä on vuodessa kourallinen, joten eipä se juuri sähkölaskussa näy.

Ulkoyksikkö pitää hieman ääntä pyöriessään, joten sitä ei kannata heti makuuhuoneen ikkunan alle sijoittaa. Tosin, siihenkin pörinään tottuu eikä sitä itse asiassa enää tänä päivänä huomaa, milloin kone pyörähtää käyntiin.

Ulkoyksikön tuottama lauhdevesi kannattaa ohjata suoraan sadevesikaivoon. Jos pääsee laskemaan maahan suoraan ulkoyksikön alle, niin talven aikana siihen muodostuu melkoinen jääkenttä. Eipä tuosta juuri muuta osaa kertoa, eli hyvin tyytyväinen olen valintaani. Tosin, jos nyt saisi valita niin ehkä päätyisin maalämpöön niin eipä olisi edes sitä ulkoyksikköä, vain sellainen jääkaappipakastimen kokoinen härveli teknisessä tilassa, mutta sinun kohdalla maalämpö ei ollut mahdollista. Maalämpö olisi minulle kustantanut muutamia tonneja enemmän, eli käytännössä sen porakaivon verran. Kyllä sillä porakaivon hinnalla aika kauan lämmitteleekin.

 

[Aces High]

No se maalämpö kariutui samantien soittamalla aviin ja pyytämällä sieltä kartoitus. Putkisto taasen turha kun tontilla hiekkaa enemmän kuin Yyterissä. Vakaa aikomus kuitenkin päästä sähkölämmityksestä mahd.paljon eroon koska Carunan temppuilusta sähkönsiirron kanssa ei ole mitään takeita.

Mitäs kokemuksia arvon palstaveljillä on ilmavesilämpöpumpusta? Se näyttäisi tällä hetkellä olevan mukiinmenevin vaihtoehto. Kämpässä kun on kulmia sen verran ettei ilmalämpöpumpusta saane omaan makuun tarpeeksi tehoja irti. Jos laittaisi putket lattiaan, pönttö pöhisemään ja talvella vimmatusti klapia takkaan. Näillä luulisi säästöä syntyvän.

Speksit:
1956 RMT
Tarkoitus rempata kokonaan (vain pintaremonttia, perustukset priimaa ja koko pulju on vaaterissa), joten lattioiden aukaisu ei tuota ongelmia.
Ulkovuori rempan yhteydessä lämmätään vielä eristettä kylkeen ettei lämpö karkaa.

Ilmavesilämpöpumppu on usein todella järkevä vaihtoehto kuvailemaasi kohteeseen, hiukan näiden parissa pyörineenä suosittelen tsekkaamaan tämän: Energy Save Archives - Lampöä kotiin

 

[Byvajet]

Mitäs kokemuksia arvon palstaveljillä on ilmavesilämpöpumpusta?

Suosittelen edelleen tätä foorumia, ihan vain siksikin, ettet tulisi kusetetuksi. Siellä on ihmisiä, joilla on sekä kokemuksia, tietoa että näkemyksiä. Jos kerrot sinne tilanteesi, niin joku varmasti vastaa. Siellä on myös mitattua tietoa vilppien käytännön toiminnasta.

Ilma-vesilämpöpumput

 

[HalfMoonRider#0]

@Ujcik#11
@Veijari

Noniin, palataanpas tähän reklamaatio asiaan kun nykyiset asukkaat olivat saaneet kuntotarkastuksen raportin käsiinsä ja lähettivät sähköpostissa vaatimuksensa. Seuraavassa suora lainaus sähköpostista:

Ilmavuotojen korjauskustannus arvio on raportin mukaan 5000EUR, mutta se ei ota huomioon mahdollisia materiaalin vaihtotarpeita jos niitä ilmenee rakenteen avauksen yhteydessä. Vaikka raportissa mainitaan että piirustuksissa ei ole ohjeistettu höyrysulun teippaamista niin se on ohjeistettu talokansiossa olevassa kosteus oppaassa joten höyrysulku on rakennettaessa asennettu virheellisesti. Kuten alkuperäisessä reklamaatiossamme mainittiin emme olisi ostaneet taloa jos olisimme tienneet talon suurista ilmavuodoista joten odotamme rahallista hyvitystä tämän vian korjaamiseen. Ehdotamme 5000 EUR korvaussummaa ilmavuodoista ja jos korjauksen yhteydessä löytyy materiaalin vaihtotarpeita yli tämän summan emme esitä niistä lisävaateita.

Sokkelin korjauskustannus arvio oli 2000EUR, mutta koska se on normaalia kulumista eikä ylimääräisen kosteuden aiheuttamaa meillä ei ole siitä teille vaateita.

Aiomme vielä selvittää kylpyhuoneessa havaitun kosteuden syytä ja onko se niinsanottu piilevä virhe (virheellinen kosteuseristys tms.). Siksi olemme nyt Annilan ohjeen mukaan käyttämättä suihkua viikon ja mittaamme kosteudet pintakosteus mittarilla. Jos pintakosteutta löytyy Annila ottaa tarkemman näytteen porareiästä. Voitte halutessanne olla mukana mahdollisessa näytteen otossa. Ilmoitan onko tämän osalta aihetta reklamaatioon kun pintakosteudet on mitattu.

Eli nyt pitäisi saada varmistus siihen kuka tuohon asiaan on korvausvelvollinen, jotta pystyy vastaamaan heille.

 

[Veijari]

Onko korjauskustannuksista esitetty yksilöity laskelma, johon loppusumma perustuu vai onko ns. hihasta heitetty?

Viittaus johonkin talokansioon on ihan hölynpölyä. Pitäisi nähdä rakennesuunnitelmat ja rakenne tarkemmin mutta lähtökohtaisesti kyllä, höyrynsulku pitäisi olla yhtenäinen ja tiivis eli saumat pitäisi teipata mutta onko kyse höyrynsulun saumasta vai höyrynsulun liitoksesta muuhun rakenteeseen tai rakenneosaan? Aina ei sekään teippaamalla onnistu.

Onko tällä Annilalla, eli kosteusmittaajalla kosteuskartoittajan tai vastaava pätevyys ja onko mittauksen tekijä teidän puolesta hyväksytty? Ostajan tuttua tai kummin kaimaa ei kannata mittaajaksi hyväksyä vaan sinun kannattaa vaatia taysin ulkopuolinen tekijä, jolla ei ole ostajaan mitään siteitä. Esim. Fisen sivuilta löytyy kuntokartoittajan pätevyyden omaavat henkilöt. Kosteusvauriot - FISE Oy

Pyytäisin kyllä ihan ensimmäiseksi lakimiestä tutustumaan asiaan ja laatimaan vastineen myyjälle. Eiköhän tällä foorumilla lakimiehiäkin ole jos ei omasta takaa löydy. :)

 

[Ujcik#11]

Laadi vastine asianajajan kanssa.

Tässä hyvä vastaus " piilovirheestä"

Tilanteessa että myyjä joutuisi tästä(piilovirhe) virhevastuuseen, virheen on oltava merkityksellinen. Asunnon on oltava merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa, kun otetaan huomioon asunnon hinta, ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset jne. Vähäisten salaisten (piilo) virheiden osalta myyjä ei voi joutua virhevastuuseen.

Laissa ei ole määritelty, milloin asunto poikkeaa merkittävästi siitä, mitä osapuolten kesken on sovittu ja milloin siis myyjä on korvausvelvollinen. Korjauskustannusten määrä suhteessa asunnon hintaan on yksi arvioinnin lähtökohta. Nyrkkisääntönä voidaan esittää, että kun korjauskustannukset ovat noin 4 – 6 prosenttia asunnon kauppahinnasta, kyse on korvattavasta salaisesta virheestä. Arvion virheen merkittävyydestä suorittaa viimekädessä tuomioistuin.

 

[HalfMoonRider#0]

Kiitoksia taas vastauksista. Soitan kohta Tampereen oikeusaputoimistoon ja kysyn sieltä lisää apua. Asunnon tarkkaa myyntihintaa en nyt muista (saan sen kyllä tottakai tietooni), muistaakseni se oli 215 000€, joka tapauksessa se oli yli 200 000€. Eli tuostakin summasta se 4% olisi sen 8000€.

 

[bart]

Onkos tuollaisiin piilovikoihin olemassa jotain vakuutusta, josta oikeasti voisi olla jotain hyötyä? Esimerkiksi Raksystems näyttää tarjoavan kauppaturvaa, mikä ainakin teoriassa voisi korvata jotain vikoja. Itselläkin on mahdollisesti lähitulevaisuudessa edessä paritaloasunnon myynti ja kummasti tuollainenkin rauhoittaisi mieltä vaikkei tässä asunnossa mitään ongelmia ole koskaan vielä ollutkaan.

 

[Veijari]

Tuolta oikeusaputoimistosta ei välttämättä kauheasti apuja saa, siellä toimivilla lakimiehillä kun ei välttämättä ole pätkääkään kokemusta asuntokaupasta tai siihen liittyvästä käräjöinnistä. Tämä sen lyhyen kokemuksen mukaan mitä minulla on kertynyt. Kannattaa ainakin kysellä onko vastaavia keissejä hoitanut aiemmin.

 

[Vuokralainen]

Tuli lähtö nykyisestä kämpästä asunnon myynnin takia. Onneksi uusi asunto löytyi samasta mukavasta taloyhtiöstä.
Uutta asuntoa pitää kuitenkin ensin vähän remontoida.
Olen lueskellut aiheeseen liittyviä eri keskustelupalstoja ja maalien tuotesivustoja ja aina vaan tuntuu vaikeammalta oikeiden maalien valinta.

Onkos tällä palstalla asiantuntijoita jotka osaisivat auttaa?

Kaikki pinnat on tietenkin tarkoitus pestä ja hioa ennen maalaamista.

Katto on aiemmin maalattu paneelikatto ja ei oikeastaan muuten tarvitsisi maalaamista, mutta joku on joskus mennyt levittelemään sinne koloihin tasoitetta ja jättänyt sitten hiomatta ja maalaamatta ne.
Sopisiko katon maalaukseen esim. tämä maali? Tuolla sitten maalailisin myöskin ovien karmit.

Pönttöuunin maalaamiseen ajattelin tätä tai tätä maalia ja uunin luukun maalaamiseen tätä.

Lattia on lakattu puulattia, mistä lakka on kulunut hyvin pitkälti pois. Sopisiko tuolle pinalle hionnan jälkeen tämä maali?

Ja kannattaako ensin hioa kaikki noi kohteet ja sitten alkaa maalaamaan katosta alaspäin vai hionko ja myöskin maalaan ensin katon ja sitten pönttöuunin ja lopuksi samat toimenpiteet lattialle?

Tiedän, että on parempiakin maaleja olemassa, mutta vuokranantaja on asettanut ostoksille tietyn budjetin ja itsellä ei ole juurikaan varaa laittaa omaa rahaa, kun vähän muitakin hankintoja pitää tehdä.

 

[Beergenheim20]

Venaas.. Jos olet vuokralla niin kannattaako sitä tommosia hommia lähteä tekemään?
Jotkut karmit + pienemmät maalaushommat ymmärrän, mutta katon käsittelyssä ja varsinkin lattiassa on aika iso homma hyötyyn nähden (asut vuokralla)

 

[Vuokralainen]

Venaas.. Jos olet vuokralla niin kannattaako sitä tommosia hommia lähteä tekemään?

Tottakai kannattaa. Vaikka asunkin vuokralla, niin kyllä asumisviihtyvyys on mulle silti hyvin tärkeää.

Tämä talo on 1928 rakennettu puukerrostalo ja tulevan asunnon olohuoneen lattia on pönttöuunin ympäriltä aivan musta ja joistain vanhojen kaappien kohdilta täysin käsittelemätön. Remontointi koskee siis vain olohuonetta. Keittiö ja makuuhuone eivät remontointia kaipaa.
Pönttöuuni on väritykseltään sinipunainen, joten pakko se on maalata.
Katon maalaus nyt ei ihan välttämätöntä ole, mutta samalla sekin menee.
En mä tuota työn määrää kovin suurena pidä, varsinkin kun minulla on mukana reippaita ja innokkaita talkoolaisia.

Ajattelen tätä myöskin taloudellisesti. Mikäli vuokranantaja olisi nuo toimenpiteet tehnyt, niin vuokra tulisi olemaan jotain aivan muuta kuin mitä se on nyt, kun teen remontoinnin itse.

 

[J.Petke]

Katto on aiemmin maalattu paneelikatto ja ei oikeastaan muuten tarvitsisi maalaamista, mutta joku on joskus mennyt levittelemään sinne koloihin tasoitetta ja jättänyt sitten hiomatta ja maalaamatta ne.
Sopisiko katon maalaukseen esim. tämä maali? Tuolla sitten maalailisin myöskin ovien karmit.

Paneelikaton maalaamisessa panostaisin parempaan maaliin. Ok - Trend 7 varmasti tarttuu mutta joudut vetämään monta kerrosta ja maali on muutenkin aika litkua. Tikkurilan Paneelikatto Valkoinen tai Teknoksen Paneelikattomaali on paljon peittävempiä ja hieman myös hyytelömäisiä, jolloin se maali on helppo levittää eikä se tippuile niskaan. Tuolla kehtaa sitten (just ja just) maalata myös ne karmit.

Jos haluaa uusia ilmettä eniten niin toki lattian maalaus on se ykkösjuttu. Helvetin rankka homma (pesu + hiominen) mutta lopputulos on taatusti sen arvoinen. Toki kannattaa muistaa se, että tuon katon jälkeen varmasti duuni on varmasti lasten leikkiä.

 

[Vuokralainen]

Tikkurilan Paneelikatto Valkoinen tai Teknoksen Paneelikattomaali on paljon peittävempiä ja hieman myös hyytelömäisiä, jolloin se maali on helppo levittää eikä se tippuile niskaan.

Kiitti tästä vinkistä. Juuri jotain tälläistä tietoa hain. Ei todellakaan tekisi mieli tuota kattoa moneen kertaan maalata jollain litkulla.

 

[JZZ]

Uuteen rivitaloon muuttamassa, ja tarkoitus olisi saada varasto riittävän eristetyksi, jotta siellä voi pitää talvella sähköpatterin avulla pientä plussaa ja näin jääkiekkovehkeet kerran-pari viikossa kuivaksi. Varastossa on eristetty seinät ja katto, EI30 on seinän ja katon luokka joka piirustuksissa löytyy, mutta lattia on ihan suoraan betonia. Riittääkö nuo seinien ja katon eristeet vai pitääkö lisäeristää? Kannattaako lattia eristää? Miten ja millaisilla materiaaleilla?

 

[Veijari]

Uuteen rivitaloon muuttamassa, ja tarkoitus olisi saada varasto riittävän eristetyksi, jotta siellä voi pitää talvella sähköpatterin avulla pientä plussaa ja näin jääkiekkovehkeet kerran-pari viikossa kuivaksi. Varastossa on eristetty seinät ja katto, EI30 on seinän ja katon luokka joka piirustuksissa löytyy, mutta lattia on ihan suoraan betonia. Riittääkö nuo seinien ja katon eristeet vai pitääkö lisäeristää? Kannattaako lattia eristää? Miten ja millaisilla materiaaleilla?

EI30 on merkintä rakenteen palo-osastoinnista ja se ei tarkoita että rakenne olisi lämpöeristetty. Kannattaa siis varmistaa että rakenteista löytyy myös lämmöneristeet ennen kuin sitä alkaa lämmittämään.

edit.
luin uudelleen viestisi ja nythän mä vasta hokasin, että siis uudesta talosta on kysymys, ja kyllähän sitten pitäisi löytyä tieto helpostikin lämmöneristeistä. Lattiaa on hankalampi lähteä lisäeristämään jos betonilaatta on eristämätön. Tuli mieleen että joku ohut spu-eriste betonilattian päälle ja siihen lastulevy pinnaksi mutta ei taida olla hyvä ajatus jos tilassa on märkiä lätkäkamppeita. Onko varastossa lämpöä eristävä ovi tai ikkuna? Noista karkaa melkein enemmän lämpöä harakoille kuin siitä lattiasta.
Kyllä tuollaisen kopin lämpötilan plussan puolelle saa ilman lattian eristämistäkin, mutta millainen hankaluus tulee siitä kosteudesta, joka sinne siirtyy varusteiden mukana? En osaa arvioida kun ei ole kokemusta. Ja kuinka korkeaksi varaston lämpötila pitää saada, jotta varusteet tosiaan kuivuu inhimillisessä ajassa? Onko varastossa ilmanvaihtoa?

 

[JZZ]

EI30 on merkintä rakenteen palo-osastoinnista ja se ei tarkoita että rakenne olisi lämpöeristetty. Kannattaa siis varmistaa että rakenteista löytyy myös lämmöneristeet ennen kuin sitä alkaa lämmittämään.

edit.
luin uudelleen viestisi ja nythän mä vasta hokasin, että siis uudesta talosta on kysymys, ja kyllähän sitten pitäisi löytyä tieto helpostikin lämmöneristeistä. Lattiaa on hankalampi lähteä lisäeristämään jos betonilaatta on eristämätön. Tuli mieleen että joku ohut spu-eriste betonilattian päälle ja siihen lastulevy pinnaksi mutta ei taida olla hyvä ajatus jos tilassa on märkiä lätkäkamppeita. Onko varastossa lämpöä eristävä ovi tai ikkuna? Noista karkaa melkein enemmän lämpöä harakoille kuin siitä lattiasta.
Kyllä tuollaisen kopin lämpötilan plussan puolelle saa ilman lattian eristämistäkin, mutta millainen hankaluus tulee siitä kosteudesta, joka sinne siirtyy varusteiden mukana? En osaa arvioida kun ei ole kokemusta. Ja kuinka korkeaksi varaston lämpötila pitää saada, jotta varusteet tosiaan kuivuu inhimillisessä ajassa? Onko varastossa ilmanvaihtoa?

Joo seinässä ja katossa on villaa, paksuudesta en tiedä, mutta ainakin sitä siellä on. Kuvittelin, että EI30 kertoisi jotain myös eristyksestä tuskinpa. Millä koodeilla noita eristeitä pitäisi löytyä piirustuksista? Ovi on ihan jykevää tekoa, ikkunaa ei ole. Ilmanvaihtoa on kahden hormin verran, joten se kai on kunnossa? Lätkäkamppeet ei sinänsä tietty mitään valuvan märkiä ole, vaan lähinnä kosteita hiestä.

Tuota SPU-eristettä lattiaan mietin itsekin.

 

[Vahva tunne]

Jos jonkin lämmityksen hommaatkin, niin tärkeää olisi varmaan saada ilma kiertämään. Eli joku puhallin, niitähän on myös lämpömalleja. Saisit lämpimän ilman ja kiertoilman samalla?

 

[septi]

Jos kyseessä on uusi/uudehko rivitalo ja sen yhteydessä oleva varastokoppi, on suurella todennäköisyydellä betonilaatan alapuolella lämmöneristeenä styroxia. Muutenkin lämmön haihtuminen maanvaraisen lattian kautta on niin pientä että turha lattian päälle on eristeitä asentaa. Katon eristepaksuus on kaikkein merkittävin asia lämmöneristyksen kannalta.

Onko varasto kuvissa nimellä kylmä, puolilämmin vai lämmin varasto? Jos näet jostain kohteen rakennepiirustukset, mm. rakennetyypeissä tai -leikkauksissa näkyy eristepaksuudet. Lattiassa voi lukea esim. 50+50mm EPS100 (styrox) ja seinissä ja katossa esim. 200mm mineraalivilla/koolaus 198mm ja villa...

 

[sampio]

Vaihdoin suihkutilan silikonit viime vuonna, mutta nyt muutaman laattasauman kohdalta puskee mustaa mönjää. Tai sinne on kerääntynyt sellaista. Silikoni lerpattaa lievästi niiltä kohdin. Alasaumat tätä tekevät muutamasta kohtaa, kulmat on kuin ammattilaisen tekemät ellei paremmatkin. Likainen tarttumapinta kenties, vai pitääkö olla huolestunut kosteusvaurioista? Pitää uusia tuo nyt kuitenkin, mutta voiko tilanteen vakavuutta todentaa helposti, kun vanhat silarit on poistettu ja sauma on tyhjä?

 

[Knox]

Vaihdoin suihkutilan silikonit viime vuonna, mutta nyt muutaman laattasauman kohdalta puskee mustaa mönjää. Tai sinne on kerääntynyt sellaista. Silikoni lerpattaa lievästi niiltä kohdin. Alasaumat tätä tekevät muutamasta kohtaa, kulmat on kuin ammattilaisen tekemät ellei paremmatkin. Likainen tarttumapinta kenties, vai pitääkö olla huolestunut kosteusvaurioista? Pitää uusia tuo nyt kuitenkin, mutta voiko tilanteen vakavuutta todentaa helposti, kun vanhat silarit on poistettu ja sauma on tyhjä?

Märkätilat ei varsinaisesti kuulu ydinosaamiseen, vaikka rakennusalalla muuten työskentelen. Mutta yritetään josko olisi edes jotain apua.

Millä poistit vanhat silikoonit? Jollain mattoveitsellä saa takana olevan vesieristeen rikki mikäli vetää liian syvältä ja voimalla.

Ja mahdoton (tai ainakin meikäläisen) kuvailun perusteella sanoa mitä se sauman läpi puskee. Jos asia vaivaa, niin vuokraa pintakosteusmittarin ja katsoo mitä se näyttää.

 

[Veijari]

Vaihdoin suihkutilan silikonit viime vuonna, mutta nyt muutaman laattasauman kohdalta puskee mustaa mönjää. Tai sinne on kerääntynyt sellaista. Silikoni lerpattaa lievästi niiltä kohdin. Alasaumat tätä tekevät muutamasta kohtaa, kulmat on kuin ammattilaisen tekemät ellei paremmatkin. Likainen tarttumapinta kenties, vai pitääkö olla huolestunut kosteusvaurioista? Pitää uusia tuo nyt kuitenkin, mutta voiko tilanteen vakavuutta todentaa helposti, kun vanhat silarit on poistettu ja sauma on tyhjä?

Tämäkin silkka veikkaus; jos seinän ja lattiarajan sauma on pursotettu silikonia täyteen, niin se silikoni voi "padottaa" seinältä vesieristettä pitkin valuvan veden, jolloin alimmat laattasaumat on jatkuvasti märät ja tällöin laattasaumat keräävät likaa ja ovat alttiimpia homeen tms kasvulle. Ei tuosta nyt suuremmin haittaa ole mikäli vesieriste on säilynyt ehjänä. Peset vain sen kertyvän mönjän pois ja huolehdit kylpyhuoneen hyvästä ilmanvaihdosta.

 

[Stouts77]

...Pönttöuunin maalaamiseen ajattelin tätä tai tätä maalia ja uunin luukun maalaamiseen tätä.

Lattia on lakattu puulattia, mistä lakka on kulunut hyvin pitkälti pois. Sopisiko tuolle pinalle hionnan jälkeen tämä maali?

Ja kannattaako ensin hioa kaikki noi kohteet ja sitten alkaa maalaamaan katosta alaspäin vai hionko ja myöskin maalaan ensin katon ja sitten pönttöuunin ja lopuksi samat toimenpiteet lattialle?

Tiedän, että on parempiakin maaleja olemassa, mutta vuokranantaja on asettanut ostoksille tietyn budjetin ja itsellä ei ole juurikaan varaa laittaa omaa rahaa, kun vähän muitakin hankintoja pitää tehdä.

Pönttöuuni lämpenee reippaasti ulkopuoleltakin, joten enemmän lämpöä kestävä maali tuohon. Esim Tikkurilan Tunto-maali. Maali on vaahtomainen, joten karkealla telalla maalattaessa saat uunista ns. rapatun näköisen.

Maalausjärjestykseen vielä että juurikin niin, että katto ensin ja sitten pönttöuuni. Lopuksi lattia.