Taiteesta, kulttuurista ja niiden tukemisesta

  • 2 849
  • 39

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Perussuomalaiset-ketjussa alkanut debaatti taiteen ja kulttuurin merkityksestä ansainnee ihan oman ketjunsa. Ajat ovat vaikeat ja tuleva hallitus, ainakin jos se ei jatka nykymuotoisessa kokoonpanossa, tulee esittelemään leikkausveistä usealla eri yhteiskunnan osa-alueella. PS:n puheenjohtaja Riikka Purra luonnehti kulttuuria "luxukseksi", johon ei välttämättä nyt ole varaa. Menemättä tässä ketjussa sen enempää puoluepolitiikkaan, olisi varmaan hyvä pohtia taiteen ja kulttuurin olemusta ja sen merkitystä kansalliselle itsetunnolle. Ja leimautuuko kultuuurin vihaajaksi, jos esittää myös taide- ja kulttuurialan osallistumista leikkaustalkoisiin. Koronapandemia iski koviten ravintola- ja tapahtumateollisuuteen, joka toiminta käytännössä pysähtyi. Valtio jakoi ravintolatukien lisäksi 14,2 miljoonaa euroa korona-avustuksina taide- ja kulttuurialan yhteisöille ja sen tarkoituksena oli varmistaa, että toiminta pystyy jatkumaan koronapandemian päätyttyä.

Valtionapu on usealle taidelaitokselle (teatterit, ammattiorkesterit jne) jos ei elinehto, niin vähintään hyvin tärkeä osa rahoitusta, jolla toimintaa ja jatkuvuutta turvataan. Apurahat kulkevat kansan syvien rivien joukossa lähinnä vippinä, jolla maksetaan Ravintola Kosmoksen piikki, vaikka tosiasiassa niiden tarkoitus on mahdollistaa saajalleen täysipainoinen taiteellinen työskentely. Toisaalta tulisiko markkinatalouden antaa päättää, että mikä taide on elinkelpoista ilman, että siihen kulutetaan yhteiskunnan varoja? Eli kuinka paljon esimerkiksi teatteri-, tai konserttilippujen päälle olisi kohtuullista olettaa valtion tukevan. Onko taidelaitos elinkelpoinen, jos se ei itse pysty rahoittamaan toimintaansa? Kuinka paljon taas lippu voi maksaa, että instituutiot ovat kaiken kansan tavoitettavissa?

Itse kulttuurin ystävänä ja toimijana olen ollut mukana eri työryhmissä, jotka ovat saaneet kaupungilta projektiavustuksia laskematta omalle työlleen kuitenkaan koskaan hintaa, eli tapahtuma x on syntynyt kunnan veronmaksajien rahoituksella, mutta jäänyt myös syntymättä ilman sitä. Tietenkin toinen vaihtoehto olisi ollut hylätä kaikille avoimen ilmaistapahtuman muoto ja tehdä tapahtumat pääsymaksullisiksi. Niitäkin on tullut tehtyä pino vuosien varrella. Kaupungilta, tai kunnalta edellytetään kuitenkin sitä, että myös taiteen ja kulttuurin saralla tapahtuu, eli asukkaat saavat heille maksuttomia elämyksiä, joten onko parempi, että kaupunki itse omalla henkilökunnallaan yrittää tehdä niitä, jolloin siihen kuitenkin menee rahaa, vai myöntää tukea eri ryhmille ja yhdistyksille, jotka sitten itse tuottavat nämä tapahtumat, taideprojektit ja muut?

Paljon taiteeseen ja kulttuuriin sijoitettu veroeuro tuottaa?

Lyhyt pintaraapaisu isoon aiheeseen, pahoittelut.

 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Purran heitosta herännyt keskustelu vaikuttaa lähinnä alleviivanneen hänen kantaansa. Itsehän kuulun elitistisiin korkeakulttuurin ystäviin mutta kiusallisen ja huvittavan välissä on se, kuinka nimenomaan harrastuksensa muilla maksattava eliitti on raivokkaasti ilmestynyt puolustamaan "kulttuurin tärkeyttä".

Juha Itkonen avaa kulttuurin luksusstatusta taloustieteen näkökulmasta





Luksushyödyke on taloustieteessä määritelmän mukaan hyödyke, jonka osuus kotitalouksien kulutusmenoista on suurempi ylemmissä tuloluokissa. Suomessa suurituloisimman viidenneksen osuus kulttuuripalveluihin käytetyistä menoista on noin 46 %. 1/

Eli tämän määritelmän mukaan kulttuuripalvelut kokonaisuudessaan ovat luksuspalveluita. Tämä ei toki tarkoita, että kaikki kulttuuripalvelut ovat luksuspalveluita tai että näin pitäisi olla. 2/

Tämä tosiasia on kuitenkin tärkeä tiedostaa kun esimerkiksi arvioidaan kulttuuripalveluiden tukien tulonjakovaikutuksia. Kulttuuripalveluiden yleiset tuet siis hyödyttävät suurelta osin hyväosaisia. 3/



Se, että muualla muutosvastarintaisuudesta pilkkaa tekevät ovat täysin hirttäytyneet nykyiseen kulttuurin tukemiseen ja kokemiseen haiskahtaa hieman tekopyhältä. Eikö tässä kysymyksessä olekaan uudistamisen ja pölyttyneiden rakenteiden ravistelun tarvetta? Erityisesti kun tuo tulonjakovaikutus on todennettavissa oleva fakta jonka luulisi vasemmistopuolueita kiinnostavan.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Yleisesti ottaen omasta mielestäni yhteiskunnan tehtävä on turvata välttämättömät peruspalvelut niin hyvin kuin mahdollista. Eli jos teatteri ei menesty markkinaehtoisesti niin en minä näe miksi sen toimintaa pitäisi veronmaksajien ylläpitää, kun se selvästikään ei ole tarpeeksi hyvä tuote markkinoilla menestyäkseen. Kulttuurin vihaaja en ole, päinvastoin. Maksan ilolla 100 euroa pääsylipusta Cirque Du Soleil esitykseen, koska heidän esitykset ovat yksinkertaisesti niin hyviä, että koen saavani helposti vastinetta rahalleni. Sanottakoon vielä, että luen kirjastolaitoksen peruspalveluihin, jonka yhteiskunnan on turvattava
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tämä on tosiaan mielenkiintoinen aihe ja tätä on tullut seurattua sivusilmällä tuttavapiirin takia. Lasketaan tässä nyt kirjastolaitos pois laskuista.

Valtionapu on usealle taidelaitokselle (teatterit, ammattiorkesterit jne) jos ei elinehto, niin vähintään hyvin tärkeä osa rahoitusta, jolla toimintaa ja jatkuvuutta turvataan.
Se mitä itse olen vierestä todistanut, kertoo tällaista: EU, valtio ja kunnat tukevat ensisijaisesti laitoksia, tapahtumia ja yhdistysten toimintaa. Yhdistysten toiminnassa tukemisen kohteena ovat paljolti mm. yhdistysten järjestämät tapahtumat ja vaikkapa jäsenlehdet. Yksittäiset taiteilijat saavat apurahansa pääosin säätiöiltä, Suomessa mm. Koneen säätiöltä ja Kordelinin "Kortsu" säätiöltä.

Tämä tietysti aiheuttaa erilaista juopaa myös kulttuuripiirien sisällä, vaikka siitä harvoin käydään julkista keskustelua. Esimerkiksi vaikkapa akselilla kaupunginteatterit vs harrastajateatterit. Kaupunginteatterissa työskenteleville on tarjolla niukahko, mutta suht vakaa palkanmaksu. Se kuitenkin aiheuttaa närää, että kuka tai ketkä päättävät, ketä kaupunginteattereihin palkataan näyttelijöiksi tai ohjaajiksi, sekä kenen näytelmiä siellä esitetään.

Toisaalta tulisiko markkinatalouden antaa päättää, että mikä taide on elinkelpoista ilman, että siihen kulutetaan yhteiskunnan varoja?
Kulttuurialoilla - musiikki, elokuvat, pelit yms - toimivat yritykset ovat todella nihkeitä tukemaan ruohonjuuritason työtä, vaikka hyötyvät siitä valtavasti. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Disney. Se tarvitsee jatkuvasti näyttelijöitä, ohjaajia, animaattoreita ja uusia käsikirjoituksia. Kuinka paljon se tukee noiden alojen harrastustoimintaa?

Useat kesätapahtumat ovat valtion tuen varassa, koska esimerkiksi kunnat haluavat tarjota niitä ilmaiseksi asukkailleen. Tuesta maksetaan mm. työvoima ja esiintyjät. Samoin oikeastaan kaikenlainen harrastustoiminta on paljolti valtion ja kuntien tuen varassa, koska yritykset harvoin osallistuvat niiden rahoittamiseen. Ehkä paikallisia sponsoreiksi ryhtyviä yrityksiä lukuunottamatta, mutta niissäkin on sellainen vinoutuma, että nuo sponsoriyritykset harvoin ovat niitä firmoja, jotka tekevät jollain kulttuurin alalla voittoa. Eli siis esimerkkinä, joku Kihniänkylän kesäteatteri ei saa Disneytä sponsoriksi.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Kaupunginteatterissa työskenteleville on tarjolla niukahko, mutta suht vakaa palkanmaksu. Se kuitenkin aiheuttaa närää, että kuka tai ketkä päättävät, ketä kaupunginteattereihin palkataan näyttelijöiksi tai ohjaajiksi, sekä kenen näytelmiä siellä esitetään.
Olin opiskeluaikana töissä (lavastus- ja kulissihommissa) eräässä kaupunginteatterissa. Työyhteisö oli sen verran pieni, että näyttelijöiden ja muun henkilökunnan kanssa oltiin paljon tekemisissä, ja teatterin asioista tuli hyvin tietoiseksi. Esimerkiksi näyttelijät saattoivat suostua tekemään perinteisen, hyvin yleisöä vetävän musikaalin, jotta reatterin kassa saadaan kuntoon - sillä ehdolla, että saavat tehdä myös kantaa ottavan ja/tai poliittisen näytelmän.
 

Fordél

Jäsen
Purran ulostulo on koominen, populistinen ja ristiriitainen.

Kulttuuri on muka luksustuote, minkä vuoksi siitä pitää nyt leikata. Julkisen tuen vähentäminen tekee kulttuurista vielä heikommin saavutettavaa tavalliselle pulliaiselle ja todellakin luksustuotteen vain hyväosaisille.

Eli tämä tästä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Purran ulostulo on koominen, populistinen ja ristiriitainen.

Kulttuuri on muka luksustuote, minkä vuoksi siitä pitää nyt leikata. Julkisen tuen vähentäminen tekee kulttuurista vielä heikommin saavutettavaa tavalliselle pulliaiselle ja todellakin luksustuotteen vain hyväosaisille.

Eli tämä tästä.
Kai silläkin on eroa köyhälistön kannalta leikkaako oopperalta vai kirjastopalveluista. Kulttuuria kun on erilaista.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Ei mulla mitään Max Seeckiä, Tuomas Kyröä tai Sofi Oksasta vastaan ole, mutta en mä tiedä haluisinko mä lukea pelkästään näiden tekemiä kirjoja. Jos kulttuurissa aletaan mennä pelkkään markkinamalliin, niin pian huomataan että se kaventaa pelikenttää aika lailla, kun mitään erikoista ei kukaan uskalla julkaista ja kaikki paukut keskitetään vaan johonkin ABBA-musikaalien käännöksiin. Pitkällä tähtäimellä näkisin tämän pelkästään huonoksi asiaksi, varsinkin koskien suomen kielen asemaa. Sitä tukea pitäisi minusta suunnata enemmän varsinkin sinne ruohonjuuritason toimintaan ja paikallisesti. Jotkut megafestarit ja lätkäkisat pärjätköön sitten omillaan.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Purran ulostulo on koominen, populistinen ja ristiriitainen.

Kulttuuri on muka luksustuote, minkä vuoksi siitä pitää nyt leikata. Julkisen tuen vähentäminen tekee kulttuurista vielä heikommin saavutettavaa tavalliselle pulliaiselle ja todellakin luksustuotteen vain hyväosaisille.

Eli tämä tästä.

Tottakai se oli mutta niin ovat Persut nyt puheenaiheena Aamutv:tä myöden. Julkisuus tässä vaiheessa ennen vaaleja lienee laskelmoitua niinkuin Soinikin tunnusti ennen ensimmäistä jytkyä.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Elokuva-alalla valtion tuki on elinehto. Monessa euroopan maassa on käytössä osittainen kulujen takaisinmaksu ulkomaisille tuotannoille. Saksassa järjetelmän on laskettu tuottavan tuen takaisin 2,5 kertaisena. Näillä tuilla kilpaillaan kovasti eri maiden kesken. Suomen tuki on 25% kuluista ja esim Belgiassa se on 60%. Tämän lisäksi Suomessa on alueita kuten Tampere ja Turku, jotka jakavat vielä omat tukensa siihen päälle. Näin toimitaan koska se tuottaa valtiolle ja alueille rahaa ja luo työpaikkoja. Mutta Suomi on rajannut tuen määrän niin alas että käytännössä suuret elokuvatuotannot putoavat meiltä pois. Uusinta Bondia olisivat halunneet tulla Suomeen tekemään mutta tuo rajaus siirsi tuotannon muualle. Suomi on siis rajoittanut Suomeen tuloutettavan rahan määrää. Sitä ei haluta tänne liikaa. :) Ja tämän päälle Persut haluavat leikata tuet pois eli eivät halua Suomeen tuottavaa bisnestä ja tuhansia työpaikkoja. Jos galluppeihin on uskominen, iso osa suomalaisista ei halua Suomen jatkossakaan menestyvän. Tyhmyys tulee kalliiksi.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Elokuva-alalla valtion tuki on elinehto. Monessa euroopan maassa on käytössä osittainen kulujen takaisinmaksu ulkomaisille tuotannoille. Saksassa järjetelmän on laskettu tuottavan tuen takaisin 2,5 kertaisena. Näillä tuilla kilpaillaan kovasti eri maiden kesken. Suomen tuki on 25% kuluista ja esim Belgiassa se on 60%. Tämän lisäksi Suomessa on alueita kuten Tampere ja Turku, jotka jakavat vielä omat tukensa siihen päälle. Näin toimitaan koska se tuottaa valtiolle ja alueille rahaa ja luo työpaikkoja. Mutta Suomi on rajannut tuen määrän niin alas että käytännössä suuret elokuvatuotannot putoavat meiltä pois. Uusinta Bondia olisivat halunneet tulla Suomeen tekemään mutta tuo rajaus siirsi tuotannon muualle. Suomi on siis rajoittanut Suomeen tuloutettavan rahan määrää. Sitä ei haluta tänne liikaa. :) Ja tämän päälle Persut haluavat leikata tuet pois eli eivät halua Suomeen tuottavaa bisnestä ja tuhansia työpaikkoja. Jos galluppeihin on uskominen, iso osa suomalaisista ei halua Suomen jatkossakaan menestyvän. Tyhmyys tulee kalliiksi.
Mitä kaikkea nuo nyt vientiin menevät tv-sarjan tekijät ovat tehneet oikein? Käsittääkseni Karpit ja Sorjoset ovat pärjänneet muuallakin. Kirjojen lobbaus vaikuttaa myös olevan kovan duunin työtä.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Elokuva-alalla valtion tuki on elinehto. Monessa euroopan maassa on käytössä osittainen kulujen takaisinmaksu ulkomaisille tuotannoille. Saksassa järjetelmän on laskettu tuottavan tuen takaisin 2,5 kertaisena. Näillä tuilla kilpaillaan kovasti eri maiden kesken. Suomen tuki on 25% kuluista ja esim Belgiassa se on 60%. Tämän lisäksi Suomessa on alueita kuten Tampere ja Turku, jotka jakavat vielä omat tukensa siihen päälle. Näin toimitaan koska se tuottaa valtiolle ja alueille rahaa ja luo työpaikkoja. Mutta Suomi on rajannut tuen määrän niin alas että käytännössä suuret elokuvatuotannot putoavat meiltä pois. Uusinta Bondia olisivat halunneet tulla Suomeen tekemään mutta tuo rajaus siirsi tuotannon muualle. Suomi on siis rajoittanut Suomeen tuloutettavan rahan määrää. Sitä ei haluta tänne liikaa. :) Ja tämän päälle Persut haluavat leikata tuet pois eli eivät halua Suomeen tuottavaa bisnestä ja tuhansia työpaikkoja. Jos galluppeihin on uskominen, iso osa suomalaisista ei halua Suomen jatkossakaan menestyvän. Tyhmyys tulee kalliiksi.

Olisiko tässä siis vastaus Suomen kestävyysvajeongelmiin? Jos nyt kerran tälläinen taloudellinen ikiliikkuja ja rahasampo on keksitty, eli suomalainen elokuvateollisuus, josta saat rahasi moninkertaisena jonka laitat sisään. Ihan mieletön juttu kyllä. Oletko laittanut jo oman omaisuutesi poikimaan?
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Mitä kaikkea nuo nyt vientiin menevät tv-sarjan tekijät ovat tehneet oikein? Käsittääkseni Karpit ja Sorjoset ovat pärjänneet muuallakin.
Karpit ja Sorjoset ei suoraan liity siihen mistä kirjoitin. Jonkinlaisia näyttöjä maailmalle siitä että täälläkin osataan leffoja tehdä toki ovat mutta kirjoitin ulkomaisten tuotantojen saamisesta tekoon Suomessa. Siellä liikkuu huomattavasti suuremmat rahat ja niitä kannattaa tavoitella. Ilman tukia ne menevät ohi.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
No niin, pakkohan tänne on tulla päätä aukomaan kun on kerran oikein ketju perustettu yhdelle lempi leikkauskohteistani.

Minä olen sitä mieltä, että kulttuuri syntyy ihmisistä itsestään. Ihmiset tulevat aina tekemään musiikkia ja maalaamaan tauluja, riippumatta siitä hyötyykö kukaan siitä pennin jeniä. Omaksi ja läheisten iloksi tehty taide on kaikkein arvokkainta kulttuuria, eikä sitä tarvitse tukea rahallisesti mitenkään*. Ammattitaiteilu toki vähenisi radikaalisti leikkausten myötä, ja siten myös taiteen "objektiivinen laatu". Minusta taiteen laadulla on kuitenkin hyvin vähän merkitystä sen subjektiivisesti koettuun arvoon, joten en näe tätä ongelmana. Vertaus urheiluun: tulen aina katsomaan Ilveksen pelejä riippumatta siitä, mikä on suomalaisen jääkiekon taso. Subjektiivinen arvo, tunnekokemus jonka Ilveksen peleistä saan, ei riipu pelatun jääkiekon objektiivisesta tasosta. Moni väittää, että näillä olisi jotain yhteyttä, mutta pidän sitä pötypuheena.

Toinen asia, mitä moni pitää ongelmana, on kulttuurin globalisoituminen. Jos emme tue suomalaista elokuvateollisuutta, meillä ei enää ole suomalaisia elokuvia, vaan teattereissa pyörii pelkkää hollywoodia. Minä kysyn: mitä sitten? Tekeekö suomalaisen elokuvan katsominen meistä onnellisempia, tai onko sillä jokin muu arvo yhteiskunnalle? Ymmärrän sen, että historiassa yhteiskunnan piti tarjota kansalle leivän lisäksi sirkushuveja, joilla pönkittää yhteishenkeä ja luottamusta auktoriteettiin. En kuitenkaan näe, että nykymaailma toimisi enää noin. Halumme kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan perustuu sen havaittuun toimivuuteen - hyvinvointivaltioon. Ei niinkään enää kansallisidentiteettiin, kuten joskus menneisyydessä.

Kulttuurin globalisoituminen on vääjäämätöntä, ja oman paikallisen kulttuurin tukeminen rahallisesti on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Ihmisyhteisöt tulevat aina muodostamaan oman kulttuurinsa kaikkien niiden vaikutteiden pohjalta, mitä he elämässään kohtaavat. Yksikään kulttuuri ei ole objektiivisesti toista parempi, joten en näe jonkun tietyntyyppisen "suomalaisen" kulttuurin tukemisella arvoa. Suomalainen kulttuuri kehittyy muun maailman mukana.

Samaan syssyyn voisimme lopettaa myös kaikki huippu-urheilun tuet. Menneen maailman jäänteitä, joiden hyöty nykypäivänä on erittäin kyseenalainen.

* Täydellisessä yhteiskunnassa toki onnistuisimme kollektiivisesti vähentämään työnteon määrää työtehokkuuden kasvaessa, ja tämän myötä lisääntynyt vapaa-aika toimisi myös eräänlaisena itsetuotetun taiteen ja kulttuurin tukena. Mutta ei siitä utopiasta sen enempää.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Vaikka olenkin suuresti DIY-kulttuurin kannattaja, niin en mä nyt koko taidekenttää antaisi (meidän) amatöörien käsiin. Taide, siinä missä mikä tahansa muukin työ vaatii omistautumista, kouluttautumista ja resursseja toimiakseen korkeimmalla mahdollisella tasolla. Ja sen tekijöille mahdollisuuksia irrottautua täydellisesti taiteentekemiselle. Kyllä toki harrastajateatterin kesänäytelmä voi olla elämys sekin, mutta ehkä jonkinlainen ero siinä on kuitenkin laitosteatterin tuotantoihin. Tai siihen, että joku pyörii 15 vuotta joka ilta täysille katsomoille, kuten We Will Rock You-musikaali Lontoossa, vaikka tässä Suomesta olikin kyse. Tietysti taiteen perimmäinen tarkoitus ei riipu siitä, missä sitä esitetään ja taidetta syntyy vaikka ydinsuojassa.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Olisiko tässä siis vastaus Suomen kestävyysvajeongelmiin? Jos nyt kerran tälläinen taloudellinen ikiliikkuja ja rahasampo on keksitty, eli suomalainen elokuvateollisuus, josta saat rahasi moninkertaisena jonka laitat sisään. Ihan mieletön juttu kyllä. Oletko laittanut jo oman omaisuutesi poikimaan?
Elokuva-ala ei ole vastaus Suomen kestävyysvajeongelmiin. Senkö se vaatisi, että taloudellinen hyöty kannattaisi mielestäsi ottaa vastaan? Sen suurempaa varsinaista keksintöä tässä ei ole, jos ei laske Netflixiä, HBO:ta, Apple TV:tä jne. mielettömiksi keksinnöiksi. Ehkä itsellesi riittää verovaroin tuotettu tarjonta mutta kaikille ei. Kysyntä laadukkaammalle tuotannolle on maailmanlaajuinen. Vain nykyisen tuotantokannustimen ansiosta Lapissa kuvattiin juuri 100:n miljoonan euron budjetilla AppleTV:lle suurta TV-sarjaa ja kiinalaiset kuvasivat Helsingissä heidän mittakaavassaan suurinta mahdollista tuotantoa. Suomen yksinkertaisesti kannattaa olla näissä mukana mielummin kuin jättäytyä pois. Tuota tukea voisi nimittää myös osuvammin investoimiseksi. Kun tuki tuo itsensä 2,5 kertaisesti takaisin niin miksi sellaista haluaisit vastustaa? Koska et ymmärrä mistä puhutaan? Koska olet persu? Rahasampo on ilmaista rahaa tahkoava kone. Sellaisesta ei ole kyse, kyse on tuottavasta ja työllistävästä alasta, jonka tukemisen lopettaminen tulee kalliimmaksi kuin tuen jatkaminen tai mikä parempi, sen lisääminen.
 
Viimeksi muokattu:

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Ei mulla mitään Max Seeckiä, Tuomas Kyröä tai Sofi Oksasta vastaan ole, mutta en mä tiedä haluisinko mä lukea pelkästään näiden tekemiä kirjoja. Jos kulttuurissa aletaan mennä pelkkään markkinamalliin, niin pian huomataan että se kaventaa pelikenttää aika lailla, kun mitään erikoista ei kukaan uskalla julkaista ja kaikki paukut keskitetään vaan johonkin ABBA-musikaalien käännöksiin. Pitkällä tähtäimellä näkisin tämän pelkästään huonoksi asiaksi, varsinkin koskien suomen kielen asemaa. Sitä tukea pitäisi minusta suunnata enemmän varsinkin sinne ruohonjuuritason toimintaan ja paikallisesti. Jotkut megafestarit ja lätkäkisat pärjätköön sitten omillaan.
Ponterosa tehtiin muuten aikoinaan ilman elokuvasäätiön tukea ja siihen kerättiin sponsoreilta rahat. Ei tietysti voi ihan suoraan verrata nykypäivään, kun elokuva-alan sponsorointi on oletettavasti pikkuisen isompaa nykyään, mutta tuommoistakin saa, kun riisuu valtion tuen pois.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Kotkassa alkaa Ekamin koulutus "Elokuva- ja tapahtumatuotannossa toimiminen 15op". Ja miksi? Sen takia, että kaupungin yhtenä tavoitteena on olla houkutteleva paikka mm. elokuva- ja tv-tuotannoille, koska uskotaan, että Kotkassa jo nyt kuvatut filmit poikivat lisää jatkossakin, kunhan vain homma ympärillä niin sanotusti toimii. Ei ratkaise väestön ikääntymisen haasteita, ei sitä, että Kotka oli jokin aika sitten viittä vaille kriisikunta, mutta elinkeinoelämän elävöittämiseen sillä voi olla vaikutusta.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Tuota tukea voisi nimittää myös osuvammin investoimiseksi. Kun tuki tuo itsensä 2,5 kertaisesti takaisin niin miksi sellaista haluaisit vastustaa? Koska et ymmärrä mistä puhutaan? Koska olet persu?

Se riippuu myös siitä kuinka nopeasti tuo 2,5 kertainen takaisinmaksu tapahtuu. Jos on olemassa sijoituskohde, joka maksaa riskittömästi 2,5 kertaisesti itsensä takaisin esimerkiksi 5 vuodessa, se merkitsisi huikeaa 20% vuosituottoa sijoitetulle pääomalle. Lupaan sinulle, että tuollaiseen tulee löytymään yllin kyllin myös yksityistä rahaa taakse.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Se riippuu myös siitä kuinka nopeasti tuo 2,5 kertainen takaisinmaksu tapahtuu. Jos on olemassa sijoituskohde, joka maksaa riskittömästi 2,5 kertaisesti itsensä takaisin esimerkiksi 5 vuodessa, se merkitsisi huikeaa 20% vuosituottoa sijoitetulle pääomalle. Lupaan sinulle, että tuollaiseen tulee löytymään yllin kyllin myös yksityistä rahaa taakse.
Tätä keskustelua varjostaa vahva mielipiteesi asiassa josta et tunnu tietävän mitään. Arvostan itsetuntoasi.

En tiedä onko riskitöntä sijoituskohdetta olemassakaan mutta tässä tapauksessa riskittömyyttä lisää se, että tuki maksetaan jälkikäteen, perustuen Suomessa kulutettuun rahaan. Tuki pitää toki anoa etukäteen mutta siinä on kyse reunaehtojen täyttämisestä, tuotannon pääsemisestä tuen piiriin ja molemminpuolisesta varmuudesta kulutuksen ja takaisinmaksun suuruusluokasta. Yksityistä rahaa näissä tuotannoissa on aina mukana mutta nyt ei puhuta siitä. Tuotto jakautuu majoitukseen, ruokailuun, matkusteluun, työllistämisen myötä saataviin verotuloihin ja moneen moneen muuhun kohteeseen. Taloudellisen hyödyn kerää veronmaksajat ei kukaan yksityinen pääomasijoittaja.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Taidetta ja kulttuuria tulee tukea julkisista varoista. Painopisteitä tulee myös miettiä ja siksi toivoin, että tuen yksityiskohdat selvitetään.

Iso osa tuesta on myös investointiluonteista tukea. Esimerkiksi elokuvan osalta rahoittajia ovat mm. elokuvasäätiö, YLE, muiden maiden julkiset ja yksityiset tv-yhtiöt, suoratoistopalvelut ja yksityiset ja kansainväliset sijoittajat.

Usein tuet ovat kannattavia ja jättävät veroina ja palveluina merkittävän summan Suomeen, jos ne toteutetaan edes osin täällä.

Sama pätee moneen muuhunkin kulttuuriin kuin elokuvaan. Ne saavat erilaista yhteiskunnan tukea, jolla niiden toiminta joko mahdollistetaan tai joissakin tapauksissa mm. saadaan hieman laadukkaammaksi. Jokin suuri festivaali jättää isot euromäärät alueen elinkeinoelämälle ja sillä on pienenä osana muutenkin työllistävä vaikutus koko alalle roudareista alkaen.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Tätä keskustelua varjostaa vahva mielipiteesi asiassa josta et tunnu tietävän mitään. Arvostan itsetuntoasi.

En tiedä onko riskitöntä sijoituskohdetta olemassakaan mutta tässä tapauksessa riskittömyyttä lisää se, että tuki maksetaan jälkikäteen, perustuen Suomessa kulutettuun rahaan. Tuki pitää toki anoa etukäteen mutta siinä on kyse reunaehtojen täyttämisestä, tuotannon pääsemisestä tuen piiriin ja molemminpuolisesta varmuudesta kulutuksen ja takaisinmaksun suuruusluokasta. Yksityistä rahaa näissä tuotannoissa on aina mukana mutta nyt ei puhuta siitä. Tuotto jakautuu majoitukseen, ruokailuun, matkusteluun, työllistämisen myötä saataviin verotuloihin ja moneen moneen muuhun kohteeseen. Taloudellisen hyödyn kerää veronmaksajat ei kukaan yksityinen pääomasijoittaja.

Vakuutit aiemmassa viestissäsi, että tuki maksaa itsensä riskittömästi 2,5 kertaisesti takaisin: "Kun tuki tuo itsensä 2,5 kertaisesti takaisin niin miksi sellaista haluaisit vastustaa?"

Ei minun tarvitse tietää suomalaisesta elokuvateollisuudesta mitään, vaan rahoituksen alkeita, jotta ymmärrän tuon lauseen puutteellisuuden. Hoksasit itse ehkä kuitenkin, että käytännössä riskittömiä sijoituskohteita ei ole olemassakaan, hienoa! (joo ei tarvitse alkaa viisastelemaan valtioiden joukkovelkakirjoista). Haluan, että avaat nyt enemmän missä ajassa tuo 2,5x tulee takaisin ja yleensä millä riskillä, niin voin edes karkeasti ymmärtää tämän kuvion. Minä en voi muodostaa mielipidettä, että kannattaako rahaa kaataa lupaukseen, jossa vain sanotaan 2,5x rahoista tulevan joskus takaisin. Luotan, että sinä alan asiantuntijana nyt avaat tämän kuvion minulle tarkemmin. Lupaan, että minulla ei ole asiasta vahvaa mielipidettä ja olen valmis muuttamaan mieleni minkä tahansa asian suhteen, jos se minulle perustellaan.

Taidetta ja kulttuuria tulee tukea julkisista varoista. Painopisteitä tulee myös miettiä ja siksi toivoin, että tuen yksityiskohdat selvitetään.

Iso osa tuesta on myös investointiluonteista tukea. Esimerkiksi elokuvan osalta rahoittajia ovat mm. elokuvasäätiö, YLE, muiden maiden julkiset ja yksityiset tv-yhtiöt, suoratoistopalvelut ja yksityiset ja kansainväliset sijoittajat.

Usein tuet ovat kannattavia ja jättävät veroina ja palveluina merkittävän summan Suomeen, jos ne toteutetaan edes osin täällä.

Sama pätee moneen muuhunkin kulttuuriin kuin elokuvaan. Ne saavat erilaista yhteiskunnan tukea, jolla niiden toiminta joko mahdollistetaan tai joissakin tapauksissa mm. saadaan hieman laadukkaammaksi. Jokin suuri festivaali jättää isot euromäärät alueen elinkeinoelämälle ja sillä on pienenä osana muutenkin työllistävä vaikutus koko alalle roudareista alkaen.

Kannattavuus ei yksin ole peruste tuelle, kun tuella on aina vaihtoehtoiskustannus. Kannattaako panostaa 100 miljoonaa taiteen ja kulttuurin tukemiseen, vai erityisopettajien kouluttamiseen ja palkkaamiseen peruskouluihin haastaville alueille? Tämä ihan vain hatusta heitettynä esimerkkinä, johon ei kannata yksityiskohtaisesti mennä. Pointti tässä on se, että raha täytyy priorisoida sinne, missä siitä saadaan suurin hyöty yhteiskunnalle. On se sitten koulutukseen, yhteisöveron kevennykseen, hoitajien palkankorotukseen tai vaikka kulttuurin tukemiseen. Tämä korostuu yhä enemmän vaikeina taloudellisina aikoina, kun kakun leipojia on vähemmän, mutta syöjiä yhä enemmän. Minä luulen, että yhteiskunnassamme on prioriteettilistalla tärkeämpiäkin kohteita rahalle, kuin taide ja kulttuuri, mutta voin olla väärässäkin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kannattavuus ei yksin ole peruste tuelle, kun tuella on aina vaihtoehtoiskustannus. Kannattaako panostaa 100 miljoonaa taiteen ja kulttuurin tukemiseen, vai erityisopettajien kouluttamiseen ja palkkaamiseen peruskouluihin haastaville alueille? Tämä ihan vain hatusta heitettynä esimerkkinä, johon ei kannata yksityiskohtaisesti mennä. Pointti tässä on se, että raha täytyy priorisoida sinne, missä siitä saadaan suurin hyöty yhteiskunnalle. On se sitten koulutukseen, yhteisöveron kevennykseen, tai vaikka kulttuurin tukemiseen. Tämä korostuu yhä enemmän vaikeina taloudellisina aikoina, kun kakun leipojia on vähemmän, mutta syöjiä yhä enemmän. Minä luulen, että yhteiskunnassamme on prioriteettilistalla tärkeämpiäkin kohteita rahalle, kuin taide ja kulttuuri, mutta voin olla väärässäkin.

Siis 100 milj taiteelle ja kulttuurille vai 100 milj erityisopettajien kouluttamiseen ja palkkaamiseen peruskouluihin haastaville alueille? Molemmat. Kumpikin on parhaimmillaan tuottava investointi. Ja niitä on järkevää tukea. Yrityspuolella tällainen ajattelu on arkipäivää. On ollut jo kauan.

Sen sijaan että leikataan järkevistä kohteista, voidaan leikata vähemmän järkevistä. En kaikkia allekirjoita, mutta monta miljardia esim näistä:

 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Siis 100 milj taiteelle ja kulttuurille vai 100 milj erityisopettajien kouluttamiseen ja palkkaamiseen peruskouluihin haastaville alueille? Molemmat. Kumpikin on parhaimmillaan tuottava investointi. Ja niitä on järkevää tukea. Yrityspuolella tällainen ajattelu on arkipäivää. On ollut jo kauan.

Sen sijaan että leikataan järkevistä kohteista, voidaan leikata vähemmän järkevistä. En kaikkia allekirjoita, mutta monta miljardia esim näistä:


Liberaalipuolue leikkaisi merkittävästi taiteesta ja kulttuurista, niin kuin odotinkin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Liberaalipuolue leikkaisi merkittävästi taiteesta ja kulttuurista, niin kuin odotinkin.

Tällainen liberaalikonservatiivi on kyllä kulttuurimyönteisempi. Hautojen hoidot ym ihan OK kilpailulle, samoin suorat tuet mm. lasten kulttuuriin.

Mutta esittävän taiteen ja taitelijoiden työkentän tuet noin 100 milj poistetaan kokonaisuudessaan, sillä taiteen ja kulttuurin tuotannon tulee olla valtiollisesta toimijasta riippumatonta? En minä tuollaista tue, koska siinä ei ole järkeä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös