Omasta liigan "taso" ja kiinnostavuus kulkee käsi kädessä. Katsojat ja pelaajat ovat sitä mieltä, että panoksellisempi ja kilpailullisempi liiga olisi houkuttelevampi, omistajien kukkaro on sitä mieltä, että suljettu liiga jonka äärellä voi pelata bisneksellä, on houkuttelevampi. Molemmissa on puolensa, mutta meidän tulisi kysyä itseltämme, ketä kansallisen jääkiekkomme tulisi palvella? Muutamia omistajia, vai koko kansaa ja pelaajia? Ei nykyinen liigasysteemi ole mikään erityinen pelaaja- tai katsojamagneetti, joka parantaisi liigamme tasoa.
Tyhjennysmyynneistä sen verran, että ne ovat merkki siitä, että seura on lähtenyt kauteen yli todellisen tasonsa. Onhan se toisaalta aika sairas ajatus jos joukkueita kootaan ylibudjetin sillä ajatuksella, että parhaat pistetään lihoiksi loppukaudesta jos taloudellista menestystä ei ole näkyvissä. Ja mikä näiden jatkuvia tyhjennysmyyntejä tarvitsevien seurojen ja varsinkin sitä seuraavien kannattajien "end game" on? Voittaa joskus mestaruus? Sitä ei tule tapahtumaan niin kauan kun joukkue räpiköi seurassa joka on selkeästi yli oman tason. Talous ei kasva ilman menestystä ja vaikka alkukauden pystyisi sinnittelemään tuhkimotarinan omaisesti kärkipäässä, loppukaudesta isot seurat hyödyntää muiden joukkueiden tyhjennysmyynnit ja ovat vielä kovempia vastuksia. Vai onko tarkoitus vain pysyä sarjassa ja pitää omistaja liigasaunassa tekemässä politiikkaa Hiltusen kanssa? Se on suljetussa liigassa automaatio ellei konkka iske, ja jos talouden kehityksen seuraaminen on se juttu, niin sen voi tehdä kotisohvaltakin kauppalehti sylissään, ja silloin periaatteessa fanittaa omistajaa ja hänen kykyään verkostoitua, kuin joukkuetta ja heidän kykyään pelata.
Itse uskon vahvasti, että kansallinen jääkiekkomme voisi kaikkein parhaiten, jos kaikki joukkueet pääsisivät kilvoittelemaan menestyksestä suurin piirteen oman tasoistensa joukkueiden kanssa, eivätkä nämä perinteiset tyhjennysmyyntijoukkueet tunnu sopivan nykysysteemiin.