Sveitsin pääsarja – National League

  • 171 780
  • 450

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Ei Sveitsissä huiput tienaa paljoa 400-500 tuhatta enempää mutta onhan se isompi raha kuin mitä Suomessa tai Ruotsissa. Peruspalkka hyvällä ulkomaalaisella pelaajalla on siellä 200 ja 400 tuhannen välissä. Siihen lyödään vielä lyhyt talvi, hienot maisemat ja lyhyet matkat matkustella ympäri Eurooppaa niin kyllähän se houkuttaa enemmän kuin Suomi ja Ruotsi.
Olen itse kuvitellut, että Sveitsissä parhaat tienaavat huomattavan paljon enemmän kuin 400-500k€. Millainen verotus Sveitsissä mahtaa olla urheilijoilla? Tuleeko sitä kautta kuinka paljon etua sveitsiläisille seuroille?
Toki jos unelmana on Nhl niin siinä tilanteessa pitää miettiä onko Sveitsi järkevä vaihtoehto. Ruotsi ja Suomi kehittävät sinne kuitenkin aivan eri tavalla.
Sveitsissä joukkueiden kärkiketjut ovat todella kovia mutta se taso tippuu huimasti alempiin kenttiin tullessa. Chl on myös osoittanut, että se tasaisuus mikä Ruotsilla ja Suomella joukkueissa on kantaa kuitenkin loppupeleissä pidemmälle.
Tämän voi allekirjoittaa täysin. Mielestäni tämä Sveitsin uusi sääntö, että ulkomaalaispelaajia saa olla aiempaa enemmän ei palvele Sveitsin omaa pelaajatuotantoa. Entistä vähemmän pelipaikkoja tarjolla ja ne kärkiroolit täytetään ulkkareilla. Alemmat ketjut eivät kestä vertailua Liigaan tai varsinkaan SHL:ään ja voisin kuvitella, että NLA:ssa aika kovasti isketään peluutuksella parhaita nimenomaan noita alempia ketjuja vastaan eli onko tuolla alemmissa ketjuissa pelaaminen edes kovin kehittävääkään?
 

Lepranmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vaasan Sport, Philadelphia Flyers
Olen itse kuvitellut, että Sveitsissä parhaat tienaavat huomattavan paljon enemmän kuin 400-500k€. Millainen verotus Sveitsissä mahtaa olla urheilijoilla? Tuleeko sitä kautta kuinka paljon etua sveitsiläisille seuroille?

Laitan pienen varauksen tähän, mutta lähes varmana pystyn sanomaan että ainakin puolitoista vuotta sitten huiput tienasivat Sveitsissä noin puoli miljoonaa. Tai puolen miljoonan molemmin puolin. Mutta mitään miljoonan lappuja siellä ei ole ollut kenelläkään. Tämän hetken tilanteesta en ole aivan varma. Mutta en usko tilanteen niin radikaalisti muuttuneen, että sieltä mitään miljoonien sopimuksia tulee vieläkään.

Jos ajatellaan, että seuran budjetti on valmentajat ja taustajoukot mukaanlukien vaikkapa 10 miljoonaa euroa, niin ei sillä loppujenlopuksi voida mitään hirmuisia sopimuksia monen pelaajan kanssa tehdä. Sveitsin omat pelaajat eivät varmasti tyydy mihinkään pieniin sopimuksiin, koska olisi härski tilanne että ulkomailta hankitaan miljoonan sopimuksella pari pelaajaa ja sitten alaketjujen pelaajille tarjotaan vaikkapa 50 tonnin sopimuksia nenän eteen.

Verotus ei ole ainakaan yhtä pientä kuin Venäjällä mutta ei myöskään lähelläkään Suomen tasoa. Tästäkään en varmana uskalla sanoa, koska en ihan tarkasti tiedä. Sveitsi on toki muuten todella kallis maa asua.

Rehellisesti Sveitsi saa varsinkin näiden kokeneiden pelaajien kohdalla isoimman hyödyn juuri sijaintinsa ja palkkojen takia. Kokeneet pelaajat eivät välttämättä tähyä enää Nhl:n suuntaan ja siinä vaiheessa uraa on hyvö mennä palkkapussin perässä.

Sarjan tasoa kehutaan jatkuvasti, mutta loppujenlopuksi se taso ei näy kovinkaan monessa asiassa. Sarja ei juurikaan kehitä nuoria pelaajia, eikä menestys ole tuossa Chl:ssä ollut myöskään mitään ihmeellistä. Toki nämä huippunimet nostattavat sarjan tasoa, mutta Sveitsin omat pelaajat jäävät kokoajan pienempään rooliin ja loppupeleissä siitä tulee vielä ongelma. Nyt raha puhuu, mutta jos jonkun vuoden päästä vaikkapa Saksa, Ruotsi ja Suomi pystyvät kilpailemaan palkoista paremmin, voi Sveitsi jäädä pahastikkin jalkoihin kun tuo absoluuttinen kärki häviää ja pitääkin ruveta nostamaan niitä omia pelaajia isompiin rooleihin.

Sveitsi on oman liigan pelaajillaan ja muutamalla nhl-pelaajalla höystettynä mm-kisoissa 11 vuoden aikana selvinnyt seitsemän kertaa pudotuspeleihin ja viisi kertaa pudonnut puolivälierissä pois. Sveitsi pärjää alkulohkossa aina hyvin, mutta kun muut joukkueet laittavat pari napsua lisää pudotuspeleissä niin noutaja tulee lähes aina. Samantyylistä meno on ollut myös tuolla Chl:n puolella.

Eli loppukaneettina pidän Sveitsin liigaa hyvänä, mutta se hengittää täysin rahan ja näiden ulkomaalaisten pelaajien avulla. Muiden maiden on alettava jollakin tavalla vastaamaan tähän nykyiseen tilanteeseen ja jos rahaa alkaa Ruotsista ja Suomesta löytymään niin Sveitsille voi käydä kylmät siinä kisassa. Paras vaihtoehto olisi tietysti, että euroopassa olisi 5 hyvää suht samantasoista liigaa, mutta se on jääkiekossa aika kaukainen ajatus.
 

juhnis

Jäsen
Hyvää pohdintaa edellisissä viesteissä. Budjetit, ja sitä myötä palkat, tippuivat aika radikaalisti koronan seurauksena, mutta ensi kaudella oltaneen taas lähellä pandemiaa edeltänyttä tilannetta. Ulkomaalaisten pelaajien palkat lienevät suurin piirtein yllä mainitun suuruisia - toki seurojen väliset erot ovat koko ajan kasvusuunnassa.

Uusi tilanne hyödyttääkin erityisesti suurimpia seuroja (ainakin Zürich, Lugano, Zug), jotka pystyvät hankkimaan vahvistuksensa NHL:n alaketjuista tai KHL:n tähtien joukosta. Pienemmät (Ajoie, Langnau jne.) joutuvat tyytymään (toki laadukkaisiin) SHL- ja Liiga-pelaajiin. Epäilen myös, että kaikki eivät saa kiintiötänsä täyteen, sillä 1. ei varaa merkittävästi muiden Euroopan sarjojen huippuseuroja suurempiin palkkoihin ja 2. jos voittaminen kiinnostaa, moni muu vaihtoehto Sveitsin ulkopuolella on varmasti houkuttelevampi.

Sveitsin omat pelaajat eivät varmasti tyydy mihinkään pieniin sopimuksiin, koska olisi härski tilanne että ulkomailta hankitaan miljoonan sopimuksella pari pelaajaa ja sitten alaketjujen pelaajille tarjotaan vaikkapa 50 tonnin sopimuksia nenän eteen.
Ihan totta sen osalta mitä tulee kotimaisiin laatupelaajiin, mutta nekin keskittyvät pitkälti vain varakkaimpiin seuroihin. Muiden kokoonpanot täyttyy keskinkertaisista junioreista ja suoraan sanottuna väärässä sarjassa pelaavista divarijyristä. Toki poikkeuksiakin on, kuten Biel, joka tekee erinomaista juniorityötä ja onnistuu nostamaan omia kasvattejaan jatkuvasti isoon rooliin. Mutta kokonaisuutena mitään junioripolkua P-Amerikan suuntaan Sveitsin jääkiekkoliitto ei ole pystynyt rakentamaan.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Pakko olla itse erimieltä aikaisempien kirjoittajien kanssa. Itse uskon että Sveitsin liigan uuditus on maan kiekkoilulle hyvinkin positiivinen asia. Joukkue määrän nostaminen kahdestatoista neljääntoista menee mielestäni hyvin käsikädessä ulkomaalaiskiintiön nostamisen viidestä kahdeksaan kanssa. Joukkue määrän nosto pitää Sveitsiläisten pelaajien pelipaikkojen määrän suunnilleen samana vaikka ulkomaalaiskiintiö kasvaakin tuolla kolmella per joukkue.

Kaikenkaikkiaan useampi paikkakunta pääsee mukaan pääsarjaan sekä entistä enemmän laadukkaita ulkomaalaisia on mukana liigassa. Toki tämä nostaa vaatimustasoa Sveitsiläisiä pelaajia kohtaan napata joukkueistaan kärkirooleja, mutta tähän varmasti maajoukkeen rinkiin kuuluvat tai siihen hamuavat pelaajat pystyvät vastaamaan. Eikä kahdeksalla ulkkarilla vielä kokonaista joukkuetta pyöritetä. Edellämainittujen lisäksi maajoukkue pelaajat saavat loistavan mahdollisuuden olla mukana kauden eht kiertueella, josta on varmasti otettavissa paljon hyviä kokemuksia mukaan kansainvälisen pelin tasosta.

Kuten edellä mainittua mielestäni Sveitsissä on lähdetty oikealle linjalle maan realiteetit huomioiden. Tietenkin sarjassa niin joukkueiden kuin myös pelaajienkin kesken on tasaeroja, mutta näin on kaikissa sarjoissa. Toiveissa varmasti on, että laajennettu pääsarja auttaisi myös houkuttelemaan lisää nuoria lajin pariin sekä kehittäisi nuorten pelaajapolkua.

P.S uuden ulkkarikiintiön pitäisi myös vahvistaa kärkiseuroja Chl:ssä
 

Lepranmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Vaasan Sport, Philadelphia Flyers
Pakko olla itse erimieltä aikaisempien kirjoittajien kanssa. Itse uskon että Sveitsin liigan uuditus on maan kiekkoilulle hyvinkin positiivinen asia. Joukkue määrän nostaminen kahdestatoista neljääntoista menee mielestäni hyvin käsikädessä ulkomaalaiskiintiön nostamisen viidestä kahdeksaan kanssa. Joukkue määrän nosto pitää Sveitsiläisten pelaajien pelipaikkojen määrän suunnilleen samana vaikka ulkomaalaiskiintiö kasvaakin tuolla kolmella per joukkue.

Kaikenkaikkiaan useampi paikkakunta pääsee mukaan pääsarjaan sekä entistä enemmän laadukkaita ulkomaalaisia on mukana liigassa. Toki tämä nostaa vaatimustasoa Sveitsiläisiä pelaajia kohtaan napata joukkueistaan kärkirooleja, mutta tähän varmasti maajoukkeen rinkiin kuuluvat tai siihen hamuavat pelaajat pystyvät vastaamaan. Eikä kahdeksalla ulkkarilla vielä kokonaista joukkuetta pyöritetä. Edellämainittujen lisäksi maajoukkue pelaajat saavat loistavan mahdollisuuden olla mukana kauden eht kiertueella, josta on varmasti otettavissa paljon hyviä kokemuksia mukaan kansainvälisen pelin tasosta.

Kuten edellä mainittua mielestäni Sveitsissä on lähdetty oikealle linjalle maan realiteetit huomioiden. Tietenkin sarjassa niin joukkueiden kuin myös pelaajienkin kesken on tasaeroja, mutta näin on kaikissa sarjoissa. Toiveissa varmasti on, että laajennettu pääsarja auttaisi myös houkuttelemaan lisää nuoria lajin pariin sekä kehittäisi nuorten pelaajapolkua.

P.S uuden ulkkarikiintiön pitäisi myös vahvistaa kärkiseuroja Chl:ssä

Jää nähtäväksi. Itse vain näen tässä samanlaista meininkiä kuin silloin Khl:n nousun aikoina. Paikalle hankitaan kaikki parhaat koko euroopasta ja loppujenlopuksi käteen jää vain tyhjä arpa. Olen edelleen sitä mieltä, että Sveitsin oma kiekkoilun taso ei ole tarvittavalla tasolla jotta maassa voidaan pelata maailman toiseksi parasta kiekkosarjaa.

Ensimmäiseksi pitäisi ottaa ihan junioreista asti mallia Suomesta ja Ruotsista, lähteä sieltä kautta rakentamaan oikeaa polkua.

Kyseessähän tulee olemaan kiekkoliiga, jossa pelaa ammattilaiset ja aivan täydet turistit keskenään. Se ei välttämättä ole pidemmän päälle hyvä yhdistelmä. Enkä väitä etteikö siellä kärkijoukkueet ole erittäin kovia ihan alakentistä lähtien mutta liigan keskitaso ja häntäpää on heikompaa. Siellä vain kärkipelaajat ovat kovia mutta alaketjujen pelaajilla voi tehdä tiukkaa jo vaikka mestis tasollakin.

Hyvin perustelit oman kantasi ja en syö hattuani jos olen itse väärässä. Voi hyvinkin olla että olet asiassa oikeassa. Eiköhän jotain positiivisia tuloksia aleta tässä muutaman kuukauden aikana näkemään jos niitä on tullakseen.
 

Ak13Ze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit, Ässät
Lisäksi keskustelussa Sveitsissä pelaavien ulkomaalaisten osalta kuinka vievät pelipaikkoja sveitsiläisiltä junioreilta kannattaa muistaa sellainen seikka, että siellä on ollut viime kausina muutamia seuroja, joilla on ollut jo lähes tusinan verran ulkomaalaisia kokoonpanossa.

Servette ainakin on ollut jo vuosia tälläinen joukkue, jolla on kiintiö ulkomaalaisten lisäksi ollut ainakin 7 pienempien maiden ulkomaalaista. Nämä pelaajat eivät vain ole syöneet paikkaa ulkomaalaiskiintiöstä, koska ovat pelanneet sveitsiläisellä pelaajalisenssillä jonka saa todella useasti aikoinaan juniori-ikäisenä Sveitsissä pelanneet pelaajat.

Toki nyt tämän ulkomaalaiskiintiön noston yhteydessä ollaan puhuttu että näihin lisenssisääntöihin olisi tulossa jotain muutoksia, mutta on siellä aikaisemmin jo ollut sellaista tilannetta että ulkomaalaiset vievät pelipaikkoja sveitsiläisiltä junioreita.
 

RetroRenttu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sarjasta riippuen
Jää nähtäväksi. Itse vain näen tässä samanlaista meininkiä kuin silloin Khl:n nousun aikoina. Paikalle hankitaan kaikki parhaat koko euroopasta ja loppujenlopuksi käteen jää vain tyhjä arpa. Olen edelleen sitä mieltä, että Sveitsin oma kiekkoilun taso ei ole tarvittavalla tasolla jotta maassa voidaan pelata maailman toiseksi parasta kiekkosarjaa.

Itse en usko mihinkään tyhjä arpa skenaarioon, mitä tuolla nyt tarkalleen tarkoititkaan. Mielestäni suunta on oikea, mutta vaikutukset ovat luultavasti hyvin maltilliset, koska myös muutokset ovat mielestäni aika vähäiset aikaisempaan. Tosiaan junioreistahan tuo suurempi/pidemmän tähtäimen muutos lähtisi. En sitten tiedä kummassa on enemmän kehitettävää; juniori pelaajien määrässä vai kehityspolussa?

Toisiaan voimme olla samaa mieltä, ettei tuo maailman toisiksi kovimman sarjan titteli ihan helposti siirry Sveitsiin. Kyllä siellä ainakin Ruotsi ja (itä liigakin, jos tämän haluaa laskea mukaan) on edellä.
 
Jää nähtäväksi. Itse vain näen tässä samanlaista meininkiä kuin silloin Khl:n nousun aikoina. Paikalle hankitaan kaikki parhaat koko euroopasta ja loppujenlopuksi käteen jää vain tyhjä arpa.

Millä tavalla tyhjä arpa? Väitätkö, että venäläinen kiekkoilu ja venäläiset pelaajat ovat jotenkin kärsineet KHL:n noususta? Vaatisi kyllä perusteluja tällaiset jutut.
 
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue
Jos ajatellaan, että seuran budjetti on valmentajat ja taustajoukot mukaanlukien vaikkapa 10 miljoonaa euroa, niin ei sillä loppujenlopuksi voida mitään hirmuisia sopimuksia monen pelaajan kanssa tehdä. Sveitsin omat pelaajat eivät varmasti tyydy mihinkään pieniin sopimuksiin, koska olisi härski tilanne että ulkomailta hankitaan miljoonan sopimuksella pari pelaajaa ja sitten alaketjujen pelaajille tarjotaan vaikkapa 50 tonnin sopimuksia nenän eteen.

Verotus ei ole ainakaan yhtä pientä kuin Venäjällä mutta ei myöskään lähelläkään Suomen tasoa. Tästäkään en varmana uskalla sanoa, koska en ihan tarkasti tiedä. Sveitsi on toki muuten todella kallis maa asua.
Tässä voi olla yksi syy Sveitsin junnutyön junnaamiseen, tai siis siihen, että niitä huippupelaajia tulee kuitenkin suhteellisen vähän.

Siis kun omassa maassakin tienaa paremmin kuin pelaamalla vaikkapa Suomessa tai jopa Ruotsissa. Kiva jäädä nauttimaan hyvästä tulotasosta, lyhyistä pelireissuista yms., verrattuna siihen, että lähtisi mittaamaan omaa tasoa ja grindaamaan vaikkapa Pelsun kolmosketjun kautta eteenpäin. Kotimaassa kovimmat tulospaineetkin ovat ulkomaalaisvahvistuksilla, niin ei ole duunipaikkakaan vaarassa ihan joka ilta. Ja vaikka hintataso on Sveitsissä kova, niin varmaan suurimmalla osalla soppariin sisältyy auto, asunto jne. etuja.

Tämä nyt on oli ihan omaa ajatusten virtaa, joten saa korjata, jos ihan mitä sattuu kirjasin.
 

juhnis

Jäsen
Ihmettelen jos kohta ei joku ota ohjelmistoonsa näyttää Sveitsin pelejä. Allekirjoittanutta ainakin kiinnostaisi katsella noita.
Olen ehkä jo tässä ketjussa maininnutkin aiemmin, mutta pelejä on voinut katsella viime keväästä lähtien osoitteesta Home kuukausihintaan 25 €. Voisin kuvitella myös lähetysoikeuksien maksavan suht paljon, mikä rajoittanee eri suoratoistopalveluiden kiinnostusta.

Siis kun omassa maassakin tienaa paremmin kuin pelaamalla vaikkapa Suomessa tai jopa Ruotsissa. Kiva jäädä nauttimaan hyvästä tulotasosta, lyhyistä pelireissuista yms., verrattuna siihen, että lähtisi mittaamaan omaa tasoa ja grindaamaan vaikkapa Pelsun kolmosketjun kautta eteenpäin. Kotimaassa kovimmat tulospaineetkin ovat ulkomaalaisvahvistuksilla, niin ei ole duunipaikkakaan vaarassa ihan joka ilta. Ja vaikka hintataso on Sveitsissä kova, niin varmaan suurimmalla osalla soppariin sisältyy auto, asunto jne. etuja.
Tässä ollaan täysin ytimessä. Taas tänään törmäsin jälleen hyvään esimerkkiin kyseisestä ajattelumallista ja siitä, miten sen kuvitellaan pätevän myös muunmaalaisiin pelaajiin. Bielin urheilutoimenjohtaja Martin Steinegger oli yllättynyt Olkinuoran tekemästä NHL-sopimuksesta nimenomaan sen takia, että sopimuksen arvo ei ole edes kovin suuri. Suomalaisesta näkökulmasta tuntuu täysin ymmärrettävältä, että tuon ikäinen maalivahti haluaa varmasti katsoa NHL-kortin, vaikka ei pääsisikään sillä rikastumaan.
 

SirKepola

Jäsen
Suosikkijoukkue
AS Roma
Paljo on tullu Sveitsissä käytyy kiekkoo kattomassa ja nyt sitä onneks näkee Suomessakin!

Mitäs tipsejä ois antaa mahdolliselle Sveitsin lätkäreissulle, joka vähän houkuttaisi alkuvuodelle järkätä. Minkä jengien kotipelejä ehdottomasti suosittelet esim. tunnelman myötä? Tarkoitus saada reissuplaniin mahtumaan muutamien ex-Jokereiden matseja, mutta ei mitään aivan ehdotonta.

Lennot Finskillä tarkoitus ottaa joko Zurichiin tai Geneveen eli noiden seutujen jengit eniten kiinnostaa.
 

Karra

Jäsen
Mitäs tipsejä ois antaa mahdolliselle Sveitsin lätkäreissulle, joka vähän houkuttaisi alkuvuodelle järkätä. Minkä jengien kotipelejä ehdottomasti suosittelet esim. tunnelman myötä?
Hirveesti tipsejä ei löydy. Vaimo oli jonku aikaa töissä Bernissä ja siellä tuli sit käytyy jonku kerran vuoteen. Bernin, Zurichin ja Lausannen kotipelit kokeneena Bern on ehottomasti the place to be. Hirmunen tunnelma ja kausikorttilaisia joku 14 tuhatta hallissa. Suosittelen ehottomasti jos jää aikaa. Zurichista n puoltoista tuntia autolla. Zurichin ja Geneven välillä suosittelen Zurichia. Samalla voi käydä kivenheiton päässä Klotenin matseja kattomassa ja Geneve on vähän niinku Joensuu eli kaukana kaikesta

Sveitsi on hieno maa! Menit minne menit nii vikaan ei voi mennä
 

juhnis

Jäsen
C More näyttää tosiaan siis vain kaksi ottelua viikossa, mutta NL:n officelta saamieni tietojen mukaan nl.hockey on tulevallakin kaudella saatavilla edelleen myös Suomessa. Eli jos sveitsiläinen kiekko kiinnostaa enemmänkin tai jos haluaa seurata tarkasti tietyn joukkueen otteita, tuossa on hyvä vaihtoehto.

Mielenkiintoista muuten seurata sveitsiläisten suorituksia CHL:ssä. Nimilistojen perusteella menestystä pitäisi (vihdoin) tulla, mutta riittääkö pelikuri suomalais- ja ruotsalaisjoukkueita vastaan?
 

juhnis

Jäsen
Kausi alkaa ensi keskiviikkona, joten pientä kausiennakkoa voisi tänne naputella. Yleisesti suurimmat sarjaa koskevat muutokset tälle kaudelle ovat joukkuemäärän nousu kolmestatoista neljääntoista, ulkomaalaiskiintiön kasvu neljästä kuuteen sekä liigakarsintojen paluu. Kaikki joukkueet ovat KHL-tilanteesta ja ulkomaalaisten määrän lisääntymisestä johtuen vahvistuneet viime kaudesta, joten en mainitse sitä erikseen jokaisen kohdalla. Käsittelen joukkueiden näkymiä alkavaan kauteen seuraavaksi aakkosjärjestyksessä.

HC Ajoie

Viime kausi oli sarjanousijalle kauniisti sanottuna vaikea, eikä peli lähtenyt kulkemaan missään vaiheessa. Vain kuusi kolmeen pisteen voittoa oikeutti ansaitusti jumbosijaan. Vaikka joukkue kärsikin monista loukkaantumisista, ne eivät selitä luokatonta puolustussuorittamista: omissa soi keskimäärin yli neljä kertaa ottelua kohti. Peräpäähän onkin hankittu vahvistusta Ranskan maajoukkuemies Thomas Thiryn ja NHL-kokemustakin omaavan T.J. Brennanin muodossa. Syvyyttä rosterissa ei kuitenkaan juuri ole, joten varsinkin kärkijoukkueita vastaan saatetaan nähdä jälleen rumia lukemia.

Penkin taakse päävalmentajan pallille on palkattu entinen Tshekin maajoukkueen luotsi Filip Pešán, jonka apurina toimii seuran urheilutoimenjohtajan Julian Vauclairin entinen pelikaveri Petteri Nummelin. Ainakin harjoitusotteluiden perusteella omaa maalia suojellaan entistä paremmin, mutta vasta tosipelit näyttävät missä todella mennään.

Arvio sijoituksesta: Taistelee putoamista vastaan Klotenin ja Langnaun kanssa.

HC Ambri-Piotta

Pienessä Quinton kylässä on tällä hetkellä hyvä meininki. Viime kauden 10. sija oli odotusten mukainen, mutta nyt puolivälieräpaikka siintää varmasti joukkueen silmissä. KHL:stä jo viime keväänä napatun Janne Juvosen lisäksi mukaan liittyvät Nick Shore ja Tim Heed, joiden lisäksi joukkuetta vahvistaa kova tshekkiläiskaksikko Filip Chlapík ja Michael Spacek. Kärkikenttien pitäisi siis olla täysin vertailukelpoisia keneen tahansa muuhun verrattuna. Valmennuksella päävalmentaja Luca Ceredan johdolla on nyt näytön paikka. Monta kautta on mennyt tasaisesti alemmassa keskikastissa, mutta pystytäänkö tähän mennessä selvästi kovatasoisimman kokoonpanon potentiaali hyödyntämään?

Arvio sijoituksesta: Kuuden joukkoon on tunkua, mutta ticinolaiset tulevat yllättämään monet. Sijoilla 5.-8.

SC Bern

Viime vuodet ovat olleet myrskyisiä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Vaihtuvuutta on ollut paljon erityisesti penkin takana ja toimistolla. Yksi aikakausi on kuitenkin tullut päätökseensä, kun vuodesta 1998 seuran toimitusjohtajana toiminut Marc Lüthi luovutti paikkansa Raeto Raffainerille. Raffainerin saattaa joku muistaa Sveitsin maajoukkueen monivuotisena GM:nä tai viime kauden Bernin urheilutoimenjohtajana.

Uudelle toimarille onkin tarjolla ihan riittävästi työsarkaa. Viime kausi päättyi runkosarjaan joukkueen jäätyä historiallisen huonolle 11. sijalle. Päävalmentaja Johan Lundskog saa kuitenkin jatkaa ruotsalaistiiminsä kanssa joukkueen peräsimessä. Pelaajaosastolla ovi on käynyt enemmän ulos kuin sisään, mutta muutaman laatuvahvistuksen Bern on silti saanut hankittua. Pohjois-Amerikasta joukkueeseen liittyvät Sven Bärtchi ja Colton Sceviour sekä KHL:stä Sveitsiin palaava Oscar Lindberg ovat suuressa vastuussa tuloksenteosta. Mielenkiintoista myös seurata, miten seuran omat juniorit saavat peliminuutteja. Jo yhden täyden kauden pelanneelta 20-vuotiaalta Joshua Fahrnilta voidaan ainakin odottaa seuraavalle tasolle nousemista.

Arvio sijoituksesta: Kolmen vaisun kauden jälkeen odotukset eivät ole korkealla, eikä hieman tasapaksulle ryhmälle suora pudotuspelipaikka ole realismia. Jopa kymppisakin ulkopuolelle jääminen on jälleen mahdollista. Sijoilla 9.-11.

EHC Biel

Antti Törmäsen luotsaama Sveitsin epävirallinen suomalaisseura hakee edelleen pudotuspelimenestystä. Hyvä asia on toki se, että Biel on vakiinnuttanut paikkansa ylemmässä keskikastissa, mutta seuraava askel on vielä ottamatta. Joukkue on pysynyt lähes samana viime kaudesta, mikä olisi normaaleissa olosuhteissa vain hienoa, mutta nyt kilpavarustelun ollessa kovassa käynnissä kokoonpano ei enää paperilla näytäkään niin laadukkaalta. Aavistuksen huolestuttavaa on myös se, että Biel taitaa myös olla ikäkeskiarvoltaan liigan vanhin joukkue. Sopimustilannetta katsoessa on selvää, että tämä ja ensi kausi ovat lähitulevaisuuden menestystä ajatellen parhaita mahdollisuuksia.

Kaksi huippuvahvistusta Biel on kuitenkin onnistunut hankkimaan: Langnaussa loistokauden pelannut Jesper Olofsson sekä Harri Säteri tulevat olemaan sarjan ehdotonta eliittiä. Nuorista pelaajista Elvis Schläpfer ja Noah Delemont esittivät jo viime kaudella lupaavia otteita - nyt olisi läpimurron paikka.

Yleensä harjoituspeleihin ei kannata liikaa kiinnittää huomiota, mutta Bielin osalta ne sujuivat niin surkeasti, että joukkueen alkukausi on syytä ottaa erityistarkkailuun.

Arvio sijoituksesta: Tasainen kausi ilman kovin pitkiä tappioputkia on varmasti Törmäsen toiveena. Jos se toteutuu, Biel löytyy runkosarjan päättyessä helposti top-kympistä.

HC Davos

Siinä missä Biel on NL:n suomalaisjoukkue, Davosin sinikeltaisen (sattumaako?) pelipaidan vetää tällä kaudella päälleen peräti viisi ruotsalaista. Yksi on kuitenkin joukosta poissa, kun viime kauden kultakypärä Mathias Bromé jätti perhesyistä kaksivuotissopimuskautensa kesken ja palasi takaisin Örebroon. Menetys ei silti ole kovinkaan merkittävä, niin vahva Davosin ryhmä tälläkin kaudella on.

Valmennustiimi on varsin mielenkiintoinen, sillä Christian Wohlwendin apuna toimivat Jokereista ja Zugista yhteistä historiaa omaavat Waltteri Immonen ja Glen Metropolit. Vaikka Wohlwend ei omiin suosikkivalmentajiini kuulukaan, Davos on ehdottomasti yksi mestarisuosikeista. CHL on lähtenyt erinomaisesti käyntiin, ja jatkopaikka on mahdollista varmistaa jo huomenna Skellefteåta vastaan. Se olisi tietysti arvokasta lokakuun otteluruuhkaa ajatellen - Davosilla on CHL-matsit mukaan lukien ensi kuussa jopa 13 ottelua.

Arvio sijoituksesta: Laadukas joukkue ei tule epäonnistumaan tälläkään kaudella. Runkosarjan voitto saattaa jäädä haaveeksi, mutta kotietu on täysin otettavissa. Sijoilla 3.-4.

HC Fribourg-Gottéron

Viime kauden runkosarjan toinen sija ja välieräpaikka olivat loistosaavutuksia, mutta niiden toistaminen tulee olemaan haastavaa. Maalivahtiosasto on Reto Berran johdolla sarjan kärkeä. Puolustajien nimilista ei täysin vakuuta, eikä hyökkäyspäätäkään ole mielestäni saatu riittävästi vahvistettua. Janne Kuokkanen tulee varmasti vahvistamaan joukkuetta, mutta esim. Juuso Vainio tai Jacob de la Rosen kaltaiset ulkomaalaisvahvistukset kertovat vain siitä, ettei seura pysty vielä taloudellisesti kilpailemaan suurimpien kanssa. Perussapluuna on joka tapauksessa edelleen kunnossa, kuten CHL-esityksetkin ovat näyttäneet, joten vaikea nähdä Fribourgin kauden päättyvän toisaalta suureen katastrofiinkaan.

Arvio sijoituksesta: Ei tule olemaan vaikeuksissa häntäpään joukkueita vastaan, mutta kärki karkaa auttamatta liian kauas. Suora pudotuspelipaikka mahdollinen, mutta "play-in"-kierros todennäköisempi.

Genève-Servette HC

Geneveläisseura jatkaa hyvin pitkälti samalla tyylillä kuin viime kaudella. Kokoonpanoon on kuitenkin tullut huomattavasti lisää syvyyttä uusien ulkomaalaisten Teemu Hartikaisen ja Linus Omarkin sekä Luganosta saapuneen Alessio Bertaggian myötä. Puolustuksessa kaksikko Vatanen-Tömmernes tulee taas pelaamaan isoja minuutteja, mutta menestystä varten muidenkin pitäisi pystyä suorittamaan viime kautta korkeammalla tasolla. Maalin suulla Gauthier Desclouxin olisi myös noustava uudelle tasolle, jotta pitkä pudotuspelikevät olisi Servetten kohdalla todellisuutta.

Valmennusosasto on myös jonkinasteinen kysymysmerkki. Kesken kautta päävalmentajaksi nostettu Jan Cadieux on vielä katsomaton kortti, eikä Servette ole toistaiseksi juuri vakuuttanut pelitavallaan. Pystyykö Cadieux hitsaamaan jokseenkin sekalaisen ryhmän tiiviiksi yksiköksi?

Arvio sijoituksesta: Pelkällä pelaajamateriaalilla pääsee jo pitkälle. Niin paljon on kuitenkin tuntemattomia palasia Servetten palapelissä, että suurta menestystä on vaikeaa ennustaa. Silti paikka kuuden parhaan joukkoon pitäisi lunastaa.

Loput seitsemän joukkuetta myöhemmin toisessa viestissä.
 

juhnis

Jäsen
EHC Kloten

Klotenin pikkukaupunki tunnetaan tasan kahdesta asiasta: Zürichin lentokentästä ja jääkiekkojoukkueestaan. Yli 50 vuoden pääsarjajakson jälkeen vuonna 2018 Swiss Leagueen pudonnut seura otti keväällä hienon voiton finaaleissa Oltenia vastaan varmistaen sarjanousun. Viime kaudella isoista hyökkäystehoista vastanneet Éric Faille ja Marc Marchon tuskin pystyvät toistamaan pistemääriään, mutta seura varmasti toivoo uusien suomalaishankintojen Arttu Ruotsalaisen ja Miro Aaltosen pystyvän auttamaan tuloksen tekemisessä. Myös maalinsuulle houkuteltu Juha Metsola sekä TPS:stä tuttu Lukas Ekeståhl Jonsson ovat ehdottomasti liigatason pelaajia. Joukkueen tilanne näyttääkin hieman paremmalta kuin Ajoiella viime vuonna samaan aikaan. Ei toki Kloteninkaan rosterissa laatua riitä alempiin kenttiin, joten mahdottomia ei sarjanousijalta sovi odottaa.

Valmennuspuolella päävalmentajan paikalta löytyy kokenut Jeff Tomlinson, joka itse asiassa oli pudottamassa Klotenia divariin tuolloin vuonna 2018; silloin Rapperswilin penkin takana. Kanadalaisen apuna jatkaa viime kauden tapaan Kloten-legenda Kimmo Rintanen sekä uutena suomalaisapuna mukaan liittyvä Saku Martikainen. Myös puolustuksessa nähdään suomalaisväriä, sillä Jesper "Villenpoika" Peltonen kirjoitti maanantaina nimensä kauden mittaiseen sopimukseen.

Arvio sijoituksesta: Isojen tasoerojen sarjassa pudotuspelit jäävät haaveeksi, mutta sarjapaikka säilyy. Sijoilla 11.-13.

SCL Tigers

Langnaun tiikerit ovat olleet hyvin hampaattomia parin viime kauden ajan. Tällekään kaudelle ei suurta muutosta liene luvassa, sillä varsin pienellä budjetilla operoiva seura ei pysty kunnolla haastamaan suurempiaan. Pienen valonpilkahduksen saattaa tuoda uusi päävalmentaja Thierry Paterlini, joka tekee valmennusdebyyttinsä miesten pääsarjatasolla. Tosin hänkin on pitkälti sveitsiläisen valmentajapolun tuotos, joten mitään merkittävää pelitapaetua muihin verrattuna joukkue ei tule saamaan.

Mielenkiintoinen hankinta on Saksan maajoukkuemies Marc Michaelis, joka tekee Paterlinin tavoin pääsarjatason debyytin Euroopassa vietettyään viimeiset 8 vuotta Pohjois-Amerikan sarjoissa. Puolustusta vahvistamaan tulee Sami Lepistö ja maalivahtiosastoa Lausannesta saapuva Luca Boltshauser, joka hakee edelleen 29-vuotiaana ykkösveskarin statusta. Viime kaudella joukkueen puolustuspeli oli niin sekaista toimintaa, enkä itse näe tulevankaan kauden tilannetta kovin optimistisena. Heti ensi viikolle osuva Ajoie-peli kertoo jo paljon siitä, missä mennään.

Arvio sijoituksesta: Taistelee häntäpäässä. Putoaminen on tällä kaudella edelliskausia lähempänä.

Lausanne HC

Lausanne saattaa hyvinkin olla Sveitsin hajuttomin ja värittömin joukkue. Tasaista suorittamista keskikastissa kaudesta toiseen kuitenkin ilman sen suurempaa menestystä. Tämän kauden näkymät ovat samankaltaiset. Lukossa toissa kaudella pelanneeseen Daniel Audetteen kohdistuu suuret odotukset kuten myös NHL:stä Eurooppaan palaavaan Michael Raffliin. Sen sijaan Miikka Salomäen hankinta on viime vuodet huomioiden mielestäni aika kummallinen valinta. Maalin suulla ykkösveskarin paikasta kilpailevat 38-vuotias Tobias Stephan sekä Langnaun pitkäaikainen veräjänvartija Ivars Punnenovs.

Tämän enempää merkkejä en Lausanneen käytä, vaan siirrytään eteenpäin mielenkiintoisempiin jengeihin.

Arvio sijoituksesta: Hyvin todennäköisesti puolivälierissä, välieriä pidemmälle ei kuitenkaan asiaa. Runkosarjassa sijoille 6.-8.

HC Lugano

Ehkä sarjan suurimmalla budjetilla operoivan seuran menestys on ollut viime aikoina vaatimatonta, mutta tällä kaudella siihen haetaan toden teolla muutosta. Ulkomaalaisten nimilista on aivan jäätävä. Calle Andersson, Oliwer Kaski, Markus Granlund, Mikko Koskinen, Brett Connolly, Daniel Carr ja Kris Bennett on sellainen arsenaali, mistä moni voi vain haaveilla. No, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, ennen joulua ovi käy molempiin suuntiin - ainakin mikäli syksy ei ole pelkkää voittokulkua.

Toki näin suuren pelaajiston vaihtuvuuden jälkeen erilaiset haasteet ovat hyvin mahdollisia, ja siksi en nostakaan Luganoa suurimpien mestarisuosikkien joukkoon. Chris McSorleyn johtama kanadalaisvalmennustiimi ei myöskään kuulu sarjan eliittiin, mutta toisaalta tällä materiaalilla kenen tahansa luulisi saavan pelin hyvään kuosiin. Epäilen silti vahvasti, etteivät tästäkään kaudesta luganolaiset ilman paria kriisiä selviä.

Arvio sijoituksesta: Tätä kovempaa rosteria tuskin pystytään seurassa lähivuosina kasaamaan, joten mestaruuden täytyy olla ainoa tavoite. Se vaatii kuitenkin nappionnistumisen. Kotietu puolivälieriin vaikuttaa todennäköiseltä, kuuden parhaan ulkopuolelle jääminen olisi näillä pelimerkeillä katastrofi.

SC Rapperswil-Jona Lakers

Pitkään National Leaguen perää pitänyt ja alemmalla sarjatasollakin piipahtanut Rapperswil yllätti ensin toissa kaudella selvittyään välieriin asti ja viime kaudella sijoituttuaan runkosarjassa peräti neljänneksi. Näin aukesi myös paikka CHL:ään, joka tulee tosin päättymään heidän osaltaan jo lohkovaiheeseen. Kahdessa ottelussaan Tapparaa vastaan joukkue ei missään nimessä ollut huono, mutta kolmeen pisteen voittoon esitys Tampereellakaan ei riittänyt. Kotipelissään Rapperswilin valmennuksen taktisen osaamisen vähyys näkyi selvästi, kun pelin hallinnasta huolimatta joukkue ei millään saanut murrettua Tapparan tiivistä viisikkoa.

Nimekkäimmät vahvistukset ovat Jokereiden savuavista raunioista pelastetut Jordan Schroeder ja Nicklas Jensen sekä Zürichissä viimeiset neljä kautta pelannut ylivoimaspesialisti Maxim Noreau. Huolestuttavan kapea on kuitenkin myös Rapperswilin rosteri, eikä varsinkaan puolustuspää kestä oikeastaan yhtään loukkaantumista. Maalivahti Melvin Nyffeler on yhtä lailla avainasemassa menestyshaaveita ajatellen.

Arvio sijoituksesta: Viime kauden menestys ei tule toistumaan, mutta kaiken mennessä nappiin puolivälierissä joukkue tullaan näkemään. Toisaalta loukkaantumishuolet voivat helposti pudottaa joukkueen kymppisakin ulkopuolelle.

ZSC Lions

Viime kausi päättyi historialliseen pettymykseen, kun Zürich menetti 3-0-johdon finaalisarjassa toista kestomenestyjää Zugia vastaan. Päävalmentaja Rikard Grönborgia on kolmen Zürich-vuoden aikana huhuiltu vuoroin KHL:ään (ei toki enää) ja Pohjois-Amerikkaan, mutta näillä näkymin hän jatkaa ainakin tämän kauden ajan ensimmäisen mestaruuden metsästystä. Pelaajamateriaalista se ei ainakaan jää kiinni, sillä joukkueen uudet vahvistukset ovat lähes poikkeuksetta NHL-tasoa. Puolustuksessa Mikko Lehtonen ja Dean Kukan ovat sarjan tähtipelaajia, ja hyökkäystä vahvistavat Juho Lammikko ja Lucas Wallmark ainakin lähellä tuota statusta. Kuin kirsikkana kakun päälle viime kuun lopussa joukkueeseen liittyi vielä lainasopimuksella Alexandre Texier, joka on tähän sarjaan aivan ylivertainen pelaaja. Niin toki oli myös jälleen Torontoon palannut Denis Malgin, jonka isoja saappaita Texierin jalkoihin nyt sovitellaan. Maalinsuulla ykkösmaalivahdin paikka taitaa ensisijaisesti olla varattu Omskista tulleelle Simon Hrubecille, mutta Ludovic Waeber pitää kilpailutilanteen kovana.

Zürich saattaa hyvin tulla olemaan Euroopan paras joukkue tällä kaudella, mutta koska yksi kovimmista haastajista tulee Sveitsin sisältä, ei Bürkliplatzia kannata ihan vielä varata torijuhlia varten. Kaikkien odotuksissa mestaruus joka tapauksessa on, ja hieno saavutushan se olisi heti ensimmäisellä kaudella uudella areenalla.

Arvio sijoituksesta: Taistelee runkosarjan voitosta sekä mestaruudesta Zugin kanssa.

EV Zug

Kahden viime kauden mestari hakee kolmatta perättäistä pitkälti samalla sapluunalla kuin edelliskausinakin. Zürichiin verrattuna Zug on ollut siirtomarkkinoilla hyvin maltillinen, eikä joukkueeseen ole tullut suuria muutoksia. Ja miksipä voittavaa ryhmää lähtisivätkään sekoittamaan. Peter Cehlarik ja Tobias Geisser ovat Zugin näköisiä hankintoja, ja heistä erityisesti Geisser hakee vielä ponnahduslautaa takaisin Pohjois-Amerikan kaukaloihin. Voisi tietysti sanoa, että Zugin nimilista kalpenee Zürichin tähtisikermään nähden, mutta joukkueen vahvuus onkin erityisesti jatkuvuus ja voittamisen kulttuurin ylläpito. Uskoisin myös Zugia kiinnostavan Zürichin lailla CHL:n voitto ja tuplamestaruus.

Päävalmentajana erinomaista työtä tekevä norjalainen Dan Tangnes on mielestäni jäänyt aivan liian vähälle arvostukselle Grönborgin viedessä suurimman osan sveitsiläislehtien palstatilasta. Vaatiiko sitten vielä kolmannen mestaruuden, että myös Tangnes aletaan laskea Euroopan huippuvalmentajien joukkoon? Osa kunniasta kuuluu myös apuvalmentaja Josh Holdenille, joka kenties alkaa vähitellen tähyilemään päävalmentajan pestiä - jos ei Tangnesin jatkajana, niin sitten jostain muualta. Tangnesin sopimushan päättyy tähän kauteen, ja ottajia on varmasti useammallakin taholla.

Arvio sijoituksesta: Jos ei ihmeitä tapahdu, Zug nähdään finaaleissa myös ensi keväänä. Vain Zürich voi katkaista mestaruusputken jatkumisen.

Mielenkiintoinen kausi siis edessä, vaikka kovin tasaista runkosarjaa ei olekaan luvassa. C More esittää siis pari peliä viikossa ja nl.hockey kaikki ottelut. Telian liittymäasiakkaille näyttää olevan tarjolla C More Total ilmaiseksi kuukauden ajan, joten sillä pääsee hyvin sveitsiläisen kiekon makuun. Ja toivottavasti sitä kautta tähän ketjuun mahdollisimman paljon aktiivista keskustelua :)
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Nyt kun Cmore alkaa myös näitä pelejä näyttämään, niin olisiko missään helppoa listausta siitä, ketä suomalaisia missäkin sveitsiläisjoukkueissa tällä kaudella pelaa.
 

Snacilep

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahen Pelicans, Leijonat, Ukraina
Nyt kun Cmore alkaa myös näitä pelejä näyttämään, niin olisiko missään helppoa listausta siitä, ketä suomalaisia missäkin sveitsiläisjoukkueissa tällä kaudella pelaa.

Ambri-Piotta:
Jesse Virtanen
Janne Juvonen

Biel-Bienne:
Toni Rajala
Jere Sallinen
Harri Säteri

Geneve-Servette:
Valtteri Filppula
Teemu Hartikainen
Sami Vatanen

Fribourg-Gotteron:
Juuso Vainio
Janne Kuokkanen

Kloten:
Miro Aaltonen
Jesper Peltonen
Arttu Ruotsalainen
Juha Metsola

Langnau:
Aleksi Saarela
Sami Lepistö
Vili Saarijärvi
Harri Pesonen

Lausanne:
Miikka Salomäki

Lugano:
Oliwer Kaski
Markus Granlund
Mikko Koskinen

Zürich:
Juho Lammikko
Mikko Lehtonen
 

SonOfMothMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tuli katsottua Bern - Zug matsin maalikooste, kun Jokerilegenda Brian O’Neill viilettää nykyään Zugin paidassa.

Paidoista puheen ollen, ihmettelen suuresti Sveitsin liigan joukkueiden pelipaitoja ja etenkin niiden halpaa toteutusta. Kaikilla joukkueilla näyttää olevan logot, numerot, nimet ja mainokset painatettu paitoihin enkä ole nähnyt paidoissa esim. brodeerattua logoa. Tämä saa noi paidat näyttämään tosi kämäsiltä ja halvoilta Suomi-sarja tason rihkamapaidoilta, mainoksista nyt puhumattakaan. Otanta on tosin aika kapea, muutaman pelin maalikoosteet olen katsonut viime ja tältä kaudelta. Laadukkaammalla toteutuksella monet paidat saisi todella tyylikkäiksi.

Osaako joku Sveitsin liigaa enemmän seurannut sanoa miksi on päädytty tommosiin paitoihin? Kyseessä kuitenkin maailman toiseksi rahakkain liiga, niin ainakin luulisi pätäkkää löytyvän laittaa paidat samalle tasolle liigan pelin tason kanssa. Eikä Sveitsissä tunnetusti muutenkaan ole pikkuhiluista ollut puutetta…
 

Ose

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Servetten matsi alkamassa, jota suomilaseilla luonnollisesti seuraan suurella mielenkiinnolla.
Noista paidoista puheen ollen, niin parhaalla pistemiehellä liekkipaita jonka selässä "top scorer..."
 

juhnis

Jäsen
Joo, ei kyllä ole tyylillä pilattu sveitsiläisjoukkueiden peliasuja.

Selostaja Sorjosella vähän vaikeuksia saksankielisten nimien kanssa. Autenttisimpaan (sveitsiläiseen) lopputulokseen pääsee yleensä ihan vain perisuomalaisella lausumistavalla: Zug = tsuuk, Herzog = hertsook, Zehnder = tseender jne.

Vauhdikasta kiekkoa ensimmäinen erä. Zugilta odottaisin vielä enemmän laatua avauspelaamiseensa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös