JTuk.
Ehkei tuolla pääse suurimmaksi suomalaiseksi, mutta jääminen ampumatta läpi 30-luvun pahimpien puhdistusten ja aina vuoteen 1953 Stalinin Neuvostoliitossa on poikkeuksellinen saavutus. Ainakin jos oli saapunut ulkomailta, ja oli matkan varrella yltänyt jonkinlaiseen noteerattuun asemaan neuvostomaassa. On vaikeaa sanoa, onko Kuusisen menestys enemmän merkki poikkeuksellisesta pelisilmästä vai tuurista, vai jostakin aivan muusta.Otto-Villellä varmastikin oli pitempiaikainen vaikutusvaltainen asema, mutta NL:n systeemi oli kuitenkin sen verran hierarkinen, ettei hänellä tainnut juuri olla itsenäistä toimintavaltaa. Ihmeellinen mies oli, kun selvisi Stalinin puhdistuksista, jotka käytännössä niittivät kaikki muut sukupolvensa suomalaiset kommunistijohtajat (tuhansien rivikommunistien lisäksi). Siinä on sitä notkeutta tarvittu ja urakalla.
Väittäisinpä että maailmanhistorian kannalta Mannerheim oli vielä enemmän avainasemassa kesällä 1918 - muistelisin että Lenin itse sanoi, etteivät olisi pystyneet puolustautumaan, jos Suomi olisi liittynyt mukaan valkoisten venäläisten hyökkäykseen. Mannerheim ei kuitenkaan missään uransa vaiheessa ryhtynyt uhkapeliin Suomen kohtalolla.
Mannerheim olisi halunnut tämän tehdä, koska hän rakasti keisarillista Venäjää ikäänkuin toisena kotimaanaan ja vihasi kommunismia. Tämän lisäksi hän halusi liittyä hyökkäykseen myös henkilökohtaisesta syystä: kenraali Judenitsh oli hänen hyvä ystävänsä.
Ståhlberg ei kuitenkaan suostunut, koska ei saanut kokonaisuudessan Venäjän valkoisen armeijan tunnustusta Suomen itsenäisyydelle..
Ståhlberg ei kuitenkaan suostunut, koska ei saanut kokonaisuudessan Venäjän valkoisen armeijan tunnustusta Suomen itsenäisyydelle. Esimerkiksi amiraali Koltshak ei luvannut tunnustaa Suomea. Judenitsh olisi tunnustanut.
...mutta kun äänestetään suurimmasta suomalaisesta, on taustalla ajatus siitä, että hänen olisi pitänyt tehdä elämäntyönsä Suomen eteen kuten teki Mannerheim tai Sibelius.
Mistä se ajatus sinne taustalle on ilmestynyt? Ei tuollaista ainakaan aloitusviestissä määritelty?
Ehdottomasti J W Snellman. Mitä enemmän tuon miehen aikaansaannoksiin paneutuu sen suuremmalta ansiot näyttävät. Olisikohan suomalaisuutta ja siihen liittyvää suomalaista kulttuuria ilman Snellmannia, paha sanoa.
Eli mikäli Mannerheim olisi saanut pitää päänsä, Suomi ei olisi itsenäistynyt Venäjän keisarikunnan kukistuessa 1917 vaan olisi ehkä edelleen osa Mannerheimin rakastamaa valkoista Venäjää. Eikö se ole vähän huono meriitti suurimmalle suomalaiselle?
Itse asiassa ilmassa oli käytännössä valtiokaappaus, Ahdin "Salaliiton ääriviivat" kuvaa noita hankkeita.