Suurimmat arvokilpailut sinulle?

[sampio]

Yhdeksän vuoden takaa ei järjestys ole juuri muuttunut eli talviolympialaisten taika pitää edelleen. Taikaa ei todellakaan vähennä se, että tässä välissä viimein tuli se kauan odotettu kulta, siinä fiiliksessä on vain jotain niin uskomatonta. Perinteisten suomalaislajien olympiakullalle ei vedä vertoja kuin lätkän olympiakulta, jatkoajalla ratkaistuna. Ja se olisi ehkä se kaikkein suurin ikinä missään mulle penkkiurheilun saralla.

Kesäolympialaisia, futiskisoja mm- ja em-tasolla sekä lätkän mm-kisoja tulee seurattua suurella mielenkiinnolla ja paljon, mutta niistä puuttuu se taika. Niihin ei mulla liity muistoja valvotuista öistä alkuvuodesta -88, Nykäsen kultamitaleista, Blomqvistin tuuletuksesta ja Lillehammerin avajaisten maagisesta tunnelmasta.

 

[Baldrick]

Lätkän MM-kisat nyt on mitä on, kun parhaat eivät ole paikalla. World Cup on vähän muovinen versio parhaiden kilpailusta. Talviolympialaiset sisältävät niin paljon kaikkea turhaa paskaa, vaikka se lätkän osalta kaikkein suurin kilipailu onkin. Vastasin siis futiksen MM-kisat, koska onhan tuo massiivinen juhla, jota seuraa koko maailma ja se on jopa positiivista, että Suomi ei ole mukana, niin voi olla useassa bandwagonissa mukana ja tsempata Ghanaa ja Asamoah Gyania. Hieno futisjoukkue, jossa on muutamia räiskyvämpiä henkilöitä. Harmi, että varsinkin viime kisoissa joukkue kaatui omiin yksilöihinsä ja joukkueenjohtoon.

 

[BrDead]

Curlingin seuraavat MM-kisat.

 

[Radiopää]

Yhdeksän vuoden takaa ei järjestys ole juuri muuttunut eli talviolympialaisten taika pitää edelleen.

Sait ylipuhuttua. Pakko se on nostaa talvikisat jalkapallon EM-kisojen edelle, koska talvikisoihin liittyy niin voimakas nostalgialataus. Perinteiset suomalaislajit eivät kiinnosta, enkä innostu mistään lumilautailusta, mutta onhan siellä sentään ampumahiihto ja pikaluistelu, joka on maailman kaunein urheilulaji. Voisin nostaa talvikisat jopa toiseksi, jos niitä pidettäisiin yhä kunnon talviurheilupaikoissa, sellaisissa kuin mitä Albertville ja Lillehammer olivat.

 

[attendo]

Kyllä kesäolympialaiset on ykkönen ja fudiksen mm-kisat kakkonen ja varmaan talviolympialaisten sija on sitten kolmas.

 

[Musta Nuoli]

Jalkapallon MM- ja EM-kisat ovat kärjessä, tosin viime aikoina EM-kisat ovat tuntuneet tärkeämmiltä erityisesti siksi, että FIFA on tehnyt parhaansa mustatakseen MM-kisojen statuksen ja myöntämällä kisoja täysille hevonvittumaille, joissa ihmishenki on halpa stadioneja rakentaessa.

Talviolympialaisissakin on hohtonsa, ja asetan esimerkiksi jääkiekossa olympiakullan tärkeimmäksi mitä kiekkoilija voi saavuttaa kauas ohi MM-kisojen, Stanley Cupin ja World Cupin (tässä järjestyksessä), olivat NHL-pelaajat mukana tai eivät. Talviolympialaisissa on toki paljon lajeja ja suuresta osasta ei ole niin väliä, mutta on se kumminkin kompaktimpi tapahtuma kuin kesäolympialaiset, joissa on mukana jo aivan liikaa lajeja, jotta siitä hahmottaisi mitään suurempaa kokonaisuutta. Tietysti jos kesäkisoista olympiakulta Suomeen tulee, niin se on kesäolympialajien harrastajalle se suurin mahdollinen saavutus, erilaiset MM-kisat, EM-kisat ja piirimestarikisat ovat sitten erikseen.

Joissain lajeissa on aivan liikaa eri matkoja ja liikaa arvokisoja, jotta niistä jaksaisi välittää. Uinti on yksi sellainen. Hyvä uimari voi osallistua ties kuinka moneen matkaan ja arvokisojakin tuntuu olevan alvariinsa.

Jos pitäisi valita yksi ylitse muiden, niin kymmenottelun olympiakulta on kenties se kaikkein kovin mitä voi saavuttaa kesäolympialaisissa. Kymmenen lajia, joista jokainen pitää hallita huipputasolla. Kymmenottelun mestari on lähimpänä ns. täydellistä yleisurheilijaa.

 

[A Siente]

Jalkapallon MM - ja EM-kisat. Parhaat mukana ja sinne pääsemiseksi joutuu taistelemaan. Tulee aina katsottua kaikki pelit.

 

[Roger Moore]

Kesäolympialaiset on itselle se ykkönen. Yleisurheilu on toki siellä se kirkkain helmi, mutta tuli taas n. vuosi sitten huomattua Rion olympialaisten aikaan että ihan helvetisti tuli seurattua sellaisia lajeja joita ei ikinä varmaan tulisi edes kuviteltua seuraavan, mutta olympialaisten aikaan tulee sitten seurattua. Eikä ole väliä onko suomalaisia mukana, jotain miekkailua ja jousiammuntaakin tuli katseltua paljon vaikka suomalasia ei paljoa niissä ollut. Taru Kuoppa oli naisten jouskarissa, mutta putosi aika alussa.

Kakkospaikalla onkin sitten aika tasainen rintama, paha nostaa erikseen että mikä menee kakkoseksi kolmikosta talviolympialaiset, jalkapallon MM-kisat tai jalkapallon EM-kisat. Jalkapallon MM-finaali toki yksittäisenä ottelutapahtumana se ylivoimainen ykkönen, mutta jos kokonaisuutta miettii niin paha sanoa. Enkä kyllä väheksy yleisurheilun MM-kisojakaan, aikalailla jokainen minuutti tuli menneitä kisoja seurattua (toki sairasloma vaikutti asiaan paljon), ja pitää yleisurheilun ystävänä sanoa että mielellään tulee seurattua myös EM-kisoja.

Jääkiekon arvokisat toki sitten on oma spesiaalijuttunsa, enää ei ehkä ihan niin ryppyotsaisesti tule suhtauduttua kuin joskus nuorempana (varmaan se 2011 maailmanmestaruus avasi jotain lukkoja), mutta tietysti joku tuossa kansaa yhdistävässä maajoukkueessa tietysti viehättää.

Jos pitäisi valita yksi ylitse muiden, niin kymmenottelun olympiakulta on kenties se kaikkein kovin mitä voi saavuttaa kesäolympialaisissa. Kymmenen lajia, joista jokainen pitää hallita huipputasolla. Kymmenottelun mestari on lähimpänä ns. täydellistä yleisurheilijaa.

Kymmenottelu tosiaan yleisurheilun puolelta se vaativin, mutta jos kesäolympialaisia miettii kokonaisuutena niin nykyaikainen viisiottelu on kanssa varmasti aika haastava. Lajeista neljä on sellaisia joissa ihminen on itse vastuussa tekemisestään eli miekkailu, ilmapistooli, maastojuoksu ja vapaavesiuinti, mutta mukana on sitten vielä se esteratsastus jossa pitää osata hallita elävää hevosta. Siinä on Ashton Eatonillekin tekemistä.

 

[L. Paraske]

Olympialaiset kilometrin mittaisella etumatkalla muihin. Ja jos ne pitää laittaa järjestykseen, niin kesäolympialaiset ykköseksi. Jalkapallon arvokisat olivat myös nuorempana tärkeitä, nykyisinkin tulee toki seurattua sen verran että tiedän kuinka kisat sujuvat, mutta yhdenkin kokonaisen ottelun katsominen on nykyisin jo saavutus.

 

[Fancy Jasper]

En olisi pienenä uskonut, mutta erityisesti Ateena 2004 on jäänyt mieleen erään naisen vuoksi. Losistä en muista kuin hämäriä mielikuvia Pertti Karppisen soudusta. Galgary oli oikeastaan NE ensimmäiset kisat, jotka Ateenan jälkeen on ne kaikkein rakkaimmat. Se oli ilo kipittää pakkasaamuna naapuriin kertomaan uutista Nykäsen kultahypystä. Siitä eteenpäin on tullut seurattua kisoja. Olipa arvokisat sitten melkein mitkä tahansa.

 

[pernaveikko]

Sen verran monipuolisesti tulee kaikkea seurattua, että kyllä ne on usein ne seuraavat kisat. Kartalla ollaan esimerkiksi vuodesta 2019 ja paikalle menoa selvitellään pariinkin eri World Cupiin eli kriketti ja rugby.

Jalkapalloa tietenkin aina katsotaan, mutta paikalle en mene ennen kuin meillä on siellä edustus. Edellä mainittuihin ei ole mitään mahdollisuuksia, sitä vähääkään mitä jalkapalloon, niin hyvillä mielin mennään.

Koripallon EM-kisat alkaa kohta ja sehän ei nyt ole mikään pieni kisailu. Olympialaiset on ihan kivoja silloin kuin niitä on. Olympiakiekko ensi talvena ei tosin kiinnosta yhtään sattuneesta syystä.

Myös Tanskaan mennään paikalle MM-kisoihin siinä jääkiekossa.

 

[Surukuku]

Kesäolympialaiset ja jalkapallon MM-kisat aika tasaväkisiä, joskin äänestykseen laitoin kuitenkin Olympialaiset. Peesissä seuraavat talviolympialaiset ja fudiksen EM-kisat. Lätkän MM-kisat eivät ole enää niin tärkeät johtuen osin mm. niiden näkyvyydestä ja sen ympärille rakennetusta jonninjoutavasta höpötyksestä - jääkiekko sinänsä kiinnostaa aina.

 

[M10]

Ryder Cup.

 

[Turha Kaukalo]

America's Cup.

Oli pakko päästä pätemään.

 

[Valapatto]

Kesäolympialaiset selkeä ykkönen. Yleisurheilu kruununjalokivenä, mutta huiman hieno kattaus erilaisia lajeja muutenkin. Kakkosena jalkapallon MM-kisat, joissa näkee paljon maajoukkueita, joita ei muuten tule seurattua. Kolmosena yleisurheilun MM-kisat. Hienoa seurata karsinnoista finaaleihin.

Seuraavalla sijalla rykelmänä talviolympialaiset, jalkapallon EM-kisat ja yleisurheilun EM-kisat. Ikävä homma, mutta ensin talven olympialaisten arvoa laskee reilusti NHL-pelaajien puuttuminen. Omalla kohdalla myös hiihtolajien massalähtöjen lisääntyminen laskee mielenkiintoa. Enkä ole oikein syttynyt näihin lumilautailuihin sun muihin.

Jääkiekon MM-kisoja en oikein osaa ajatella "suurina arvokisoina". Ne ovat jokavuotinen kiekkokarnevaali ja varmaan siinä tarkoituksessa ihan paikallaan. Varsinkin ensi kaudella, koska siellä pelaa paremmat joukkueet kuin olympialaisissa.

 

[Roger Moore]

Ikävä homma, mutta ensin talven olympialaisten arvoa laskee reilusti NHL-pelaajien puuttuminen.

En näe kyllä yhteyttä siitä miksi NHL-pelaajien puuttuminen laskisi esim. miesten 50 kilometrin olympiakullan arvoa.

 

[NDT665]

Yleisurheilukisat ovat menettäneet viehätystään kenties sen vuoksi, että suomalaisosallistuminen ja -menestys on ollut niukkaa.
Miksihän sitten katselen jalkapallon maailmanmestaruuskisoja?
Seuraavaksi varmaankin odottelen sitä Helvetin jäätymistä.

 

[teude]

Jalkapallon MM. EM ja kesälympialaiset hyvänä kakkosena.
Ja tosiaan jalkapalloa en muuten edes seuraa.

 

[Valapatto]

En näe kyllä yhteyttä siitä miksi NHL-pelaajien puuttuminen laskisi esim. miesten 50 kilometrin olympiakullan arvoa.

En näe minäkään.

 

[sekolust]

En näe kyllä yhteyttä siitä miksi NHL-pelaajien puuttuminen laskisi esim. miesten 50 kilometrin olympiakullan arvoa.

Eihän se laskekaan. Mutta jos otsikon mukaisesti mitataan sinulle tärkeintä arvokilpailua, kokonaisuuteen tuolla on vaikutusta. Kiekkofanille tuskin on mitään merkitystä, vaikka joku koiravaljakolla pujottelu jäisi kokonaan pois ohjelmasta. Kiekkofanille taas on vaikutusta, jos kiekko jää pois ja korvataan vaikka lumiukkojen rakentamisella. Jos henkilökohtaisella tasolla pitää kiekkoa kisojen tärkeimpänä vetovoimana, niin NHL-pelaajien puute saattaa vaikuttaa paljonkin siihen, miten paljon kisoista saa irti.