Niin, ovatko sudet ihmiselle ongelma, vai ihmiset susille ongelma?
Mielestäni hysterian lietsominen on aivan turhaa. Suden ja ihmisen kohtaaminen on edelleen hyvin harvinaista. Ja yleensä molemmat väistävät hyvässä yhteisymmärryksessä.
Susi on mielestäni hieno eläin, jota vihataan suotta. Monesti unohdetaan, että ilman petoeläimiä pieneläinkannat räjähtäisivät käsiin.
EU:n suojelutoimenpiteet ovat nähdäkseni oikeita. Lähinnä suojelu keskittyy Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, jossa susikanta on systeemaattisilla joukkometsästyksillä miltei tuhottu.
Ihmisen ja suden kohtaaminen aiheuttaa aika ajoin ongelmia, myönnän sen. Maaseudulla karjan makuun päässeet sudet on ilman muuta ammuttava. Susi ei kuulu kotipihan vakiovieraisiin. Mihinkään Viron kaltaisiin joukkoteurastuksiin ei kuitenkaan pidä ryhtyä.
Kuten jäsen Vlad kirjoitti, kuvaa eläimistä on romantisoitu. Tuntuu siltä, että liian moni ei enää oikeasti tunne eläimiä ja niiden tapoja. Keltaisen lehdistön kertomat tarinat häirikkökarhuista sun muista tappajahauista vääristävät kuvaa luonnosta. Kun riittävän kauan kerrotaan äärimmäisyyksistä, näistä äärimmäisyyksistä tulee normi. Eläinten odotetaankin käyttäytyvän poikkeavasti.
Susi on ihmisten mielissä automaattisesti paha, koska olemme oppineet ajattelemaan sitä petona, joka uhkaa meitä. Hyvä-paha-asettelu toimii myös toisinpäin: Esimerkiksi oravaa pidetään harmittomana pörröhäntänä, joka nakertaa käpyjä. Kyllä näinkin, mutta orava on häikäilemätön munarosvo, joka tappaa tintinpojat ja höyhentää hyvässä lykyssä emonkin. Siinä onkin ajattelemisen aihetta...
Järjettömän vihaamisen ja tuhoamisvimman sijaan voisimme ehkä miettiä, miten voisimme elää mahdollisimman rauhaisasti eläinten kanssa rinnakkain. Ihminen voi olla luomakunnan kruunu, mutta ihmisen vallan alle ei kuulu muiden lajien kohtalo.