Suosikina Suomi/Suomalaiset vai joku/jotkut muut

[Dieppe]

Tuolla maajoukkue osiossa ilmeni mielenkiintoinen seikka Suomi-Venäjä ottelun yhteydessä. vastoin yleistä uskomusta kaikki meistä ei automaattisesti kannata Suomea jääkiekossa maajoukkuetasolla.

Tässä thredissä voisimme tuoda esiin tilanteita joissa olemme tai emme ole Suomalaisen joukkueen tai urheilijan puolella.

Itse olen pääsääntöisesti Suomalaisen joukkueen tai urheilijan puolella kun seuraan urheilutapahtumaa. Joukkuelajeissa aina kun puhutaan maajoukkueesta. Yksilölajeista löytyy kuitenkin yksi poikkeus, Kimi Räikkönen. Tuon herran touhut radalla sekä radan ulkopuolella ei voisi vähempää kiinnostaa. Muutenkin koen formulat lähinnä joukkuelajiksi jossa Räikkönen edustaa Saksalaista joukkuetta.

Kertooko Suomalaisen kannattaminen tai kannattamatta jättäminen jotain isänmaallisuudesta? Mielestäni ei. Se ettei henkilö urheilussa ole aina ja joka tilanteessa Suomalaisen joukkueen tai urheilijan puolella ei sulje pois sitä seikkaa että ihminen voi olla isänmaallinen. Toisaalta jos joku on poikkeuksetta suomalaisurheilijaa/joukkuetta vastaan voi se olla merkki pakonomaisesta tarpeesta erottua joukosta.

 

[Ted Raikas]

Jääkiekossa olen itse aina kannattanut Suomea, nimenomaan maajoukkuetasolla. Toki niitä toisen asteen suosikkeja, kuten Latvia, löytyy joita tietyissä tilanteissa kannattaa. Lisäksi, olen niitä ihmisiä jotka ei yksinkertaisesti kykene seuraamaan otteluita ilman että jompi kumpi joukkue ei ole ikään kuin "suosikki". Syystä tai toisesta johtuen aina asennoidun tsemppaamaan toista porukkaa, muuten ottelussa ei ole mieltä.

Jalkapallossa on minulla ehkä eniten ulkolaisia suosikkeja. Toki Suomea jalkapallossa kannustan, mutta mm. Brasilian ja Portugalin sekä jossain määrin Espanjan maajoukkueet on sydäntä lähellä.

En nyt tiedä isäinmaallisuudesta, ei se ole minulle mikään hengen asiakaan, mutta toki se miellyttää jos suomalaiset menestyy. Pönkittää ehkä edes hiukan tämän ahdistuneen kansakunnan mieliä jos tulee menestymistä jossain.

Tietenkään kaikki suomalaiset urheilijat eivät ole mieleeni ja ulkomaalaisista löytyy paljon sympaattisempia tapauksia. Enkä edes seuraa kovin monia lajeja, joten suomalaisten menestys niissä on loppupelissä ihan se yksi ja sama.

 

[teemu73]

Yleisesti ottaen olen itsekin Suomen puolella niin jääkiekon mm-kisoissa kuin vaikkapa mäkihypyssä. Mutta mitä jääkiekkoon tulee, niin Ässät on minulle paljon tärkeämpi juttu kuin maajoukkue.

Pilipaliturnauksissa (Sweden hockey games ym) en ole oikein kenenkään puolella. Toivon lähinnä, että suomalaiset antisuosikkipelaajani antavat mahdollisimman huonot näytöt ja eivät ole sitten tärkeämmissä turnauksissa mukana. Toivon voittoa sille, ketä olen pelannut pitkävetoon voittajaksi.

Potkupallossa olen Suomen puolella mutta yhtä mielelläni lyön puukkoa selkään jos ja kun siitä hommasta ei koskaan mitään tule.

Olympialaisista saatu mitali Suomeen lämmittää aina mieltä - tuli se sitten ammunnasta tai hiihdosta.

Formulat ei kiinnosta, ajaa suomalainen tai ei. Parempi tietysti kun ei olisi Kimi mukana, niin siitäkin lajista huutaminen olisi vähäisempää.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti teemu73
Mutta mitä jääkiekkoon tulee, niin Ässät on minulle paljon tärkeämpi juttu kuin maajoukkue.

Tuon unohdin muuten itse lisätä. Minulle SaiPa ja sen menestys (heh) merkitsee enemmän kuin maajoukkueen saavutukset. Eli jos voisin valita esim. Suomen maailmanmestaruuden ja SaiPan pudotuspelipaikan väliltä jomman kumman vaihtoehdon, niin kallistuisin SaiPaan päin ehdottomasti.

Tai jos SaiPa ihmeen kaupalla jonain päivänä voittaisi mestaruuden, tai vaikkapa yltäisi mitaleille, mikä olisi hienoa, niin riemuni olisi suurempi kuin konsanaan Suomen voittaessa mestaruutta.

 

[mjr]

Jaa, kiinnostava kysymys: itselläni ei juuri poikkeuksia ole - nimenomaan joukkuepeleissä eläytyy juuri Suomen maajoukkueiden menestykseen ja peleihin. Sama useimmissa yksilölajeissa, lähinnä jos on täysi evvk-asenne koko lajiin niin saatan olla välinpitämätön suomalaisten menestykselle, mutta eipä taida olla mitään urheilulajia, jossa kannattaisin ennemmin ulkomaalaista kuin suomalaista. Jalkapallossa Englanti tulee lähelle Suomea, mutta kohtaaminen arvokisoissa taitaa olla näillä näkymin edelleen aika teoreettinen mahdollisuus, ja kyllä varmaan silloinkin Suomea kuitenkin kannattaisin vaikka tiukkaa tekisi. Sitten on tietysti inhokkeja, jotka ovat myös mukava suola penkkiurheilulle: ensimmäiseksi tulee mieleen tuo järjestäytyneen rikollisuuden ja teatteritaiteen epäpyhä sekasikiö eli argentiinalainen jalkapallo (tietysti myös inhottaa kaikki muut ilmavirrasta kaatuvat etelämaalaiset joukkueet poislukien Brasilia). Jääkiekossa etenkin Kanada parhaalla joukkueellaan on aina vastenmielinen ilmestys, jolle toivoo joka kerta nöyryyttävää tappiota - ja melkein joka kerta sitä ei tietenkään tule, valitettavasti.

Tietysti totaalisen vakavasti suhtaudun ainoastaan Nurmon Jymyn menestykseen pesäpallossa, johon verrattuna muun urheilun seuraaminen on lähinnä harrastustoimintaa. Intensiivisyydessä edes jonkin matkaa tähän suuntaan ovat Suomen jääkiekkomaajoukkueet ja Englanti jalkapallossa. Englanti-Argentiina MM-kisoissa tai Suomi World Cupin loppuottelussa melkein vastaavat Jymyn pelejä millä sarjatasolla tahansa. SM-liiga on sitten vähän siinä ja noin. Joskus lokakuussa ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta vähitellen sitä yltyy seuraamaan ja playoffsit ovat jo aivan ok-seurattavaa. Suosikit ja inhokit muotoutuvat vasta kauden aikana, eikä niiden menestys tai menestymättömyys juuri maailmaa kaada.

 

[teemu73]

Viestin lähetti mjr
Jääkiekossa etenkin Kanada parhaalla joukkueellaan on aina vastenmielinen ilmestys, jolle toivoo joka kerta nöyryyttävää tappiota - ja melkein joka kerta sitä ei tietenkään tule, valitettavasti.

Minä en myöskään voi sietää Kanadaa jääkiekossa. Olen vihannut Kanadaa siitä asti kun 1982 mittauttivat mailoja Suomen kisoissa. En tiennyt että sellainenkin on jääkiekossa mahdollista. Huonon häviäjän piirteitä on ollut nähtävissä monesti muulloinkin: Calgaryssa piti otteluohjelmaa muuttaa kesken kisojen ja mittauttaa maalivahdin kypärä. Useissa kisoissa on laitettu täysin hulinaksi jos on oltu selvästi häviöllä.

Samoin on ollut erittäin vastenmielistä seurata, miten tuomarit ovat monissa turnauksissa vetäneet kotiinpäin kanadalaisten hyväksi, vuoden 1987 Canada-Cup on pahin tapaus, eikä viime WC:ssakaan olisi kanukeille finaalipaikkaa rehellisellä tuomaripelillä tullut.

Ja kaikkein ärsyttävintähän on, että usein vielä voittavat saatanat mestaruuksia, vaikka turnauksen alku olisi mennyt aivan penkin alle ja rimaa hipoen ovat päässeet jatkoon. Win right games - niinhän se on. Sitä taitoa ei Suomella ole.

 

[Jugorov]

Suomi on tietysti aina ykkönen. Tshekki on saanut sympatiani jo pienestä pitäen. Jotenkin se on vain niin pieni maa, mutta silti pärjää niin monessa urheilulajissa aivan maailmanhuipulla. Maailman taitavimmat jääkiekkoilijat tulevat Tshekistä ja jalkapallossakin se on Euroopan parhaita. Mäkihypyssä on nykyään Jakub Janda, Yleisurheilusta löytyy tähtinimiä mm. Jan Zelezny, Roman Sebrle jne. Oikeastaan mieleeni ei tule montaakaan lajia, jonka kärsisarjoissa tms. ei tshekkiläisiä olisi. Rallin puolellakin ajaa nykyään Roman Kresta ja formuloissakin pari vuotta sitten näyttäytyi tsekkiläinen Tomas Enge.

Kaikenkaikkiaan erittäin kunnioitettava valtio urheilunsaralla ja viime kevään vierailu Prahassa vain suurensi sympatioitani maata kohtaan.

 

[Dieppe]

Re: Re: Suosikina Suomi/Suomalaiset vai joku/jotkut muut

Viestin lähetti HN
Mitä ihmeen yleistä uskomusta? Ei sinun uskomuksesi ole sama asia kuin yleinen uskomus. En olisi osannut kuvitella, että kukaan luulee kaikkien suomalaisten kannattavan Suomen maajoukkuetta, ennen kuin törmäsin sinun uskomukseesi.

Sorry. Syyllistyin virheeseen, josta olen paasannut moneen kertaan. Eli kirjoita sanatarkasti se mitä tarkoitat, koska olemme kirjoitetun tekstin varassa. Olisi pitänyt kirjoittaa: "lähes kaikki, jotka ovat kiinnostuneita maajoukkuepeleistä", koska toki tiedän sen että poikkeus vahvistaa säännön.

En siis kuvitellut että kaikki kannattaa maajoukkuetta. Jo pelkästään Jatkoaikaa lukemalla on käynyt selväksi että löytyy paljon kiekkofaneja, jotka eivät välitä maajoukkueen peleistä tippaakaan.

 

[finnjewel]

Kannatan maajoukkuetasolla ehdottomasti Suomea - esim. lätkä-mömmöjen pelit ei kiinnosta enää pätkääkään jos leijonamiehistö on laulukuorossa. Kisojen alkusarjavaiheessa olen yleensä heikomman puolella tai toivon Ruotsin häviävän.

En kuitenkaan keksi mitään yhteyttä sille miksi maajoukkueen kannattaminen olisi jotenkin poissa seurajoukkueen kannattamiselta tai päinvastoin. En koe mitenkään vaikeaksi kannattaa yhtäaikaa sekä Ässiä että Suomen maajoukkuetta.

 

[Marcus]

Suosikkina on aina Suomi, varsinkin joukkuelajeissa, myös yksilölajeissa, muutamaa nimeltä mainitsematonta pissipäätä lukuunottamatta.
Antisuosikkeja ei oikeastaan ole, jalkapallossa toivon ruotsalaisten menestystä, mutta jääkiekossa en koskaan.
Mikäli suomalaisia tai omaa suosikkijoukkuetta ei ole mukana, kiinnostaa ainoastaan jalkapallo ja yleisurheilu.

 

[Blackie]

Jääkiekossa kannatan Suomea, mutta jalkapallossa olen Englannin fani enemmän kun Suomen. Toki toivon Suomelle myös menestystä ja onhan se selvä kakkossuosikki, mutta jotenkin sydän sykkii vielä kovempaa Englannin edesottamusten mukana. Suomen ja Englannin kohdatessa MM-karsinnoissa muutama vuosi sitten, huomasin olleeni enemmän Englannin puolella, toisaalta tappio Suomelle ei olisi ollut niin paha asia, kun tappio mille tahansa muulle maalle.

 

[Sv veinikretski]

Suomi on minun ykköseni, ja Räikkösestä en niin välitä, mutta koska asun virossa ja heillä on oma Marconsa, niin en sitä voi täällä kertoa, he nimittäin ovat todella iloisia jos joku suomalainen haukkuu omiaan! Lisäksi heidän ykkösensä pääsääntöisesti on Shumaher! Mikäli Viron koripallo ylpeys (Kalev) pelaa suomalaista joukkuetta vastaan niin kannatan Kalevia ennen kuin suomalaista tiimiä. No koripallo ei minun sydäntäni lähellä ole! Suosittelen silti jos on mahdollista tulla katsomaan yksi viron koripallo maaottelu, tunnelma on yleensä todella mahtava. Otteluiden väliajalla voi nautiskella myöskin teräviä tai konjakkia mitä haluaa.
En ole myöskään huomannut että se olisi millään tavalla häirinnyt ketään!Mikäli on koripallo ottelu Suomi-Viro, silloin kannatan suomea!

 

[The Original Jags]

Viestin lähetti teemu73


Samoin on ollut erittäin vastenmielistä seurata, miten tuomarit ovat monissa turnauksissa vetäneet kotiinpäin kanadalaisten hyväksi, vuoden 1987 Canada-Cup on pahin tapaus, eikä viime WC:ssakaan olisi kanukeille finaalipaikkaa rehellisellä tuomaripelillä tullut.

Samat seikat ovat vaikuttaneet myös minun kohdallani siihen, että Kanada on anti-suosikkini kaikissa maajoukkueturnauksissa. Erityisesti nämä tuomaripelit ovat jääneet kaivertamaan. Vuoden 1987 Kanada Cup on yksi parhaista esimerkeistä, ja kieltämättä myös viime syksyn WC välierässä Kanada taisi saada hieman apua omilta tuomareiltaan. Kanadan kunniaksi kuitenkin sanottakoon, että viime syksynä joukkue ei sortunut samanlaiseen sikailuun, kuin esimerkiksi vuoden 1987 turnauksessa.

 

[Blackie]

Viestin lähetti teemu73
Yleisesti ottaen olen itsekin Suomen puolella niin jääkiekon mm-kisoissa kuin vaikkapa mäkihypyssä. Mutta mitä jääkiekkoon tulee, niin Ässät on minulle paljon tärkeämpi juttu kuin maajoukkue.

Sama täällä. Olen sanonut, että liigassa ei pitäisi olla mitään ulkomaalaiskiintiöitä, sillä pienemmät joukkueet (mm. Ässät) saattaisivat hyötyä siitä hyvä scouttauksen avulla. Mulle sanottiin maajoukkueen kärsivän, mikäli kiintiö poistettaisiin. "Ässien menestys on tärkeintä", vastasin.

Kimi Räikkösen edesottamukset ei ole kiinnostanut niin paljon kun aikoinaan Häkkisen, mutta viime aikojen tapahtumat on muuttanut mielipidettäni. Tsemiä Kimi!

 

[SergeiK]

Kuten monelle muullekin minulle seurajoukkue on kaikki kaikessa. Suomen maajoukkue, suomalainen kiekkoilukulttuuri ja suomalaisten NHL-pelaajien määrä ja laatu ovat minulle toisarvoisia asioita JYPin menestyksen rinnalla.

MM-kisojen aikana kannatan yleensä Suomea, joskin esim. pikkumaita vastaan olen aina altavastaajan puolella (paitsi Italian).

Jos kanavalta tulisi samaan aikaan kaksi lätkämatsia: JYP-SaiPa tai World Cup finaali Kanada-Suomi, niin valitsen ensimmäisen.

 

[scholl]

Pääsääntöisesti Suomen maajoukkue ja siis suomalainen (pienellä alkukirjaimella), mutta poikkeuksiakin on.
Nämä huuhaalätkäturnaukset ovat sellaisia, joita en lainkaan seuraa, mutten myöskään toivo jonkun toisen voittavan.

Futis on kyllä sellainen laji, missä en kannata eniten Suomea, vaan Saksaa. Sympatiat ja menestymistoiveet toki myös Suomelle ja Espanjalle.

Yksilöurheilijoissa kansallisuudella ei ole niin suurta väliä (tietysti mm. itäblokin urheilijoita ja aasialaisia en missään tapauksessa kannata). Toki suosikeissa paljon suomalaisia, mutta niin on inhokeissakin.

 

[Jande]

Minä pidän jääkiekosta, eniten minuun iskee kyllä Ässät ja lähes yhtä hyvin kaikki muutkin sm-liiga joukkueet. Mestiskin varmaan olisi ihan ok, eipä ole vain aika riittänyt sen seuraamiselle. Jääkiekon arvokisat kiinnostavat kaiken vähiten, satunnaisia pelejä katselen joskus, en tosin vuosiin yhtään eurohockey tour yms. turnauksien pelejä. Suomen pelejä olen nähnyt viimeisen parin vuoden aikana varmaan yhden ja sekin oli yhden kaverin kanssa joku viime World cup:n välierä tms. peli, joka sinänsä ei ole edes jäänyt mieleen tai edes vastustaja. Suomen A-maajoukkue ei vaan jaksa kiinnostaa sen sijaan nuorten kisoja olen yrittänyt seurata aina kun on ollut tilaisuus ja olen jopa kannustanut siellä Suomea.

Futiksessa on sinänsä jotain tunnetta Suomen puolesta, kai osaksi kun Suomi on vielä jonkinlainen jalkapallon kehitysmaa. Ensi kesänä painelen jopa paikan päälle stadikalle katsomaan Hollanti peliä.

Salainen suosikki on silti aina ollut Neuvostoliitto ja nykyisin Venäjä sekä (hirveä myöntää) Ruotsi. Noille sinänsä toivoo menestystä, jos sitä jollekin haluaisi suoda. Suomi sinänsä on aivan neutraali minulle, tappio tai voitto ei hetkauta pätkääkään.

Ja missään nimessä Suomen maajoukkueen kannattamisella ei ole mitään tekemistä henkilön isänmaallisuuden kanssa. Itse kyllä painelisin sodan syttyessä kummalle tahansa (Ruotsin tai Venäjän) rajalle antamaan naapurille selkään, oli se sitten millanen suosikki jossain jääkiekossa tahansa.

Kaiken muun annan silti mennä vaikka muissa kisoissa aivan poskelleen, voittakoon Suomi kenet vaan ja miten vaan jos vain Ässät samalla voittaisi Suomen mestaruuden. Taitaapa vaan olla haaveilua..

 

[Gentleman]

Viestin lähetti The Original Jags
Samat seikat ovat vaikuttaneet myös minun kohdallani siihen, että Kanada on anti-suosikkini kaikissa maajoukkueturnauksissa. Erityisesti nämä tuomaripelit ovat jääneet kaivertamaan. Vuoden 1987 Kanada Cup on yksi parhaista esimerkeistä, ja kieltämättä myös viime syksyn WC välierässä Kanada taisi saada hieman apua omilta tuomareiltaan. Kanadan kunniaksi kuitenkin sanottakoon, että viime syksynä joukkue ei sortunut samanlaiseen sikailuun, kuin esimerkiksi vuoden 1987 turnauksessa.

Mites muuten suhtaudut tuohon jääpallofinaalin tapaukseen, jossa venäläiset doping testaajat halusivat erätauolla testata ruotsalaisia pelaajia? Ei ihan reiluimmasta päästä toimia?

 

[Jack Daniel's]

Suurissa arvoturnauksissa olen tottakai täysin rinnoin Suomen puolella, oli laji mikä tahansa. Sitten näissä lässynlässyn-turnauksissa, kuten Sweden Hockey Games, minulle on käytännössä sama, voittaako Suomi vai ei. Eilenkään ei kirpaissut jatkoaikatappio tippaakaan.
Toki, jos paikanpäällä ollaan, niin sitten toivotaan tosissaan Suomen voittoa.
Jos käydään ottelua Jokerit-Suomen maajoukkue, niin ei tarvitse kahta kertaa miettiä, kumpaa kannustetaan. Kyllä Jokerit on mulle ehdottomasti se tärkeämpi juttu.
Yksilöurheilussa olen yleensä toki suomalaisten puolella. Eritoten mäkihypyssä tulee seurattua suomalaisten hyppyjä erityisellä intensiivisyydellä. F1 ei ole jaksanut kiinnostaa enää moneen vuoteen. 90-luvun lopussa harmitti joskus helvetisti, jos Häkkinen oli hävinnyt jonkun tärkeän osakilpailun, nykyään kohautan lähinnä olkapäitäni, jos sitäkään. Ei vaan kiinnosta.

 

[Kolmas Johannes]

Itselleni on aina ollut itsestään selvää, että maajoukkuetasolla kannatettava joukkue on lajissa kuin lajissa Suomi. Tälle on mielestäni olemassa ihan loogiset perusteet - kenenpä suomalaisen erikseen tarvitsisikaan perustella sitä, että kannattaa ns. omaa joukkuetta. Seurajoukkuetasolla en osaisi kannattaa ulkomaista joukkuetta intohimoisesti, vaan lähinnä saatan pitää yksittäisiä porukoita sympaattisina. Haukkojen edelle ei kuitenkaan aja mikään joukkue, sillä sitä intohimoisesti kannatan.

On selvää, että kaikki suomalaiset eivät kannata Suomen maajoukkuetta - etenkään jalkapallossa. Suomesta tuntuu löytyvän poikkeuksellisen paljon suomalaisia, joiden ykkösjoukkue vaikkapa maajoukkuetason jalkapalloilussa on esimerkiksi Englanti tai Italia. Rohkenen väittää, että tämä ilmiö heijastelee ihan puhtaasti urheilukulttuurin puutetta. Seurajoukkuetasolla moinen on mielestäni helpompaa ymmärtää, vaikkakin silti vaikeaa. Yhden surullisimmista esimerkeistä tarjoaa Olympiastadionilla elokuussa 2001 pelattu Mestareiden liigan karsintaottelu Haka-Liverpool, jota saapumaan katsoneista pääosa oli ronskisti katsomassa ikiaikaista englantilaista suosikkijoukkuettaan. Saattoipa siinä briteilläkin hieman suu pullistua - ei tunnu kauhean mieltä ylentävältä, että kotiottelun katsojista pääosa on vierasjoukkueen paikallisia kannattajia. No, kukin tavallaan.

Toivon, ettei näkemykseni nyt saisi ketään hiiltymään. Minä en ole nationalisti - pikemminkin melkoisen kaukana siitä - mutta Suomea kannatan silti. Se ei tee minusta yltiöisänmaallista, eihän? Sellainen kun en kuitenkaan ole.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti Kolmas Johannes
Suomesta tuntuu löytyvän poikkeuksellisen paljon suomalaisia, joiden ykkösjoukkue vaikkapa maajoukkuetason jalkapalloilussa on esimerkiksi Englanti tai Italia. Rohkenen väittää, että tämä ilmiö heijastelee ihan puhtaasti urheilukulttuurin puutetta.

Olet ehkä sikäli hajulla, että jos ajatellaan juuri vaikka Englantia, tai Italiaa tai monta muuta maata, niin näissä paikoissa tuskin löytyy paljo sellaisia ihmisiä, joiden suosikkijoukkue esim. seuratasolla löytyy jostain toisesta maasta. Olen aika vakuuttunut että britit kannattavat kuolemaansa asti omia joukkueitaan. Ja mikseivät tekisi niin, sillä jalkapallossa siellä on niin pitkät perinteet ja menestystä monella rintamalla.

Urheilukulttuuri on niissä paikoissa vahva, Suomessa todellakaan ei. Ehkä tämä sitten heijastuu siihen että jotkut lähtevät hakemaan ulkomaalaisista seuroista sitä kulttuuria ja vahvaa tunnelmaa.

Minulle itselleni nyt on sinänsä se ja sama mitä joukkuetta kukin kannattaa, löytyyhän sitä minultakin suosikkiseuroja jotka eivät suomalaisia.

 

[Mielikuvitushahmo]

Itse kannatan ja seuraan jääkiekossa enimmäkseen Slovakian ja Venäjän otteita, en oikeastaan osaa sanoa sille mitään hyvää syytä, miksi Suomi ei vain kiinnosta.

 

[Kolmas Johannes]

Viestin lähetti Ted Raikas
Urheilukulttuuri on niissä paikoissa vahva, Suomessa todellakaan ei. Ehkä tämä sitten heijastuu siihen että jotkut lähtevät hakemaan ulkomaalaisista seuroista sitä kulttuuria ja vahvaa tunnelmaa.

Tätä juuri hain. Tosin tilanteesta muodostuu väkisinkin jonkinlainen munan ja kanan ongelma. Lähteekö urheilukulttuuri urheiluyleisöstä - vai onko itse urheilun kehityttävä ensin? Minusta tuntuu, että suurin osa yleisöstä tyytyy todella pitämään suomalaista urheilukulttuuria huonona - ja samalla ajattelee itse olevansa tilanteessa täysin voimaton. Tällainen negatiivinen kierre on väistämättä johtanut nykyiseen tilanteeseen.

Tokihan Suomestakin löytyy jonkin tason pioneereja, jotka yrittävät katsomo- ja muuta kulttuuria kovasti eteen päin viedä. Ilmiön esiintymisen yleistyminen kelpaisi ainakin minulle.

 

[Osmo Rapeli]

Yhden yleistyksen tahdon tuoda esille.

Ihme ettei kukaan ole vielä myöntänyt tai hehkuttanut valitsevansa suosikkejaan ulkonäön perusteella...

Esim. kuka nyt voi rehellisesti väittää naisten lentopallossa tai tenniksessä kannattavansa ulkoisesti vaatimatonta sprintteriä jolla on parhaassa tapauksessa vielä viikset? Sama homma tietty naisilla useiden miesurheilijoiden suhteen.

Ei kukkaan. Eikä siinä mitään pahaa ole!

 

[lihaani]

Maajoukkuetasolla kannatan Suomea samasta hyvin banaalista syystä kun kannatan seurajoukkuetasolla Pelicanssia. Suomi on kotimaani ja Lahti on kotikaupunkini. Eikä se silti estä antamasta respectiä muille, kun se ansaitaan. Kyllä eilenkin venäläisten yköskenttä oli aika-ajoin kuin vanhan punakoneen ykkönen. Kaunista katsoa kuin mikä!

Uskon ymmärtäväni muitakin näkökantoja, mutta vaikka Suomen kiekkojoukkue tippuisi B-ryhmään tai Pelsut Mestikseen, niin silti ei suosikkia vaihdeta. Sehän on rintamakarkuruutta. Perkele!