Suosikina Suomi/Suomalaiset vai joku/jotkut muut

[rinkeli22]

Aikanaan, kun Suomi hävisi lätkässä kaksiosaisen finaalin toisen ottelun jatkoajalla Tsekille maailmanmestaruuden, niin tunsin suurta ylpeyttä siitä, että mestaruuden ratkaisseen maalin syöttäjänä oli HPK:n pelaaja. Ylpeä olin myös siitä, että seuraavaksi kaudeksi oli kahdella Tsekin pelaajalla sopimus HPK:n kanssa, joten hallitsevia maailmanmestareita tulee pelaamaan ritaripaita päällä..

Lätkässä HPK ajaa ihan täysin maajoukkueen ohi. Tottakai seuraan maajoukkuetta ja tunsin suurta kansallisen ylpeyden tunnetta Suomen voittaessa -95 MM:n.. En kykene fanaattisuuteen maajoukkueiden kohdalla, vaan ainoastaan HPK:n kohdalla. Parhaiten asia ilmenee ehkä siitä, että en ole koskaan tuntenut vihaa tai ärsyyntynyt muun maan urheilijoista tai maajoukkueista.

AINA tuntuu silti mukavalta, jos Suomi tai suomalainen voittaa maailmanmestaruden tai olympiakultaa jossakin.

 

[Blackie]

Viestin lähetti goldenawe
Yhden yleistyksen tahdon tuoda esille.

Ihme ettei kukaan ole vielä myöntänyt tai hehkuttanut valitsevansa suosikkejaan ulkonäön perusteella...

Esim. kuka nyt voi rehellisesti väittää naisten lentopallossa tai tenniksessä kannattavansa ulkoisesti vaatimatonta sprintteriä jolla on parhaassa tapauksessa vielä viikset? Sama homma tietty naisilla useiden miesurheilijoiden suhteen.

Ei kukkaan. Eikä siinä mitään pahaa ole!

Itsehän kannatan naisten lentopallossa Italiaa (vuodesta 2000) ja tenniksessä Sharapovaa. Muistaako kukaan sen jumalattoman kauniin naiskeihäänheittäjän nimeä, joka olympialaisissa ei saanut karsinnassa edes 50 metrin rajaa puhki? Ei "ihan" yhtä lesbon näköinen kun kollegansa...

 

[Jande]

Viestin lähetti Kolmas Johannes
Yhden surullisimmista esimerkeistä tarjoaa Olympiastadionilla elokuussa 2001 pelattu Mestareiden liigan karsintaottelu Haka-Liverpool, jota saapumaan katsoneista pääosa oli ronskisti katsomassa ikiaikaista englantilaista suosikkijoukkuettaan. Saattoipa siinä briteilläkin hieman suu pullistua - ei tunnu kauhean mieltä ylentävältä, että kotiottelun katsojista pääosa on vierasjoukkueen paikallisia kannattajia. No, kukin tavallaan.

Vaikka osin kumpuaa ohi aiheen, on tuo kyseinen ottelu ollut oikeastaan paras urheilutapahtuma missä olen luultavasti koskaan ollut paikalla. Vaikka tuolla väkeä oli enemmän kuin tarpeeksi ja juuri mitään ei sinänsä mistään yleisön huudoista tuonne hattuhyllylle, missä istuin, ei kuulunut. Kuitenkin tietysti minä myös taputin kaikille Liverpoolin maaleille ja hyville tilanteille (vaikka paikalle menin vain sen takia, että pitihän tuo ottelu vain nähdä, ei suosikkia sinänsä suuntaan eikä toiseen), siinä lähellä oli jokin normaali faniporukka ketä meuhkasi meille "Suomalaisille", että mitä vi***a te sille taputatte, jne.. Ei ne oo Suomesta, jne.. Heille oli toki hirveän kummallista ymmärtää miksi kaikki ei ole Suomalaisen joukkueen puolella. Vaikka pelasihan tuolloin Liverpoolissa niin Hyypiä kuin Litmanenkin, varmaan kaksi sen hetken parasta Suomalaista jalkapalloilijaa. Tuollaiset ottelut ovat toki niin harvinaisia ja olisihan ollut hienoa että Haka sen olisi voittanut, mutta muuten kokemuksena jäänyt mieleen varsin ainut- ja omalaatuisena tästä Suomi/Suomalainen vastakkainasettelusta.

 

[Everton]

Itsekään en pidä mitenkään erikoisena, jos joku kannattaa jotain muuta maata kuin kotimaataan urheilussa. Paljoltihan nämä mieltymys-asiat on henkimaailman hommia, etenkin seurojen kohdalla. Ja voihan monella olla taustaa jostain muustakin maasta.

Enoani kyllä kummastelin nuorempana kovastikin, kun hän - täysin suomalainen urheilufani - oli Ruotsin puolella, jopa Suomea vastaan. Mutta sen makoisampaahan se oli yhdessä katsoa kisoja, kun kisastudioon sai vähän jännitettä...

Itse olen usein jääkiekon ömmöm-kisojen alkulohkojen turhissa täytepeleissä selvän altavastaajan puolella. Nauttisin, kun gloryhunttaava Suomi vuodattaisi verisiä kyyneliä jonkun japani-tappion jälkeen. Mutta toki kannustan sitten Suomea ainakin Ruotsia vastaan. Mitkään harkkapelit eivät voisi vähempää lätkässä kiinnostaa.

Futiksessa on helpompi olla aina Suomen puolella, kun suurimmassa osassa matseja ollaan kuitenkin oltu altavastaajia... Saksalaista futista ihailevan syvästi, mutta kyllä mä aikoinaan Suomea noissakin matseissa kannustin.

 

[Dieppe]

Tämä ketju lienee ajankohtaista nostaa eilisen seurauksena jälleen tähän etusivulle. Suomi-Venäjä ottelun jälkimainingit saivat aika myräkän aikaiseksi tuolla maajoukkue osiossa.

JA:n "virallinen" venäjämielinen kirjoittaja The Original Jags saapui ottelun jälkeen kohtuullisen kovaan ääneen julistamaan suosikkinsa voiton "ihanuutta" ja sai vastaukseksi jopa aika rajuakin kritiikkiä. Tästä puolestaan seurasi se että "rääväsuisiä" paheksuttiin varsin jyrkästi joidenkin suvaitsevaisten kirjoittajien toimesta.

Itse olen sitä mieltä että tälläkin kolikolla on kaksi puolta. Tietenkin tuossa casessa syy on todella helppo vierittää yksin näiden kovasuisten vai pitäisikö sanoa kovanäppisten niskaan. No, ehkä jotkut heistä hiukan ylireagoi. Kuitenkin on hyvä muistaa kansallistunteen merkitys ihmiselle. Moni kokee, eikä pelkästään aiheetta, isänmaallisuutensa tulleen loukatuksi siinä vaiheessa kun "nenän" eteen tullaan hehkuttamaan vihollista.

Mielestäni myös TOJ ylitti tyylikkyyden rajat hehkuttaessaan hävityn ottelun jälkeen maata, joka historian tapahtumien ansiosta on aivan oikeutetusti suomalaisten epäsuosiossa.

Tällä en halua väittää hyväksyväni ylilyöntejä, vaan tuoda esiin näkökannan, jolla ylilyönteihin herkästi sortuvat melko tahallaan provosoitiin tuohon kiivaaseen keskusteluun mukaan.

 

[sampio]

Viestin lähetti Birkku
Mielestäni myös TOJ ylitti tyylikkyyden rajat hehkuttaessaan hävityn ottelun jälkeen maata, joka historian tapahtumien ansiosta on aivan oikeutetusti suomalaisten epäsuosiossa.

Mutta miksi näiden vanhojen urheiluun liittymättömien tapahtumien pitäisi antaa vaikuttaa nykypäivän urheilutapahtumassa? Ymmärrän reaktion, jos jatkosodasta olisi kuusi vuotta, mutta kun siitä on 60 vuotta. TOJ varmasti veti juhlintansa överiksi, mutta luulen, että suurin närä kohdistui kuitenkin hänen persoonaansa, ei itse tapahtuneeseen.

 

[palle fontän]

Minun suosikkini on hyvä jääkiekko. Katson mielelläni hyvää peliä, vaikka kumpikaan joukkueista ei olisi suosikkini. Toisaalta, minua ei voisi paskan vertaa vähempää kiinnostaa Suomi-Latvia tai Suomi-Ukraina. Ihmiset, jotka saavat Suomen voitosta jotain kummia kiksejä noista peleistä ovat mielestäni perverssejä. Näihin perversseihin kuuluu myös Antero itse, joka jaksaa hehkuttaa jonkun tietyn ketjun huikeaa virettä, kun on tehty pari maalia lähes b-sarjalaisen verkkoon.

Maajoukkueista suosikkini on pikkupojasta saakka ollut Kanada. Muistan vieläkin esim. Tony Tantin roikkukiekon tsekkejä vastaan ottelun loppuhetkillä 80-luvun puolivälistä.

Kerho taas on toinen juttu. SM-liiga -kiekko on välillä aika vitunmoista huttua, mutta pakko se on vaan paikalle raahautua.

 

[Dieppe]

Kuka lasketaan suomalaiseksi?

Näissä nettikeskusteluissa on hyvä ottaa huomioon myös tuo yllä oleva kysymys. Haluan korostaa etten viittaa tällä keneenkään erityisesti, vaan tuon esiiin mahdollisuuden, jonka mukaan suomalaisena voi esiintyä ihminen, joka ei syntyperältään ole suomalainen. Tällöin kansallisuustunne voi olla varsin olematon tai se kohdistuu esim. syntymämaahan tai vanhempien kotimaahan.

Itse en pidä esim. tätä Valeri mikälie heeboa, suomalaisena, vaikka hän "edustikin"( lue: hiihteli ynnä muiden joukosssa ja vei paikan joltain oikealta suomalaiselta) maatamme hiihdon MM-kisoissa.

 

[Ruutiveijari]

Kannatin eilen Venäjää. Pääasiassa sen taitokiekon vuoksi, jota joukkue esitti verrattuna Suomalaisiin liikenteenohjaustolppiin. Maajoukkuetason lätkä tuntuu muutenkin liian pakkosyötetyltä, kun kisat pitää järjestää joka vuosi ja kisoihin saatavat joukkueet vaihtelevat rajusti (riippuen NHL:n playoffseista tai pelaajien mielialoista). World Cupit/Olympialaiset herättää hieman mielenkiintoa, kun aidosti parhaat joukkueet ottavat yhteen.

Fudiksessa olen aina Suomen puolella ja sen jokainen maaottelu tulee seurattua.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Aina olen Suomen puolella ollut, syteen tai saveen. Mutta joka vuosi olen myöskin gloryhuntannut hurreja. Jotenkin minulta vain riittää sympatiaa naapurille, paitsi keskinäisissä.

 

[Lust4life]

Kiakossa kannatan yleensä juuri sitä Suomen vastustajaa. Miksi? Jaa-a. Ehkä siksi että kaikki muut hihkuu että "Suami!" Ärsyttää kaikkinainen patrioottinen puhina. Miksikö minua ärsyttää suomalainen patriotismi eikä esimerkiksi ruotsalainen tai venäläinen? Ehkä siksi että altistumiseni täkäläisille möykkäjille on huomattavasti suurempaa kuin muille. Venäjää kannatan omien, henkilökohtaisten syiden lisäksi siksi että venäläinen kiakko on kaunista katsella.

Muussa urheilussa kansallisuus on minulle yksi paskan maku. Niin kuin muussakin elämässä. Suomalainen ei ole minulle sen kummempi luiskaotsa kuin kukaan muukaan telluksen asukki. Isänmaallisuuden käsitettä vierastan kovasti, vallankin ihmisiä jotka pitävät sitä jonkinlaisena ihmisen mittarina.

 

[Viljuri]

Aikonaan Saksassa vallitsi katsomus, että "veren perintöä" ei voi paeta.

Onneksi tuolloiset pseudotieteelliseen asuun puetut ikivanhat myytit on sittemmin karkoitettu ikiajoiksi vakavan keskustelun piiristä.

Itse arvostaisin henkilöitä, jotka teoillaan ansaitsevat arvostuksensa. Kuten kapteeni Miller sanoi eräässä fiktiivisessä elokuvassa, "earn this, earn it" tai jotakin sinnepäin...

Tämä nyt vain jotenkin putkahti mieleen.

 

[Murmeli]

Minä kuulun siihen ryhmään, joka ei voi kuvitellakaan olevansa muun kuin Suomen puolella jääkiekon maaotteluissa.

En lähde suoralta kädeltä tyrmäämään kenenkään valintaa mutta selkeä kaava näissä Venäjän / Kanadan yms kannattajien perusteluissa menee.

"Kannatan Venäjää koska niiden kiekkoilu on kaunista." = "Kannatan joukkuetta, koska se on niin hyvä."

Tämä on mielestäni aitoa gloryhunter -meininkiä. Tulee mieleen ne jyväskyläläiset tai lahtelaiset tai kuopiolaiset tai lappeenrantalaiset teinit, jotka 90-luvulla ryhtyivät Jokerien kannattajaksi lukuisten mestaruuksien myötä.

 

[Lust4life]

Viestin lähetti Murmeli
Minä kuulun siihen ryhmään, joka ei voi kuvitellakaan olevansa muun kuin Suomen puolella jääkiekon maaotteluissa.

En lähde suoralta kädeltä tyrmäämään kenenkään valintaa mutta selkeä kaava näissä Venäjän / Kanadan yms kannattajien perusteluissa menee.

"Kannatan Venäjää koska niiden kiekkoilu on kaunista." = "Kannatan joukkuetta, koska se on niin hyvä."

Tämä on mielestäni aitoa gloryhunter -meininkiä. Tulee mieleen ne jyväskyläläiset tai lahtelaiset tai kuopiolaiset tai lappeenrantalaiset teinit, jotka 90-luvulla ryhtyivät Jokerien kannattajaksi lukuisten mestaruuksien myötä.

Omalta kohdaltani voin sanoa että näin voisi luulla, jos kyse olisi pelkästä jääkiekosta. Hommassa on kuitenkin myös muita puolia, joita edellä mainitsin.

Jos halutaan keksimällä keksiä argumentteja niin yhtä hyvin voi sanoa että yleensä ihminen kannattaa suomea, koska kaikki muutkin kannattavat = joukon jatkona kulkeva lammas.

 

[Nännimäinen]

Maalataan tähän oma juttu tuosta originaalista ketjusta:

"Ihme vääntöä. Ketjun perusteella suomalaiset jakaantuvat MM-huumassa eläviin junttimaisiin isänmaaystäviin ja Ruotsia kannattaviin sivarihomoihin, jotka ylenkatsovat kanssakansalaistensa myötäelämistä.

Itse kuulun siihen ryhmään, joka ei seuraa MM-kisoja lainkaan. Oma kiekkokauteni päättyy SM-liigan viimeiseen finaaliin, ellei sitten koko Tapparaa jonakin vuonna lähetetä kisoihin. Jostakin kumman syystä en nimittäin pysty symppaamaan Leijonien puolesta. Puolet joukkueestahan koostuu kaiken maailman nimeltämainitsemattomista ärsyttävyyksistä, eivätkä he minun silmissäni muutu sankareiksi Suomen leijona rintapielessäänkään. Ei vain toimi - minä kannustan Tapparaa.

Toinen syy siihen, miksi esim. tänä vuonna olen katsellut skaboja vain noin vartin verran on se, että pelisysteemi on vailla järjen hiventä. Ensimmäinen viikko jyystetään merkityksettömiä pelejä jotain Kongoa vastaan ja iloitaan suurvoittojen tuomasta nationalistisesta huumasta. Ällöttävää.

janózin ottama esimerkki italialaisten suhteesta jalkapalloon oli siinä mielessä huono, että kyseisen maan futisfanit eivät juurikaan isoista kisoista ja maajoukkueesta perusta - oman kaupungin/kylän joukkue on kaikki kaikessa. Toki EM- ja MM-kisojakin Italiassa seurataan, mutta yleisö ei ole ihan sitä samaa kuin SerieA:ssa tai B:ssä. Uskallan väittää, että Suomessa tilanne on ainakin hieman samanlainen jääkiekon MM-kisojen ja kotoisten sarjojen suhteen.

Mutta kukin tavallaan, yksi kannattaa Suomea, toinen Ruotsia - mitä sitten?"

 

[Panzerfaust]

For Recht! Mod Scheisse!

Silloin, jos oma jengi putoaa, eli maaotteluissa Suomi, niin valitsen aina suosikit loppupeleihin, koska on yksinkertaisesti mielenkiintoisempaa seurata kilpailua jonkun puolesta tai edes jotain vastaan. Näissä karkeloissa asetelma on selkeä: Sloboja vastaan, joten Go Canada! (ja tarvittaessa jopa Heja Sverige!)


Suomen jäädessä lomille, lätkän maaotteluiden salarakkaat:

1) Kanada
Lätkän emämaa ja sydän, viihdyttävä pelityyli. Pohjois-Amerikkalainen mentaliteetti miellyttää myös, poislukien ylimielisyys.

2) Saksa
Pääosin siisti maa miehekkäällä historialla, tyylikäs kieli, saksalainen mentaliteetti. Huonona puolena tylsä pelityyli ja liikaa tsekkisyntyisiä pelaajia

3) USA
Antikommunismin merkittävin elossa oleva lipunkantaja, usein viihdyttävä pelityyli, Pohjois-Amerikkalainen mentaliteetti, poislukien ylimielisyys. Jotkut USA:n ulkopelilliset jutut häiritsevät hieman.

4) Ideologinen Länsi-Eurooppa, eli Itävalta, Sveitsi, Tanska, Ranska, Italia yms.
Hyvät puolet yllättäen ulkopelillisiä/poliittisia ja huonot puolet pelillisiä.



Antisuosikit, joita en kannata juuri koskaan, elleivät pelaa toisiaan vastaan:

1) Venäjä
Ryssä nyt on ryssä, paistoi sen sitten voilla tai markiksella. Pelillisesti häiritsee eniten mailan käyttö kontaktipelissä. Hyvää: taitavat yksilöt, pystyvät usein myös fyysieen peliin.

2) Tshekki/Slovakia
Slaavilainen mentaliteetti ei nappaa, eikä myöskään mailan käyttö kontaktipelissä. Hyvää: taitavat yksilöt ja mainettaan kurinalaisempi pelityyli.

3) ex-Neuvostoliito, poislukien Latvia
Eivät juurikaan eroa ryssistä, paitsi ovat vielä pahempia paskasine pelityyleineen.


Neutraalit/vaihteleva status

1) Ruotsi
Naapuri"viha" on erilaista kuin ideologinen. Kannatan hyvin harvoin svedupetteriä, paitsi antisuosikkeja vastaan. Tosin, jos se hyödyttää sarjajärjestelmässä Suomea, niin ei mitään vaikeuksia pitää esim.Tshekin puolta Ruotsia vastaan.

2) Australia, Japani, koillis-timor ja muut etelä-zambiat
Kannatuksen ja vastuksen syyt voivat olla sekä pelillisiä että ideologisia.


PS

Viljuri: Verenperintöä ei suinkaan arvostettu tieteellisissäkin piireissä vain Natsi-Saksassa vaan pitkin maailmaa ja asiasta teki "pseudotieteellisen"(oikeammin poliittisesti epäkorrektin) lähinnä holocaust. Sinäkin kannat jotain verenperintöä, mikä pitkälti määrittää kohtalosi elämässä. Asia ei ole mitenkään ristiriidassa oman tekemisen kautta hankittavan arvostuksen kanssa: Ne tekevät, ketkä kykenevät ja ne kykenevät, joilla on perinnöllisiä lahjoja "veressään".

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Birkku
Tuolla maajoukkue osiossa ilmeni mielenkiintoinen seikka Suomi-Venäjä ottelun yhteydessä. vastoin yleistä uskomusta kaikki meistä ei automaattisesti kannata Suomea jääkiekossa maajoukkuetasolla.

Ihanko tämä oli yllätys sinulle etteivät kaikki suomalaiset kannatakaan Suomen maajoukkuetta?

Minä en ole ollut Suomi-fani oikeastaan kertaakaan sitten lapsuuteni, myöhemminkään en ole intoutunut Suomea kannattamaan - pääasiassa intressit ovat kohdistuneet seuraujoukkuetasolle jolloin maajoukkueiden menestykset ovat täysin sivuseikka.

Tässä thredissä voisimme tuoda esiin tilanteita joissa olemme tai emme ole Suomalaisen joukkueen tai urheilijan puolella.

Tuossa yllä jo vähän viittasinkin tähän. Lapsena jaksoi vielä kannustaa suomalaisia, Virén ja Bryggare olivat yu:n puolelta suosikkejani, talviurheilun puolelta Mietoa kannustin Lake placidin aikoihin tiukasti - ei vaan kannustukseni siivittänyt Mietaata voittoon.

Tuolloin jääkiekosta kiinnostivat lähinnä maajoukkueturnaukset, niissä mielenkiintoni kohdistui Neuvotoliiton taitaviin pelaajiin ja jossain määrin lapselle ja teinille tuntemattomampiin kanukkeihin. 80-luvun puolivälin jälkeen kiinnostukseni maajoukkueita kohtaan laski tasaisesti, tilalle nousi kiinnostus seurajoukkueita kohtaan - aikanaan 80-luvun lopulla katse suuntautui NHL:n suuntaan, sen jälkeen maajoukkueet kaikkiaan ovat olleet intresseissäni täydellinen sivuseikka.

Itse olen pääsääntöisesti Suomalaisen joukkueen tai urheilijan puolella kun seuraan urheilutapahtumaa. Joukkuelajeissa aina kun puhutaan maajoukkueesta. Yksilölajeista löytyy kuitenkin yksi poikkeus, Kimi Räikkönen. Tuon herran touhut radalla sekä radan ulkopuolella ei voisi vähempää kiinnostaa. Muutenkin koen formulat lähinnä joukkuelajiksi jossa Räikkönen edustaa Saksalaista joukkuetta.

Seuraan taitavia, loistavia ja kiehtovia sekä persoonallisia urheilijoita - loppujen lopuksi kansallisuudella on hyvin vähän merkitystä. Suomalainenkin menettelee mikäli hän on riittävän kiehtova persoonana ja urheilijana, ikävä piirre tässä suomalaisten kannattamisessa on median (ja osin tiettyjen kannattajien) luoma kuva jossa suomalaisen kannattaminen ja isänmaallisuus yhdistyvät. Minä kun en koe olevani millään muotoa isänmaallinen tämä alkukantaiselta vaikuttava reaktio saa minun niskavillani pystyyn ja mielusti pysyn erossa suomalaisten fanittajista. Suomalsiuuden pönkittäminen seuraurheilussa on toisinaan suorastaan raivostuttavaa - asia josta olenkin avautunut useammankin kerran NHL-palstalla.


Loppuosaa viestistäsi en kommentoi koska tavallaan kuulun siihen pieneen joukkoon joka kokee itsensä hyvin epäisänmaalliseksi eikä samalla kannusta suomeakaan juuri missään yhteydessä tätänykyä. Minun kohdalla voi siis vetää jonkin asteisen = -merkin kannustamattomuuden ja epäisänmaallisuuden välille. Epäisänmaallisuuden syntysyyt juontavat paljon syvemmälle kuin urheilumaailmaan.

vlad.

 

[Murmeli]

Viestin lähetti Lust4life
Omalta kohdaltani voin sanoa että näin voisi luulla, jos kyse olisi pelkästä jääkiekosta. Hommassa on kuitenkin myös muita puolia, joita edellä mainitsin.

Jos halutaan keksimällä keksiä argumentteja niin yhtä hyvin voi sanoa että yleensä ihminen kannattaa suomea, koska kaikki muutkin kannattavat = joukon jatkona kulkeva lammas.

Kuten sanoin, en lähde suoralta kädeltä yleisesti tyrmäämään kenenkään omaa valintaa, koska syitä voi olla lukemattomia.

Jälkimmäinen argumenttisi kuitenkin ontuu. Tuskin olen "joukon jatkona kulkeva lammas", jos kannustan fanaattisesti oman kotimaani joukkuetta. Vai olenko myös "joukon jatkona kulkeva lammas", kun kannustan SaiPaa, kotikaupunkini joukkuetta?

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti The Original Jags
Samat seikat ovat vaikuttaneet myös minun kohdallani siihen, että Kanada on anti-suosikkini kaikissa maajoukkueturnauksissa. Erityisesti nämä tuomaripelit ovat jääneet kaivertamaan. Vuoden 1987 Kanada Cup on yksi parhaista esimerkeistä, ja kieltämättä myös viime syksyn WC välierässä Kanada taisi saada hieman apua omilta tuomareiltaan. Kanadan kunniaksi kuitenkin sanottakoon, että viime syksynä joukkue ei sortunut samanlaiseen sikailuun, kuin esimerkiksi vuoden 1987 turnauksessa.

Vaikka vielä lapsena ja esiteininä kanukit kiinnostivat punakoneen ohella, kiinnostukseni kanadalaisia kohtaan tippui rajusti - suorastaan romahdusmaisesti - 1987 Kanada Cupin jälkeen. Samainen turnaus vieläpä eräällä tavalla laukaisi minussa reaktion mikä sitten johti lopullisesti siihen ettei maajoukkuetason urheilu ollut enää tärkein kiinnostuksen kohteeni.

Harmittaa toisinaan edelleenkin se, että kyseisessä turnauksessa muutama ei-pelillinen seikka ratkaisi lopulta hyvin paljon. Loistavasta turnauksesta jäi hitusen kitkerä maku suuhun.

vlad.

 

[Sv veinikretski]

Suomi on ykköskannatus kohteeni aina , kakkonen on Viro, usein ihmiset jotka asuvat ulkomailla ovat isänmaallisempia tälläisissä asioissa , siksi ihmettelen syvästi miksi joku voi ajatella että ne suomalaiset jotka asuvat ulkomailla olisivat vähemmän isänmaallisia. Kannattaisi joskus hieman ravistaa päätään ja ajatella mitä tapahtuu ympäri maapalloa, eikä lähimmän 20 km säteellä.

Ps. Isänmaani ompi Suomi !!!! Laitetaan yksi huutomerkki vielä !

 

[Luke]

Viestin lähetti vlad
Ihanko tämä oli yllätys sinulle etteivät kaikki suomalaiset kannatakaan Suomen maajoukkuetta?

Vaikken Birkku olekaan, niin minulle ainakin oli yllätys. Tai pikemminkin pienoinen järkytys. Varsinkin Venäjän kannattaminen on mielestäni suomalaiselle täysin käsittämätöntä ja halveksittavaa toimintaa. Luulin, että näistä kotikommunisteista päästiin jo punakapinan jälkimainingeissa. Mutta luulin näemmä väärin.

 

[Dieppe]

Viestin lähetti vlad
Ihanko tämä oli yllätys sinulle etteivät kaikki suomalaiset kannatakaan Suomen maajoukkuetta?

Se ei suoranaisesti yllätä, mutta vastustajan kannattaminen kyllä yllättää, mikäli kannattaja sattuu olemaan suomalainen muutakin kuin paperilla.

 

[smasa]

Suomi on kaikissa urheilulajeissa suosikki, ja myös lähinnä sydäntä olevat seurajoukkueet ovat Suomesta.

Jostain syystä kakkossuosikki on Saksa ja saksalaiset joukkueet, joiden puolella sympatiat ovat esimerkiksi Mestareiden liigassa ja niin edelleen.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Ren Höek
Vaikken Birkku olekaan, niin minulle ainakin oli yllätys. Tai pikemminkin pienoinen järkytys. Varsinkin Venäjän kannattaminen on mielestäni suomalaiselle täysin käsittämätöntä ja halveksittavaa toimintaa. Luulin, että näistä kotikommunisteista päästiin jo punakapinan jälkimainingeissa. Mutta luulin näemmä väärin.

Jos Venäjän kannattaminen on suomalaiselle täysin käsittämätöntä ja halveksittavaa toimintaa niin kuinka suhtaudut sitten Ruotsin kannattamiseen - onko sekin käsittämätöntä ja halveksittavaa toimintaa?

Minulle maajoukkueurheilu on täysin toisarvoista toimintaa josta soisin päästävän mahdollisuuksien mukaan pois tai ainakin siihen monilla tahoin nivoutuneesta nationalistisesta hengestä olisi hyvä päästä astumaan nykypäivään.

Itse koen kuitenkin ennen kaikkea olevani yksilö enkä mikään kollektiivisen joukon ohjastama henkilö jonka on "palvottava" tiettyjä arvoja, eräs tällainen on maajoukkueen kannattaminen jokakeväisissä MM-kisoissa. Ei sovellu minun intresseihini joten jätän kannustamisenkin (ja jopa seuraamisen) väliin.

vlad.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Birkku
Se ei suoranaisesti yllätä, mutta vastustajan kannattaminen kyllä yllättää, mikäli kannattaja sattuu olemaan suomalainen muutakin kuin paperilla.

Minua ei kyllä tämäkään yllätä tippaakaan. Onhan moni tuonut tälläkin palstalla esille sen tosiasian, että kiekossa kannustavat vaikkapa Kanadaa ennemmin kuin Suomea, vaikka Kanada pelaisikin Suomea vastaan.

Tekeekö tästä tämänhetkisestä "kohusta" yllätyksellisemmän se, että The Original Jags kannustikin Venäjää Suomen sijaan - minkä ei pitäisi olla mikään yllätys kenellekään, ainakaan minulle se ei ollut yllätys. Eikö Venäjän kiekkojoukkuetta saa kannustaa sen tähden koska Venäjä (Neuvostoliitto) on kyykyttänyt riittämiin Suomea menneinä vuosikymmeninä ja sukupolvina?

vlad.