Sillä nyt ei ole minkään valtakunnan merkitystä tässä vaiheessa, että miten Hurme ehkä olisi pärjännyt joskus vuosi sitten monta luokkaa heikomman tasoisessa turnauksessa.
Valinnat on tehty: Hurme ykkösmaalivahti, Nurminen kakkosmaalivahti. Molemmat ovat tienneet roolinsa turnauksessa jo jonkin aikaa (esim.Nurmisen haastattelu ottelun jälkeen).
Tämä on suunniteltu jo etukäteen tuloksista riippumatta, vain paniikkitilanteessa (Hurme epäonnistuu tai loukkaantuu) muuttuu suunnitelma. Ykkösveska pelaa kaikki pelit paitsi kakkonen helpoimman alkusarjapelin, kolmosmolari on mukana reeneissä, yksinkertainen taktiikka. Tähän mennessä ei ole näkynyt mitään syytä muuttaa taktiikkaa mihinkään.
Juna valintojen suhteen meni monta viikkoa sitten jo. Aravirta teki tämän ratkaisun katsottuaan tämän kauden näyttöjä juuri niitä pelaajia vastaan joita vastaan pelataan, Suomen olympiajoukkueen viimeisenä lukkona ei maalivahteja ehditä kilpailuttamaan, koska ei ole harjoituspelejä eikä leiritystä. Siksi ykkösmaalivahti täytyi olla selvillä ennen turnausta Yksinkertaista?
järkeviä taktiikkoja maalivahtipeliin on tällaisessa turnauksessa kaksi:
1. ykkösmaalivahdiksi valittu pelaa kaikki ottelut alusta loppuun (Ruotsi,Tshekki,ilmeisesti Venäjä)
2. ykkösmaalivahdiksi valittu pelaa alkusarjassa kaksi ottelua ja kakkosmaalivahti yhden, mieluiten helpoimman, mikäli sellainen selvästi erottuu. Ykkösmaalivahti pelaa myös kaikki ratkaisupelit.
Ykkösessä hyötynä on tietenkin selvä, yksi peli lisää vyölle, mutta riski on suuri jos se ykkönen loukkaantuu tai pettääkin. Kakkosessa on varamiehenä sisään ajettu kaveri.
Järkevästä taktiikasta poiketaan silloin jos ykkösmaalivahdiksi valittu pettää täydellisesti, jonka ei pitäisi tapahtua, koska silloin ykkösmaalivahdiksi on alunperinkin valittu väärä mies.
