Suomi-sarjan yleisömäärät

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjan yleensä aika hankalasti löydettäviä (Tai ainakin välillä kun Tulospalvelu tai Leijonien oma muu vastaava tulospalvelu yhdessä Kiekkoliiton vastaavan kanssa tökkii yleensä inhottavankin paljon ajoittain tai tuntuu hieman muuten aina välillä 'piilottelevan' tilastoja etenkin yleisömääristä ja joistakin muista tilastoista puhuen ja en ole sitten huomannut.) yleisömääriä tältä sarjakaudelta ehkä ensimmäistä kertaa mahdollisesti hetkeen viime vuosien juhlasarjakausien puolelta niiden jälkeen olen onnistunut löytämään!

Näillä näkymin koko kauteen.

Viime vuosina sarjan pelimuoto jo pelkkään runkosarjaan on ollut melkoista aivojumppaa vaativaa hommaa. Ei toki niin paljon kuin mitä yhtään tästä alaspäin Jääkiekon 2. Divisioonasta yhtään alemmaksi.

Jääkiekon Suomi-sarjassa tosiaan jo esimerkiksi viime sarjakaudella 12 joukkuetta pelasivat vastaavan runkosarjan jälkeen viime vuodeksi ja toissa vuoden puolelle ulottuneena kai saman määrän ottelukierroksia kuin nykyään normaaliin runkosarjaan eli 26 ottelukierrosta lisäten sitten vielä jatkosarjat tai välisarjat tuolloin tosin yhden suunnan sarjoina jolloin tuli yhteensä 33 ottelukierrosta ja siten hieman eriävä määrä ottelukierroksia määrittämään kokonaista yleisömäärää.

Sarja oli täten viime sarjakautena lyhyempi.

Suomi-sarja viime vuonna tarkoitti häntäpään joukkueille nk. Kesälomaa ja mitä ilmeisimmin mitään karsintaa ei pelattu tai vaihtoehtoisesti kaikki joukkueet säilyttivät sarjapaikkansa kun tähän kaikkeen tuli sarjalaajennus muiden toki jatkaessa normaalia Suomi-sarjan omaa nk. Playoff-kautta.

12 joukkueen sarja kasvoi tälle vuodelle 14 joukkueeseen.

Tänä sarjakautena juuri nyt myös viime vuoden puolelle ulottuen tänä vuonna on pelattu 23.2 päättyneen runkosarjan osalta yhteensä 36 ottelukierrosta.

Eli ensin normaalin pituinen yhtä normaali runkosarja eli 26 ottelukierrosta lisäten siihen vielä kolme eri jatkosarjaa tai välisarjaa riippuen kaiketi sarjasijoituksista eri joukkueille muuten määrittäen tai muuten erikoisesti yhdistäen.

Jatkosarjassa A ja B kuten myös C:ssä pelattiin edellisestä sarjakaudesta poiketen nyt kaksinkertaisena niiden vastaavat sarjat, mutta erona lisäksi C:ssä pelattiin myös nk. Jokerikierroksia hieman pesäpallon takavuosien tai takavuosikymmenten tapaan tuomaan ylimääräisiä ottelukierroksia kokonaistuloksiin.

Tämän päälle oli vielä lisäksi kaksi nk. Jokerikierrosta koko runkosarjan päätteeksi.

Näiden nk. Bonuskierrosten jälkeen saatiin vielä vähän pidempi sarjakausi toisin kuin edellisellä kerralla kaiken jälkeen eli kun runkosarja viimein päättyi niin koossa oli 36 ottelukierrosta yhteensä kaikille joukkueille.

Playoff-kaudelle tähän sarjaan pääsi tutut määrät joukkueita, mutta nyt nk. Kesälomalle jäi neljä joukkuetta ja loput kaksi joukkuetta lähtivät Putoamisotteluihin kohti Putoamiskarsintaa.

Tässä kuitenkin yleisömäärät keskiarvoina keskimäärin yksittäistä ottelua kohti mikäli vain olen käsittänyt nämä oikein kaiken jälkeen, mutta luulen näiden kyllä pitävän paikkansa kun aika pieniä ne ovat kyllä olleet viime vuosina ja välillä jo aikana myös ennen nk. Korona-aikaa vaikka senkin aiheuttamien ongelmien vuoksi tällä sarjalla on vaikeaa ollut toipua keräämään yleisömääriään toisin kuin ennen:

Järvenpään Haukat: 395 katsojaa

Nokian Pyry: 391 katsojaa

SaPKo: 376 katsojaa

Raahe-Kiekko: 366 katsojaa

JHT Kalajoki: 333 katsojaa

FPS Forssa: 308 katsojaa

Kotkan Titaanit: 299 katsojaa

Lapuan Virkiä: 291 katsojaa

MuIK Hockey: 291 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 268 katsojaa

PEPO HC: 192 katsojaa

Porvoon Hunters: 184 katsojaa

LeKi Lempäälä: 160 katsojaa

Liikunan Riemu/LiRi/LiiRi Jyväskylä: 102 katsojaa

Kokonaisesti runkosarjaa eri vaiheineen kaiken jälkeen yhdistettynä näillä näkymin ja mikäli luvut vain ovat oikeita ja eivät väärin niin katsoi ennen muita jatkovaiheita niin 71 191 katsojaa.

Mikäli luvut ovat väärin sitten kaiken jälkeen niin olen kyllä valmis korjaamaan ne sitten heti.

 

[Thusberg]

Nyt kun itse asiassa lasken noita eri Tulospalvelun tai Leijonien oman muun vastaavan tulospalvelun yhdessä Kiekkoliiton vastaavan kanssa olevia eri tilastoja ja yleisömääriä eri sarjoista yhteen niin en puhu pelkästään vaan Jääkiekon Suomi-sarjasta vaan huolimatta erittäin jumittavasta ja todella 'bugisesta' sivustokäyttöliittymästä huolimatta niin oikein, oikein hyvällä onnella sivusto tiettyyn rajaan ja vuoteen asti on oikea aarreaitta mitä tulee tilastoihin tai yleisömäärien löytämiseen!

Edellyttäen, että sinne pääsee ja ylipäänsä aina löytää noita eri sarjojen yleisömääriä näin esimerkkinä kaikkiaan!

En tiedä sitten, että toimiikohan ne jostain syystä paremmin kun ei ole otteluja tai pelejä menossa itsessään koko aikaa päällä?

Kun itse pelikaudella ne on todella, todella hitaanoloisia ajoittain verrattuna vaikkapa muiden ylempien sarjojen sentään omiin huollettuihin sivuihin nähden.

Vaikka niissäkin aina välillä mainoksia vilisee ja toivomisen varaa olisikin.

Tuosta kun lasken tai olen laskenut jo äkkiseltään niin vanhin vuosi ei ikävä kyllä ole kovinkaan vanha enää, mutta siis vuoteen 2014 asti löytyy ihan hurjimmillaan todella, todella alhaisista sarjoista nähtävästi aivan kaikki niiden yleisömäärät!

On toki paljon ikävä kyllä yleisömääriä hävinnyt nk. Bittiavaruuteen tai joissakin sarjoissa eli siis aivan alimmissa siis ei ole ollut yleisöä ollenkaan, niitä ei ole tilastoitu tai eivät vain ole päätyneet tilastoitavaksi asti muun muassa jonkun muun syyn kuten esimerkiksi pääsymaksuttomana pelaamisen takia.

Korona-aikana on sitten ollut myös tuloksettomaksi tai muuksi otteluksi julistamisia ilman yleisömäärää yhtään enemmällä kuin mitä ottelun järjestämiseksi ehdottomasti on vaadittu.

Noita lukuja mikäli nuo ihan kaikki meinaisi kieltämättä huikeassa urakassa yrittääkään laskea edes yhdeltä ainoalta vuodeltakin niin vaikka siihenkin kaikkine sarjoineen taitaisi vierähtää yksi ilta jos toinenkin!

Saati sitten koko tuolta ajalta mihin asti siis löytyy!

Toki onneksi nk. Korona-aika lyhentää urakkaa laskennan osalta jonkin verran kun kaudet lopetettiin kesken kaiken tai pelattiin lyhennettyinä ilman yleisöä.

Sarjasta riippuen siis. Pitänee ehkä yrittää ottaa noita lukuja talteen tai edes yrittää järjestää aikaa vakavasti edes yhden tai jokusen noista vuosista talteen ottamista varten.

Etenkin kun Jääkiekkokirjatkaan nykyään tai aivan viime vuosina eivät enää ole laskeneet tai ainakaan eivät ole ottaneet enää mukaan noita ihan alasarjoja katsojalukuineen kuvaamaan lajin suosiota Suomessa sellaisenaan.

Jääkiekon Suomi-sarjan asemakin tuossa kirjassa on sarjan historian aikana vaihdellut ihan normaalista kertomisesta lähes viittä vaille täyteen kertomattomuuteen asti.

Pitää tuonne kotimaisten jääkiekkosarjojen yleisten yleisömäärien historian puolelle ehkä kertoilla ajasta riippuen tuntuvasti enemmänkin tästä kaikesta ja yrittää ottaa siis talteen noita yleisömääriä.

Huonona piirteenä nyt tämän kieltämättä pitkän viestitoteamuksen loppuun on todettava, että viime vuosina Jääkiekon Suomi-sarjan yleisömäärät ovat verraten välillä pahastikin pudonneet ja esimerkiksi Jääkiekon 2. Divisioonan ja oikeastaan ihan pohjimmaisten kotimaisten jääkiekkodivisiooniemme yleisömäärät vastaavasti nousseet ihan mukavastikin.

Nykyään ihan alin sarjakin mikäli olen ymmärtänyt oikein niin Jääkiekon 5. Divisioona pyörittää sekin pitkästä aikaa toiminnaltaan kahtakin eri lohkoa joukkueineen!

Hienoa kun välillä jo ennen nk. Korona-aikaakin tuntui koko sarja lakanneen pidoltaan olemasta tai vain pidettävän hätätapauksessa 'tarpeen mukaan'.

Jääkiekon Suomi-sarjasta puhuen ehkä lähiaikoina ja riippuen siitä, että löytyykö eri vaiheita ja kokonaisyleisömääriä loppuun asti ihan runkosarjat ja alkuvaiheet huomioiden Jääkiekkokirjasta vai ei niin voisi yrittää laskea viime vuosilta aina ihan viime vuoteen tai edelliseen sarjakauteen asti vielä kun ehtisi ja pystyy.

Katsotaan tätä kaikkea, mutta olipahan viime aikojen jutuksi todella upea juttu noita tosiaan löytää sittenkin muunakin kuin vain 'legendajuttuina' varsinkin noihin ihan alimpiin sarjoihin noita yleisömääriä!

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta puhuen kun mietin tai olen miettinyt lähipäivinä noita yleisömääriä eri vuosilta niin ainakin näiden nyt löytyneiden lähivuosien osalta lienee järkevintä aina viime vuoden vastaavaan asti laittaa niitä tähän aihealueeseen kuin tuonne periaatteessa paljon vanhempien kotimaisten jääkiekkovuosien aihealueelle.

Muutoin sinne saattaisi tulla melkoista ruuhkaa ja kun sinnekin olen suunnitellut laittavani piakkoin noita Jääkiekon Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Jääkiekon Maakuntasarjojen yleisömäärien tilanteita kehityksineen päivineen.

Jääkiekon 2. Divisioonasta tai yhtään sitä alemmaksi mennen olen suunnitellut/suunnittelemassa niille ihan ikiomaa (Joskin suurimmillaan ajan kanssa jättimäiseksi kasvavaa.) yleisaihealuetta mitä tulee yleisömääriin.

Eli niissä olisi muisteluja, mutta myös ajankohtaisempiakin yleisömääriä oikeastaan mistä tahansa kotimaisesta alemmasta divisioonasta.

Pois lukien ainakaan kovin mielellään päättyneestä Jääkiekon 1. Divisioonasta kun se ehkä historialtaan kuuluisi enemmän vanhoihin kotimaisten jääkiekkosarjojen aihealueen puolelle tai ehkä muutoin vain Mestis-puolelle kun sen muu edeltäjähän se oli.

Noita alempia divisioonia mietin kyllä vuosittain laitettavaksi periaatteessa aina vain omaan lohkoonsa tai alueen muisteluihin esimerkiksi vaikkapa otsikolla 2. Divisioonan Etelän Muistoja tai vastaavia Lohkon 1 alueelta tai sellaiselta pidettävänä, mutta toisaalta kun tuli havaittua noita samaisia lohkoja olevan joka vuodelle tai lähes joka vuodelle ajankohtaisina niin sinne erinäisten vanhempien vuosien tunkeminen yleisömäärätietoineen tai muine muistoineen saattaisi olla vähän hankala kyllä toteuttaa.

Puhumattakaan, että mahdolliset ajankohtaiset asiat voisi jäädä niiden alle.

Ja aina seuraavan jääkiekon sarjakauden alkaessa sitten tulisi taas samanlainen täyttöongelma tai ainakin joku tietty yksittäinen vuosi jäisi aika jättimäiseksi muihin nähden tai kärsisi vaihtoehtoisesti keskustelun ja kerronnan puutteesta.

Ja kun ei ilman hyvää syytä liian vanhoille jääkiekon sarjakausille ole oikein tähänkään mennessä viitsinyt viestiä laittaa ellei sitten ihan ole jotain aivan täysin väärää juttua ollut niissä tai sitten ellei niissä ole löytynyt eräisiin nykyään vaivaaviin asioihin vastausta!

Joku nimimerkki varmaan saattaisi kysyä tai olla vaivautunut miettimästäni asiasta, mutta toisaalta mitä noita tulin katsoneeksi niin aiempina vuosina ei sellaisia ollut tai ne olivat aivan hujan hajan Mestis-puolella, Suomi-sarjan puolella tai ties missä seurojen omillakin aihealueilla eikä kovinkaan pitkinä parhaassakaan tapauksessa.

Onkin hyvä, että Suomi-sarjalle tosiaan on jo laitettu tällainen aihealue pystyyn kuin on!

Varmaan näillä puhein ja kunhan ehdin vain koota nuo yleisömäärät varmistuksineen niin vuoden 2014 tilanne vanhimpana löytyneenä tulee laitettua Suomi-sarjan osalta sitten viimein kun tätä aihealuetta ei ennen lokakuuta 2017 ollut olemassa ja tätä edeltäneet vastaavat olivat aika tynkiä niin lienee hyvä, että laitetaan tuosta vuodesta eteenpäin niitä sitten tulemaan tähän aihealueeseen.

Kuten ajan kanssa tuonne divisioonien omalle aihealuepuolelle jonka sitten teen heti tässä lähipäivinä tai vaikka vielä ehkä tänäänkin aloitukseltaan kuin ehdin.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta puhuen tarkoitus olisi seuraavasta viestistä eteenpäin viimein aloittaa nuo eri yleisömäärien laitot viime vuosilta päättyen ennen pitkää viime vuoteen.

Vuodesta 2014 aloitetaan.

Pitkälti siitä syystä, että ei sitä vanhempia vuosia yleisömäärineen ei ikävä kyllä ole löytynyt viime päivien etsinnöissä.

Lisäksi myös siitä syystä, että tuolle vuodelle Suomi-sarjasta tehtiin selkeämpi vain oman yksinäisen yleislohkon sisältävä valtakunnallinen sarja viimeinkin.

Aiemmin oli tiettyä sekoitusta olla valtakunnallinen sarja silti lohkoja sisältäen, mutta lohkomäärien, joukkuemäärien ja yleensäkin kustannusten vuoksi kuten kai myös joidenkin pelättyjen liian suurten tasoerojen vuoksi päätettiin melko rankasti supistaa sarjaa vuoteen 2013 nähden ja luoda vain sitten yleisempi valtakunnallinen sarja selkeästi.

Paljon on tätäkin ratkaisua joskus arvosteltu vaikkakin myös pidettykin.

Suomi-sarja on säilynyt periaatteeltaan selkeänä, mutta toisaalta erilaiset ottelut ottelukierrosten määrillä kauteen ovat ajoittain pysytelleet erittäin korkealla tasolla.

Mikäli ei vielä itse ottelukierrosten määrät niin erinäiset jatkosarjat tai välisarjat muotoineen välillä ovat olleet kuten jo aiemmin kerroin niin melkoista aivojumppaa vaativia juttuja eri vuosina.

Ei niin paljon kuin yhtään Jääkiekon 2. Divisioonasta alas päin menevät vastaavat sarjat/kausimuodot, mutta yllättävänkin paljon vain yksinäiseksi valtakunnalliseksi sarjaksi ajatellen.

Suomi-sarjasta kun tietysti on yritetty luoda tai saada vähän samaa kuin mitä Mestiksestä ylempänä sarjana.

Suomi-sarja tosin Mestikseen verrattuna:

No... On ainakin hyvin ainutlaatuinen ja verraten ainutkertaisen omanaan aikanaan luotu tai synnytetty sarja siinä missä Mestiksellä tavallaan ainakin nimellisesti uutena sarjana oli kuitenkin silti asema olla sen paljon nimekkäämpien edeltäjän ja edeltäjän edeltäjän jälkeläinen enemmän kuin sellaisenaan jotain niin kovin mullistavan uutta.

Tästäkin on kiisteltyä, että mikä oikein Suomi-sarjan tarkoitus on ollut olla. Ainakin huonoimmillaan kun tätäkin sarjaa luodessa seurattiin taas lähinnä länsinaapurimme kiekkouudistuksia liikaa hieman toki omaa vastaavamme venyttäen.

Suomi-sarja kun ihan vähän on pelattuna tai työnimellisenä sarjana vanhempi kuin Jääkiekon Mestis.

Sen enempää taustoja tässä puhumatta enempää yritetään laittaa ainakin tässä vaiheessa aikaa säästäen noita yleisömääriä keskiarvoisina katsojamäärinä ja mielestäni tosiaan ellei muuta erikoisuutta ole välillä näinä tuoreempinakin vuosina sattunut niin kummallista kyllä Jääkiekkokirjassa ei välttämättä ole muun muassa tämän sarjan runkosarjan yleisömääriä.

Sen kerronta on vaihdellut normaalista tai lähes normaalista kerronnasta lähes täyteen kertomattomuuteen.

Sentään ratkaisupelejä on kerrottu, mutta joskus ihan niissäkin on aloitettu vasta lähempänä päätöshetkiä tai Suomi-sarjan Nousukarsinnan paikkeilta ja viime kädessä on joskus ollut mukana Mestis-karsintakin.

Tai Jääkiekon 2. Divisioonan vastaavia karsintoja kuin Suomi-sarjaan lisättynä.

Mahdolliset yksittäisottelut ehkä katsotaan sitten todella huomattavan pitkän ajan kanssa mikäli niistä löytyy vaikkapa parhaimmat tai muita ennätysten joukkoon kelpaavaa mainittavaa.

Aloitetaanpa siis vuodesta 2014 eteenpäin!

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta ja sen yleisömääristä puhuen on tullut aika laittaa aikanaan laittamattomat (Tai jos niitä oli jonnekin laitettu niin erittäin vähän ja hujan hajan vähän minne sattuu tai ei ainakaan pahemmin silmiin osunut.) vuoden 2014 vastaavat yleisömäärät.

14 joukkueen sarjan eri yleisömäärät keskimäärin ottelua kohti menivät seuraavalla tavalla runkosarjassa kuten myös ennen pitkää sarjan muissa eri osuuksissa ja mahdollista sarjan tai eri joukkueiden muistelutietoa tulee niin tässä viestissä ja seuraavissa sitten tilanteen ja jaksamisen mukaan eri sarjavaiheista.

Kun ne tuolloin olivat välillä erittäin levottomat ja vaihtelevat siitä johtuen, että mitä ylemmissä sarjoissa Mestistä ja Liigaa myöten kuten myös mitä Jääkiekon 2. Divisioonassa eli välittömässä alemmassa sarjassa tapahtui:

Jääkiekon Suomi-sarja 2014 Runkosarjan Yleisömäärät

RoKi: 595 katsojaa

JHT Kalajoki: 428 katsojaa

Kokkolan Hermes: 387 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 300 katsojaa

FPS Forssa: 299 katsojaa

Raahe-Kiekko: 295 katsojaa

Imatran Ketterä: 267 katsojaa

Nokian Pyry: 254 katsojaa

KeuPa HT: 226 katsojaa

KooVee: 207 katsojaa

Mikkelin HO/HO Mikkeli/OH Mikkeli/Mikkelin Hydraulic Oilers/Oilers Hydraulic Mikkeli: 126 katsojaa

Vaasan/Waasan Punaiset Ankat/Punaiset Sorsat/Puna-Sorsat/Puna-Ankat/Vaasa/Waasa Red Ducks: 121 katsojaa

Bewe TuusKi Helsinki-Tuusula/TuusKi-Bewe Tuusula-Helsinki: 99 katsojaa

HC Satakunta Eurajoki-Luvia/Luvia-Eurajoki: 74 katsojaa

Kokonaisesti runkosarjaa eri vaiheineen kaiken jälkeen yhdistettynä näillä näkymin ja mikäli luvut vain ovat oikeita ja eivät väärin niin katsoi ennen muita jatkovaiheita niin 69 891 katsojaa.

Suomi-sarjan nk. Playoff-kauden yleisömäärät lisättynä Suomi-sarjan Finaaleilla vuodeksi 2014 menivät seuraavasti kahdeksan parhaan osalta:

Jääkiekon Suomi-sarja 2014 Playoff-kauden+Finaalien Yleisömäärät

12 497 katsojaa jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Puolivälierät: S-Kiekko Seinäjoki 1129 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 565 katsojaa, RoKi 730 katsojaa ainoalta ottelulta, KooVee 619 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 310 katsojaa, JHT Kalajoki 608 katsojaa ainoalta ottelulta, Imatran Ketterä 567 katsojaa ainoalta ottelulta, FPS Forssa 556 katsojaa ainoalta ottelulta, KeuPa HT 480 katsojaa ainoalta ottelulta ja Bewe TuusKi Helsinki-Tuusula/TuusKi-Bewe Tuusula-Helsinki 218 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 109 katsojaa

Välierät: FPS Forssa 897 katsojaa ainoalta ottelulta, JHT Kalajoki 814 katsojaa ainoalta ottelulta, KeuPa HT 563 katsojaa ainoalta ottelulta ja Bewe TuusKi Helsinki-Tuusula/TuusKi-Bewe Tuusula-Helsinki 150 katsojaa ainoalta ottelulta

Playoff-kautta seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 7331 katsojaa mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 489 katsojan edestä. Puolivälieriin näistä irtosi 4907 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 446 katsojan edestä ja Välieriin näistä irtosi 2424 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 606 katsojan edestä.

Finaalit: FPS Forssa 3519 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 1760 katsojaa ja KeuPa HT 1647 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 824 katsojaa

Finaaleja seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 5166 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 1292 katsojan edestä.

Playoff-kautta ja Finaaleja yhdessä kaikkiaan seurasi keskimäärin ottelua kohti 658 katsojaa ottelusta riippumatta.

Runkosarjan sijoille 9-14 sijoittuneet jatkoivat putoamiskarsintoihin. Ensimmäinen kierros pelattiin paras kolmesta -järjestelmällä ja kotietu oli aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella.

Ensimmäisen kierroksen häviäjät jatkoivat toiselle kierrokselle. Toinen kierros pelattiin yksinkertaisena sarjana ja kaksi viimeistä jatkoivat kolmannelle kierrokselle tässä vaiheessa mukaan päässeitä/osallistuneita II-divisioonan parhaimpia joukkueita vastaan.

Kolmannen kierroksen lohkoissa pelattiin kaksinkertaiset sarjat. Lohkojen kaksi parasta saivat paikan Suomi-sarjaan nousten tarpeen tullen, seuraavaksi vuodeksi jäivät sarjasta riippuen niistä toiseen tai oletuksin putosivat alempaan sarjaan, mutta muutoksia oli luvassa/tiedossa joka tapauksessa.

Tässäpä vielä katsojaluvut niistä huomioilla sitten päätöskierroksen kohdalla lisähuomioin ja kaiken päätteeksi:

Jääkiekon Suomi-sarja 2014 Putoamiskarsinnan Yleisömäärät

5442 katsojaa enintään ja mistä 2675 katsojaa Jääkiekon Suomi-sarjaan ja 2767 katsojaa Jääkiekon 2. Divisioonaan jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Ensimmäinen Kierros/1. Kierros: Kokkolan Hermes 249 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 124 katsojaa, Raahe-Kiekko 209 katsojaa ainoalta ottelulta, Nokian Pyry 192 katsojaa ainoalta ottelulta, Vaasan/Waasan Red Ducks 120 katsojaa ainoalta ottelulta, HC Satakunta 86 katsojaa ainoalta ottelulta ja Mikkelin Oilers 69 katsojaa ainoalta ottelulta

Toinen Kierros/2. Kierros: Raahe Kiekko 217 katsojaa ainoalta ottelulta, Kokkolan Hermes 215 katsojaa ainoalta ottelulta ja Mikkelin Oilers 124 katsojaa ainoalta ottelulta

Kahdelta kierrokselta ja kuin yksin muodostaen viimeiset ottelut täysin vain Jääkiekon Suomi-sarjan joukkueista katsoen keräsivät yhteensä 1481 katsojaa mistä yksin ensimmäiselle kierrokselle 925 katsojaa ja keskimäärin 132 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin toiselle kierrokselle 556 katsojaa ja keskimäärin 185 katsojaa ottelua kohti.

Kolmas Kierros/3. Kierros/Päätöskierros/Putoamiskierros/Nousukierros: (Tässä mukana Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita ja Nousukierros vain heille tarpeen tullen.)

Lohko 1: 1155 katsojaa mistä keskimäärin 193 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Raahen Kiekolle 391 katsojaa ja 196 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 764 katsojaa mistä keskimäärin 191 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä 466 katsojaa Porvoon Huntersille sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 233 katsojaa ottelua kohti ja mistä 298 katsojaa Kaarinan Kiekko-Pojille/Kiekkopojille/KaKiPo:lle/KaaKiPo:lle/KarKiPo:lle/KaarKiPo:lle/KKP Kaarinalle sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 149 katsojaa ottelua kohti

Lohko 2: 2806 katsojaa mistä keskimäärin 468 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Kokkolan Hermeelle 803 katsojaa ja 401 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 2003 katsojaa mistä keskimäärin 501 katsojaa ottelua kohti ajatellen 2. Divisioonan puolta ja mistä 1461 katsojaa IPK:lle sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 731 katsojaa ottelua kohti ja mistä 542 katsojaa MuIK Hockeylle sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 271 katsojaa ottelua kohti

Lohkot Yhteensä: 3961 katsojaa mistä keskimäärin 330 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Kokkolan Hermeelle 803 katsojaa ja 401 katsojaa ottelua kohti ja Raahen Kiekolle 391 katsojaa ja 196 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 1194 katsojaa ja keskimäärin 298 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle jää 2767 katsojaa mistä keskimäärin 346 katsojaa ottelua kohti

Putoamiskarsintaa seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna enintään muodostaen 5442 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 247 katsojan edestä. Eriytettynä Jääkiekon Suomi-sarjaan pelkästään sitä olisi seurannut 2675 katsojaa ja keskimäärin 191 katsojan edestä niitä olisi seurattu.

Koko Suomi-sarjaan yleisöä olisi ollut unohtaen Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet laskusta 85 033 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 284 katsojaa ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet ottaen laskuun sitten kaiken jälkeen olisi ollut ajatuksella yleisöä 87 800 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 286 katsojaa.

Liigaan nousi yhdestä kahteen joukkuetta tai päätettiin nostaa tuolloin lyhyessä ajassa silloisina lähivuosina eli käytännössä KooKoo ja Vaasan Sport pääsivät Liigaan silloin ja Mestiksessä päätettiin, että ei tarvitse karsia jolloin sekin mutkien kautta oli osin suljettu sarja tuolloin.

KeuPa HT pääsi kun oli vain Mestis-ehdot kunnossa niin tietenkin sinne mukaan ja Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle ei tarvinnut muun muassa Hermeen Kokkolasta pudota vaikkakin Raahe-Kiekko sittemmin ikävä kyllä jäikin pudonneeksi kun erinäisiin lisäehtoihin sen jäämiseksi ei suostuttu.

Kokkolan Hermes ja RoKi saivat sitten vielä tosiaan jäädä kun RoKi sai viime tingassa ongelmalliset talousasiansa kuntoon. Ehkä mikäli RoKi tosiaan olisi joutunut heittämään hanskat tiskiin taloudellisista syistä niin sitten varmaankin Raahe-Kiekko olisi saanut jäädä.

Toisaalta Raahe-Kiekon pääsemättömyys lopulta seuraavaksi vuodeksi jäämään tarkoitti epätasaista joukkuemäärää vuodeksi 2015.

Joukkuemäärä oli aika virtauksellinen ja eläväinen kun nousijoita eli IPK:ta, Porvoon Huntersia ja Kaarinan Intiaaneiksi tai HC Indiansiksi itsensä nimen muuttanutta Kaarinan Kiekko-Poikia/Kiekkopoikia mietittiin Suomi-sarjaan sitten vuodeksi 2015.

Onneksi saivat hommat kuntoon kun lisenssiehdokkuudet tai nousuhalukkuudet vaihtelevasti myös Mestikseen asti tuntuivat vaihtelevan todella paljon seuroittain.

Kuitenkin yllättävän moni eli eräässä vaiheessa sen 11-13 joukkuetta ainakin ajatuksella ja rahoituksen saaden olisi halunnut päästä Mestikseen ja osa vielä tuostakin porukasta peräti Liigaan asti, mutta siinä kohtaa melkein kaikki kai varmaan olisivat joutuneet nostamaan kädet pystyyn.

Etenkin kun niin kova oli Liigan vastaava kriteeri pääsyyn kuin mitä Mestikseen ja jo Mestikseenkin se 'rahasäkki' vaadittiin mitä nyt pienempänä ja ehdoin toisin kuin Liigaan.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta ja sen yleisömääristä puhuen on tullut aika laittaa aikanaan laittamattomat (Tai jos niitä oli jonnekin laitettu niin erittäin vähän ja hujan hajan vähän minne sattuu tai ei ainakaan pahemmin silmiin osunut.) vuoden 2015 vastaavat yleisömäärät.

Suomi-sarjan voittajalla oli oikeus hakea lisenssiä Mestikseen, lisäksi 1-2 keskimäärin ja kuitenkin enintään 3 ylimääräistä lisenssiä oli tarjolla kaikille halukkaille. Kaikki seurat ilmoittivat halukkuudestaan Mestis-lisenssiin, mutta lopulta vain 11 seuraa haki lisenssiä määräaikaan mennessä.

Myöhemmin tietysti muut erinäisvastaavat vahvistettiin jolloin käytännössä oikein tietyin ehdoin voitiin puhua jokaisella tai lähes jokaisella joukkueella olevan halu olla Mestiksessä mikäli vain rahoitus ja muut olosuhdeasiat olisi järjestyneet.

Pelitapa hieman muuttui ylimääräisen laajennuksen myötä kun 16:sta joukkuetta ei otettu, kun Raahe-Kiekon viimeisen mahdollisuuden olla mukana sarjassa söi HC Satakunnan rahojen löytyminen sittenkin jatkamaan tuttuun tapaan mukana ja kun vielä tätäkin aiemmin oli sarjaan säilynyt Mikkelin Hydraulic Oilers eli tuttavallisemmin vain Mikkelin Oilersina tunnettu joukkue luopunut sarjapaikastaan muilla tavoin eikä se ollut palannut:

Runkosarja pelattiin 15 joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Lisäksi pelattiin neljässä lohkossa lisäottelukierroksia, yhteensä 36 ottelukierrosta enintään käsittäen.

Näissä vaiheissa kiitos parittoman joukkueluvun kun ei kerta kaikkiaan otettu tyhjäksi jääneeseen paikkaan ketään lisää Jääkiekon 2. Divisioonan puolelta niin oli aina yksi joukkue tiettyyn rajaan asti aina 'tauolla' ottelukierrosten osalta puhuen muiden pelatessa pareittain tai muun ottelujärjestyksen mukaan kun pystyttiin.

Lohkoissa oli 3-4 joukkuetta.

Lohkoissa tai välisarjavaiheessa pelattiin kaksinkertainen välisarja ja kaksi ylimääräistä ottelukierrosta otteluineen, paitsi lohkossa 4, jossa pelattiin nelinkertainen välisarja ilman ollenkaan ylimääräisiä ottelukierroksia otteluineen.

Tällä tavalla ennen pitkää 'taukojoukkueen/joukkueiden' mahdolliset ottelukierrosvajeet saatiin täyteen kurottua ja raja pysyi kuitenkin sääntöjen sanomassa enimmäismäärässä eli 36 ottelukierroksessa paljon suuremman vastaavan sijaan yhdellä joukkueella suuremmasta sarjasta huolimatta kuin vuotta aiemmin.

Huolimatta siis isommasta sarjasta runkosarjakausi oli tietenkin erikoisuudet laskien lopulta siis pari ottelukierrosta aina kutakin joukkuetta kohti lyhyempi kuin vuotta aiemmin.

Runkosarja on laskettu tässä yhteydessä ikään kuin kaikki vaiheet yhteisesti olisivat mukana sillä tarkempi erittely vaatisi hieman turhan paljon aikaa ja tilaa katsoa, että mihin jokainen tietty ottelu sitten oikein olisi jälkikäteen arvioiden täysin kuulunut!

15 joukkueen sarjan eri yleisömäärät keskimäärin ottelua kohti menivät seuraavalla tavalla runkosarjassa kuten myös ennen pitkää sarjan muissa eri osuuksissa ja mahdollista sarjan tai eri joukkueiden muistelutietoa tulee niin tässä viestissä ja seuraavissa sitten tilanteen ja jaksamisen mukaan eri sarjavaiheista.

Kun ne tuolloin olivat välillä erittäin levottomat ja vaihtelevat siitä johtuen, että mitä ylemmissä sarjoissa Mestistä ja Liigaa myöten kuten myös mitä Jääkiekon 2. Divisioonassa eli välittömässä alemmassa sarjassa tapahtui:

Jääkiekon Suomi-sarja 2015 Runkosarjan Yleisömäärät

Jokipojat: 734 katsojaa

RoKi: 551 katsojaa

Kokkolan Hermes: 541 katsojaa

IPK: 498 katsojaa

FPS Forssa: 414 katsojaa

JHT Kalajoki: 389 katsojaa

Nokian Pyry: 322 katsojaa

Imatran Ketterä: 306 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 268 katsojaa

KooVee: 209 katsojaa

Porvoon Hunters: 207 katsojaa

Kaarinan Intiaanit/Kaarinan Intiaanit HC/HC Intiaanit/Kaarinan Indians/Indians HC/HC Indians/HCIK Kaarina: 137 katsojaa

Bewe TuusKi Helsinki-Tuusula/TuusKi-Bewe Tuusula-Helsinki: 119 katsojaa

Vaasan/Waasan Punaiset Ankat/Punaiset Sorsat/Puna-Sorsat/Puna-Ankat/Vaasa/Waasa Red Ducks: 104 katsojaa

HC Satakunta Eurajoki-Luvia/Luvia-Eurajoki: 61 katsojaa

Kokonaisesti runkosarjaa eri vaiheineen kaiken jälkeen yhdistettynä näillä näkymin ja mikäli luvut vain ovat oikeita ja eivät väärin niin katsoi ennen muita jatkovaiheita niin 87 444 katsojaa.

Suomi-sarjan nk. Playoff-kauden yleisömäärät lisättynä Suomi-sarjan Finaaleilla vuodeksi 2015 menivät seuraavasti kahdeksan parhaan osalta:

Jääkiekon Suomi-sarja 2015 Playoff-kauden+Finaalien Yleisömäärät

18 148 katsojaa jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Puolivälierät: Jokipojat 2157 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 1079 katsojaa, Kokkolan Hermes 1624 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 812 katsojaa, RoKi 1372 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 686 katsojaa, FPS Forssa 1155 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 578 katsojaa, Porvoon Hunters 469 katsojaa ainoalta ottelulta, Nokian Pyry 420 katsojaa ainoalta ottelulta, Bewe TuusKi Helsinki-Tuusula/TuusKi-Bewe Tuusula-Helsinki 417 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 209 katsojaa ja HC Satakunta 120 katsojaa ainoalta ottelulta

Välierät: Jokipojat 1902 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 951 katsojaa, Kokkolan Hermes 1734 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 867 katsojaa, HC Satakunta 530 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 265 katsojaa ja Bewe TuusKi Helsinki-Tuusula/TuusKi-Bewe Tuusula-Helsinki 455 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 228 katsojaa

Playoff-kautta seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 12 355 katsojaa mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 588 katsojan edestä. Puolivälieriin näistä irtosi 7734 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 595 katsojan edestä ja Välieriin näistä irtosi 4621 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 578 katsojan edestä.

Finaalit: Jokipojat 4416 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 2208 katsojaa ja Kokkolan Hermes 1377 katsojaa ainoalta ottelulta

Finaaleja seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 5793 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 1931 katsojan edestä.

Playoff-kautta ja Finaaleja yhdessä kaikkiaan seurasi keskimäärin ottelua kohti 756 katsojaa ottelusta riippumatta.

Runkosarjan sijoille 9-15 sijoittuneet jatkoivat putoamiskarsintoihin niin, että ensimmäinen kierros pelattiin otteluparein 9-14, 10-13 ja 11-12. Toisella kierroksella pelasivat ensimmäisen kierroksen häviäjät ja runkosarjan 15. sijoittunut.

Molemmat kierrokset pelattiin paras kolmesta -järjestelmällä ja kotietu oli aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella. Toisen kierroksen häviäjät jatkoivat kolmannelle kierrokselle tässä vaiheessa mukaan päässeitä/osallistuneita II-divisioonan parhaimpia joukkueita vastaan.

Kolmannen kierroksen lohkoissa pelattiin yksinkertaiset sarjat. Lohkojen kaksi parasta saivat paikan Suomi-sarjaan nousten tarpeen tullen, seuraavaksi vuodeksi jäivät sarjasta riippuen niistä toiseen tai oletuksin putosivat alempaan sarjaan, mutta muutoksia oli luvassa/tiedossa joka tapauksessa.

Tässäpä vielä katsojaluvut niistä huomioilla sitten päätöskierroksen kohdalla lisähuomioin ja kaiken päätteeksi:

Jääkiekon Suomi-sarja 2015 Putoamiskarsinnan Yleisömäärät

4968 katsojaa enintään ja mistä 2210 katsojaa Jääkiekon Suomi-sarjaan ja 2758 katsojaa Jääkiekon 2. Divisioonaan jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Ensimmäinen Kierros/1. Kierros: IPK 373 katsojaa ainoalta ottelulta, Imatran Ketterä 266 katsojaa ainoalta ottelulta, JHT Kalajoki 220 katsojaa ainoalta ottelulta, HCIK Kaarina 129 katsojaa ainoalta ottelulta, S-Kiekko Seinäjoki 101 katsojaa ainoalta ottelulta ja KooVee 67 katsojaa ainoalta ottelulta

Toinen Kierros/2. Kierros: S-Kiekko Seinäjoki 385 katsojaa mistä keskimäärin 193 katsojaa ottelua kohti, KooVee 243 katsojaa mistä 122 katsojaa keskimäärin ottelua kohti, Vaasan/Waasan Red Ducks 125 katsojaa ainoalta ottelulta ja HCIK Kaarina 56 katsojaa ainoalta ottelulta

Kahdelta kierrokselta ja kuin yksin muodostaen viimeiset ottelut täysin vain Jääkiekon Suomi-sarjan joukkueista katsoen keräsivät yhteensä 1965 katsojaa mistä yksin ensimmäiselle kierrokselle 1156 katsojaa ja keskimäärin 193 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin toiselle kierrokselle 809 katsojaa ja keskimäärin 135 katsojaa ottelua kohti.

Kolmas Kierros/3. Kierros/Päätöskierros/Putoamiskierros/Nousukierros: (Tässä mukana Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita ja Nousukierros vain heille tarpeen tullen.)

Lohko 1: 2332 katsojaa mistä keskimäärin 233 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Vaasan/Waasan Red Ducksille 140 katsojaa ja 70 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 2192 katsojaa mistä keskimäärin 274 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä Joensuun Kiekkokoplalle/KieKo/KiekKo Joensuulle/KK Joensuulle 740 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 370 katsojaa ottelua kohti, Mänttä-Vilppulan/Vilppula-Mänttän Koilis-Pirkanmaan Kiekolle eli yleensä tuntien vähän lyhyemmin Koilis-Pirkan Kiekolle/KPK:lle/KoiPK:lle/KoPK:lle 601 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 301 katsojaa ottelua kohti, Jyväskylän Diskokselle 549 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 275 katsojaa ottelua kohti ja Oulun/Uleåborgin AIK:lle eli myös OAIK:lle/UAIK:lle 302 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 149 katsojaa ottelua kohti

Lohko 2: 671 katsojaa mistä keskimäärin 112 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin HCIK Kaarinalle 105 katsojaa ja 53 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 566 katsojaa mistä keskimäärin 142 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä VG-62:lle 380 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 190 katsojaa ottelua kohti, Kiekko-Vantaa Idälle 136 katsojaa ainoalta ottelulta ja Porin Karhu HT:lle eli PoKa HT:lle/PorKa HT:lle/PKHT:lle/PHT:lle/KHT:lle Poriin 50 katsojaa ainoalta ottelulta

Lohkot Yhteensä: 3003 katsojaa mistä keskimäärin 188 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Vaasan/Waasan Red Ducksille 140 katsojaa ja 70 katsojaa ottelua kohti ja HCIK Kaarinalle 105 katsojaa ja 53 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 245 katsojaa ja keskimäärin 61 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle jää 2758 katsojaa mistä keskimäärin 230 katsojaa ottelua kohti

Putoamiskarsintaa seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna enintään muodostaen 4968 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 177 katsojan edestä. Eriytettynä Jääkiekon Suomi-sarjaan pelkästään sitä olisi seurannut 2210 katsojaa ja keskimäärin 138 katsojan edestä niitä olisi seurattu.

Koko Suomi-sarjaan yleisöä olisi ollut unohtaen Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet laskusta 107 802 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 348 katsojaa ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet ottaen laskuun sitten kaiken jälkeen olisi ollut ajatuksella yleisöä 110 560 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 343 katsojaa.

Liigaan nousi yhdestä kahteen joukkuetta tai päätettiin nostaa tuolloin lyhyessä ajassa silloisina lähivuosina eli käytännössä KooKoo ja Vaasan Sport pääsivät Liigaan silloin ja Mestiksessä päätettiin, että ei tarvitse karsia jolloin sekin mutkien kautta oli osin suljettu sarja tuolloin edelleen.

Näistä tosin Sport oli jo päässyt tuohon mennessä Liigaan, mutta KooKoo nostettiin kaikesta huolimatta Mestiksen voittajan eli Mikkelin Jukureiden edeltä Liigaan. Jukureille oli kuohuntaa, mutta käytännössä vuoden jatkoajalla etukäteen Jukureillekin alettiin kulisseissa samalla tapaa luvata nousua Liigaan.

Kuten oli aiemmin puuhailtu KooKoo:lle ja Vaasan Sportille. Mutkien kautta vuodesta 2013 lähtien oli aina suunniteltu erikseen liigalaajennusta ja liiganousua Mestiksen mestarille tai halukkaille joukkueille ottaen huomioon aiemman Helsingin Jokereiden KHL-kohulähdön ja sen tyhjäksi jättämän sarjapaikan joka tapauksessa.

Tämä vaikutti kaikkiin kolmeen kotimaiseen jääkiekkosarjaan siis ylimmillä sarjatasoilla.

Suomi-sarjan voitti Jokipojat Joensuusta saaden näyttävän sarjan päätteeksi pääsyn Mestikseen lisenssillä ja ilmankin enemmän kuin riittävän taloudellisesti kelpoisena sinne. Lisäksi oli tarjolla 1-2, mutta ei enempää kuin 3 ylimääräistä lisenssiä halukkaille Suomi-sarjan joukkueille liittyä tarpeen tullen Mestikseen.

Jääkiekon 2. Divisioonaan näytti aluksi myös siltä, että kenenkään eli ei edes käytännössä kautensa ja vuotensa Suomi-sarjassa pilanneen Vaasan/Waasan Red Ducksin tarvitsisi sinne pudota kun talousasiat eivät kaikilla nousuehdokkailla olleet kunnossa.

Sittemmin tarvitsi pudota monien mutkien, kiistojen ja vaiheiden jälkeen ennen pitkää. Vastalauseitakin Vaasassa asiasta riitti, mutta ikävä kyllä se putosi ja sillä selvä.

Joensuun Kiekkokopla, Oulun AIK, Karhu HT Porista ja Kiekko-Vantaa Itä nousivat seuraavaksi vuodeksi Suomi-sarjan pariin.

Ikävä kyllä monta eri taloudellista sotkua kuten myös vielä ylempien sarjojen omat nousemiset tai nousemattomuuskuviot toivat vielä laajennuspaikkoja lisääkin.

Jääkiekon Suomi-sarjaan tilanne olikin omanlaisensa erikoisuudessaan:

Mikäli Suomi-sarjaan oli enemmän paikkoja silloiseksi ensi vuodeksi eli 2016 auki, jaettiin taloudellinen lisenssinhaku/nousuoikeus seuraavassa järjestyksessä pelillisesti: L1/3, L2/3, L1/4, L2/4, L1/5.

Ennen pitkää taloudellisten luopumisten ja ylempien sarjojen suljettuna olojen vuoksi Suomi-sarjaan oli jäädä taas vajetta.

Sitä helpottamaan sittenkin saivat vielä nousta mukaan Jyväskylän Diskos ja VG-62 samalla ovenavauksella myös Kaarinan HC Indiansille takaoven säilymiseen jättäen heti kun vain kyettiin todistamaan, että kassavarat riittävät jäämiseen ja yleensä jääkiekon kehittymiseen Kaarinassa.

HC Satakunta luhistui talousvaikeuksiinsa luopuen sarjapaikasta, mutta tämäkään ei auttanut Vaasan/Waasan Red Ducksia jäämään tämän sarjan pariin vaan sen oli pudottava. Lisäksi KPK Mänttä-Vilppulasta/Vilppula-Mänttästä tuomittiin jäämään ihan reilun pelillisestikin huonona olemisen vuoksi ja kun sen taloudellinen tilanne nähtiin turhan hämäräperäiseksi lisenssinkin osalta vaikka olisikin oltu myöntyväisiä kaiken jälkeen senkin nostamiseen edes ajatuksella.

Viimein vielä muutama muu kunnianhimoinen Jääkiekon 2. Divisioonan nousuehdokas päätti sittenkin hylätä halunsa nousta ylempään sarjaan joten nousijoita ei enempää ollut vuotta 2016 ajatellen.

Sääntöjä noudatettiin mitä Vaasan kohutapahtumiin tuli, mutta jälleen typerä päästämättömyys taas kerran aivan kuin Raahe-Kiekon kanssa tarkoitti jälleen epätasaista joukkuemäärää vuodeksi 2016.

Paljon oli mietteitä ja paineita siis kotimaisessa jääkiekossa heijastuen tällekin sarjalle silloin.

Etenkin kun niin kova oli Liigan vastaava kriteeri pääsyyn kuin mitä Mestikseen ja jo Mestikseenkin se 'rahasäkki' vaadittiin mitä nyt pienempänä ja ehdoin toisin kuin Liigaan.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta ja sen yleisömääristä puhuen on tullut aika laittaa aikanaan laittamattomat (Tai jos niitä oli jonnekin laitettu niin erittäin vähän ja hujan hajan vähän minne sattuu tai ei ainakaan pahemmin silmiin osunut.) vuoden 2016 vastaavat yleisömäärät.

Jääkiekon Suomi-sarjaan kuten osin myös Jääkiekon Mestikseen eräällä tavalla oli viimeistä kertaa hetkeen suljetun sarjan piirteitä olemassa olevina.

Kaikki syyt tälle osin johtuivat tietenkin Mikkelin Jukureiden Liigaan nousemista koskeviin seikkoihin kun edellä olivat siis jo nostettu Vaasan Sport ja KooKoo Kouvolasta.

Jääkiekon Mestikseen pääsivät Jokipojat ja Kokkolan Hermes, mutta nimenmuutospaineistaan Bewe-KJT:stä puhuen kuten myös talousvaikeuksistaan johtuen pian entiseksi muuttunut Bewe-TuuSKi/TuuSKi-Bewe kieltäytyi nousemasta tai nähtiin kelvottomaksi nousuun.

Kuten myös HC Satakunta ja vielä peräti FPS Forssa minkä johdosta sitten pienenä sensaationa melko alhaalta ja huonosta vuodestaan huolimatta sinänsä muuan RoKi kuutostilalaisena kokonaistilaston kautta Rovaniemeltä sai sitten kylläkin nousta Mestikseen kun nousi.

Pelitapa hieman muuttui ylimääräisen laajennuksen myötä kun 16:sta joukkuetta ei edelleenkään otettu.

Raahe-Kiekon viimeisen mahdollisuuden olla mukana sarjassa söi ensin HC Satakunnan rahojen löytyminen sittenkin jatkamaan.

Tuttuun tapaan mukana niin olevinaan kunnes HC Satakunta sittenkin päätti luopua sarjapaikastaan löydyttyjen rahojen mentyä sittenkin liian pieninä erinäisten kulujen kattamiseen, Kiekko-Vantaa Itä nousseena joukkueena muuttui HC Vantaaksi tai Vantaa HC:ksi, mutta tuskin oli nimenmuutoksen muste kuivunut paperissa senkin sitten luovuttua sarjapaikasta ja pudottua Jääkiekon 2. Divisioonaan sovussa.

Kun toisaalta myöskään Vaasan/Waasan Red Ducks oli nähty talousvaikeuksissaan liian kelvottomaksi jäämään ja Raahe-Kiekolle arveltiin tulevan sama kriisi eteen mikäli sekin olisi nostettu ja kun KPK Mänttä-Vilppulasta/Vilppula-Mänttästä nähtiin myös kelvottomana joukkueena nousemista koskien:

Runkosarjassa pelattiin 15 joukkueen kaksinkertainen sarja. Lisäksi pelattiin kolmessa neljän joukkueen lohkossa kaksinkertaiset välisarjat ja yhdessä kolmen joukkueen lohkossa kolminkertainen välisarja.

Tämän lisäksi kolmen joukkueen välisarjalohkossa pelattiin ylimääräinen ottelukierros sen jälkeen lisäotteluitta ja kaikki muut joukkueet pelasivat pareittain kaksi ottelukierrosta aina perättäin kotiotteluja tai vastavuoroisesti vierasotteluja kierroskertaa kohti.

Näissä vaiheissa kiitos parittoman joukkueluvun kun ei kerta kaikkiaan otettu tyhjäksi jääneeseen paikkaan ketään lisää Jääkiekon 2. Divisioonan puolelta niin oli aina yksi joukkue tiettyyn rajaan asti aina 'tauolla' ottelukierrosten osalta puhuen muiden pelatessa pareittain tai muun ottelujärjestyksen mukaan kun pystyttiin.

Tällä tavalla ennen pitkää 'taukojoukkueen/joukkueiden' mahdolliset ottelukierrosvajeet saatiin täyteen kurottua ja raja pysyi kuitenkin sääntöjen sanomassa enimmäismäärässä eli 36 ottelukierroksessa paljon suuremman vastaavan sijaan.

Ottelukierrosten keskinäinen suhde sai vaihdella runkosarjassa ja joillakin se vaihteli todella rajusti joukkueittain, mutta loppumääräksi täytyi kaikissa tapauksissa tulla sama luku sarjaan eli tuttu jo mainittu 36 ottelukierrosta. Eli sama kuin edeltävänä vuonna, mutta kahta ottelukierrosta lyhyempänä kuin pari vuotta aiemmin silloisesti puhuen.

Runkosarja on laskettu tässä yhteydessä ikään kuin kaikki vaiheet yhteisesti olisivat mukana sillä tarkempi erittely vaatisi hieman turhan paljon aikaa ja tilaa katsoa, että mihin jokainen tietty ottelu sitten oikein olisi jälkikäteen arvioiden täysin kuulunut!

15 joukkueen sarjan eri yleisömäärät keskimäärin ottelua kohti menivät seuraavalla tavalla runkosarjassa kuten myös ennen pitkää sarjan muissa eri osuuksissa ja mahdollista sarjan tai eri joukkueiden muistelutietoa tulee niin tässä viestissä ja seuraavissa sitten tilanteen ja jaksamisen mukaan eri sarjavaiheista.

Kun ne tuolloin olivat välillä erittäin levottomat ja vaihtelevat siitä johtuen, että mitä ylemmissä sarjoissa Mestistä ja Liigaa myöten kuten myös mitä Jääkiekon 2. Divisioonassa eli välittömässä alemmassa sarjassa tapahtui tietenkin nyt poikkeuksena tuleviin vuosiin nähden pääsääntöisesti tarkoitettuna viimeistä kertaa:

Jääkiekon Suomi-sarja 2016 Runkosarjan Yleisömäärät

IPK: 463 katsojaa

Imatran Ketterä: 462 katsojaa

Nokian Pyry: 346 katsojaa

JHT Kalajoki: 335 katsojaa

FPS Forssa: 264 katsojaa

KooVee: 260 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 255 katsojaa

Porvoon Hunters: 230 katsojaa

Joensuun Kiekkokopla/KieKo/KiekKo Joensuu/KK Joensuu: 220 katsojaa

Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä: 157 katsojaa

VG-62: 150 katsojaa

Oulun/Uleåborgin AIK/OAIK/UAIK: 143 katsojaa

HCIK Kaarina: 102 katsojaa

Porin Karhu HT/PoKa HT/PorKa HT/PKHT/PHT/KHT Pori: 94 katsojaa

KJT Bewe/Bewe-KJT Keski-Uusimaa/Kerava-Tuusula-Hyrylä-Helsinki/Keski-Uusimaa-Helsinki-Hyrylä-Tuusula-Kerava: 87 katsojaa

Kokonaisesti runkosarjaa eri vaiheineen kaiken jälkeen yhdistettynä näillä näkymin ja mikäli luvut vain ovat oikeita ja eivät väärin niin katsoi ennen muita jatkovaiheita niin 64 224 katsojaa.

Sarjavaiheista puhuen tässä vaiheessa eroa kahteen edelliseen vuoteen oli jatkolla:

Sijojen 9-11 joukkueet jäivät nk. Kesälomalle ja ne olivat KooVee, S-Kiekko Seinäjoki ja HCIK Kaarina. Edellisenä vuonna samoin säännöin nk. Kesälomalle jääneet joukkueet olisivat olleet JHT Kalajoki, Imatran Ketterä ja IPK. Toissa vuonna myös samoin säännöin vielä kerran nk. Kesälomalle jääneet joukkueet olisivat olleet Nokian Pyry, Kokkolan Hermes ja Mikkelin Hydraulic Oilers.

Edeltävään vuoteen nähden myös Putoamiskarsintaan liittyen erillinen runkosarjan huonoin joukkue ei enää joutunut odottamaan vuoroaan erillistä toista kierrosta koskien. Viime vuoden tapaan Vaasan/Waasan Red Ducksin kohtalon olisi ikävä kyllä joutunut kohtaamaan kaiken mennessä toisin Joensuun Kiekkokopla.

Putoamiskarsintaan liittyen joukkueita oli siis muutoksena kahta edellistä vuotta vähemmän tuolloin.

Runkosarjan aikana sääntörikkomuksista johtuen Nokian Pyryltä ja Joensuun Kiekkokoplalta vähennettiin 3 pistettä.

Sen oltua liikoja vaikuttamatta loppusijoituksiin kun Pyry oli kirkkaasti toinen runkosarjassa jaetulla omalla tilallaan toisena kieltämättä yllättäneen ja perin ikävän harvasti katsojia peleihinsä koonneen Porin Karhu HT:n kanssa porilaisten perittyä oman kolmannen tilan tasapelissä.

Putoamiskarsintaan liittyi myös nyt muutoksia ja ne selostetaan myöhemmin.

Suomi-sarjan nk. Playoff-kauden yleisömäärät lisättynä Suomi-sarjan Pronssiottelulla ja Suomi-sarjan Finaalilla vuodeksi 2016 menivät seuraavasti kahdeksan parhaan osalta kun huomattavana erona tosiaan Finaalia ei pelattu sarjamuotoisena, Pronssiottelukin tosiaan tuli mukaan ja kun yleensä tilannetta ylempien sarjatasojen mietteistä johtuen mutkisti monta juttua matkassa:

Jääkiekon Suomi-sarja 2016 Playoff-kauden+Pronssiottelun+Finaalin Yleisömäärät

10 865 katsojaa jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Puolivälierät: IPK 1915 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 958 katsojaa, Nokian Pyry 1120 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 560 katsojaa, Imatran Ketterä 880 katsojaa ainoalta ottelulta, JHT Kalajoki 535 katsojaa ainoalta ottelulta, Oulun/Uleåborgin AIK/OAIK/UAIK 500 katsojaa ainoalta ottelulta, Porvoon Hunters 468 katsojaa ainoalta ottelulta, Porin Karhu HT:lle 130 katsojaa ainoalta ottelulta ja KJT-Bewelle/Bewe-KJT:lle 100 katsojaa ainoalta ottelulta

Välierät: IPK 1218 katsojaa ainoalta ottelulta, Imatran Ketterä 964 katsojaa ainoalta ottelulta, Nokian Pyry 660 katsojaa ainoalta ottelulta ja JHT Kalajoki 535 katsojaa ainoalta ottelulta

Playoff-kautta seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 9025 katsojaa mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 645 katsojan edestä. Puolivälieriin näistä irtosi 5648 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 565 katsojan edestä ja Välieriin näistä irtosi 3377 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 844 katsojan edestä.

Tässä vaiheessa tuli tietenkin tuntuvia muutoksia:

Finaalin voittaja nousi Mestikseen kuten tavallista, mutta myös häviäjä sai pelaamalla ainakin lähtökohtaisen nimellisesti yrittää päästä Mestikseen liittymällä Suomi-sarjan Sijoituskarsintaan/Tasonmittauskarsintaan huonoiten sijoittunutta ylemmän sarjan joukkuetta vastaan.

Lisäksi vielä yllättäen liitetyn Pronssiottelun voittaja sai vielä lisäksi kohdata ylemmän sarjan toiseksi huonoiten sijoittuneimman joukkueen Pronssiottelun jäädessä nk. Rannalle tästä kaikesta ylimääräisestä tapahtumasta.

Tähän vielä katsojaluvut näistä kahdesta ottelusta kun Finaali tosiaan oli yksi ainoa sellainen pelattavana nk. Ratkaisuun Asti keinolla millä hyvänsä:

Pronssiottelu: Nokian Pyry 640 katsojaa ainoalta ottelulta

Finaali: Imatran Ketterä 1200 katsojaa ainoalta ottelulta

Playoff-kautta, Pronssiottelua ja Finaalia yhdessä kaikkiaan seurasi keskimäärin ottelua kohti 679 katsojaa ottelusta riippumatta.

Mikäli Mikkelin Jukurit ei koskaan olisi noussut Liigaan niin järjestys olisi mennyt hieman eri tavalla pelillisesti tai muutenkin vain:

Toiseksi sijoittunut Kajaanin Hokki tai kuka tahansa muu Liigan liigalisenssin vaatimukset ja muut taloudelliset seikat täyttänyt Mestis-seura oli itse oikeutettu nousemaan Liigaan.

Mikäli ei näin tai erikseen niin ehkä muutoin vain puhuen totuudenmukaisemmin Mikkelin Jukureilta olisi mahdollisesti muuten vaan saatettu evätä tai olisi evätty vielä yhden vuoden ajaksi enintään pääsy Liigaan sen jäädessä Mestikseen ja annettu vielä kerran armonaikaa saada sen silloisen seuraavan vuoden sisällä ongelmat taloudellisesti tai lisenssipuolella ratkaistua.

Jonka päätteeksi Jukurit olisi nostettu Liigaan kunhan olisi ollut Mestiksen voittaja tai parhaiden joukossa tuossa sarjassa selkeästi tästä huolimatta.

Tässä tapauksessa Finaalin voittaja olisi kohdannut Mestiksen 12. sijoittuneen joukkueen pääsemättä siis ainakaan suoraan Mestikseen ja häviäjä Mestiksen 11. sijoittuneen.

Lisäksi pronssiottelua ei olisi koskaan pelattu. Siinä tapauksessa JHT Kalajoki ja Nokian Pyry olisivat jääneet jo suoraan rannalle mitä ehkä osin rajoitettuun nousuun tuli kyseeseen.

Nousu ylempään sarjaan ja putoaminen ylemmästä alempaan sarjaan kun oli ehdollista tuolloisissa oloissa ainakin vielä kerran.

Suomi-sarjan joukkueilla tilanne meni yleisömäärien kannalta seuraavasti Suomi-sarjan Sijoituskarsintaan/Tasonmittauskarsintaan tämän tapahtuman ollessa ainakin ajatuksellisesti Suomi-sarjan joukkueille olosuhteista riippuen myös mahdollinen Nousukarsinta, missä mukana oli Mestiksen joukkueita ja kun se Mestis-joukkueille oli oikeastaan myös mahdollinen Putoamiskarsinta:

Suomi-sarjan Sijoituskarsinta/Tasonmittauskarsinta 2016 (Tässä mukana Jääkiekon Mestiksen joukkueita ja Putoamiskarsinta vain heille tarpeen tullen.)

Yleisömäärät Joukkueittain: JHT Kalajoki 1690 katsojaa mistä keskimäärin 845 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta, RoKi 1431 katsojaa mistä keskimäärin 716 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta, Imatran Ketterä 1351 katsojaa mistä keskimäärin 676 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta ja JYP-Akatemia/JYP Reservi 472 katsojaa mistä keskimäärin 236 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta

Yleisömäärät Yhteensä: 4944 katsojaa mistä keskimäärin 618 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin JHT Kalajoelle 1690 katsojaa ja 845 katsojaa ottelua kohti ja Imatran Ketterälle 1351 katsojaa ja 676 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 3041 katsojaa ja keskimäärin 760 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon Mestiksen puolelle jää 1903 katsojaa mistä keskimäärin 476 katsojaa ottelua kohti

Myös huonommille joukkueille tuli muutoksia kaiken tämän keskellä:

Putoamiskarsintaa ei pelattu vuodeksi 2016. Pitkälti siitä syystä, että niin hirvittävän moni Jääkiekon 2. Divisioonan joukkue yksinkertaisesti näki taloudellisesti, lisenssillisesti tai muusta syystä nousunsa mahdottomaksi ylempään sarjaan.

Ennen pitkää tietysti Kotkan Titaanit ja LiRi/LiiRi eli Liikunan Riemu Jyväskylästä olisivat halunneet nousta ja jopa peräti karsia, mutta minkäänlaista tynkäkarsintaa eivät Jääkiekon Suomi-sarjan päättäjät tai taivuttelun jälkeen ennen pitkää oikein edes Jääkiekon 2. Divisioonan päättäjätkään sittenkään halunneet nähdä.

Putoamiskarsinta muutenkin olisi ollut lyhyempi verrattuna edeltävään kahteen vuoteen kun joukkueitakin oli vähemmän ja lisäksi nousuehdokkaitakin.

Eri kierroksiakin mikäli niitä olisi pelattu niin olisi ollut kaksi tai enintään kolme kappaletta selvästi edeltävään kahteen vuoteen vähempänä.

Sijoille 12-15 runkosarjassa sijoittuneet joukkueet pelasivat neljän joukkueen kaksinkertaisen alemman jatkosarjan, jonka kaksi viimeistä olisivat jatkaneet oletettuun putoamiskarsintaan II-divisioonan joukkueita vastaan.

Tätä siis ei enää ollut ja oli pakko luoda vaihtoehtoinen nimitys jokaisen joukkueen lopulta säilyttäessä paikkansa ensi vuodeksi.

Tilanne meni lopullisen seuraavasti siis näin:

Jääkiekon Suomi-sarja Loppusarjan/Sijoitussarjan/Tasonmittaussarjan 2016 Yleisömäärät

2352 katsojaa enintään yhtä seuraaville joukkueille:

FPS Forssa 727 katsojaa mistä keskimäärin 242 katsojaa ottelua kohti, VG-62 640 katsojaa mistä keskimäärin 213 katsojaa ottelua kohti, Joensuun Kiekkokopla 635 katsojaa mistä keskimäärin 212 katsojaa ottelua kohti ja Jyväskylän Diskos/D-Kiekko 350 katsojaa mistä keskimäärin 117 katsojaa ottelua kohti

Jääkiekon Suomi-sarjan Loppusarjaa/Sijoitussarjaa/Tasonmittaussarjaa seurasi siis enintään 2352 katsojaa ja keskimäärin 196 katsojaa ottelua kohti.

Ottelujen jälkeen Joensuun Kiekkokopla ja VG-62 joutuivat pieneen jännitykseen ennen sitten paikkojen säilymistä seuraavaksi vuodeksikin mitä nyt tietenkin Kotkan Titaanit ja Liikunnan Riemu alemmasta sarjasta säilyttivät nk. Haasteoikeuden mikäli Jääkiekon Suomi-sarjan päättäjät olisivat päättäneet asettua poikkiteloin vuoden kuluessa ennen silloista seuraavan vuoden alkua.

Tuolloin poikkiteloin asettuessa olisi karsittu siinä missä FPS Forssa ja Diskos-Kiekko D-Kiekkona olisi saaneet jäädä vailla mitään pelkoa haasteista.

Koko Suomi-sarjaan yleisöä olisi ollut unohtaen Jääkiekon Mestiksen joukkueet laskusta 80 482 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 266 katsojaa ja Jääkiekon Mestiksen joukkueet ottaen laskuun sitten kaiken jälkeen olisi ollut ajatuksella yleisöä 82 385 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 269 katsojaa.

Liigaan nousi tai oli noussut yhdestä kahteen joukkuetta tai päätettiin nostaa tuolloin lyhyessä ajassa silloisina lähivuosina eli käytännössä KooKoo ja Vaasan Sport pääsivät Liigaan silloin ja Mestiksessä päätettiin, että ei tarvitse karsia jolloin sekin mutkien kautta oli osin suljettu sarja tuolloin edelleen.

Näistä tosin Sport ja KooKoo olivat jo päässeet tuohon mennessä Liigaan, mutta myös Mikkelin Jukurit nousi jälleen Mestiksen voitettuaan viimein Liigaan. Vuoden jatkoajalla etukäteen Jukureillekin olisi hävitessäkin kulisseissa samalla tapaa luvattu nousua Liigaan.

Kuten oli aiemmin puuhailtu KooKoo:lle ja Vaasan Sportille. Mutkien kautta vuodesta 2013 lähtien oli aina suunniteltu erikseen liigalaajennusta ja liiganousua Mestiksen mestarille tai halukkaille joukkueille ottaen huomioon aiemman Helsingin Jokereiden KHL-kohulähdön ja sen tyhjäksi jättämän sarjapaikan joka tapauksessa.

Tämä vaikutti kaikkiin kolmeen kotimaiseen jääkiekkosarjaan siis ylimmillä sarjatasoilla. Tuo aika oli tuolloin kuitenkin päättymässä.

Tuota aikaa ja vuotta vasten edelleen puhuen Mestis tuntui avautuvan hieman, mutta Suomi-sarja pysyvän suljettuna tai suljetumpana.

Ainakin vielä kerran kun kaikki tuntui edelleen olevan paljon seurataloudesta tai lisenssikelpoisuudesta kiinni.

Paljon jäi historiallista mietittävää jälkikäteen. Etenkin mitä jos Mikkelin Jukurit ei olisi noussut Liigaan, olisi tullut vaikeuksia tai nostettu Liigaan erikseen ehkä mahdollisesti alhaaltakin kabinettien kautta sitten armonajan umpeutuessa vuoden kuluttua joka tapauksessa ja mitähän jos Kajaanin Hokki olisi velkansa saanut kuriin tai ei ja noussut silti Liigaan?

Melkoinen juttu olisi ollut sekin Kajaaniin myöhempiin ongelmiin nähden!

Tai ehkä jokin muu joukkue kuin Mikkelin Jukurit tai Kajaanin Hokki olisi noussut Liigaan vaikka juuri muita ehdokkaita ehkä Jokipoikia huomioimatta ei ollut järkevästi puhuen ja miettien?

Alemmissa sarjoissa ja Suomi-sarjan huonoimpien keskuudessa mietittiin jälleen lähinnä seuraavan vuoden taloustilannetta kuten myös vielä kerran mahdollisesti tulevaa sarjalaajennusta senkin oltua vielä kerran tarjolla.

Vuodeksi 2017 Suomi täytti 100 vuotta ja tämäkin loi omat hienot puitteensa sille seuraavalle vuodelle omaan viestiinsä tulevana ennen pitkää.

 

[Torkkeli]

Haukoilla muutamat mainitsemisen arvoiset yleisömäärät, eli runkosarjan viimeinen peli Virkiää vastaan 930 katsojaa, 1 playoff peli (keskiviikko) JHT vastassa 465 ja 3s playoff peli 886 katsojaa.

Keskiarvon jos saisi runkosarjassa sinne 500 paremmalle puolelle olisi hyvä lähteä ponnistamaan ylöspäin.

Toki katsojilta toivoisi enemmän ääntä halliin koko pelin osalta eikä vain maalien johdosta.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta ja sen yleisömääristä puhuen on tullut aika laittaa aikanaan laittamattomat (Tai jos niitä oli jonnekin laitettu niin erittäin vähän ja hujan hajan vähän minne sattuu tai ei ainakaan pahemmin silmiin osunut.) vuoden 2017 vastaavat yleisömäärät.

Vuosi 2017 olikin vuosi jonka aikana tämä aihealue luotiin, mutta niin tämän kuin vuoden 2018 jälkeen hyvä alku ainakin osin päättyi ja vaipui osin erittäin pahoin unohduksiin aina nk. Korona-ajalle ja vuoteen 2021 asti. Siinäkin mielessä vielä katsojalukuja laitetaan muihinkin vuosiin kuin ehditään.

Jääkiekon Suomi-sarjaan kuten osin myös Jääkiekon Mestikseen eräällä tavalla oli viimein päättynyt näiden sarjojen osin tavallaan suljettuna oleminen kun viimein kaikki kolme Liigaan noussutta joukkuetta silloisin lähivuosin eli Vaasan Sport, KooKoo Kouvolasta ja Mikkelin Jukurit olivat sinne nousseet Suomen 100-vuotisjuhliin mennessä.

Tai näin ainakin luultiin kun yhtäkkiä oli varmistunut jo edellisenä vuonna pelätty asia Liigassa eli Espoon Blues oli konkurssissa ja siten Liigaan näytti jäävän ja myös lopulta jäi vajetta kun Liigaan ei haluttu muun muassa Kajaanin Hokkia ottaa mukaan.

Etenkin kun Liiga oli haluamansa Mikkelin Jukurit sinne saanut ja Hokki Kajaanista tuntui sitten nähtävästi liian vieraalta ja toki hälyttävänkin vaarallisen velkaisen oloiselta.

Mikäli Mikkelin Jukureita ei Liiga olisi syystä tai toisesta ottanut vielä täksi vuodeksi Liigaan silloisesti niin tämä vuosi eli vuosi 2017 olisi ollut Mikkelin Jukureiden muu viimeinen mahdollinen vuositilaisuus vakuuttaa Liigan päättäjät nousukyvyistään sitten vuodelle 2018 tullen Liigaan tai päästen sitten sinne viime kädessä kabinettien kautta jos koskaan sitten muuten.

Mikkelissä ei onneksi sitä tarvinnut testata ja vaikka olisikin niin ei siellä oikeasti vain juuri ollut enää heidän tai Hokkin jälkeen oikein ketään muuta järkevää nousuehdokasta ehkä varauksella Jokipoikia huomioimatta juuri tuolloin.

Espoon Bluesin raunioille tuli Espoon United, mutta senkin paikka lopulta hyvin typerän riskialttiisti ja kalliisti Jääkiekon Suomi-sarjan tai Jääkiekon 2. Divisioonan sijaan rauhallisemmalla ja huokeanhintaisemmalla yrittämisellä kohti tulevaisuutta oli valita Jääkiekon Mestis pelipaikaksi toki tietyin ehdoin näyttävyyden syistäkin puhuen.

Täten tämäkin kaikki heijastui Suomi-sarjaan. Silti laajennuksia ja kun kaikkia juttuja mietti niin niiden tuloksena oli viimein tasamääräinen joukkuemäärä.

16 joukkueen sarja välillä oli puheissa vielä laajentua 17 joukkueen sarjaksi tai vieläkin suuremmaksi ennen sitten kieltäytymisiä ja kun valtakunnallisena sarjana se olisi ollut hankalampaa tavallaan järjestää enää paljoakaan suuremmalla joukkuemäärällä vain yksilohkoisena.

Edellisen vuoden tulosten perusteella vieläkin osin suljettuun sarjaan kaiken jälkeen silloin saivat kuitenkin jo valmiiksi halukkaat Kotkan Titaanit ja Jyväskylän Liikunnan Riemu siis nousta täksi vuodeksi tuolloin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Jääkiekon Mestikseen oli noussut IPK ja välillä näytti, että ehkä muitakin joukkueita sinne pääsisi ennen sitten Mestiksen pysymistä siinä joukkuemäärässä kuin pysyi.

Seuroista puhuen KJT oli viimein sellainen kuin oli ilman helsinkiläistä Beweä sitä tukemassa enää edes taustallakaan kun jääpalloon se siirtyi jolloin tietysti tuolloin oli Botnia-Bewe-69 tai myös Bewe-Botnia-69 tuettavan seuran myötä.

Vuodeksi 2017 tehtiin myös päätös, mutta sitä ei vielä voimaan pantu ennen kuin vasta vuodeksi 2018 eli aiottiin ryhtyä pelaamaan loppusarjaisessa muodossa siis Noususarjaa ja Putoamissarjaa.

Sillä oli oma vaikutuksensa kauteen.

Viimeistä kertaa oli myös eräs muukin asia hetkeen koko Suomi-sarjassa siitä puhuen, mutta siitä lisää myöhemmin kuten eräistä muista pelitavan muutoksistakin.

Nousut ja karsinnat tekivät myös paluun kunnollisena hetkeen, mutta siitä lisää myöhemmin kun muutoksia tulisi niissäkin ennen pitkää.

16 joukkueen yhtenäinen sarja toikin selkeyttä:

Runkosarjassa pelattiin 16 joukkueen kaksinkertainen sarja. Lisäksi pelattiin neljässä neljän joukkueen lohkossa kaksinkertaiset välisarjat.

Ottelukierrosten enimmäismäärä huolimatta mahdollisista eroista pysyi viimeistä kertaa samana kuin ennenkin ilman nk. Jokerikierroksia tai muita nk. Bonuspelejä eli 36:ssa ottelukierroksessa.

Eli sama kuin edeltävänä vuonna, mutta kahta ottelukierrosta lyhyempänä kuin kolme vuotta aiemmin silloisesti puhuen.

Runkosarja on laskettu tässä yhteydessä ikään kuin kaikki vaiheet yhteisesti olisivat mukana sillä tarkempi erittely vaatisi hieman turhan paljon aikaa ja tilaa katsoa, että mihin jokainen tietty ottelu sitten oikein olisi jälkikäteen arvioiden täysin kuulunut!

16 joukkueen sarjan eri yleisömäärät keskimäärin ottelua kohti menivät seuraavalla tavalla runkosarjassa kuten myös ennen pitkää sarjan muissa eri osuuksissa ja mahdollista sarjan tai eri joukkueiden muistelutietoa tulee niin tässä viestissä ja seuraavissa sitten tilanteen ja jaksamisen mukaan eri sarjavaiheista.

Kun ne tuolloin olivat välillä erittäin levottomat ja vaihtelevat siitä johtuen, että mitä ylemmissä sarjoissa Mestistä ja Liigaa myöten kuten myös mitä Jääkiekon 2. Divisioonassa eli välittömässä alemmassa sarjassa tapahtui:

Jääkiekon Suomi-sarja 2017 Runkosarjan Yleisömäärät

Imatran Ketterä: 557 katsojaa

Kotkan Titaanit: 411 katsojaa

JHT Kalajoki: 385 katsojaa

Nokian Pyry: 362 katsojaa

FPS Forssa: 306 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 304 katsojaa

Joensuun Kiekkokopla: 248 katsojaa

KooVee: 245 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu/LiRi/LiiRi/LR Jyväskylä/JLR Jyväskylä: 201 katsojaa

Porvoon Hunters: 188 katsojaa

AIK Oulu/Uleåborg: 175 katsojaa

VG-62: 125 katsojaa

Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä: 125 katsojaa

HCIK Kaarina: 100 katsojaa

Porin Karhu HT/KHT Pori: 72 katsojaa

KJT Keski-Uusimaa/Kerava-Tuusula-Hyrylä/Keski-Uusimaa-Hyrylä-Tuusula-Kerava: 48 katsojaa

Kokonaisesti runkosarjaa eri vaiheineen kaiken jälkeen yhdistettynä näillä näkymin ja mikäli luvut vain ovat oikeita ja eivät väärin niin katsoi ennen muita jatkovaiheita niin 69 304 katsojaa.

Sarjavaiheista puhuen tässä vaiheessa eroa kaikkiaan kolmeen edelliseen vuoteen oli jatkolla ja sitäkin selvemmin juuri viime vuoteen silloisesti puhuen:

Sijojen 9-12 joukkueet jäivät nk. Kesälomalle ja ne olivat Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä, HCIK Kaarina, Jyväskylän Liikunnan Riemu ja nyt uudemman säännön pohjalta silloisesti puhuen S-Kiekko Seinäjoki.

Edellisenä vuonna samoin säännöin nk. Kesälomalle jääneet joukkueet olisivat olleet KooVee, S-Kiekko Seinäjoki, HCIK Kaarina ja FPS Forssa. Toissa vuonna myös samoin säännöin nk. Kesälomalle jääneet joukkueet olisivat olleet JHT, Imatran Ketterä, IPK ja KooVee.

Sitä toissa vuonna myös samoin säännöin vielä kerran nk. Kesälomalle jääneet joukkueet olisivat olleet Nokian Pyry, Kokkolan Hermes, Mikkelin Hydraulic Oilers ja Vaasan/Waasan Red Ducks.

Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle pienestä oli nk. Kesälomalle pääsyn kunnia kiinni VG-62:lle ja Joensuun Kiekkokoplalle. Heidät erotti S-Kiekko Seinäjoesta vaivaiset pari pistettä!

Putoamiskarsinnan joukkuemäärä pidettiin silti samana muutoksista huolimatta. Muutoin niitä olisi ollut viisi kappaletta mukanaan S-Kiekko Seinäjoki.

Putoamiskarsintaan liittyi myös nyt muutoksia ja ne selostetaan myöhemmin.

Suomi-sarjan nk. Playoff-kauden yleisömäärät lisättynä Suomi-sarjan Finaalilla vuodeksi 2017 menivät seuraavasti kahdeksan parhaan osalta kun huomattavana erona tosiaan edelleen Finaalia ei pelattu sarjamuotoisena, Pronssiottelu edellisvuodelta jäi pois ja kun yleensä tilannetta ylempien sarjatasojen mietteistä johtuen mutkisti monta juttua matkassa.

Huomattavaa oli, että tämän vuoden jälkeen ei hetkeen Suomi-sarjassa enää tulisi olemaan sen omaa Finaalia ja nk. Playoff-kausikin tulisi olemaan pienempi ja osin kummallisempi:

Jääkiekon Suomi-sarja 2017 Playoff-kauden+Finaalin Yleisömäärät

12 512 katsojaa jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Puolivälierät: FPS Forssa 1597 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 532 katsojaa, Imatran Ketterä 1473 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 737 katsojaa, JHT Kalajoki 1130 katsojaa mistä keskimäärin 565 katsojaa, Nokian Pyry 950 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 475 katsojaa, Kotkan Titaanit 659 katsojaa ainoalta ottelulta, KooVee 620 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 310 katsojaa, AIK Oulu/Uleåborg 508 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 254 katsojaa ja Porvoon Hunters 254 katsojaa ainoalta ottelulta

Välierät: Imatran Ketterä 1555 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 778 katsojaa, JHT Kalajoki 1320 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 660 katsojaa, Nokian Pyry 1280 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 640 katsojaa ja FPS Forssa 585 katsojaa ainoalta ottelulta

Playoff-kautta seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 11 931 katsojaa mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 542 katsojan edestä. Puolivälieriin näistä irtosi 7191 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 479 katsojan edestä ja Välieriin näistä irtosi 4740 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 677 katsojan edestä. Lisäksi Finaali keräsi oman katsojamääränsä.

Tässä vaiheessa tuli tietenkin tuntuvia muutoksia:

Finaalin voittaja nousi Mestikseen kuten tavallista, mutta erikoisuutena se pelattiin Suomi-sarjan Nousukarsinnan yhteydessä erikseen sen olemalla osana myös Mestis-joukkueita sisältänyttä kokonaisuutta. Juuri tuosta syystä toisinaan tuotakaan Finaalia ei aina välttämättä haluta ikään kuin muistaa tai laskea tapahtuneeksi. Ainakaan Suomi-sarjan osalta puhuen.

Tässä tilastossa se on kuitenkin selkeyden nimissä laskettu mukaan tähän yhteyteen tähän ja tarpeen tullen se vähennetään vastaavasta puolestaan sitten muilla tavoin pois sitten tuosta jo mainitusta yhteydestä.

Silloisesta seuraavasta vuodesta eli 2018 lähtien sitä ei enää pelattukaan tai ei varsinaisesti ollut olemassa kun muukin nk. Playoff-kausi tähän sarjaan tulisi muuttumaan ja olemaan tuosta eteenpäin myös hieman suppeampi.

Kun näin kävi jo kokeilumuotoisesti vuodeksi 2017 niin jo tämän sarjan Välierien voittajat olivat oikeutettuja pääsemään oman sarjansa Nousukarsintaan automaattisesti.

Tähän vielä katsojaluku tästä yhdestä ottelusta kun Finaali tosiaan oli yksi ainoa sellainen pelattavana nk. Ratkaisuun Asti keinolla millä hyvänsä:

Finaali: Imatran Ketterä 581 katsojaa ainoalta ottelulta

Playoff-kautta ja Finaalia yhdessä kaikkiaan seurasi keskimäärin ottelua kohti 544 katsojaa ottelusta riippumatta.

Nousu ylempään sarjaan ja putoaminen ylemmästä alempaan sarjaan kun oli ehdollista tuolloisissa oloissa ainakin vielä kerran.

Suomi-sarjan joukkueilla tilanne meni yleisömäärien kannalta seuraavasti Suomi-sarjan Nousukarsintaan tämän tapahtuman ollessa tarkoitukseltaan palannut Suomi-sarjan joukkueille nimensä mukainen, missä mukana oli Mestiksen joukkueita ja kun se Mestis-joukkueille oli oikeastaan myös Putoamiskarsinta:

Jääkiekon Suomi-sarja 2017 Nousukarsinnan Yleisömäärät (Tässä mukana Jääkiekon Mestiksen joukkueita ja Putoamiskarsinta vain heille tarpeen tullen.)

Yleisömäärät Joukkueittain: IPK 4280 katsojaa mistä keskimäärin 1070 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta, Kajaanin Hokki 3288 katsojaa mistä keskimäärin 822 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta, JHT Kalajoki 2965 katsojaa mistä keskimäärin 741 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta, Imatran Ketterä 2610 katsojaa mistä keskimäärin 870 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta ja JYP-Akatemia/JYP Reservi 1046 katsojaa mistä keskimäärin 262 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta

Yleisömäärät Yhteensä: 14 189 katsojaa mistä keskimäärin 747 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin JHT Kalajoelle 2965 katsojaa ja 741 katsojaa ottelua kohti ja Imatran Ketterälle 2610 katsojaa ja 870 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 5575 katsojaa ja keskimäärin 796 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon Mestiksen puolelle jää 8614 katsojaa mistä keskimäärin 718 katsojaa ottelua kohti

Putoamiskarsinnat jälleen palatessaan olivat monivaiheisia tuttuun tapaan vaikkakin muutosten nimissä silloisille lähivuosille todella näin viimeistä kertaa.

Tavallaan laajempana ja tavallaan suppeampana kuin parina-kolmena silloisena edeltävänä vuotena oli ollut.

Ensimmäisessä vaiheessa tai kierroksella sijoille 13-16 runkosarjassa sijoittuneet pelasivat putoamiskarsintaottelut paras viidestä -järjestelmällä. Edellisenä vuonna/vuosina myös sijan 12 joukkue olisi ollut mukana tässä kaikessa, mutta tänä kyseisenä vuotena ei ollut.

Otteluparien häviäjät jatkoivat karsinnan toiseen vaiheeseen tai kierrokselle II-divisioonan joukkueita vastaan.

Toinen vaihe kuten myös sitä vastannut kierros pelattiin kahdessa kolmen joukkueen lohkossa, joiden voittajat lähtökohtaisesti pelasivat Suomi-sarjan paikasta paras kolmesta-menetelmällä.

Edellyttäen tietenkin, että ainakin yksi joukkue olisi ollut Suomi-sarjan edustaja ja toinen Jääkiekon 2. Divisioonan edustaja.

Muutoin tietysti kyseessä olisi ollut Suomi-sarjan joukkueiden keskinäinen kauden päätöstilojen ratkaisu vailla panosta samalla tapaa kuin alemman sarjan edustajat mitä nyt toki ihan hävinneellä mahdollisella Suomi-sarjan edustajalla tarvittaessa oli vaara pudota tai joutua mahdollisen Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueen esittämän nk. Haasteoikeuden uhriksi joutua ennen tulevaa pelivuotta pelaamaan jokin ylimääräinen karsinta.

Vaihtoehtoisesti se oli Jääkiekon 2. Divisioonan nousujoukkueiden oma vastaava 1-2 nousupaikan oikeuttava yhtä samantapainen nousupanosottelu.

Tässäpä vielä katsojaluvut niistä huomioilla sitten toisen kierroksen ja päätöskierroksen kohdalla lisähuomioin ja kaiken päätteeksi:

Jääkiekon Suomi-sarja 2017 Putoamiskarsinnan Yleisömäärät

6777 katsojaa enintään ja mistä 1536 katsojaa Jääkiekon Suomi-sarjaan ja 5241 katsojaa Jääkiekon 2. Divisioonaan jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Ensimmäinen Kierros/1. Kierros: Joensuun Kiekkokopla 438 katsojaa mistä keskimäärin 219 katsojaa ottelua kohti, VG-62 245 katsojaa mistä keskimäärin 123 katsojaa ottelua kohti, Porin Karhu HT/KHT Pori 101 katsojaa ainoalta ottelulta ja KJT Keski-Uusimaa 40 katsojaa ainoalta ottelulta

Yhdeltä kierrokselta ja kuin yksin muodostaen viimeiset ottelut täysin vain Jääkiekon Suomi-sarjan joukkueista katsoen keräsivät yhteensä 824 katsojaa mistä yksin ensimmäiselle kierrokselle 824 katsojaa ja keskimäärin 137 katsojaa ottelua kohti.

Toinen Kierros/2. Kierros: (Tässä mukana Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita ja Nousukierros vain heille tarpeen tullen.)

Lohko A: 2324 katsojaa mistä keskimäärin 387 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin KJT Keski-Uusimaalle 302 katsojaa ja 151 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 2022 katsojaa mistä keskimäärin 506 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä Järvenpään Haukoille 1290 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 645 katsojaa ottelua kohti ja Lappeenrannan/Uus-Lavolan PEPO HC:lle/HC PEPO:lle 732 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 366 katsojaa ottelua kohti

Lohko B: 2038 katsojaa mistä keskimäärin 340 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Joensuun Kiekkokoplalle 410 katsojaa ja 205 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 1628 katsojaa mistä keskimäärin 407 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä MuIK Hockeylle 858 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 429 katsojaa ottelua kohti ja TIHC Torniolle eli Tornion IHC:lle 770 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 385 katsojaa ottelua kohti

Lohkot Yhteensä: 4362 katsojaa mistä keskimäärin 364 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin KJT Keski-Uusimaalle 302 katsojaa ja 151 katsojaa ottelua kohti ja Joensuun Kiekkokoplalle 410 katsojaa ja 205 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 712 katsojaa ja keskimäärin 178 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle jää 3650 katsojaa mistä keskimäärin 456 katsojaa ottelua kohti

Kolmas Kierros/3. Kierros/Päätöskierros/Putoamiskierros/Nousukierros: (Tässä mukana edelleen ja sittenkin kaikkien vaiheiden jälkeen vain pelkästään Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita ja Nousukierros vain heille tarpeen tullen muuttui sijoitusotteluiksi kun kaksi joukkuetta alemmasta sarjasta pääsivät siis tänne ja olivat täten enemmän tai vähemmän nousseet seuraavaksi vuodeksi mukaan Jääkiekon Suomi-sarjaan.)

Katsojia kierroksen otteluille: 1591 katsojaa mistä keskimäärin 796 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Järvenpään Haukoille 1120 katsojaa ainoalta ottelulta ja mistä yksin MuIK Hockeylle 471 katsojaa ainoalta ottelulta

Putoamiskarsintaa seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna enintään muodostaen 6777 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 339 katsojan edestä. Eriytettynä Jääkiekon Suomi-sarjaan pelkästään sitä olisi seurannut 1536 katsojaa ja keskimäärin 154 katsojan edestä niitä olisi seurattu.

Koko Suomi-sarjaan yleisöä olisi ollut unohtaen Jääkiekon Mestiksen joukkueet ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet laskusta 88 927 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 271 katsojaa ja Jääkiekon Mestiksen joukkueet ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet ottaen laskuun sitten kaiken jälkeen olisi ollut ajatuksella yleisöä 102 782 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 294 katsojaa.

Kaiken jälkeen aivan kaikkea ei ollut vielä sanottu:

Etenkin kun Kajaanin Hokki kautensa enemmän tai vähemmän pilaten Jääkiekon Mestiksessä säilyi sarjassa, mutta joutui konkurssiin taustayhtiöineen ja selvityspyyntöineen joten vaikka Imatran Ketterä tavallaan jäi täpärästi rannalle Nousukarsinnasta puhuen niin Hokkin mennessä konkurssiin sitten siitä sillä hetkellä tarpeen vaatiessa pudoten vähintään sarjan tai useamman alas ja kun Ketterä Imatralta oli pudottanut ajatuksellakin JYP-Akatemian/JYP Reservin jatkosta ja yleensäkin Jääkiekon Suomi-sarjan puolelle niin se sai sitten nousta ja tämä tietenkin lisenssipäätösten ja taloudellisten päätösten jälkeen oli hyvä juttu Imatralle sitten jatkoon ylempää sarjaa koskien.

Joensuun Kiekkokopla sitten murheellisesti ajatellen otti ja putosi Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle vuodeksi 2018 vaihtaen sitten nimensäkin Karjalan Koplaksi kun muutakin yhtenäisyyttä yritettiin luoda alueen pienseuroille kuin vain Joensuuhun keskittyen.

Vuodeksi 2018 tuli muitakin muutosta ja jännitystä mistä lisää sitten seuraavan viestin puolesta puhuen.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta ja sen yleisömääristä puhuen on tullut aika laittaa aikanaan laittamattomat (Tai jos niitä oli jonnekin laitettu niin erittäin vähän ja hujan hajan vähän minne sattuu tai ei ainakaan pahemmin silmiin osunut.) vuoden 2018 vastaavat yleisömäärät.

Vuosi 2018 olikin vuosi jonka aikana tällä aihealueella keskusteltiin ja oli joitakin yleisömääriä kuten myös vuodeksi 2017.

Jolloin tämä aihealue luotiin, mutta niin sen kuin tämän nyt käsiteltävän vuoden 2018 jälkeen hyvä alku ainakin osin päättyi ja vaipui osin erittäin pahoin unohduksiin aina nk. Korona-ajalle ja vuoteen 2021 asti. Siinäkin mielessä vielä katsojalukuja laitetaan muihinkin vuosiin kuin ehditään.

Jääkiekon Suomi-sarjalle tuolloin alettiin pikkuhiljaa sovittamaan sen silloisia nk. 20-vuotisjuhlien viittoja kun tosiaan vielä oli työnimikettä ja sarjaluontia jolloin silloisesti puhuen 1-3 seuraavan vuoden sisällä tulikin voimaan pysyvästi Suomi-sarja kun se hieman näkökannasta riippuen on ihan vähän vanhempi kuin mitä Jääkiekon Mestis on.

Espoo Unitedille tuli konkurssi ihan kunnolla tai lähes kunnolla hävittäen kaiken olennaisen jo tätä edeltäneen Espoon Bluesin tapaan ja hetken aikaa Espoossa näytti tai tulisi näyttämään todella pahalta jatko jopa koko jääkiekon jatkolle yleensäkin, mutta sitten Kiekko-Espoon uusi tuleminen tuli pelastamaan alueen maineen ja tulevaisuuden silloin jääkiekolle.

Tosin se olisi enemmän seuraavan vuoden puolelle kuuluva asia kunhan sen käsittelyyn ehtii ja pääsee.

Kajaanissa sattui lievempi, mutta myös ikävä konkurssi tietenkin Kajaanin Hokkille. Hokkilla on ollut tämänkin jälkeen näinä vuosina välillä kovat tavoitteet, mutta ei ikinä ainakaan hinnalla millä hyvänsä ole tavoiteltu Liigaan nousemista tai äärimmäistä Mestiksen huippujoukkueena olemista.

Imatran Ketterä tosiaan sai nousta ja Hokkille, jonka konkurssiin menneen taustayhdistyksen tilalle oli perustettu osakeyhtiö koittivat mutkien kautta ainakin uudet tuulet.

Toisaalta ei Hokkista tullut Hokki HT:tä tai Hokki HC:tä kuitenkaan tässä uudistuksessa kaiken jälkeen.

Ehkä pieniä riskejä otettiin lievemmässä konkurssia Jääkiekon Suomi-sarjaan suoritettavassa lievässä pudotuksessa kuin Jääkiekon 2. Divisioonaan tai alemmas, mutta tämäkin vielä tulisi olemaan paras ratkaisu.

Tuolloin ihan heti sitä ei voinut tietää.

Joensuun Kiekkokopla ja viimein aika lailla Tuusulaan päin enemmän suuntautunut KJT putosivat Jääkiekon 2. Divisioonaan ja sieltä nousivat sarjapaikkojen sovitusten, laajennusten, kieltojen ja nousemattomuuksien yhteyksissä onnistuneet Järvenpään Haukat ja MuIK Hockey Uudestakaarlepyystä.

JYP-Akatemia/JYP Reservi päätettiin emoseuran JYP:n toimesta lopettaa joten sen vuoksi Jääkiekon Suomi-sarjaan ei tullut 17 joukkuetta sen pudottua Jääkiekon Mestiksestä puhuen.

17 joukkuetta ja enimmillään vähän enemmän mietittiin kyllä mukaan, mutta yläraja tuttuun tapaan tuntui tulevan vastaan joten tästä luovuttiin joidenkin sarjan joukkueiden säästämisen tai Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueille yhden lisäpaikan tarjoamisen sijaan.

Loppuun ennen sarjoista puhumista tarkemmin yleisömääriltään Oulun/Uleåborgin AIK oli lopettaa kokonaan ennen kuin sitten aiemmin taustalla ollut tai kokonaan vetäytynyt vanhempien aikojen Oulun Kiekko-Laser alkoi nyt uuden tulemisensa myötä käyttää nimitystä Laser HT.

Oulun Laser HT aikoi ottaa haltuunsa lopettavan AIK:n toimet itselleen ja tämä vuosi hoidettiin molempien joukkueiden etupäätöksen nimissä sitten yhteisjoukkueella varmistaen toimet 16 joukkueen sarjan edellytykselle vain 15 joukkueen sarjan, vajauksen tai muun lisäysjoukkuemietinnän sijaan enää enempää.

Laser HT:stä sen verran, että vaikka seura sinänsä pääseurana on oululainen tai Oulusta ehkä ihan pääpaikkanaan niin sen juuret ovat olleet vanhemman tai uudemman Laserin Kiekko-Laserina tai ilman nimittäen olleet kuitenkin alkujaan Oulunsalosta, Kempeleeltä tai Limingalta riippuen tietenkin eri sen käsiteltävästä kantaisäjoukkueesta.

Tästä vuodesta eteenpäin vuoden 2017 päätöksen mukaisesti alettiin pelata nk. Korona-aikaan asti erinäisiä loppusarjoja. Yläloppusarja ja Alaloppusarja näyttivät tulleen jäädäkseen vaikka epäonnistumisestakin puhuttiin.

Jatkosarjoista käytettiin välillä myös nimityksiä Noususarja ja Putoamissarja vaikka jälkimmäisessä näistä ei vielä kovin kummoisesti pudottu mihinkään eikä ainakaan suoraan jo Jääkiekon 2. Divisioonan pariin.

Noususarjakin tarkoitti nousua selvästi supistetulle nk. Playoff-kaudelle minkä erikoisuuksiin palataan myöhemmin.

Porvoon Hunters onnistui runkosarjassa etenkin sen käytännön Alkusarjassa olemaan kärjessä hieman tai ehkä melko suurestikin yllättäen, mutta Nokian Pyry vei nimiinsä Noususarjan.

Ikävä kyllä lopulta molemmat hehkutuksista ja odotuksista huolimatta eivät kyenneet olemaan sarjan suurempia mestariehdokkaita sisäisesti tai sitäkin enemmän nousemaan Jääkiekon Suomi-sarjan Nousukarsintaan.

Mestaruutta sellaisenaan ei tästä vuodesta eteenpäin myöskään ratkaistu ennen kuin nk. Korona-aikana vasta niin muutamaan vuoteen.

Näistä lisää ajallaan käsittelyhetken tullen.

Runkosarjassa pelattiin ensin kaksinkertainen 16 joukkueen alkusarja eli 30 ottelukierrosta. Sarja tuntui täten suppeammalta kuin ennen monen kierroksen verran pienennettynä aluksi.

Kuusi parasta jatkoi Noususarjaan ja pelaavat kaksinkertaisen sarjan. Loput 10 joukkuetta pelasivat yksinkertaisen Putoamissarjan.

Tuossa kohtaa tietysti kiihkeätäkin vastustelua riitti ja lopulta inttämisten jälkeen myönnyttiin ehkä alun perinkin tarkoitettuun järkevään lisäykseen 8 joukkueen pääsystä Noususarjaan kuten piti, mutta vasta vuodeksi 2019 tämä uudistus tuli voimaan.

Alkujaan Putoamissarjan voittajalla tai muulla parhaalla joukkueella ei pitänyt olla enää etua jatkoon ja niiden piti jäädä nk. Kesälomalle useamman muun tuon joukkueen tapaan tuohon sijoittuneena, mutta lisäinttämisten nimissä päätettiin sitten korvauksena aiemmasta päättäjien omasta sarjatunaroinnista nostaa kuitenkin Putoamissarjan voittaja ja kakkostilallinen nk. Tynkä-Playoff-kaudelle sellaisenaan myös mukaan.

Niin tai näin:

Näin ollen joukkueet pelasivat runkosarjassa 39 tai 40 ottelukierrosta. Tämä tarkoitti selvästi edellistä vuotta ja oikeastaan kaikkia edellisten vuosien kausia vähän jopa pidempää kautta loppupelissä silloisesti pisimpänä koskaan ja muuten ehkä näihin päiviin asti tavallaan jääden ainakin yhtenäisessä valtakunnallisen sarjan mukaan pelattavalla pelitavalla.

Pudotuspeleihin eteni Noususarjan kuusi joukkuetta ja kaksi joukkuetta Putoamissarjasta. Putoamissarjasta neljä joukkuetta jatkoi Putoamiskarsintaan muiden joukkueiden jäätyä sitten tietenkin viimeinkin nk. Kesälomalle.

16 joukkueen sarjan eri yleisömäärät keskimäärin ottelua kohti menivät seuraavalla tavalla runkosarjassa kuten myös ennen pitkää sarjan muissa eri osuuksissa ja mahdollista sarjan tai eri joukkueiden muistelutietoa tulee niin tässä viestissä ja seuraavissa sitten tilanteen ja jaksamisen mukaan eri sarjavaiheista.

Kun ne tuolloin olivat välillä erittäin levottomat ja vaihtelevat siitä johtuen, että mitä ylemmissä sarjoissa Mestistä ja Liigaa myöten kuten myös mitä Jääkiekon 2. Divisioonassa eli välittömässä alemmassa sarjassa tapahtui:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Alkusarja Yleisömäärät

Kajaanin Hokki: 612 katsojaa

Nokian Pyry: 354 katsojaa

Kotkan Titaanit: 343 katsojaa

FPS Forssa: 319 katsojaa

JHT Kalajoki: 315 katsojaa

Järvenpään Haukat: 289 katsojaa

KooVee: 244 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 235 katsojaa

Porvoon Hunters: 210 katsojaa

MuIK Hockey: 199 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu/LiRi/LiiRi: 178 katsojaa

Oulun/Uleåborgin AIK/OAIK/UAIK-Oulun Laser HT/Oulun LHT/LHT Oulu/OLHT Oulu: 133 katsojaa

VG-62: 122 katsojaa

Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä: 119 katsojaa

KHT/PKHT/Karhu HT Pori: 97 katsojaa

HCIK Kaarina: 96 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjaa katsoi ennen erinäisesti käsitettäviä loppusarjoja, jatkosarjoja tai välisarjoja tässä vaiheessa 57 984 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 242 katsojaa.

Verraten huonolta katsojaluvut tuntuivat huolimatta toki tuolloin vielä paljon lyhyemmästä määrästä ottelukierroksia pelaamisesta ja siitä huolimatta.

Draamaa riitti kun HCIK Kaarina jäi Noususarjan paikasta pari pistettä ja alkuperäisten sääntöjen mukaisesta 8 joukkueen paikasta alettiinkin Kaarinassa pitämään meteliä ja metelinpitäjiin liittyivät myös täpärästi kasipaikkalainen eli S-Kiekko Seinäjoelta ja Titaanit Kotkasta kun tasapeli oli heillä Seinäjoen Kiekon kanssa.

Etäällä eivät olleet Liikunnan Riemu tai AIK-Laser HT/Laser HT-AIK myös tuosta ihan päätöspaikasta tuolla hetkellä.

Edeltävän vuoden säännöillä vielä ilman lisävaiheita nk. Kesäloma olisi koettanut Kotkan Titaaneille, Liikunnan Riemulle, AIK-Laser HT:lle/Laser HT-AIK:lle ja Jyväskylän D-Kiekolle Diskos-Kiekosta puhuttaessa. Putoamiskarsintaan edellisvuoden säännöillä olisivat lähteneet Järvenpään Haukat, Porin Karhu HT, VG-62 ja MuIK Hockey.

Kiitos uusin säännöin kenenkään ei tarvinnut pudota eikä ihan vielä jäädä nk. Kesälomille.

Jääkiekon Suomi-sarjan Noususarjassa yleisömäärät menivät sitten seuraavasti jokaisen siinä mukana olevan joukkueen mennessä siis jo automaattisesti Suomi-sarjan nk. Tynkä-Playoff-kaudelle:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Noususarja Yleisömäärät

Kajaanin Hokki: 533 katsojaa

Nokian Pyry: 432 katsojaa

FPS Forssa: 358 katsojaa

KooVee: 332 katsojaa

JHT Kalajoki: 273 katsojaa

Porvoon Hunters: 222 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjan Noususarjaa katsoi ennen lopullista yhteenvetoa runkosarjasta tässä vaiheessa 10 747 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 358 katsojaa.

Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamissarjassa yleisömäärät menivät sitten seuraavasti inttämisten jälkeen siis kahden parhaan siinä olevan joukkueen päästessä vielä mukaan Suomi-sarjan nk. Tynkä-Playoff-kaudelle, neljä joukkuetta jäi varmasti säilyen sarjaan silloiseksi ensi vuodeksi nk. Kesälomalle ja loput neljä joukkuetta putosivat Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamiskarsintaan varsinaisesti:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Putoamissarja Yleisömäärät

Kotkan Titaanit: 364 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 260 katsojaa

Järvenpään Haukat: 258 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu/LiRi/LiiRi: 185 katsojaa

Oulun/Uleåborgin AIK/OAIK/UAIK-Oulun Laser HT/Oulun LHT/LHT Oulu/OLHT Oulu: 138 katsojaa

MuIK Hockey: 172 katsojaa

HCIK Kaarina: 84 katsojaa

VG-62: 105 katsojaa

Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä: 75 katsojaa

KHT/PKHT/Karhu HT Pori: 66 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamissarjan päätteeksi HCIK Kaarina ja Kotkan Titaanit pääsivät kuin pääsivätkin Suomi-sarjan nk. Tynkä-Playoff-kauden pariin kun täpärästi paikasta nk. Rannalle jäi Oulun AIK-Laser HT/Laser HT-AIK jääden täten nk. Kesälomalle ja muut vastaavat kesälomajoukkueet olivat Jyväskylän Liikunnan Riemu ja nk. Kiekot eli S-Kiekko ja D-Kiekko Seinäjoelle ja Jyväskylään.

HCIK Kaarina siis pystyi pitämään väitetasonsa yllä jatkopaikasta myös tähän ikävämpään sarjaan siinä missä S-Kiekko Seinäjoelta mokasi kautensa pahemmin kerran sitten tässä yhteydessä, mutta sentään ihan pahinta eli Suomi-sarjan Putoamiskarsintaa ei tarvinnut mennä kokeilemaan.

Järvenpään Haukat, KHT/Karhu HT Porista, VG-62 ja MuIK Hockey lähtivät Suomi-sarjan Putoamiskarsinnan pariin.

Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamissarjaa katsoi ennen lopullista yhteenvetoa runkosarjasta tässä vaiheessa 7854 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 175 katsojaa.

Jääkiekon Suomi-sarjan lopulliset yleisömäärät kaikki vaiheet sisältäen runkosarjaan olivat seuraavat:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Runkosarja Yleisömäärät

Kajaanin Hokki: 592 katsojaa

Nokian Pyry: 374 katsojaa

Kotkan Titaanit: 348 katsojaa

FPS Forssa: 328 katsojaa

JHT Kalajoki: 304 katsojaa

Järvenpään Haukat: 283 katsojaa

KooVee: 266 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 241 katsojaa

Porvoon Hunters: 213 katsojaa

MuIK Hockey: 193 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu/LiRi/LiiRi Jyväskylä: 180 katsojaa

Oulun/Uleåborgin AIK/OAIK/UAIK-Oulun Laser HT/Oulun LHT/LHT Oulu/OLHT Oulu: 134 katsojaa

VG-62: 118 katsojaa

Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko: 109 katsojaa

HCIK Kaarina: 93 katsojaa

KHT/PKHT/Karhu HT Pori: 91 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjaa katsoi lopullisesti ennen jatko-otteluja yhteensä 76 585 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 243 katsojaa.

Jääkiekon Suomi-sarjassa mentiin kyllä vuodeksi 2018 nk. Playoff-kaudelle kuten ennenkin, mutta suurena ja ehkä osin mahdollisesti ikävänä mullistuksena varsinaista Finaalia yhtenä ainoana otteluna tai ottelusarjana ei pelattu!

Muutenkin koko nk. Playoff-kauden muotoa oli muunnettu edellisiin vuosiin nähden ja se joko oli hyvä tai ehkä pahakin juttu.

Finaalia ei siis ollut sellaisenaan oikeastaan lainkaan olemassa aiemmin kerrotun mukaisesti ja vaikka aluksi piti olla tyypilliset Puolivälierät ja Välierät Finaaliin tai Finaaleista koostuvaan ottelusarjaan niin ratkaisuista tärkeimmän poistuminen muutti sarjakuvan ja supisti nk. Playoff-kautta omanlaisenaan.

Tässä tutkimuksessa viis siitä miten on ehkä kirjoihin ja kansiin kirjoitettu ja joukkuemääristä kieltämättä niistä suurempina puhuen olen kuitenkin merkinnyt tähän Puolivälierien paikalla ikään kuin niitä huomioiden tosiaan joukkuemäärien suuruudesta huolimatta täten Välierät ja Välierien paikalla ikään kuin niitä huomioiden tosiaan joukkuemäärien suuruudesta huolimatta täten Finaalit.

Välierien jälkeen kun Suomi-sarja päättyi ja parhaimmat joukkueet nimellisenä sarjan voittajana tai 'mestarina' ja sarjakakkosena siirtyivät tietenkin Jääkiekon Suomi-sarjan Nousukarsinnan pariin.

Tämän enempää nyt tästä erikoisuudesta kertomatta kun tätä huomioidessa voisi tietyin ehdoin sanoa myös Puolivälierien tästä sarjasta kadonneen tuolloin hetkeksi aikaa historian lehdille ja mikä ikävä kyllä toistui tuttuun tapaan myös seuraavillekin vuosille niin tässä olisi nyt selvästi suppeamman nk. Playoff-kauden yleisömäärät:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Playoff-kauden+Finaalien Yleisömäärät

8408 katsojaa jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Välierät: Nokian Pyry 880 katsojaa mistä keskimäärin 440 katsojaa ottelua kohti, FPS Forssa 829 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 415 katsojaa, Porvoon Hunters 798 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 266 katsojaa, KooVee 628 katsojaa mistä keskimäärin 314 katsojaa ottelua kohti, JHT Kalajoki 612 katsojaa mistä keskimäärin 306 katsojaa ottelua kohti, Kajaanin Hokki 539 katsojaa ainoalta ottelulta, Kotkan Titaanit 532 katsojaa ainoalta ottelulta ja HCIK Kaarina 346 katsojaa mistä keskimäärin 173 katsojaa ottelua kohti

Playoff-kautta seurattiin suppeassa muodossa kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 5164 katsojaa mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 344 katsojan edestä. Välieriin näistä irtosikin juuri äsken mainitut luvut. Lisäksi Finaalit keräsivät omat katsojamääränsä seuraavasti tähän alle tulevina:

Finaalit: Nokian Pyry 1140 katsojaa mistä keskimäärin 570 katsojaa ottelua kohti, JHT Kalajoki 1050 katsojaa mistä keskimäärin 525 katsojaa ottelua kohti, Porvoon Hunters 537 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti 269 katsojaa ja KooVee 517 katsojaa ainoalta ottelulta

Finaaleja seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 3244 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 463 katsojan edestä.

Playoff-kautta lyhennettynä edellisiin vuosiin nähden erikoisena ja Finaaleja yhdessä kaikkiaan seurasi keskimäärin ottelua kohti 382 katsojaa ottelusta riippumatta. Vaihtoehtoisesti Finaaleja ei ollut olemassa ja tuo kaikki meni Puolivälierille ja Välierille erikoisuudessaan.

Suomi-sarjan joukkueilla tilanne meni yleisömäärien kannalta seuraavasti Suomi-sarjan Nousukarsintaan missä mukana oli Mestiksen joukkueita ja kun se Mestis-joukkueille oli oikeastaan myös Putoamiskarsinta:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Nousukarsinnan Yleisömäärät (Tässä mukana Jääkiekon Mestiksen joukkueita ja Putoamiskarsinta vain heille tarpeen tullen.)

Yleisömäärät Joukkueittain: Kokkolan Hermes 2688 katsojaa mistä keskimäärin 896 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta, KooVee 2094 katsojaa mistä keskimäärin 1047 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta, Heinolan Peliitat 1090 katsojaa mistä keskimäärin 545 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta ja JHT Kalajoki 880 katsojaa mistä keskimäärin 440 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta

Yleisömäärät Yhteensä: 6752 katsojaa mistä keskimäärin 750 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin KooVee:lle 2094 katsojaa ja 1047 katsojaa ottelua kohti ajatellen ja JHT Kalajoelle 880 katsojaa ja 440 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 2974 katsojaa ja keskimäärin 744 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon Mestiksen puolelle jää 3778 katsojaa mistä keskimäärin 756 katsojaa ottelua kohti

Putoamiskarsinnat olivat vähän suppeampia tuttuun tapaan kuitenkin pidettynä vaikkakin muutosten nimissä.

Tavallaan suppeampana kuin parina-kolmena, mutta enintään silloisena neljänä edeltävänä vuotena oli ollut.

Ensimmäisessä vaiheessa pelattiin yksinkertaisesti suppeat ottelusarjat joiden päätteeksi niiden häviäjät menivät vielä toiseen ja nyt supistusten myötä viimeiseen vaiheeseen kohtaamaan Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita.

Tässäpä vielä katsojaluvut niistä huomioilla sitten toisen kierroksen ja päätöskierroksen kohdalla lisähuomioin ja kaiken päätteeksi:

Jääkiekon Suomi-sarja 2018 Putoamiskarsinnan Yleisömäärät

5161 katsojaa enintään ja mistä 2636 katsojaa Jääkiekon Suomi-sarjaan ja 2525 katsojaa Jääkiekon 2. Divisioonaan jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Ensimmäinen Kierros/1. Kierros: Järvenpään Haukat 900 katsojaa mistä keskimäärin 300 katsojaa ottelua kohti, MuIK Hockey 479 katsojaa mistä keskimäärin 240 katsojaa ottelua kohti, VG-62 248 katsojaa mistä keskimäärin 124 katsojaa ottelua kohti ja Porin Karhu HT/KHT Pori 225 katsojaa mistä keskimäärin 75 katsojaa ottelua kohti

Yhdeltä kierrokselta ja kuin yksin muodostaen viimeiset ottelut täysin vain Jääkiekon Suomi-sarjan joukkueista katsoen keräsivät yhteensä 1852 katsojaa mistä yksin ensimmäiselle kierrokselle 1852 katsojaa ja keskimäärin 185 katsojaa ottelua kohti.

Toinen Kierros/2. Kierros/Päätöskierros/Putoamiskierros/Nousukierros: (Tässä mukana Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita ja Nousukierros vain heille tarpeen tullen.)

Lohko A: 1037 katsojaa mistä keskimäärin 173 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin VG-62:lle 214 katsojaa ja 107 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 823 katsojaa mistä keskimäärin 206 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä Lauttakylän Lujalle/L-Lujalle/LLujalle/LauLu:lle/LautLu:lle/LauttLu:lle 423 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 212 katsojaa ottelua kohti ja Hollollan HC Jättiläisille/Jättiläiset HC:lle eli tutummin tietäen HC Giantsille/Giants HC:lle 400 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 200 katsojaa ottelua kohti

Lohko B: 2272 katsojaa mistä keskimäärin 379 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin MuIK Hockeylle 570 katsojaa ja 285 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään ja 1702 katsojaa mistä keskimäärin 426 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon 2. Divisioonan puolta ja mistä Raahe-Kiekolle 1124 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 562 katsojaa ottelua kohti ja LL-89:lle eli Lapinlahden Luistin-89:lle myös LaLu-89:nä/LapLu-89:nä/LaLaLu-89:nä/LapLaLu-89:nä/LapLahLu-89:nä tunnettuna 578 katsojaa sen otteluja yksittäisesti niitä seurasi 289 katsojaa ottelua kohti

Lohkot Yhteensä/Katsojia päätöskierroksen otteluille: 3309 katsojaa mistä keskimäärin 276 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin VG-62:lle 214 katsojaa ja 107 katsojaa ottelua kohti ja MuIK Hockeylle 570 katsojaa ja 285 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 784 katsojaa ja keskimäärin 196 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle jää 2525 katsojaa mistä keskimäärin 316 katsojaa ottelua kohti

Putoamiskarsintaa seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna enintään muodostaen 5161 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 235 katsojan edestä. Eriytettynä Jääkiekon Suomi-sarjaan pelkästään sitä olisi seurannut 2636 katsojaa ja keskimäärin 188 katsojan edestä niitä olisi seurattu.

Koko Suomi-sarjaan yleisöä olisi ollut unohtaen Jääkiekon Mestiksen joukkueet ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet laskusta 90 603 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 255 katsojaa ja Jääkiekon Mestiksen joukkueet ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet ottaen laskuun sitten kaiken jälkeen olisi ollut ajatuksella yleisöä 96 906 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 263 katsojaa.

Kaiken jälkeen aivan kaikkea ei ollut vielä sanottu:

Espoon United meni romahtaen konkurssiin huolimatta nk. Kesälomalle jäännistä ja sarjapaikan säilymisestä ja JHT Kalajoelta huolimatta voitostaan ei suostunut ottamaan taloudellisiin ongelmiin tai mahdollisiin lisenssiongelmiin vedoten Jääkiekon Mestiksen nousupaikkaa vastaan.

KooVee otti kakkostilastaan huolimatta Jääkiekon Mestiksen nousupaikan vastaan ja täten myös nousi vaikka eihän välttämättä senkään taloustilanteessa tai lisenssiehdoissa ihan kaikkein parasta mahdollisinta tilaa välttämättä ollut.

Jääkiekon Suomi-sarjaan uhkasi jäädä vajetta huolimatta Hollolan HC Giantsin ja Raahe-Kiekon noususta huolimatta joten KooVee:n lähdettyä ylempään sarjaan MuIK Hockey sai jäädä siinä missä VG-62 putosi alempaan sarjaan eli Jääkiekon 2. Divisioonaan.

Toisaalta tuon putoamisen VG-62 vielä riitautti kun vuodeksi 2019 oli uusi kohu luvassa Kiekko-Espoon uudelleen tulemisen myötä ja kun Kiekko-Espoo halusi aloittaa kumminkin sitten Jääkiekon Suomi-sarjan puolelta nousunsa taas.

Vuodeksi 2019 tuli muitakin muutosta ja jännitystä mistä lisää sitten seuraavan viestin puolesta puhuen.

 

[Torkkeli]

Eilen (maanantai) Haukat-Virkiä 3s välierä peli keräsi Järvenpäässä lehtereille 1031 silmäparia.

Myös Nokialla Pyry-MuIK peli keräsi mukavat 565 katsojaa.

 

[oiler99]

Kolmosdivarissa Raahe-Kiekon kakkosjoukkueen ratkaisevaa välieräpeliä Ylivieskan Populaa vastaan oli sunnuntaina todistamassa 526 katsojaa.

 

[Eskelarit]

Pietarsaaressa kakkosdivarin toisessa (ja ratkaisevassa) finaalissa 1678 katsojaa - se on hurjaa se!

 

[Thusberg]

Viime vuosien tuoreempia Suomi-sarjan yleisömääriä en olekaan ehtinyt viime päivinä ja viikkoina oikein laittaa.

Syynä ovat ikävä kyllä olleet osin muutkin kiireet. Tietenkin myös kotimainen tuoreempikin jääkiekkokausi on ollut kiihkeimmillään puhuen vieläkin kesken.

Lisäksi tuli vielä havaittua, että vuoden 2023 vastaavien tilastojen kanssa on kyllä käynyt nähtävästi tuolla yleisömäärien arkistojen puolella lähtökohtaisen melkoinen emämoka silloin eikä sitä oikein ole korjattu:

Yleisömäärät ovat siltä vuodelta olemassa, mutta niitä ei ole kokonaistilastona tai keskiarvona vaan ikävä kyllä jokaiseen vuoden otteluun ne kyllä ovat merkitty yksityiskohtaisesti.

Eli ne ovat onneksi olemassa eivätkä hävinneet, mutta siinä urakassa riittää työsarkaa päiväksi jos jokuseksi!

Onneksi ei sentään ole toki vähän alempien sarjojen kuten Jääkiekon 2. Divisioonan tai Jääkiekon 3. Divisioonan vuoden vastaava 'unohdus'.

Kestäisi vastaavalla tavalla 'hieman' turhankin pitkään koota samalla tapaa yleisömääriä yhteen niistä alemmista sarjoista vielä niin monella eri tuhottomalla alueella tai erilaisten lisävälisarjojen pelattujen ottelujen kautta miettien tilannetta!

Ja yhtä onneksi toki sen pari vuotta sitten Suomi-sarja oli myös jo supistunut joukkuemäärältään ja pelitavoiltaan pienemmäksi.

Eli mahdoton homma ei ole, mutta aikaa menee ja ikävä kyllä juuri nyt tulee tuo parin vuoden takainen vuosi jäämään yleisömäärien kerronnasta ja käsittelystä pois.

Oli toki viimeinen nk. Korona-ajan vaikuttama vuosi mitenkään ja muuten ensimmäinen varauksella pitkästä aikaa ilman koronaa ollut vuosi vaikutukseltaan.

Seuraavana kiireiden ja myös isoimman mahdollisen tähän asti olleen yhtenäisen valtakunnallisen Suomi-sarjan vuoden tilanne eli juuri ennen nk. Korona-aikaa vuodelta 2019 17 joukkueen sarjana aiemmasta selvästi viivästyneenä tuleekin nyt ihmeittä viimein vielä tänään ja viimeistään lopullisesti huomiseen mennessä kunhan käyn viimeisen kerran nuo luvut muutoin läpi.

Onneksi myös tästä vuodesta eteenpäin Jääkiekkokirjaan/kirjoihin on merkitty noita jatkovaiheita selvin luvuin niin niitä ei yhtä onneksi tarvitse hirvittävästi laskea ja ynnätä moneen eri kertaan varmentamiseksi samalla tapaa.

Vahinko vain, että noita eri alkuvaiheita ei pahemmin tunnu olevan kerrottu tuoreempien viime vuosien kohdalla.

Sen kummemmitta puheitta enempää olisi sitten viimein se vuorossa eli vuoden 2019 laitto yleisömääriltään.

 

[Thusberg]

Jääkiekon Suomi-sarjasta ja sen yleisömääristä puhuen on tullut aika laittaa aikanaan laittamattomat (Tai jos niitä oli jonnekin laitettu niin erittäin vähän ja hujan hajan vähän minne sattuu tai ei ainakaan pahemmin silmiin osunut.) vuoden 2019 vastaavat yleisömäärät.

Vuosina 2017-2018 tämän aihealueen luomisen jälkeen oli ollut jonkin verran näiden määrien laittoa mitä yleisöön tuli, mutta sitten tahti hiipui aina nk. Korona-aikaan asti.

Vuosi 2019 oli tämän sarjan laajin vuosi joukkuemäärissä valtakunnallisena sarjana ja lisäksi viimeinen juuri ennen nk. Korona-aikaa.

17 joukkueen sarjan kohdalla tunnuttiin saavutetun eräänlainen päätepiste ja vaikka 18-20 joukkueen sarjasta puhuttiin niin varmaankin vähänkin tuota isompi joukkuemäärä tai ehkä yksikin joukkue enää lisää kuten esimerkiksi putoamisensa riitauttanut ja hävinnyt VG-62 olisi sitten voittaessaan tapauksensa saanut tulla mukaan niin kahdessa lohkossa olisi pelattu.

Kiekko-Espoo tuli korvaamaan Espoon Unitedin ja Espoon Bluesin tyhjäksi jättämät aukot uudella tulemisellaan kotimaisessa jääkiekossa. Onneksi tuleville vuosille lähti niin paljon tuttuja espoolaisia entisiä pelaajia ja vaikuttajia mukaan rahoineen.

Mikäli eivät olisi tai olisivat niin äkkiä säikkyneet mahdollisia vastoinkäymisiä niin Kiekko-Espoo olisi saattanut romahtaa tai muussa tapauksessa säilyessäänkin mukana lajissa olla kuitenkin hitaampi nousultaan ja vaatimattomuutta olisi ollut vaikea saada karistettua.

Tietysti riskejä oli, mutta onneksi riskit ja ongelmat voitiin voittaa. Vaikka ei ehkä ihan alkumetreillä siltä näyttänyt ja tiettyjen säästöjen kannalta ehkä olisi ollut hyvää aloittaa Jääkiekon 2. Divisioonasta pelaaminen, mutta pelaajalaadullisesti ja yleensäkin joukkueena oli parempi pelata loppupelissä kovemmassa sarjassa tuntumaa saaden ja parantaen jatkoon.

Vanhana pysyneenä joukkueena oli KooVee:n Mestikseen lähdön yhteydessä itse nousematon ja vieläkin paremmin kertoen nousemattomana pysytellyt JHT Kalajoelta ikävä kyllä. JHT koetti yrittää tavoitella nousua ja jopa nousua paremmin sitä kunnollista taloudellista tukipohjaa tulevaisuuden nousun takeeksi tai muuksi eduksi paikkakuntaa koskien.

Uusiakin joukkueita oli mukana kuten esimerkiksi Hollolan HC Jättiläiset/Jättiläiset HC, mutta tutummin tuntien siis Giants HC/HC Giants oli päässyt mukaan tähän sarjaan.

Sen arveltiin tuovan mukavaa uutta innostusta, mutta tämä jäi verraten vähäiseksi ja lisäksi vaikka ei voinutkaan tietää niin nk. Korona-aika tulisi pilaamaan sen vähäisenkin mahdollisen paikkakuntalaisinnostuksen pitkässä juoksussa.

Mikäli näin ei olisi käynyt tai vain sinne jatkoon kunnolla olisi päästy niin kaikki olisi voinut olla Hollolassa toisin.

Raahessa sentään viimein palattiin myös pelaamalla vähän aikaa poissa oltua niin tähän sarjaan myöskin Raahe-Kiekon voimin.

Muutoin puhuen kun lopulta oli 17 joukkueen yksi sarja kuin oli niin niillä mentiin. Varsinkin kun Mestikseen ja Liigaan kotimaisessa jääkiekossa ei ollut siellä odotettavissa laajennuksia tai supistuksia.

Oulun AIK/Uleåborgin AIK jäi kokonaan pois ja täten yksin lopullisesti on ollutkin tästä eteenpäin pelkkä Laser HT ja Laser pystyi takaamaan säilymisensä ilman putoamista Jääkiekon 2. Divisioonaan taloudellisista tai lisenssipohjaisista syistä.

Suomi-sarja vietti käytännön 20-vuotisjuhliaan tuolloin vuodeksi 2019 ja kun muuten tietyin ehdoin siitä eteenpäin juhlanviettoa voitiin sanoa olleen myös sen vuoden-parin verrankin. Etenkin kun niin kiireellä omalta osaltaan Suomi-sarja aikanaan tuli luoduksi kuin tuli.

Edellisen vuoden pelitapoja jatkettiin välisarjoin tai myös jatkosarjoin tuntien ja myös nk. Playoff-kausi pidettiin suppeana eikä sarjan omia Finaaleja edelleenkään pelattu.

Ei ainakaan sellaisenaan vaikka käytännössä niitä voitiin sellaisena pitää 'Välieriksi' nimittämisestä huolimatta.

Uutuutena harkittiin ensimmäisen kerran Neljännesvälieriä ja ne tavallaan tulivat, mutta nk. Playoff-kauden pelaaminen suppeana tietysti tarkoitti niiden tarkoituksen häviämistä ja kun tämäkin tilanne lopulta supistui erikoiseksi sääntöjen mukaiseksi nk. Villi Kortti-otteluksi niin sen pystyi näkemään ainoana Puolivälieränä tai Karsintaotteluna Välieriin.

Muilta osin enimmäkseen sarjan päättäjät miellyttivät seuroja, mutta jälleen tietyistä käänteistä eräät seurat olivat käärmeissään eivätkä ne olleet erityisen hyviä vetoja niin menetellä.

Ainakin esimerkiksi Noususarjaan pääsi nyt tosiaan 8 joukkuetta eikä 6 joukkuetta kuten edellisen vuoden ihme jahkailuissa ja venkoiluissa näin oli käynyt.

Saati sitten, että noita ongelmakäytäntöjä vain sitten ylläpidettiin niitä korjaamatta!

Muu homma erikoisesti oli siinä myös, että Putoamissarjaan oli enemmän otteluja kustannuksia aiheuttaen ottelukierrosten suhteen kuin Noususarjassa edeltävään vuoteen verrattuna!

Pelitapoihin tullaan myöhemmin vuorollaan.

Runkosarjassa pelattiin ensin kaksinkertainen 17 joukkueen alkusarja eli 32 ottelukierrosta vähän laajempana ja pidempänä siis määriltään kuin edeltävänä vuonna silloin. Kahdeksan parasta jatkoivat edeltävän vuoden kuutta vasten Noususarjaan ja pelasivat yksinkertaisen sarjan edeltävän vuoden kaksinkertaisesta sarjasta poiketen.

Loput yhdeksän joukkuetta silloisen edeltävän vuoden kymmentä joukkuetta vasten pelasivat yksinkertaisen Putoamissarjan edeltävän vuoden tapaan kuitenkin kaikkiaan muilla tavoin kääntäen lopulta otteluvastuut niin, että heille erikoisen kuohuttavasti tuli enemmän otteluja pelattavaksi kuin Noususarjan joukkueille.

Näin ollen joukkueet pelasivat runkosarjassa 39 tai 40 ottelukierrosta. Noususarjan suhteen kuohuttavasti kahdeksan selvän parhaan sijaan toki parempana kuin silloisen edeltävän vuoden kuutta parasta vasten seitsemän parasta joukkuetta etenivät suoraan nk. Playoff-kaudelle ja kahdeksas joukkue huonoipana kohtasi Putoamissarjan voittajan yksittäismääriteottelussa, jonka voittaja eteni lopullisesti nk. Playoff-kaudelle kunnollisesti.

Toisaalta jälkikäteen ja tässä yhteydessä selvyyden määrittämiseksi tämäkin erikoisottelu kuuluu nk. Playoff-kauteen yksittäisyydestä huolimatta juurikin Puolivälieränä tai jopa 'Neljännesvälieränä'.

Putoamissarjasta neljä joukkuetta jatkoi Putoamiskarsintaan.

Kesälomalle varmana sarjaan säilyneenä silloisesta edeltävästä vuodesta poiketen jäi samat määrät joukkueita, mutta eri tavoin eli kuin edeltävänä vuonna sijojen 3-6 joukkueet saivat jäädä sarjaan silloiseksi ensi vuodeksi niin tälle vuodelle vain sijojen 2-5 joukkueet kuohuttavasti saivat jäädä ja olla mukana sarjassa silloiseksi ensi vuodeksi.

Varsinkin kakkostilan menettämisen harmista riitti keskustelua ennen pitkää kuten myös sijojen 5 ja 6 määrittelystä Putoamissarjassa ennen pitkää.

Joukkuemäärän valtavuus ja hieman suurempi kokonainen runkosarja aiheutti pitkästä aikaa silloisesti eli sitten vuoden 2015 harmeja:

Näissä vaiheissa kiitos parittoman joukkueluvun kun ei kerta kaikkiaan otettu tyhjäksi jääneeseen paikkaan ketään lisää Jääkiekon 2. Divisioonan puolelta niin oli aina yksi joukkue tiettyyn rajaan asti aina 'tauolla' ottelukierrosten osalta puhuen muiden pelatessa pareittain tai muun ottelujärjestyksen mukaan kun pystyttiin.

Tämä aiheutti pelivuoden venymistä osaltaan vaikka lopulta sen pari ottelukierrosta vain pidempi kausi oli periaatteessa Alkusarjaan puhuen kuin edeltävänä vuonna edelleen melko laajalla kokonaisvuodella.

Putoamissarjasta puhuen edeltävän vuoden lisäinttämiset eivät tällä kertaa auttaneet eikä myönnytystä myönnetty edes Noususarjan viimeisellekään vaikkakin erityisen suurempaa tarkoitusta eikä mieltä ehkä jälkikäteen ollut perin yksinkertaisella ja samoin kerrasta poikki-menetelmällä pelatulla Puolivälierällä tai 'Neljännesvälierällä' sinänsä kaikkiaan.

17 joukkueen sarjan eri yleisömäärät keskimäärin ottelua kohti menivät seuraavalla tavalla runkosarjassa kuten myös ennen pitkää sarjan muissa eri osuuksissa ja mahdollista sarjan tai eri joukkueiden muistelutietoa tulee niin tässä viestissä ja seuraavissa sitten tilanteen ja jaksamisen mukaan eri sarjavaiheista.

Kun ne tuolloin olivat välillä erittäin levottomat ja vaihtelevat siitä johtuen, että mitä ylemmissä sarjoissa Mestistä ja Liigaa myöten kuten myös mitä Jääkiekon 2. Divisioonassa eli välittömässä alemmassa sarjassa tapahtui:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Alkusarja Yleisömäärät

Kajaanin Hokki: 586 katsojaa

Kiekko-Espoo/K-Espoo: 497 katsojaa

FPS Forssa: 401 katsojaa

Nokian Pyry: 354 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 348 katsojaa

Kotkan Titaanit: 347 katsojaa

Raahe-Kiekko: 315 katsojaa

Järvenpään Haukat: 263 katsojaa

JHT Kalajoki: 217 katsojaa

MuIK Hockey: 214 katsojaa

Porvoon Hunters: 206 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu: 190 katsojaa

Jyväskylän Diskos-Kiekko/D-Kiekko: 130 katsojaa

Oulun Laser HT/Oulun LHT/LHT Oulu/OLHT Oulu: 118 katsojaa

HCIK Kaarina: 93 katsojaa

HC Giants/Giants HC Hollola: 70 katsojaa

Karhu HT Pori: 67 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjaa katsoi ennen erinäisesti käsitettäviä loppusarjoja, jatkosarjoja tai välisarjoja tässä vaiheessa 70 672 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 260 katsojaa.

Verraten huonolta katsojaluvut tuntuivat huolimatta toki tuolloin vielä jonkin verran tai vähemmän lyhyemmästä määrästä ottelukierroksia pelaamisesta ja siitä huolimatta ja tälle kyseiselle vuodelle oli siis enemmän tuota kaikkea ajatellen edeltävään vuoteen nähden.

Noususarjaan pääsivät tuossa vaiheessa Kajaanin Hokki, Nokian Pyry, Kiekko-Espoo, Porvoon Hunters, FPS Forssa, HCIK Kaarinasta, Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylästä ja JHT Kalajoelta.

Edeltävän vuoden säännöillä D-Kiekko ja JHT olisivat joutuneet Putoamissarjaan vailla toivoakaan pääsystä Noususarjaan silloisin oletuksin kun noilla pisteillä ja vanhoilla säännöillä voimassa ollessaan se etu olisi mennyt HCIK:lle Kaarinaan. Draamaa riitti JHT:n Kalajoelta pelastuttua töin tuskin varmasti Noususarjaan pisteen erolla Jyväskylän Liikunnan Riemuun nähden!

Laser HT nyt yksin Oulusta pelasi myös hyvin eikä ollut etäällä Noususarjan rajasta, mutta jäi Putoamissarjaan tavoitteena jopa sen voitto mikäli vain mahdollista Alkusarjan sujuttua vastoin odotuksia hyvin.

Monilla joukkueilla ja jopa välillä kovilla ennakkosuosikeillakin kyyti oli kylmää Putoamissarjan kutsuessa ja Alkusarjan huonoin oli MuIK Hockey. Sääntörikkomusten vuoksi siltä vähennettiin neljä pistettä sen kummemmin sen vaikuttamatta enempää onnettomaan pelivuoteen siinä vaiheessa.

Jääkiekon Suomi-sarjan Noususarjassa yleisömäärät menivät sitten seuraavasti melkein jokaisen siinä mukana olevan joukkueen mennessä siis jo automaattisesti Suomi-sarjan nk. Tynkä-Playoff-kaudelle huonointa huomioimatta ja kun muisti, että Noususarjassa pelattiin vähemmän ottelukierroksia nyt käänteisesti edeltävään vuoteen nähden silloisesti kuin Putoamissarjassa:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Noususarja Yleisömäärät

Kajaanin Hokki: 558 katsojaa

Kiekko-Espoo/K-Espoo: 491 katsojaa

Nokian Pyry: 363 katsojaa

FPS Forssa: 417 katsojaa

Porvoon Hunters: 190 katsojaa

JHT Kalajoki: 224 katsojaa

HCIK Kaarina: 131 katsojaa

Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä: 86 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjan Noususarjaa katsoi ennen lopullista yhteenvetoa runkosarjasta tässä vaiheessa 8979 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 321 katsojaa.

Noususarjan päätteeksi muut menivät nk. Tynkä-Playoff-kaudelle edelleen pelattuna pois lukien tietenkin Diskos-Kiekko/D-Kiekko sen joutuessa itse pelaamaan yksittäisen Puolivälierän tai myös 'Neljännesvälierän' silloisen nk. Villi Kortti-ottelun nimen muodossa pelattuna erikoiseen tapaan ja tästä ei Jyväskylässä pidetty.

Lähimmäksi D-Kiekon kohtaloa oli päästä HCIK Kaarinasta, mutta sekin petrasi Noususarjan loppua kohti takuupaikkaan kiinni riittävästi.

Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamissarjassa yleisömäärät menivät sitten seuraavasti tuttujen inttämisten jälkeen siis siitä huolimatta enää vain parhaan siinä olevan joukkueen päästessä vielä mukaan Suomi-sarjan nk. Tynkä-Playoff-kaudelle.

Edellyttäen tietenkin voittoa yksittäisotteluna pelattavasta Puolivälierästä tai myös 'Neljännesvälierästä' eli nk. Villi Kortti-ottelusta, neljä joukkuetta jäi varmasti säilyen sarjaan silloiseksi ensi vuodeksi nk. Kesälomalle huolimatta etenkin toisen sijan joukkueen vastaväitteistä ja loput neljä joukkuetta putosivat Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamiskarsintaan varsinaisesti huolimatta etenkin kuutostilan joukkueen vastaväitteistä:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Putoamissarja Yleisömäärät

Kotkan Titaanit: 332 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 330 katsojaa

Järvenpään Haukat: 261 katsojaa

Raahe-Kiekko: 246 katsojaa

MuIK Hockey: 211 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu: 107 katsojaa

Oulun Laser HT/Oulun LHT/LHT Oulu/OLHT Oulu: 91 katsojaa

HC Giants/Giants HC Hollola: 85 katsojaa

Karhu HT Pori: 81 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamissarjan päätteeksi Jyväskylän Liikunnan Riemu pääsi kuin pääsikin Suomi-sarjan nk. Tynkä-Playoff-kauden pariin sitä ainakin yrittämään yksittäisotteluna pelattavaan Puolivälierään tai myös 'Neljännesvälierään' nimityksen ollessa myös nk. Villi Kortti-ottelu tai myös Karsintaottelu Välieriin kun täpärästi paikasta nk. Rannalle jäi Oulun Laser HT jääden täten hirvittävistä vastaväitteistä huolimatta nk. Kesälomalle ja muut vastaavat kesälomajoukkueet olivat nk. Kiekot eli Raahelle ja Seinäjoelle ja näitä täydentämään tuli vielä Porin Karhu HT.

Liikunnan Riemu siis pystyi pitämään väitetasonsa yllä jatkopaikasta myös tähän ikävämpään sarjaan ja samoin teki myös niin täpärästi rannalle jääden Laser HT. Moni muu joukkue oli pettymys väitteistä huolimatta ja draamaa riitti jälleen kun Putoamiskarsintaan tai nk. Kesälomalle lähdön kanssa samalla kertaa olivat tasoissa S-Kiekko, Porin Karhu HT ja Järvenpään Haukat.

Näistä huonoimpana piste-erottelujen ja maalierottelujen päätteeksi Haukat lähtivät jälleen Putoamiskarsinnan pariin seinäjokelaisten ja porilaisten jäädessä sarjaan ensi vuodeksi!

Järvenpään Haukat, Kotkan Titaanit ehkä perin järkyttävästikin toki hyvin huonon Alkusarjan muistaen ja mustaten heidän vuotensa osin joka tapauksessa, HC Giants/Giants HC Hollolasta ja MuIK Hockey lähtivät Suomi-sarjan Putoamiskarsinnan pariin.

MuIK Hockey kärsi edelleen ainakin neljän pisteen menetystä Alkusarjasta tähän Putoamissarjaan sääntörikkeistä johtuen ja välillä tuntui siltä kuin pistemenetys olisi jo tuplaantunut laajemmassa sarjassa, mutta pisteselvitysten ja muiden selvittelyjen kuten vannotusten jälkeen MuIK Hockeyn ei havaittu syyllistyneen uusiin sääntörikkomuksiin.

Ei sillä, että pisteet puhtaasti saadenkin takaisin kausi olisi heille yhtään sen parempi ollut huonoudessaan silloin.

Jääkiekon Suomi-sarjan Putoamissarjaa katsoi ennen lopullista yhteenvetoa runkosarjasta tässä vaiheessa 6973 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 194 katsojaa.

Jääkiekon Suomi-sarjan lopulliset yleisömäärät kaikki vaiheet sisältäen runkosarjaan olivat seuraavat:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Runkosarja Yleisömäärät

Kajaanin Hokki: 581 katsojaa

Kiekko-Espoo/K-Espoo: 496 katsojaa

FPS Forssa: 403 katsojaa

Nokian Pyry: 356 katsojaa

S-Kiekko Seinäjoki: 344 katsojaa

Kotkan Titaanit: 344 katsojaa

Raahe-Kiekko: 301 katsojaa

Järvenpään Haukat: 263 katsojaa

JHT Kalajoki: 218 katsojaa

MuIK Hockey: 214 katsojaa

Porvoon Hunters: 203 katsojaa

Jyväskylän Liikunnan Riemu: 174 katsojaa

Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä: 123 katsojaa

Oulun Laser HT/Oulun LHT/LHT Oulu/OLHT Oulu: 113 katsojaa

HCIK Kaarina: 99 katsojaa

HC Giants/Giants HC Hollola: 73 katsojaa

Karhu HT Pori: 70 katsojaa

Jääkiekon Suomi-sarjaa katsoi lopullisesti ennen jatko-otteluja yhteensä 86 624 katsojaa ja keskimäärin yksittäistä ottelua kohti 258 katsojaa.

Jääkiekon Suomi-sarja jatkoi edelleen suppean nk. Playoff-kauden mallia minkä erikoisuudet on selostettu jo edellisen vuoden vastaavan käsittelyn kohdalla. Finaaleja ei edelleenkään pelattu, mutta erinäisten selkeyden vuoksi tässä viestissä edellisen vastaavan vuoden viestin tapaan sellaiset on merkitty omaan itseensä kuin ollen vaikkapa Finaaleja tai Välieriä jo suoraan valmiiksi.

Tämän enempää nyt tästä erikoisuudesta kertomatta kun tätä huomioidessa voisi tietyin ehdoin sanoa myös Puolivälierien tästä sarjasta edelleen olleen tuolloin hetken aikaa historian lehdille ja mikä ikävä kyllä toistui tuttuun tapaan myös seuraavillekin vuosille, mutta erikoisesti sen myös yhtä lailla palatessa yksittäisesti mukaan niin tässä olisi nyt selvästi suppeamman nk. Playoff-kauden yleisömäärät:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Playoff-kauden Erikoisottelun+Playoff-kauden+Finaalien Yleisömäärät

16 450 katsojaa jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Puolivälierä: Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä 886 katsojaa ainoalta ottelulta sen voittaessa maalein 4-2 Jyväskylän Liikunnan Riemun jättäen kyseisen joukkueen nk. Kesälomalle ja edeten itse Välieriin

Välierät: Nokian Pyry 2040 katsojaa mistä keskimäärin 680 katsojaa ottelua kohti, Kajaanin Hokki 1449 katsojaa mistä keskimäärin 725 katsojaa ottelua kohti, FPS Forssa 1207 katsojaa mistä keskimäärin 604 katsojaa ottelua kohti, Kiekko-Espoo/K-Espoo 931 katsojaa mistä keskimäärin 466 katsojaa ottelua kohti, Diskos-Kiekko/D-Kiekko Jyväskylä 881 katsojaa mistä keskimäärin 441 katsojaa ottelua kohti ja mikäli huvikseen tuon ainoan Puolivälierän laskisi D-Kiekolle päälle niin se olisi jo 1767 katsojaa sellaisenaan ja keskimäärin 589 katsojaa ottelua kohti, Porvoon Hunters 738 katsojaa mistä keskimäärin 246 katsojaa ottelua kohti, JHT Kalajoki 670 katsojaa mistä keskimäärin 335 katsojaa ottelua kohti ja HCIK Kaarina 191 katsojaa ainoalta ottelulta

Playoff-kautta seurattiin suppeassa muodossa kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 8993 katsojaa mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 500 katsojan edestä. Välieriin näistä irtosikin 8107 katsojaa ja mistä keskimäärin yksin ajateltuna ottelua kohti 477 katsojan verran. Lisäksi Finaalit keräsivät omat katsojamääränsä seuraavasti tähän alle tulevina:

Finaalit: Kajaanin Hokki 3080 katsojaa mistä keskimäärin 1027 katsojaa ottelua kohti, FPS Forssa 2012 katsojaa mistä keskimäärin 1006 katsojaa ottelua kohti, Kiekko-Espoo/K-Espoo 1258 katsojaa mistä keskimäärin 629 katsojaa ottelua kohti ja Porvoon Hunters 1107 katsojaa mistä keskimäärin 554 katsojaa ottelua kohti

Finaaleja seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna muodostaen 7457 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 829 katsojan edestä.

Playoff-kautta lyhennettynä edelleen edellisen vuoden tapaan, mutta enemmänkin sitä edellisiin vuosiin nähden yhtä edelleen erikoisena ja Finaaleja yhdessä kaikkiaan seurasi keskimäärin ottelua kohti 609 katsojaa ottelusta riippumatta.

Vaihtoehtoisesti Finaaleja ei ollut olemassa ja tuo kaikki meni yhdelle Neljännesvälierälle, Puolivälierille ja Välierille erikoisuudessaan.

Myös yhtä vaihtoehtoisesti mikäli tuota ainoaa Puolivälierää tai tavallaan myös Neljännesvälierää ei halunnut syystä tai toisesta laskea mukaan nk. Playoff-kauteen niin siinä tapauksessa keskimääräinen katsojaluku parantuisi jo 633 katsojaan asti ottelusta riippumatta.

Suomi-sarjan joukkueilla tilanne meni yleisömäärien kannalta seuraavasti Suomi-sarjan Nousukarsintaan missä mukana oli Mestiksen joukkueita ja kun se Mestis-joukkueille oli oikeastaan myös Putoamiskarsinta:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Nousukarsinnan Yleisömäärät (Tässä mukana Jääkiekon Mestiksen joukkueita ja Putoamiskarsinta vain heille tarpeen tullen.)

Yleisömäärät Joukkueittain: Kajaanin Hokki 1727 katsojaa mistä keskimäärin 864 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta, KooVee 1134 katsojaa mistä keskimäärin 567 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta, Heinolan Peliitat 1019 katsojaa mistä keskimäärin 510 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Mestiksen puolta ja Porvoon Hunters 946 katsojaa mistä keskimäärin 473 katsojaa ottelua kohti ajatellen vain Suomi-sarjan puolta

Yleisömäärät Yhteensä: 4826 katsojaa mistä keskimäärin 603 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Kajaanin Hokkille 1727 katsojaa ja 864 katsojaa ottelua kohti ajatellen ja Porvoon Huntersille 946 katsojaa ja 473 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 2673 katsojaa ja keskimäärin 668 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon Mestiksen puolelle jää 2153 katsojaa mistä keskimäärin 538 katsojaa ottelua kohti

Putoamiskarsinnat olivat edelleen vähän suppeampia tuttuun tapaan kuitenkin pidettynä vaikkakin muutosten nimissä.

Tavallaan suppeampana kuin kolmena-neljänä, mutta enintään silloisena viitenä edeltävänä vuotena oli ollut.

Ensimmäisessä vaiheessa pelattiin edelleen yksinkertaisesti suppeat ottelusarjat joiden päätteeksi niiden häviäjät menivät vielä toiseen ja nyt pysyneiden supistusten myötä viimeiseen vaiheeseen kohtaamaan Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita.

Supistuksista kertoi myös se tosiseikka, että Jääkiekon 2. Divisioonan puolelta sai osallistua vähemmän joukkueita ja siihen päälle ei ollut silloiseen edeltävään vuoteen nähden lohkoja eli oli vain yksi ainoa tai tavallaan enintään pelkkä yhden 'lohkon' karsintasarja neljällä joukkueella yhteensä.

Tässäpä vielä katsojaluvut niistä huomioilla sitten toisen kierroksen ja päätöskierroksen kohdalla lisähuomioin ja kaiken päätteeksi:

Jääkiekon Suomi-sarja 2019 Putoamiskarsinnan Yleisömäärät

4993 katsojaa enintään ja mistä 3624 katsojaa Jääkiekon Suomi-sarjaan ja 1369 katsojaa Jääkiekon 2. Divisioonaan jaettuina seuraaviin vaiheisiin yhtä seuraaville joukkueille:

Ensimmäinen Kierros/1. Kierros/Ensimmäinen Vaihe/1. Vaihe: Kotkan Titaanit 712 katsojaa mistä keskimäärin 356 katsojaa ottelua kohti, MuIK Hockey 603 katsojaa mistä keskimäärin 302 katsojaa ottelua kohti, Järvenpään Haukat 590 katsojaa mistä keskimäärin 295 katsojaa ottelua kohti ja HC Giants/Giants HC Hollola 119 katsojaa ainoalta ottelulta

Yhdeltä kierrokselta ja kuin yksin muodostaen viimeiset ottelut täysin vain Jääkiekon Suomi-sarjan joukkueista katsoen keräsivät yhteensä 2024 katsojaa mistä yksin ensimmäiselle kierrokselle 2024 katsojaa ja keskimäärin 289 katsojaa ottelua kohti.

Toinen Kierros/2. Kierros/Päätöskierros/Putoamiskierros/Nousukierros/Toinen Vaihe/2. Vaihe/Päätösvaihe/Putoamisvaihe/Nousuvaihe: (Tässä mukana Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueita ja Nousukierros tai Nousuvaihe vain heille tarpeen tullen.)

Katsojia kierroksen tai vaiheen otteluille: 2969 katsojaa mistä keskimäärin 495 katsojaa ottelua kohti ja mistä yksin Kotkan Titaaneille 864 katsojaa ja 432 katsojaa ottelua kohti ja MuIK Hockeylle 736 katsojaa ja 368 katsojaa ottelua kohti ajatellen Jääkiekon Suomi-sarjan puolta pelkästään sen muodostaessa 1600 katsojaa ja keskimäärin 400 katsojaa ottelua kohti siinä missä Jääkiekon 2. Divisioonan puolelle jää 1369 katsojaa mistä keskimäärin 685 katsojaa ottelua kohti ja mistä näistä ainoalta ottelulta Karjalan Kiekkokoplalle/KaKo:lle/KarKo:lle/KarkKo:lle/KK:lle Karjalaan tämän seuran ollessa tietysti enemmän ihan koko Pohjois-Karjalan alueelle suuntautunut, mutta silti enimmäkseen joensuulaistaustainen seura entiseltä nimeltään tunnettuna Joensuun Kiekkokopla niin sille irtosi 951 katsojaa ja vielä lisäksi ainoalta ottelulta Lapuan Virkiälle/Virkiä Jääkiekolle/Virkiä HC:lle/HC Virkiälle irtosi sitten 418 katsojaa

Putoamiskarsintaa seurattiin kokonaisesti yksin ajateltuna enintään muodostaen 4993 katsojaa mistä keskimäärin ottelua kohti niitä seurattiin 384 katsojan edestä. Eriytettynä Jääkiekon Suomi-sarjaan pelkästään sitä olisi seurannut 3624 katsojaa ja keskimäärin 329 katsojan edestä niitä olisi seurattu.

Koko Suomi-sarjaan yleisöä olisi ollut unohtaen Jääkiekon Mestiksen joukkueet ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet laskusta 109 371 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 289 katsojaa ja Jääkiekon Mestiksen joukkueet ja Jääkiekon 2. Divisioonan joukkueet ottaen laskuun sitten kaiken jälkeen olisi ollut ajatuksella yleisöä 112 893 katsojaa ja keskimäärin mitä tahansa yksittäistä ottelua kohti oli odotettavissa 294 katsojaa.

Kaiken jälkeen aivan kaikkea ei ollut vielä sanottu:

LeKi Lempäälästä Mestiksestä siitä puhuen ei saanut lisenssiehtojaan sarjaan läpi vaikka periaatteessa rahat sillä olisi ollutkin jatkaa Mestiksessä tietenkin sellaisenaan. Se tarkoitti sen pudottamista sitten Jääkiekon Suomi-sarjaan tai alemmas ja kun vain rahat löytyivät ja muut lisenssiehdot täyttyivät kuten piti niin Kajaanin Hokki sai nousta sitten häviöistään huolimatta seuraavaksi vuodeksi ja juuri sopivasti ajalle ennen nk. Korona-aikaa Jääkiekon Mestikseen taas!

Porvoon Hunters jäi rannalle vaikka mikäli Hokki Kajaanista olisi kieltäytynyt tai empinyt liikaa lisenssiehtojen täyttymisestä huolimattakin tavallaan niin Hunters itse olisi myös ollut sitten vuorossa nousun suhteen. Hunters tosin hävisi usein ihan yhtä rumin lukemin kuin miten Hokki teki vastaavasti juurikin noissa karsinnoissa niistä puhuen. LeKi:lle tilanne oli kuumottavan ikävä kun kuitenkin selvästi oltiin säilytty ja mukan Mestiksen omalla nk. Playoff-kaudellakin.

Suomi-sarja vastaavasti uhkasi jäädä tyhjäksi yhden paikkansa osalta joten mukaan Kotkan Titaanien kanssa sai säilyä täpärästi myös jälleen MuIK Hockey. Karjalan Kopla ja Lapuan Virkiä jäivät äärimmäisen lähelle noususta Suomi-sarjaan.

Ikävästi nk. Korona-aika oli ovella vaikka sitä ei tietenkään voinut tietää ja varsinkin siitä tulisi murheellisesti olemaan tärkeä osa Karjalan Koplan loppumisessa ainakin tavallaan jo töin tuskin vuottakaan koko tuon ajan alkamisen jälkeen. Virkiäkin tuli kärsimään pienenä seurana asiasta vaikka molemmat koittivat vedota Suomi-sarjan jatkamiseen niin laajana sarjana kuin se olisi ollutkin.

Vaikka sitten keskinäisellä karsintaottelulla vielä yhdestä paikasta Suomi-sarjaan jos ei muuta, mutta tähän ei myönnytty.

Korona-ajan ensimmäisen vuoden tilanteista juttua tulee seuraavaan viestiin sitten ihmeittä huomenna!