HCIK-Haukat 5-4 (3-1, 2-1, 0-2)
Melko erikoinen peli Kaarinassa, johon lähdin uteliaana tsekkaamaan, millainen oli hyvin kauden aloittanut Haukat. Eka erä oli kotijoukkueelta oikein erinomaista peliä ja kolme maalia syntyi ketterästi, mutta Haukat teki kavennuksen psykologisesti pahalla momentumilla 4 sekuntia ennen loppua.
Toisen erän alussa vieraiden kiri jatkui, kun Sieppi heitti siniseltä ilmeisesti maskin avustamana kavennuksen. Sitten alkoivat oudommat tapahtumat ja tuomaroinnin tulkinnanvaraisuudet. Ensinnäkin 4-2-maalissa kuulin vain, miten Haukka-maalin tolppa kilahti, ja jonkinmoisen sekavan maalinedustan temmellyshetken jälkeen tuomari oli nähnyt kiekon maalissakin käyneen. Jotkut Haukka-pelaajista olivat voimakkaita v-sanoja ladellen eri mieltä. Yhtä omituinen oli 5-2-maali, jossa kiekko sutaistiin maalille lähes nollakulmasta ja jotenkin se poukkoili juuri ja juuri sisään. Tuon jälkeen vieraiden maalille vaihdettiin tunnetun persupoliitikon sukunimikaima, joka tuskin kuitenkaan hikoilemaan joutui, koska...
... kolmannen erän Inkkarit oikeastaan viettikin jäähyboksissa. Rohkean tulkinnan tuomari esitti tilanteessa, joka oli minusta aika tavanomainen maalinedustakahina ja pikku sylipaini. Siinä kyllä kaarinalaiset suojasivat maalivahtiaan hieman tavallista aggressiivisemmin, ja tuomio ei ollutkaan se tavanomainen molemmista yksi tappelija pihalle, vaan vain kaksi kaarinalaista jäähyaitioon, jossa valmiiksi istui jo yksi punapaita! Tämän jälkeen Haukat saikin pitkän ylivoimansa aikana aikaiseksi kaksi kavennusmaalia, mutta kiri katkesi sitten omaan jäähyyn 58 minuutin kohdalla.
Haukoista eniten silmään otti lennokas Lenni Kämäräinen, mutta muuten joukkue ei aivan hirveästi säväyttänyt. Saattoi myös olla, että Inkkarit oli nyt poikkeuksellisen sisuuntunut hävittyään edellisen kotipelinsä Virkiälle.