Tämä Päkän soolo uppoaa kyllä itselleni paremmin kuin mikään Gasellien levy, vaikka Gaselleilla hyviä biisejä onkin.
On kyllä häpeilemätön tuulahdus 2000-2010 välin räppisoundia biiteissä ja Päkän riimittely on suoraan tuolta ajalta myös. Ja eipä tuota ihmetellä pidä kun kasvanut tuon aikakauden räppiin. Silti tuntui ajoittain kuin kuuntelisi jotain jonivelimäistä tuotantoa ja vaikkei riimit ole teknistä brassailua Skandaalin tapaan, on tuo rehellinen riimittely tuon suuntaista. En tiedä miten mieleni ohjautui myös vähän Rudin suuntaan. Ehkä tuo ajoittainen raaka soundi ja ilmaisu on syynä. No, ei ole hullumpi asia jos räppäri herättää referenssejä ja on kuitenkin täysin oma itsensä.
Gasellit puhui aikanaan 2015 Kaarlen ohjelmassa Ylellä että ovat tuota jokamiehen räppiä ja tuo kyllä korostuu tässä Päkän soolossa. En olisi uskonut että juuri Päkä saisi soolona ihmeitä aikaan, mutta vuoden kovin yllättäjä tämä tulee taatusti olemaan.
Levyn lopetukselle spiikkeineen littipeukku ylös.