ENRP:tä ei tarvitsisi edes kutsua räppäriksi, vaikka hän onkin Lukas Leonin ”real OG”. Elämänkoululainen, joka on ikävä kyllä myös yrittänyt räpätä.
Sonnin Taacca tsekattuna aamupalan syömisen ja safkan vääntämisen yhteydessä. Piti joutopäivänä siivota myös, mutta vieraana ollut Gasellit vei mukanaan tuossa kohtaa. Kevyesti Taacan parhaiden jaksojen joukkoon.
.
.
.
Muutoin jakso oli ihan puhdasta kultaa ja jätti hyvän fiiliksen. Upeaa veljellistä vittuilua Gaselleilla, jäätäviä vatsatautitarinoita, sulkapalloläppää ja käytiinhän sitä levyäkin läpi. Hauskoja jätkiä kyllä.
Viikon valitut 2/3 Jkl-edustus, eli kuten pitääkin.
Isännät olivat kunnolla sivuosassa ja repeilivät lähinnä jutuille.
Ihan kultaa koko jakso ja Taacan historian kovin jakso. MoonTv Word!, Funkiestin 5v, Rudin 2001 haastattelu, hei, Tarbash Luoti pitää tietää.
"Teil on hei toi dudes läppä niin voisko sitä käyttää?"
-Jarno Laasala, Duudson
Nyt sitten nähtiin miksi Brädi kuuluu Taaccaan. Kauhanen oli ihan hukassa kun noin kova legenda oli sohvalla ja vastaavasti Härkönen bondasi koko ajan vieraan kanssa ja homma oli tyylikästä. Voin vain kuvitella jos Brädin tilalla olisi ollut joku nollatason kainalopieruilija tai feministi naisoletettu.
Eminem-läppä oli ihan klassikko ja kyllähän TL on ihan jäätävä bränditietäjä ja tehnyt läksynsä helvetin hyvin. En ihmettele että saanut noin paljon aikaan ja en ihmettele että juntit suomiräppärit faneineen eivät nimeä tiedä. Asko Kallonen fubut päällä, ei saatana.
Ja lopuksi Taacan isännille lahjakassi. Toisilla vain on tyylitajua ja pelisilmää.
Viikon valituissa kusee kyllä poikkeuksetta muijaräppärit. Nytkin oli leijaa flexailua kunnes Särre tuli pyyhkimään lattioita. Oli kuin eri biiseihin tehty miksaus.
Edit. Oli muuten kylmää kyytiä tämä jakso yeboyaheille. Jokainen tämän maan tummaihoinen voi käydä kokeilemassa onneaan Tumpin tietämyksen kanssa. Oli nimittäin aikamoiset kulttuurilöylyt ja veikkaanpa ettei ihan vahingossa. Toki vieras nyt tietää jo luonnostaan liki kaiken, muttei ole kusipää pätemällä.
Nyt on varmaan ensimmäinen kerta, kun voi sanoa Elastisen olleen jollain possebiisillä selvästi heikoin. Ei sillä että Ela olisi ollut jotenkin erityisen heikko, mutta Ibe veti hyvin ja Blacflaco lunasti nyt kunnon näyttöpaikassa. Ei tuota Blacflacoa ole turhaan hehkutettu ja jos 17-vuotiaana pystyy erottumaan positiivisesti kahden noin kovan nimen vierellä, niin on hänessä pakko olla jotain erityistä.
Nyt on varmaan ensimmäinen kerta, kun voi sanoa Elastisen olleen jollain possebiisillä selvästi heikoin. Ei sillä että Ela olisi ollut jotenkin erityisen heikko, mutta Ibe veti hyvin ja Blacflaco lunasti nyt kunnon näyttöpaikassa. Ei tuota Blacflacoa ole turhaan hehkutettu ja jos 17-vuotiaana pystyy erottumaan positiivisesti kahden noin kovan nimen vierellä, niin on hänessä pakko olla jotain erityistä.
Melon uusin tuli joku aika sitten pyöräytettyä lenkillä läpi ja ainoastaan levyn päätöskappale Pitäkää kii päätyi omalle soittolistalleni. Pitää antaa vielä joskus myöhemmin uusi mahdollisuus tuolle albumille, mutta vaikka siinä oli ihan hyviä biittejä, niin kokonaisuus jäi vähän vaisuksi. Itseäni häiritsee se, että Ibe ja Melo monesti niputetaan samaan kategoriaan, vaikka ensimmäinen on näistä etenkin lyyrikkona ihan eri tasolla.Melon uuden levyn hehkutusta taas en ymmärrä. VMP!
Samat fiilikset. Aloin kuunnella ibeä, ja sen jälkeen tutustuin MELO:n tuotantoon, koska kaikki nimenomaan puhuu aina ibestä sekä Melosta ikään kuin jostain symbioosista. Pettymys (tai ainakin yllätys) oli iso kun Melon tuotanto ihan erilaista ja paljon vähemmän puhuttelevaa kuin iben.Melon uusin tuli joku aika sitten pyöräytettyä lenkillä läpi ja ainoastaan levyn päätöskappale Pitäkää kii päätyi omalle soittolistalleni. Pitää antaa vielä joskus myöhemmin uusi mahdollisuus tuolle albumille, mutta vaikka siinä oli ihan hyviä biittejä, niin kokonaisuus jäi vähän vaisuksi. Itseäni häiritsee se, että Ibe ja Melo monesti niputetaan samaan kategoriaan, vaikka ensimmäinen on näistä etenkin lyyrikkona ihan eri tasolla.