ranger kirjoitti:
Kirjoitin: "Se (=Ruotsi) on jo pitkään ollut pudotuspelivaiheessa ennakkoon moninkertaisesti Venäjää vaarallisempi vastus."
Ranger
Edelleen se on kuitenkin suurelta osin sinun mielipide, että Ruotsi olisi pudotuspelivaiheessa moninkertaisesti pahempi vastustaja. Minä puolestani, kuten ilmeisesti aika moni muukin, ottaisi puolestaan Ruotsin Venäjää mielummin puolivälierä-vastustajaksi. Kyse ei ole niinkään pitkällä historiallisella perspektiivillä (tilastoila tai kuten mainitsit, kehityksellä) siitä kuinka keskinäiset matsit ovat menneet viimeisen 10 vuoden aikana, vaan ihan siitä, että itse näen Venäjän potentiaalin Ruotsia kovempana näissä kisoissa. Lisäksi Venäjä on (ehkäpä poikkeuksellisesti) esittänyt tässä turnauksessa jo nyt orastavaa joukkuepelaamista.
Ruotsi sen sijaan vastustajana on kääntämätön kortti. On totta että viime vuosina on tullut pari kirvelevää tappiota, mutta taas toisaalta itse näen asian niin päin, että Ruotsin kanssa voi käydä AINA miten tahansa. Käytettävissä oleva materiaali, niiden tasoero paperilla jne. eivät vaikuta Ruotsin ja Suomen välisissä kamppailuissa niin paljon kuin kenties jotain muita maita vastaan. Vaikka kaikki matsit ovat tärkeitä, niin kyllähän näissä keskinäisissä kamppailuissa on kuitenkin aina jotain ekstraa, puolin ja toisin.
Silloin kun Suomi pelaa materiaalinsa puolesta lievänä altavastaajana muita kovia maita vastaan, niin minun toivevastustaja on tällöin aina Ruotsi! Ja itse näen tämä 'sukupolvenvaihdos'-joukkueemme jonkin verran altavastaajana. Sen näki myös siitä, kuinka Kanada-ottelun alussa osalla pelaajista ns. käsi tärisi'. Kiekkoa ei uskallettu pelata loppuun asti, avaukset olivat huolimattomia, tuli turhia jäähyjä ja omalla puolustusalueella tiputettiin liian lähelle omaa maalia jne. Pelin edetessähän tilanne kyllä korjaantui. Tämä on sitä hintaa, mitä joudutaan maksamaan uuden sukupolven kasvattamisessa.
Tähän sukupolvenvaihdokseen liittyy myös osaltaan kysymys siitä, miksi Tuomo Ruutu pelaa hiukan keskenkuntoisenakin joukkueessa, kun sitä on täällä ihmetelty (ei liity Rangeriin enää). Erkka ilmiselvästi kokee, että on hyvin tärkeää, että tulevaisuuden yksi tärkeimmistä maajoukkueen vastuunkantajista ja tukipilareista saa kokemusta näistäkin kekkereistä. Muistaakseni ovat ensimmäiset MM-kisat Tuomolle? Olisihan se ollut hienoa, että kunnossa ollessaan Tuomo olisi voinut jo näissä kisoissa kantaa paljon suurempaa vastuuta, mutta parempi näinkin kuin ilman. Tulevaisuutta ajatellen tämä kokemus kasvaa korkoa. Ymmärrän kyllä kritiikin, että MM-kisat eivät ole harjoittelupaikka, mutta mielestäni tälle säännölle on juuri T. Ruutun (ja samantasoisten 'prospektien', kuten J.Pitkänen, M.Koivu) mentävä aukko.