Suomi-kuva – maabrändimme eilen, tänään ja huomenna

[I am not Jesus]

Ei mitään olympiakisoja tänne, kiitos. Norjalaisilla olisi rahaa, kuin rosvopäälliköllä, mutta hekin jättäyityivät taannoin talvikisojen hakuprosessista pois olympiakomitean järjettömien vaatimusten vuoksi. Jos Suomella olisi Norjan tapaan kassa kunnossa, niin asiasta voitaisiin ehkä keskustella, mutta melkoiset banaanivaltiovibat tulisi, jos Suomi päättäisi kisoja hakea tässä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Ihmettelen miten rikkaat arabimaat eivät ole vielä saaneet kisoja itselleen. Kuitenkin prinssit kikkelimiekkailevat jalkapallon ja lentokenttien kanssa, joten luulisi olympialaisten olevan kärjessä prioriteettilistalla. Kättä vaan taskuun, niin eiköhän kisat saada Saudeihin vielä.

Jep pidetään vaikka Saudeissa helmikuussa, että on kelit kohdallaan, kun saudit lahjoo olympiakomitean tyypit.

 

[Euro71]

Jep pidetään vaikka Saudeissa helmikuussa, että on kelit kohdallaan, kun saudit lahjoo olympiakomitean tyypit.

Ne rakentaa sinne aavikolle jättimäisiä hiihtotunneleita, jäähalleja ja kokonaisen kuplakylän, jonka sisuksista löytyy mäkihyppytorni. Että kyllä kelit on varmaan kohdillaan vuoden jokaisena päivänä :) Pyörittävät kylmäkoneita viereisen öljynporauskentän öljyllä :)

 

[Ann Arbor]

Ainakin yleisurheilun MM-kisat voisi kuvitella olevan hyvin mahdollisuuksien rajoissa järjestää. Lajiperinteitä ja osaamista riittää, sekä kaiketi olympiastadion täyttää mittavan remontin jälkeen World Athleticsin vaatimukset kisapuitteille.

Toinen asia on sitten, riittääkö tahtotilaa. Sellainen "kääritään hihat ja ryhdytään hommiin"-asenne kun tuntuu niin harvinainen olevan Suomessa tätä nykyä.

 

[Oles]

Ne rakentaa sinne aavikolle jättimäisiä hiihtotunneleita, jäähalleja ja kokonaisen kuplakylän, jonka sisuksista löytyy mäkihyppytorni. Että kyllä kelit on varmaan kohdillaan vuoden jokaisena päivänä :) Pyörittävät kylmäkoneita viereisen öljynporauskentän öljyllä :)

Luonnollisesti koko roska on jonkun ostoskeskuksen sisällä.

 

[Barnes]

Ainakin yleisurheilun MM-kisat voisi kuvitella olevan hyvin mahdollisuuksien rajoissa järjestää. Lajiperinteitä ja osaamista riittää, sekä kaiketi olympiastadion täyttää mittavan remontin jälkeen World Athleticsin vaatimukset kisapuitteille.

Johan se vastikään remontoitiin überkalliilla. Tuloksena oli nimenomaan yleisurheilun ehdoilla rakennettu kokonaisuus, ja 2030 EM-kisoja sinne haetaankin.

Ei varmasti irtoa pitkään aikaan penniäkään Stadikalle ja hyvä niin. Nykyinen kompleksi riittää yleisurheilun Ruotsi-otteluun vallan mainiosti.

Kannattaa myös muistaa, että maabrändi on yhtä lailla sisäinen asia kuin ulkoinenkin. Miltä se näyttäisi helsinkiläisille, että kouluja menee kiinni, mutta kaupungilta kyllä löytyy rahaa urheilukilpailujen järjestämiseen? Siinä ei Björn Bussikuskia ja Outi Opettajaa ihan hirveästi kiinnosta kapakoiden ja hotellien ennätysmyynti sekä muutaman kadun näkyminen MM-maratonin TV-kuvissa.

 

[Ann Arbor]

@Barnes Vaikka julkiset varat onkin helppoa mieltää yhdeksi isoksi rahakirstuksi, mistä resursseja sitten jaellaan, ei mielestäni asioita kuitenkaan kannata liikaa asettaa toisiaan vastaan. Itse näen Suomi-kuvaan panostamisen ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen. Globalisaatio etenee ja kilpailu kiristyy. Euroopan koillisnurkassa sijaitsevan maamme ei kannata vain jäädä odottamaan, että meidät huomattaisiin, vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä.

Pienehkönä maana emme kykene pelkällä volyymilla kilpailemaan Euroopan suurimpia vastaan, joten resurssien oikein kohdentaminen ja myös laatikon ulkopuolelta ajatteleminen on erityisen tärkeää.

Käsitän yhtä lailla hyvin, etteivät kaikki halua Suomesta nykyistä tunnetumpaa maata. Huomioiden kuitenkin elämämme maailmanajan ja Suomen kohta lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen nollakasvun ajan, emme mielestäni voi jäädä millään elämänalalla vain pyörittelemään peukaloitamme.

 

[mekabyte]

Ainakin yleisurheilun MM-kisat voisi kuvitella olevan hyvin mahdollisuuksien rajoissa järjestää. Lajiperinteitä ja osaamista riittää, sekä kaiketi olympiastadion täyttää mittavan remontin jälkeen World Athleticsin vaatimukset kisapuitteille.

Toinen asia on sitten, riittääkö tahtotilaa. Sellainen "kääritään hihat ja ryhdytään hommiin"-asenne kun tuntuu niin harvinainen olevan Suomessa tätä nykyä.

Vastahan ne oli 2005. Mä muistan päällimäisenä sen, että vettä tuli ihan koomisissa mitoissa. Ruotsalaiset pääsi vittuilemaan tuelta, vaikka eihän sitä säälle mitään voi.

 

[Erkka Lapanen]

Luonnollisesti koko roska on jonkun ostoskeskuksen sisällä.

Kätevää. Voi hypätä Lidlistä Saleen.

 

[powerplaymaker]

@Barnes Vaikka julkiset varat onkin helppoa mieltää yhdeksi isoksi rahakirstuksi, mistä resursseja sitten jaellaan, ei mielestäni asioita kuitenkaan kannata liikaa asettaa toisiaan vastaan. Itse näen Suomi-kuvaan panostamisen ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen. Globalisaatio etenee ja kilpailu kiristyy. Euroopan koillisnurkassa sijaitsevan maamme ei kannata vain jäädä odottamaan, että meidät huomattaisiin, vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä.

Pienehkönä maana emme kykene pelkällä volyymilla kilpailemaan Euroopan suurimpia vastaan, joten resurssien oikein kohdentaminen ja myös laatikon ulkopuolelta ajatteleminen on erityisen tärkeää.

Käsitän yhtä lailla hyvin, etteivät kaikki halua Suomesta nykyistä tunnetumpaa maata. Huomioiden kuitenkin elämämme maailmanajan ja Suomen kohta lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen nollakasvun ajan, emme mielestäni voi jäädä millään elämänalalla vain pyörittelemään peukaloitamme.

Juuri näin.

Ja kun puhutaan kisojen kustannuksista, niin ne on mahdollista järjestää paljon nykyistä halvemmalla. Pariisin olympialaistenkin on laskettu tuovan enemmän rahaa maahan jo pelkästään kisojen aikana, kuin koko kisojen kokonaiskustannus on. Lisäksi KOK rahoittaa touhua aika isosti.

Pariisi on yksi maailman turistirikkaimmista kaupungeista ja olympialaisten aikaan siellä on jopa vähemmän turisteja, kuin yleensä. Samaa ei voi sanoa Suomesta tai Helsingistä. Tänne turistimäärä olisi valtava loikkaus kisojen ajaksi, mutta maailman suurimman Suomi-kuva -näyttämön jälkeenkin tursitien määrä saataisiin pysymään korkeampana ja melko pitkään. Tältä osin siis kyse olisi juurikin investoinnista tulevaan.

Ja jos voidaan katsoa, että investoitu raha tulee valtiolle takaisin, niin hyvä investointihan se on. Tässä näkisin vielä mahdollisuuden saada rahan "korkojen kera", koska jokainen kisapäivä on niin hyvää globaalia markkinointia Suomelle, ettei vastaavaa saa minkäänlaisella rahalla. Ja sen seurauksena turismin määrä voisi kasvaa pysyvästi.

 

[Ann Arbor]

Vastahan ne oli 2005. Mä muistan päällimäisenä sen, että vettä tuli ihan koomisissa mitoissa. Ruotsalaiset pääsi vittuilemaan tuelta, vaikka eihän sitä säälle mitään voi.

Seuraavana vuonnahan Göteborgissa pidetyissä EM-kisoissa satoi sitten ihan huolella myös. Oli tyyliin miesten tai naisten maraton, missä kadut suorastaan tulvivat.

 

[El Gordo]

Suomessa tulisi mielestäni ymmärtää, ettei kansainvälinen julkisuus ole kuin sade, joka saattaa sataa, tai ei sittenkään, vaan asia, minkä eteen koko kansakunnan on syytä kamppailla. "Finland" ei merkitse globaalisti missään määrin pahaa, mutta se on edelleen valitettavan tuntematon.

No osittain se kyllä on juurikin sellaista mitä ei voi suunnitella. Talvisota teki Suomea tunnetuksi, mutta suomalaiset kamppaili siinä hengissä säilymisen eikä julkisuuden puolesta. Myöhemmin Suomea tunnetuksi ovat tehneet mm. Nokia-puhelimet, koulujen Pisa-tulokset, Sanna Marinin pääministeriys ja status onnellisimpana kansana jonkun kyselytutkimuksen mukaan. Mitään näistä ei kuitenkaan suunniteltu etukäteen juuri maabrändi mielessä.

Yleensäkin on vaikea ennakoida mikä milloinkin tulee nousemaan tunnetuksi tai "viraaliksi". Suomalaiset varsinkin tuppaavat olemaan huonoja tällaisten muotivirtausten haistelussa jos Euroviisumenestyksestä voi jotain päätellä.

Jos kovasti tuputetaan eukonkantokisojamme ja kalsarikännejämme, niin sillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus, eli viraaliksi nouseekin suomalaisten rasittava tuputtaminen, eikä ne ilmiöt mitä koitetaan nostaa esille.

Maabrändien raskaaseen sarjaan (USA, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Japani, Kiina ym.) Suomella ei taas ole mitään mahdollisuuksia päästä mnkään kanelipullan tai salmiakin voimin. Siinä pelissä merkkaa perustavaa laatua olevat asiat, eli väkimäärä, osuus kansainvälisestä kaupasta, maailmanpoliittinen painoarvo ja historiallinen merkittävyys. Ne ovat kaikki Suomessa pieniä ja tulevat sellaisina pysymään.

 

[Cobol]

Maabrändien raskaaseen sarjaan (USA, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Japani, Kiina ym.) Suomella ei taas ole mitään mahdollisuuksia päästä mnkään kanelipullan tai salmiakin voimin. Siinä pelissä merkkaa perustavaa laatua olevat asiat, eli väkimäärä, osuus kansainvälisestä kaupasta, maailmanpoliittinen painoarvo ja historiallinen merkittävyys. Ne ovat kaikki Suomessa pieniä ja tulevat sellaisina pysymään.

Lasken itse Ruotsin maabrändien raskaaseen sarjaan. Väkimäärältään Ruotsi on tuplat Suomesta, mutta monta kertaa edellä. Paljon voidaan siis tehdä itsekin vaikka väkimäärä, osuus kv-kaupasta, poliittinen painoarvo ja historiallinen merkittävyys ei yllä suurten maiden tasolle.

 

[Ann Arbor]

Lasken itse Ruotsin maabrändien raskaaseen sarjaan. Väkimäärältään Ruotsi on tuplat Suomesta, mutta monta kertaa edellä. Paljon voidaan siis tehdä itsekin vaikka väkimäärä, osuus kv-kaupasta, poliittinen painoarvo ja historiallinen merkittävyys ei yllä suurten maiden tasolle.

Ruotsi toden totta on onnistunut kohoamaan ns. kokoaan suuremmaksi maaksi monella elämänalalla, eivätkä Norja ja Tanska kovin kaukana perässä ole myöskään. Kun Ruotsi ja ruotsalaisia tekijöitä on näkyvästi esillä joka puolella, niin oikeastaan väistämättä myös pohjoinen sinikeltaisen maan tunnettuus lisääntyy väistämättä. Tähän päälle vielä se, että nimenomaan maabrändin eteen on ymmärtääkseni Ruotsissa ihan tietoisesti tehty pitkään töitä, niin tulokset puhuvat puolestaan.

En väitä, että meidän olisi välttämättä järkevää alkaa yks yhteen kopioimaan, mitä länsinaapurissa on kyetty tekemään, mutta sikäläistä tekemisen meininkiä haluaisin nähdä myös täällä.

Sikälihän voi Suomelle sanoa olevan tässä hetkessä melkoinen onnenpotku, että olemme globaalistikin Pohjoismaa muiden joukossa, vaikka se junan viimeinen vaunu selkeästi tällä hetkellä olemmekin.

 

[BitterX]

Juuri näin.

Ja kun puhutaan kisojen kustannuksista, niin ne on mahdollista järjestää paljon nykyistä halvemmalla. Pariisin olympialaistenkin on laskettu tuovan enemmän rahaa maahan jo pelkästään kisojen aikana, kuin koko kisojen kokonaiskustannus on. Lisäksi KOK rahoittaa touhua aika isosti.

Pariisi on yksi maailman turistirikkaimmista kaupungeista ja olympialaisten aikaan siellä on jopa vähemmän turisteja, kuin yleensä. Samaa ei voi sanoa Suomesta tai Helsingistä. Tänne turistimäärä olisi valtava loikkaus kisojen ajaksi, mutta maailman suurimman Suomi-kuva -näyttämön jälkeenkin tursitien määrä saataisiin pysymään korkeampana ja melko pitkään. Tältä osin siis kyse olisi juurikin investoinnista tulevaan.

Ja jos voidaan katsoa, että investoitu raha tulee valtiolle takaisin, niin hyvä investointihan se on. Tässä näkisin vielä mahdollisuuden saada rahan "korkojen kera", koska jokainen kisapäivä on niin hyvää globaalia markkinointia Suomelle, ettei vastaavaa saa minkäänlaisella rahalla. Ja sen seurauksena turismin määrä voisi kasvaa pysyvästi.

Valitettavasti KOK rahoittaa juurikin hyvin heikosti kisoja verrattuna takavuosiin. Nykyään KOK:n absoluuttinen potti järjestäjälle on toki hieman suurempi kuin ennen, mutta suhteessa järjettömän suureen kulujen paisumiseen, potti on pienentynyt todella paljon. KOK kerää tulot sponsoreilta ja tv-yhtiöiltä, mutta kulut jäävät pitkälti järjestäjille. KOK käyttää rahat pitkälti kansainvälisten lajiliittojen ja kansallisten olympiakomiteoiden tukemiseen, joista useat ovat lähes tai täysin riippuvaisia olympiatuloista. Kisajärjestäjien toivo taloudelliseen menestykseen on juuri siinä, että kisaturistit tuovat rahaa tarpeeksi kuluttamalla, ja kisojen mainosarvo tuo pidemmällä tähtäimellä lisätuloja.

Jos tuo olympialaisten ajoittain kaavailtu merkittävä pienentäminen ja muutama askel takaisin "juuria" kohtaan tapahtuisi, voisi Suomella joskus olla mahdollisuus juuri kesäkisojen järjestämiseen, mikäli pienempiä areenoita alkaisi valmistumaan vaikkapa juuri nykyisille liigapaikkakunnille. Ilmastonmuutos voi jatkossa ajaa kisoja eteläisestä Euroopasta pohjoisempaan, koska lämpötilat ovat etelämmässä yhä useammin luokkaa sietämättömät heinä-elokuussa. Tänä vuonna on käynyt vain valtava tuuri - useana edellisenä vuonna putkeen lämpötilat vaikkapa Saksassa ja Ranskassa ovat olleet tähän aikaan vuodesta suorastaan tuskaiset. Itsekin olen sieltä suorastaan paennut Suomeen kesää viettämään.

Talvikisoja ei Suomessa pysty järjestämään, koska alppilajit eivät onnistu meillä eikä KOK halua jaettuja kisoja. Lisäksi lumiolosuhteet jopa pohjoismaisiin hiihtolajeihin ovat kysymysmerkki eteläisessä Suomessa, kun katsotaan 20-30 vuotta tästä eteenpäin.

Luonnollisestikaan nykymittakaavalla Suomi ei koskaan voi järjestää kesäkisoja, mutta jos tuo mittakaavan pienentäminen toteutuisi, voisi se olla mahdollista.

KOK:n vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Merkittävä descaling, jolloin potentiaalisia ja asiallisia - perusoikeuksia kunnioittavia - järjestäjiä löytyisi laajalla skaalalla.

2. Kisojen järjestäminen vain muutamassa suuressa länsimaassa / niiden megakaupungeissa tai vaihtoehtoisesti alistua urheilupesulle järjestämällä kisoja tasaisesti Kiinassa tai muissa diktatuureissa. Jopa saksalaiset ovat jo useaan otteeseen tyrmänneet kansanäänestyksissä nykyisten, turvonneiden kesäkisojen järjestämisen - samoin Yhdysvalloissa Bostonin kisaprojekti kaatui kaupunkilaisten vastustukseen.

3. Kesäkisojen järjestäminen aina samassa paikassa (esim. Los Angeles). Myös talvikisat voitaisiin aina järjestää samassa paikassa (esim. Itävallan Innsbruck, Norjan Oslo / Lillehammer tai Kanadan Vancouver / Calgary).

Urheilutaloustieteilijät ovat usein suositelleet tuota kolmatta vaihtoehtoa.

 

[Alejandro]

Ruotsi toden totta on onnistunut kohoamaan ns. kokoaan suuremmaksi maaksi monella elämänalalla, eivätkä Norja ja Tanska kovin kaukana perässä ole myöskään.

Ruotsi on tosiaan aivan omalla tasollaan muihin pohjoismaihin verrattuna ja Tanska tulee hyvänä kakkosena, mutta kerrotko Norjan maabrändistä enemmän? Omaan silmääni Norja on tylsä serkku, jolla on naurettavan paljon rahaa. Mielestäni Norjalla on melko olematon maabrändi.

 

[El Gordo]

Lasken itse Ruotsin maabrändien raskaaseen sarjaan. Väkimäärältään Ruotsi on tuplat Suomesta, mutta monta kertaa edellä. Paljon voidaan siis tehdä itsekin vaikka väkimäärä, osuus kv-kaupasta, poliittinen painoarvo ja historiallinen merkittävyys ei yllä suurten maiden tasolle.

No ehkä ylempää keskisarjaa. Laskisin nämä isot maat kuitenkin omaan sarjaansa siinä, että suunnilleen nimi ja jotain perustietoa/stereotypioita asukkaista on tiedossa viidakoissa, savanneilla ja riisipeltojen laidoilla ympäri maailman. Ruotsi ei ehkä ihan raskasta sarjaa ole tällä mittarilla.

Appalakkien hillbillyt sitten oma asiansa, ne ei tiedä kuin Amurican. Ja ehkä Meksikon ja Kanadan. Euroopasta jos tietävät niin luulevat yhdeksi maaksi.

Suomi on kait Euroopassa aika tunnettu maa. Koko maailmassakin varmaan hieman paremmin tunnettu kuin odottaisi 5 miljoonan ihmisen maalta jossa ei ole tapahtunut mitään maailmanhistoriallisesti merkittävää.

Ruotsilla nyt on esim. historiaa merkittävänä eurooppalaisena suurvaltana (vuosisatoja sitten toki), Nobel-palkinnot ym. historiallisia syitä olla Suomea tunnetumpi. Ruotsi on ollut myös maantieteellisesti lähempänä Euroopan ydinalueita ja kaupan keskuksia. Yltäkylläisyyttä on tällöin ollut jaossa Ruotsissa aiemmin kuin Suomessa, joten on voitu rakentaa prameampia palatseja, panostaa tieteisiin ja taiteisiinn aiemmin jne. Filmitähtiä ja pop-musiikin suuruuksia on myös siunaantunut jo menneinä vuosikymmeninä runsaasti.

Tällaisia pidemmän ajan kuluessa muodostuneita eroja on aika vaikea ottaa kiinni ainakaan millään lyhyellä aikavälillä. Kun jonkun yksittäisen Daruden tai Rovanperän vaikutus maan tunnettavuuteen on aika minimaalinen. Eikä niitäkään toisaalta millään brändityöryhmän päätöksellä saada aikaan, vaan niitä tulee jos on tullakseen.

Mutta ehkäpä seuraavat 500 vuotta hyvää tekemistä tasoittaa tilanteen huonoista lähtökohdista huolimatta, ja saavutetaan sitten sama tunnettavuus Ruotsin kanssa.

 

[Ann Arbor]

Ruotsi on tosiaan aivan omalla tasollaan muihin pohjoismaihin verrattuna ja Tanska tulee hyvänä kakkosena, mutta kerrotko Norjan maabrändistä enemmän? Omaan silmääni Norja on tylsä serkku, jolla on naurettavan paljon rahaa. Mielestäni Norjalla on melko olematon maabrändi.

Kyllähän Norjan luonnon vuonoineen ja vuorineen voi sanoa olevan maailmankuulu. Lisäksi Norja on yleisesti tunnettu turvallisuudestaan, korkeasta elintasostaan, sekä kulttuuri- ja urheiluteoistaan, unohtamatta rikasta historiaansa viikinkeineen ja naparetkeilijöineen, sekä yhtä lailla Nobelin rauhanpalkinnon julistaminen on Norjalle suuri näyteikkuna. Norja on enemmän tai vähemmän laadun tae.

Kenties triviaali asia, mutta mielestäni se, että Instagramin hashtagilla #norway tuloksia löytyy 28,2 miljoonaa, siinä missä #finland ainoastaan 17,5 miljoonaa kertoo jostain.

En toki väitä, että Norjan maabrändi koossaan olisi johonkin Ranskaan ja Saksaan verrattuna mikään iso, eikä edes naapuriinsa Ruotsiin, mutta kyllä Norjan voi aika hyvällä omallatunnolla sanoa Suomea tunnetumman ja arvostetumman maan olevan.

 

[Ann Arbor]

Millennium-teknologiapalkinto – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Jos ei Suomi pääse paistattelemaan Nobelien tuomasta julkisuudesta mitä Ruotsi ja Norja, onhan meillä mahdollisuus "omaan Nobeliin". Tarkoitan siis vuodesta 2004 joka toinen vuosi jaettua Millennium-teknologiapalkintoa. Toistaiseksi Suomi ei mielestäni ole kyennyt promoamaan merkittävää ja arvokasta palkintoa kovin hyvin suurelle yleisölle, mutta huomioiden elämämme jatkuvan teknologisen murroskauden ja että teknologiasta suuresti kiinnostuneita on todella merkittävä osa koko ihmiskunnasta, etteikö palkintoa ja sen julkaisuseremonia voisi olla tunnetumpi.

Millennium-teknologiapalkinnolla pyritään myös kasvattamaan Suomen mainetta korkean teknologian maana. Palkinnon jakaa Tekniikan Akatemia-säätiö (TAF, ent. Millennium-palkintosäätiö), ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

Lainaus artikkelista. Matkapuhelinhistoriaa tuntevat toki saattavat tietää Nokian olevan suomalainen yritys, mutta toistaiseksi Millennium-palkinnon mahdollisuuksia ei ole käytetty niin hyvin hyödyksi, mitä olisi voinut.

Palkintoraha on vuodesta 2004 alkaen maksettu työ- ja elinkeinoministeriön budjetista. Vuonna 2023 Orpon hallitus päätti, ettei valtio enää myönnä rahaa Millennium-teknologiapalkinnolle. Tekniikan Akatemia -säätiön hallitus päätti kuitenkin jakaa vuoden 2024 Millennium-teknologiapalkinnon suunnitellusti. Säätiö pyrkii hankkimaan tarvitsemansa rahat muuta kautta tai viime kädessä kattamaan summan omalla pääomallaan, jotta kansainvälistä mainehaittaa saataisiin pienennettyä.[8]

Eipä tämä ihan maaliin ole hiljattain mennyt.

 

[Ann Arbor]

No ehkä ylempää keskisarjaa. Laskisin nämä isot maat kuitenkin omaan sarjaansa siinä, että suunnilleen nimi ja jotain perustietoa/stereotypioita asukkaista on tiedossa viidakoissa, savanneilla ja riisipeltojen laidoilla ympäri maailman. Ruotsi ei ehkä ihan raskasta sarjaa ole tällä mittarilla.

Appalakkien hillbillyt sitten oma asiansa, ne ei tiedä kuin Amurican. Ja ehkä Meksikon ja Kanadan. Euroopasta jos tietävät niin luulevat yhdeksi maaksi.

Suomi on kait Euroopassa aika tunnettu maa. Koko maailmassakin varmaan hieman paremmin tunnettu kuin odottaisi 5 miljoonan ihmisen maalta jossa ei ole tapahtunut mitään maailmanhistoriallisesti merkittävää.

Ruotsilla nyt on esim. historiaa merkittävänä eurooppalaisena suurvaltana (vuosisatoja sitten toki), Nobel-palkinnot ym. historiallisia syitä olla Suomea tunnetumpi. Ruotsi on ollut myös maantieteellisesti lähempänä Euroopan ydinalueita ja kaupan keskuksia. Yltäkylläisyyttä on tällöin ollut jaossa Ruotsissa aiemmin kuin Suomessa, joten on voitu rakentaa prameampia palatseja, panostaa tieteisiin ja taiteisiinn aiemmin jne. Filmitähtiä ja pop-musiikin suuruuksia on myös siunaantunut jo menneinä vuosikymmeninä runsaasti.

Tällaisia pidemmän ajan kuluessa muodostuneita eroja on aika vaikea ottaa kiinni ainakaan millään lyhyellä aikavälillä. Kun jonkun yksittäisen Daruden tai Rovanperän vaikutus maan tunnettavuuteen on aika minimaalinen. Eikä niitäkään toisaalta millään brändityöryhmän päätöksellä saada aikaan, vaan niitä tulee jos on tullakseen.

Mutta ehkäpä seuraavat 500 vuotta hyvää tekemistä tasoittaa tilanteen huonoista lähtökohdista huolimatta, ja saavutetaan sitten sama tunnettavuus Ruotsin kanssa.

Erittäin hyvä viesti kaikkinensa.

Mitä tulee tähän Suomi vs. Ruotsi-vertailuun, huomioiden Suomen ja Ruotsin nykyajan samankaltaisuudet, hyvin erilaiset menneet vuosisadat kieltämättä helposti unohtuvat, mutta niillä on vaikutusta myös tähän päivään.

Ruotsissa toki ei ole yksinomaan tuudittauduttu menneisyyden saavutusten esittelyyn, vaan maassa on hyvin voimakas ns. tekemisen meininki edelleen. Ihmiset läpi kansankerrosten ja kautta maan näyttävät olevan aktiivisia omissa harrastuksissaan ja laaja ruohonjuuritason tekeminen luonnollisesti hyödyttää menestystä juuri esim. kulttuurissa ja urheilussa. Innovointi ja yritteliäisyys ovat Ruotsissa hyveitä.

 

[Viherpuiston Ruoska]

Ylen toimittaja kysyi Pariisin olympialaisten turisteilta, tuntevatko nämä suomalaisia henkilöitä ja ilmiöitä.

Spoileri

Nokia, sauna ja Angry Birds tiedettiin oikeastaan heti, Kimi Räikkönen ja Marimekko kohtalaisesti, Käärijä ja Sanna Marin heikosti ainakaan nimeltä.

Käärijän ja Sanna Marinin kuvat aiheuttivat hämmentyneitä reaktioita – näin hyvin olympiaturistit tuntevat Suomen

Kysyimme Pariisin olympialaisten kisaturisteilta, kuinka hyvin he tuntevat Suomen ja suomalaiset.

yle.fi

 

[Dynamo]

Itse näen Suomi-kuvaan panostamisen ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen. Globalisaatio etenee ja kilpailu kiristyy. Euroopan koillisnurkassa sijaitsevan maamme ei kannata vain jäädä odottamaan, että meidät huomattaisiin, vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti töitä.

Suomi-kuvaan panostaminen tulisi myös tehdä oikein. Esimerkkinä väärästä investoinnista ja Suomi-kuvan kirkastamisesta on koulutusosaamisemme vienti pilkkahintaan muihin maihin: "näillä eväillä Suomi on pärjännyt PISA-testeissä". Aivan totaalisen dorkaa hommaa. Koulutuksesta on etua vain, jos se on parempi kuin muilla. Yksinkertaistetusti: jos tiedät saman minkä kaikki muutkin, tiedollasi ei ole mitään arvoa. Tiedolla on arvoa vain, jos kaikilla sitä ei ole. Nyt sitten hyvät koulutusmallit on viety ulkomaille, ja kas: muissa maissa on koulutuksen laatu parantunut, eli suomalaisella koulutuksella ei enää ole sitä suhteellista etua, mikä joskus on ollut. Hyvää Suomi-kuvaa (ja koulutusoppeja) viemällä olemme varastaneet lapsiltamme mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa. En heti keksi mitään urpompaa. Suomalaisten patenttien antaminen ilmaiseksi muiden käyttöön ja yritysten liikesalaisuuksien julkistaminen olisivat varmaankin vielä tästä kertaluokkaa suurempaa urpoilua. Tieto: koska koulutus on julkista, kuka tahansa saa mennä koululuokkaan seuraamaan opetusta (perusopetuslaissa tästä taitaa olla säännös), (toki käytännön syistä tulosta pitää ilmoittaa koululle etukäteen). On olemassa firmoja, jotka tuovat muiden maiden opetusalan ammattilaisia ilmaiseksi seuraamaan suomalaista opetusta, (firmat toki rahastavat tästä). Joissakin kouluissa näitä tulijoita on ollut riesaksi asti (Helsingin keskusta, hyvät liikenneyhteydet ja opetus mielellään englanniksi). Riesaksi, sillä jatkuvat vierailut häiritsevät opetusta.

 

[BitterX]

Ylen toimittaja kysyi Pariisin olympialaisten turisteilta, tuntevatko nämä suomalaisia henkilöitä ja ilmiöitä.

Spoileri

Nokia, sauna ja Angry Birds tiedettiin oikeastaan heti, Kimi Räikkönen ja Marimekko kohtalaisesti, Käärijä ja Sanna Marin heikosti ainakaan nimeltä.

Käärijän ja Sanna Marinin kuvat aiheuttivat hämmentyneitä reaktioita – näin hyvin olympiaturistit tuntevat Suomen

Kysyimme Pariisin olympialaisten kisaturisteilta, kuinka hyvin he tuntevat Suomen ja suomalaiset.

yle.fi

YLEn toimittaja tekee jutun Pariisin olympialaisten yhteydessä siitä, mitä ne oikein meistä ajattelee ja näyttää kisaturisteille kuvia henkilöistä (esim. Käärijä ja Kimi Räikkönen) / asioista (esim. sauna ja Nokian ikivanha matkapuhelin), joilla ei ole mitään tekemistä Pariisin olympialaisten kanssa.

Ai saakeli meitä suomalaisia :D

 

[El Gordo]

YLEn toimittaja tekee jutun Pariisin olympialaisten yhteydessä siitä, mitä ne oikein meistä ajattelee ja näyttää kisaturisteille kuvia henkilöistä (esim. Käärijä ja Kimi Räikkönen) / asioista (esim. sauna ja Nokian ikivanha matkapuhelin), joilla ei ole mitään tekemistä Pariisin olympialaisten kanssa.

Ai saakeli meitä suomalaisia :D

Niin, miten ihmeessä ei ole Juhani Tammista kukko kädessä?

 

[Ann Arbor]

Vielä antaa odottaa itseään olympialainen menestys suomikuvan edistämiseksi. Nathalie Blomqvist oli naisten 5000 metrin yksi parhaista eurooppalaisista, muuta vielä antavat sinivalkoiset mitalihetket itsensä odottaa Pariisin kisoissa. Huomionarvoista on mielestäni se, että naapurimaamme Ruotsi on jo tässä vaiheessa kisoja ottanut kahdeksan mitalia. Ero mitalimäärässä ei selity väkiluvulla.

 

[Mane Schimanski]

Seinäjoella oli pari vähemmistökulttuurin pistooliampujaa näytillä. Vuosisatojen kokemus tähtäilystä pelkästään kulttuurisista syistä. Miten nämä saadaan valjastettua hyötykäyttöön? Osa osallistujista tuli peräti Ruotsista asti, valmennuksen perässä tulivat?
Pahoittelen rumasta offtopicista. Menen taas nukkumaan.