Sinänsä harmi, että tämä sukupolvi Litmanen, Johansson, Hyypiä, Forsell, Jääskeläinen, Tihinen, Kolkka, Tainio jne. jää varmuudella ulos siitä mahdollisesta arvokisapaikasta.
Vaikka kommentaattori vitosella oli eri mieltä, niin kyllä on nyt hyvät mahdollisuudet nuorentaa maajoukkuetta pikkuhiljaa. Ensiksi kotimainen valmennus ja tähtäimet pitkälle, vaikkapa 2014 asti. Sitten dinosaurukset pois ja peliaikaa nuoremmille, sillä tavoin sinne kisoihin mennään.
Eikä muuten tule mieleen kovinkaan monta euroopan maata, jossa ei arvokisafudista olla pelattu.
Siitäkin huolimatta, että tasoero on selkeä, jäi sellainen "joukkue näytti yleisölle persettä" -fiilis tästä ottelusta. Tuntuu siltä, että kaikki muut pienet futismaat (joihin Suomikin kuuluu) pystyvät haastamaan isompansa ja yltävät välillä jopa voittoihin jalkapallojättejä vastaan. Suomi sen sijaan ei ole vuodesta 1988 asti (siitä asti, kun olen itse futista tosissaan seurannut) pystynyt yhteenkään (1) karsintapelivoittoon jalkapallon absoluuttista suurmaata vastaan. Ja välillä tulee näitä totaalisia sukelluksia, joissa ei saada saatana edes maalipaikkoja.
Nyt on semmoinen fiilis, että eihän tässä haluttu edes kaatua saappaat jalassa.
***
Anyway. Tähän päättyi Suomen jalkapalloilun pelastajan haaveet pelata joskus arvokisoissa. Ja mahdollisesti parin muunkin pelaajan, jotka tätä mahdollisuuksien sukupolvea ovat edustaneet. He ovat kuitenkin muuttaneet jalkapallon asemaa pysyvästi Suomessa parempaan suuntaan. Ja siitä kuuluu heille suuri kiitos.
15 vuotta sitten ei olisi voinut haaveillakaan siitä tunnelmasta, joka tänään Olympiastadionilla vallitsi. (Paskan) Pelin jälkeenkin koko Pohjoiskaarre osoitti, että "tukena ollaan". Vaikka matsin lopussa vituttikin railakkaasti, SMJK:n hieno toiminta nosti ihon kananlihalle. Tämmöistä ei ole Suomessa ennen tapahtunut. Tämä muutos on lopulta parin yksittäisen henkilön aikaansaama. Litmanen ja Hyypiä.
***
Miten tästä eteenpäin? Varmasti riippuu paljon Baxterin jatkosta. Jos Baxter ei näiden karsintojen jälkeen jatka, yrittää hän varmasti tarrata samalla joukkueella viimeiseen oljenkorteen ja toivoa Venäjän kompurointia.
Jos taas tässä ajatellaan Suomen jalkapalloilun tulevaisuutta, voisi joukkueen nuorennusleikkauksen tehdä nyt jo. Kisahaaveet ovat menneet. Ehkä siis parempi olisi kääntää katseet tulevaan ja alkaa ajaa sisään seuraavan sukupolven pelaajia.