Tänään on Suomen urheiluhistorian tärkein päivä. Moni voi olla eri mieltä ja väittää, että joku Lasse Virenin asettuminen Münchenissä lähtöviivalle tai Pertti Karppisen tai Matti Nykäsen kilpailujen alkaminen olisivat olleet tärkeämpää ja että olympiakulta on olympiakulta, mutta minä sanon, että monet ovat väärässä. Tänään on rauhanneuvottelujen jälkeen yksi itsenäisyytemme ajan tärkeimmistä päivistä. Nyt on mahdollisuus tehdä oikeasti jotain merkittävää.
Toki on myönnettävää, että pelkkä kisapaikka ei vielä mitään takaa, mutta kyllä se mahdollistaa Suomen kehittymisen kansakuntana. Sodan jälkeen siirryttiin maataloudesta teollisuuteen ja tänään voidaan siirtyä urheilun saralla Eurooppaan. Palloliitto voi saada 3+me, suomalaiset pelaajat voivat lyödä itsensä läpi ja saada hyviä sopimuksia, kansan syvät rivit voivat innostua muunmaalaisten tapaan jalkapallosta ja tulla kenties hieman sosiaalisemmiksi jne. Itsetunto kohoaa, itsemurhat vähenevät.
Jos kisapaikka tulisi niin ei Suomi siellä heittopussi olisi. On epärealistista ajatella, että lohkossa tulisi sijoitus kahden parhaan joukkoon, mutta jokaisessa pelissä pitää taistella ja kolmossijakin olisi hyvä saavutus. Näissä kisoissa on siinä mielessä hyvä tilanne, että ykköskorissa on kolme joukkuetta Sveitsi, Itävalta ja Kreikka, jotka eivät ole huippujoukkueita. Sellaista joukkuetta vastaan voi tulla voitto ja jos jotain suurmaata vastaan tulisi tasapeli niin neljä pistettä voisi olla realistinen maksimisuoritus kisoista. Se takaisi varmasti suomalaispelaajille ottajia euroopan suurseuroihin. Jere jr., Väyrynen ja Forssell ovat siinä iässä, että saisivat varmasti hyvät siirrot. Sveitsissä, Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa pelaavat futarit pääsisivät parempiin sarjoihin. Jopa Jari Litmanen voisi saada vielä vanhoilla päivinään jonkun mukavan vuoden jossain.
Sääli vain, että Veikkausliigapelaajia ei liikaa maajoukkueessa näy. Niinpä se ei ole niin jymyjuttu taloudellisesti kotimaisille seuroille, mutta kyllähän suomalaispelaajien kysyntä yleisestikin tulisi kasvamaan, mistä hyötyvät myös kotimaan seurat.
Ei tullut nukuttua kuin kolmesta kuuteen. Ei vain nukuttanut. Taitaa olla sanomattakin selvää, että harva tänään mihinkään pystyy keskittymään, kun vielä pitää odottaa 12 tuntia kuin kuuta nousevaa. Jännä nähdä, mistä löytyy se Mika Aaltonen, joka laukoo itsensä tähdeksi.