Suomi - entinen hyvinvointivaltio?

[Kyynis]

Katsotaan vähän valtion alustavaa budjettia 2005.

Määrärahat

17 kohtaa jotka pistin suuruusjärjestykseen.

1. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 9 771 000 000 €
2. Opetusministeriön hallinnonala 6 146 000 000 €
3. Valtiovarainministeriön hallinnonala 5 576 000 000 €
4. Maa- ja metsätalouministeriön hallinnonala 2 723 000 000 €
5. Valtionvelan korot 2 447 000 000 €
6. Työministeriön hallinnonala 2 177 000 000 €
7. Puolustusministeriön hallinnonala 2 132 000 000 €
8. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 1 704 000 000 €
9. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 500 000 000 €
10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 972 000 000 €
11. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 821 000 000 €
12. Ympäristöministeriön hallinnonala 677 000 000 €
13. Oikeusministeriön hallinnonala 660 000 000 €
14. Eduskunta 97 000 000 €
15. Valtionvelan vähentäminen 51 000 000 €
16. Valtioneuvosto 48 000 000 €
17. Tasavallan Presidentti 8 000 000 €

Velanhoitokulut ovat ainakin viimeiset 7 vuotta olleet kokoajan top 5 kärjessä.

Kuten aikaisemminkin on mainittu maksan mielelläni veroja koska olen myös saanut ilmaisen koulutuksen. Mutta se mistä en ole kuullut eduskuntavaaleissa, tai ylipäätänsä missään julkisuudessa, puhuttavan on valtionvelka. Viimeeksi, kun valtiolla meni surkeasti niin velkaannuttiin aikas reilusti. Nyt velkaa ei olla lyhennetty mielestäni tarpeeksi. Seuraavaa suurempi taantuma hirvittää oikeasti jollei velkaa ole saatu lyhennettyä roimasti.

Miten paljon olet valmis maksamaan vuodessa veroina velanhoitokuluihin? Tällä hetkellä maksat vajaa 500 € kuussa siitä, että -90 luvun vaihteessa lähti mopo käsistä. Mielestäni velkaa pitäisi lyhentää nyt, kun sen "aiheuttaja" sukupolvi on vielä työelämässä. Jo ihan senkin takia, että silloin jää rahaa enemmän eläkkeiden maksuun tulevaisuudessa.

Tämä ei tarkoita sitä, että velkaa ei saisi olla. Jos hoitokuluja saataisiin vähenemään n. 1 200 000 000 €, lyhentämällä velkaa, niin rahalle varmasti löytyisi käyttöä opetusministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä.

 

[vetti]

Viestin lähetti rapster
Onko jokin konkreettisesti muuttanut taloutemme edellytyksiä heikompaan suuntaan siten, ettei tuollaista tilannetta yksinkertaisesti ole käytännössä mahdollista saavuttaa? Minä ainakin luulin, että vielä suunnilleen vuonna 1999 Suomella meni paljolti Nokian ansiosta jos ei nyt lujempaa, niin ainakin yhtä hyvin kuin 90-luvun vaihteen hulluina vuosina.

P.S. Minun on muuten hieman vaikea tajuta, miten köyhät voivat olla Suomessa tasan yhtä köyhiä kuin aiemminkin... onkohan näissä tilastoissa nyt otettu mukaan sellaiset suoraan köyhän elämään ja ostovoimaan vaikuttavat asiat kuten inflaation vaikutus sekä sosiaalietuuksien (kuten vaikkapa juuri terveydenhuollon) vähentyminen ja "omavastuuosuuden" lisääntyminen? Entäpä veroprogression kaventaminen?

Suomella meni todellakin 1999 hyvin mikäli verrataan pelkästään bruttokansantuotetta/hlö. Ratkaiseva ero vajaan kymmenen vuoden takaiseen on siinä, että ko tulos tehtiin huomattavasti pienemmällä porukalla. Tämähän tarkoittaa sitä, että pienempi porukka ”elätti” mm työttömät, opiskelijat, eläkäeläiset (myös työkyvyttömyyseläkkeelle päässeet/joutuneet). Lisäksi huomioon ottaen laman aikana syntyneet velat, niiden lyhennykset sekä tietysti maksettavat korot, niin jaettavaa loppujen lopuksi oli vähemmän.

Tämä sama haaste on edessämme myös tulevaisuudessa. Vaikka periaatteessa työttömien määrä on vähentynyt koko ajan ainakin jossain määrin, niin työllisten määrä ei ole kasvanut. Työllisten määrä suhteessa ”elätettäviin” ( ns. huoltosuhde) on ratkaisevan merkitsevä, mikäli haluamme jatkossa myös pitää yllä edes nykyistä hyvinvointivaltiota. Mitä vähemmän työssäkäyviä verrattuna muihin, sitä vähemmän on jaettavaa.

Suomessa on yksi maailman korkeimmista rajaveroasteista; rajaveroastehan on siis se suurin veroaste, mitä tuloista otetaan veroa. Tämän lisäksi Suomessa on yksi tiukimmista veroprogressioista sekä pienimmät tuloerot maailmassa. Näiden yhdistelmä aiheuttaa ns. verokiilan, eli suuremmista bruttoansioista ei välttämättä jää mitään käteen. Työnteon pitäisi aina olla kannustavaa, mikäli teet enemmän töitä/koulutat itsesi/tms, josta saat suuremmat bruttotulot, niin sen pitäisi näkyä myös tilillä. Mikä ei nyt aina todellakaan pidä paikkaansa. Ja edelleenkin varsinkin vasemmisto ajaa veronalennuksia painotettuna pienituloisiin. Työnteon kannustavuus vain pienenee. Ajatushan on sinänsä hieno, pienituloisillahan suurin osa lisätuloista menee suoraan kulutukseen ja sitä mukaa lisää talouden aktiviteettia. Mutta mikäli lisäbruttotuloista mitään jää käteen, ei järjestelmä kannusta eteenpäin.

En minäkään väitä tai luule olevani mikään asiantuntija, mutta tosiasiahan on (kuten useaan kertaan on mainittu), että saamme verotuloillamme aika vähän verrattuna kustannuksiin. Jossakin on tehostamisen varaa. Ja en tehostamisista ole ensimmäiseksi vaatimassa suorittavalta tasolta: uskon ja luotan siihen, että sairaanhoitajat, lääkärit, poliisit, palomiehet, kirjastontädit, opettajat yms yms tekevät hyvää työtä. En tiedä, onko vertailevaa tutkimusta tehty mihin veroeuromme loppujen lopuksi katoavat verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Saksaan ja Espanjaan, mutta sellainen olisi syytä tehdä. En sinänsä valita joka kuukausi minultakin vietävistä veroista (paljon myös saanut), mutta uskon, järkevämminkin ne voitaisiin käyttää

 

[vetti]

Viestin lähetti Kyynis
Mutta se mistä en ole kuullut eduskuntavaaleissa, tai ylipäätänsä missään julkisuudessa, puhuttavan on valtionvelka. Viimeeksi, kun valtiolla meni surkeasti niin velkaannuttiin aikas reilusti. Nyt velkaa ei olla lyhennetty mielestäni tarpeeksi. Seuraavaa suurempi taantuma hirvittää oikeasti jollei velkaa ole saatu lyhennettyä roimasti.

Miten paljon olet valmis maksamaan vuodessa veroina velanhoitokuluihin? Tällä hetkellä maksat vajaa 500 € kuussa siitä, että -90 luvun vaihteessa lähti mopo käsistä. Mielestäni velkaa pitäisi lyhentää nyt, kun sen "aiheuttaja" sukupolvi on vielä työelämässä. Jo ihan senkin takia, että silloin jää rahaa enemmän eläkkeiden maksuun tulevaisuudessa.

Tämä ei tarkoita sitä, että velkaa ei saisi olla. Jos hoitokuluja saataisiin vähenemään n. 1 200 000 000 €, lyhentämällä velkaa, niin rahalle varmasti löytyisi käyttöä opetusministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä.

Öh… missäs puskassa olet elänyt? Okei, minulla on jonkun verran koulutuksen suomaa etua, mutta ainakin minulle velan kertyminen sekä syyt siihen ovat olleet aika selviä.

Tarkastellaan kuitenkin valtion velan kehitystä:

Absoluuttisina euromäärinä vuonna 1991 valtion velka on ollut noin 15mrd€, mistä alkoi velan räjähdysmäinen kasvu. Huippu koettiin noin 1997-98, jolloin valtion velka oli noin 70 mrd, jonka jälkeen on valtion velkaa lyhennetty kohtuullisen reippaasti. Toistaiseksi pienin luku oli vuonna –02, jolloin päästiin alle 60:n mrd:n. Sen jälkeen velan määrä on jälleen absoluuttisena rahamääränä kasvanut, kiitos hiipuvan talouden.

Jos verrataan bruttokansantuotteeseen (joka minun mielestäni on oikea tapa, ilmaisee suhteellisesti velan määrän ja onko siihen varaa), niin 1992 velka oli hieman alle 20%:ia BKT.sta. Huippu koettiin 1996 (vajaat 70%), jonka jälkeen ko suhde on koko ajan laskenut vuoteen 02 saakka. Sen jälkeen suhde on ollut noin 45%: BKT:sta (vaikka siis absoluuttinen velka on kasvanut).

Kansainvälisesti vertailtuna Suomen valtionvelka on kohtuullinen, mikäli siis edelleen verrataan BKT:seen. Useat euromaat (siis euron käyttöönottaneet) eivät tänä vuonna pääse alle 60%:n, mikä on periaatteessa vaatimus.

Korkomenot ovat käyttäytyneet aika paljon samoin kuten velan määräkin. Aloitus –92 (korkomenot 1,3 mrd), huippu –98 (5,5mrd) ja siis ensi vuodelle on budjetoitu tuo 2,4. Parempaan suuntaan, hitaasti mutta epävarmasti.

Lähde: http://www.valtiokonttori.fi/rahoitus/

 

[lihaani]

Veronalentajat Kokoomus etunenässä eivät ole ottaneet huomioon, että Suomi on iso, harvaan asuttu ja ilmastoltaan tyly maa. Vastaavista maista Kanada on hoitanut asian asuttamalla vain parhaat palat (jokainen änärikiekkoa seurannut tietää, missä ne sijaitsevat) ja jättänyt suosiolla valtaosan pinta-alasta karhuille ja muille luontokappaleille.

Pohjoismaat ovat rakentaneet infrastruktuurin koko maahan ja ovat sitoutuneet ylläpitämään sitä. Esimerkkejä: Rooman kaupungin kokoiselle asukasmäärälle on rakennettu 70000 km maantietä. On kymmeniä suuria satamia sekä kattava sähköistys aina Nuorgamin poronpurijan mökkiin. Kouluja- yliopistoja, terveysasemia, sairaaloita, vanhusten- ja vammaistenhoitolaitoksia, kirjastoja ja ties mitä on tasaisesti koko maassa.

Julkisen sektorin työntekijöistä valtaosa on suorittavaa väkeä: opettajia, poliiseja palomiehia, lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa, sotilaita jne.

Mielenkiintoista on ollut havaita, että suoritusporrasta on leikattu kovalla kädellä, mutta hallintoon ei ole uskallettu koskea. Suuren keskussairaalan tai koulun arkea ovat ylikuormitetut osastot tai luokat samaan aikaan kun kaikenlaista koordinaattoria ja muuta palautteenantajaa pyörii jaloissa riesaksi asti sotkemassa jo muutenkin ylikuormitetun opetus- tai hoitoduunarin hommia.

Edit: typo

 

[snumi]

Suomen korkean verotuksen syy on liian kallis/raskas/laaja julkinen sektori. Byrokratia vaatii niin paljon varoja, että mitään hyvinvointia ei ole tavallisella kansalaisella ollut tähän mennessä eikä tule olemaan.

Esim: Suomen "äitiyspakkaus": se on propagandan mukaan hieno ja ainutlaatuinen. Paskat. Siinä ole kuin rättejä vauvalle. Samaan aikaan toisessa EU-maassa, Luxemburgissa, "äitiyspakkaus" eli vauvaraha on 1500 euroa. Sillä voi ostaa lapsella vaikka rattaat, turvaistuimen ja ne rääsyt.

Myös lapsilisä on Suomessa pieni, esim. Saksassa reilusti suurempi. Silti siellä on kevyempi palkkavero ja arvonlisävero. Autoveroa ei ole ollenkaan.

Eli lyhyesti: Suomessa on sikaverot, johtuen järjettömästä julkisesta sektorista. Erään EU-maan pääministeri, nimittäin Viron, sanoi: kolmanneksen byrokraateista voi sanoa irti, ilman, että yksikään kansalainen sitä huomaa. Samaa periaatetta kaivattaisin Suomeen. Turhat hölmöt pois kuntien ja valtion palkkalistoilta, siinä avain hyvinvointiin. He voisivat jatkossa tehdä tuottavaa työtä, toisten holhoamisen sijaan.

 

[hege]

Sen "tuottavan työn" löytäminen ei kuitenkaan taida olla ihan niin helppoa, tai ainakaan ne 350.000 työtöntä ei sitä ole vielä onnistunut löytämään. Tosin siinä olen kyllä samaa mieltä, että nykyisellään julkinen sektori on liian massiivinen veronmaksajien ylläpidettäväksi mutta ei niiden ihmisten siirtäminen kortistoon kuitenkaan mitään ratkaise. Ainoa muutos olisi työttömien määrän kasvu ja palveluiden huonontuminen nykyisestä.

Jos edes tultaiseen sen verran järkiin, että nousukauden joskus koittaessa ei kasvatettaisi julkista sektoria vaan silloin nimenomaan pyrittäisiin sitä pienentämään, koska tällöin työvoiman tarve ehkä mahdollistaisi ko. ihmisten työllistymisen myös yksityiselle puolelle.

 

[msg]

Viestin lähetti snumi
Suomen korkean verotuksen syy on liian kallis/raskas/laaja julkinen sektori. Byrokratia vaatii niin paljon varoja, että mitään hyvinvointia ei ole tavallisella kansalaisella ollut tähän mennessä eikä tule olemaan.

Eli lyhyesti: Suomessa on sikaverot, johtuen järjettömästä julkisesta sektorista. Erään EU-maan pääministeri, nimittäin Viron, sanoi: kolmanneksen byrokraateista voi sanoa irti, ilman, että yksikään kansalainen sitä huomaa. Samaa periaatetta kaivattaisin Suomeen. Turhat hölmöt pois kuntien ja valtion palkkalistoilta, siinä avain hyvinvointiin. He voisivat jatkossa tehdä tuottavaa työtä, toisten holhoamisen sijaan.

Viittaan tuohon linkittämääni tilastoon kuntien kuukausipalkkalaisista. Tukeeko se väitettäsi? Osaatko edes arvella byrokratiaan kuluvaa rahamäärää kunnallisveroäyreinä?
En väitä, että olet väärässä, mutta tuollaisten lukujen heittäminen ilmaan, viitteenä siis Viron pääministeri, jonka kompetenssia arvioida Suomen kunnallistaloutta voi jokainen miettiä, on vain populismia.

 

[msg]

Haluaisin myös saada ehdotuksia kuinka taannoisen laman tuoma valtionvelan kasvu olisi pitänyt hoitaa.
Tilanne oli käsittääkseni se, että julkisen talouden tuotot romahtivat ja lakien mukaiset sosiaalimenot säilyivät ennallaan.

Äärivaihtoehdot olivat siis velkarahoitus tai kiireellinen sosiaalimenojen mukautus vastaamaan tuloja.
Käsittääkseni Ahon hallitus yritti saada aikaan yhteiskuntasopimusta, jossa olisi voitu löytää vaihtoehto näiden väliltä. Vaikka en todellakaan ole EskoA-fani, niin SAK:n yleislakkouhkaus oli mielestäni 90-luvun suurin poliittinen kyykytys.
Helpointahan olisi ollut pikavauhtia leikata työttömyyskorvauksia. Olisi vain jätetty budjetin rahamäärä ennalleen ja jaettu se vain useammalle ihmiselle.

Myös pankkikriisinhoidossa tehtiin virheitä, jonka lasku näkyi valtionvelassa. Pahin skenaario olisi varmaan ollut pankkien päästäminen konkurssiin, joka olisi kai johtanut siihen, että kaikkien velallisten lainat olisivat samalla erääntyneet.

 

[Tinke]

Viestin lähetti snumi


Myös lapsilisä on Suomessa pieni, esim. Saksassa reilusti suurempi. Silti siellä on kevyempi palkkavero ja arvonlisävero. Autoveroa ei ole ollenkaan.

Joo mutta saksassa lapsilisä loppuu joskus kolme vuotiaana. Suomessa sitä maksetaan 17 vuoteen asti. Nythän saksassa on rajusti leikattu kaikkia sosiaalietuuksia

 

[SergeiK]

Viestin lähetti Tinke
Joo mutta saksassa lapsilisä loppuu joskus kolme vuotiaana.

Lähde? Pienellä googlettamisella Saksassa sai lapsilisää vuonna 2001 18-ikävuoteen asti. Koko EU:ssa alin ikä jolloin lapsilisät loppuvat on kuusitoista vuotta.

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/lapsilisa/muistio1_5.htm

Taulukko 2. Lapsilisäjärjestelmä EU-maissa sekä Islannissa ja Norjassa vuonna 2000.


Lapsilisän ikärajat

16
Irlanti ,Islanti, Iso-Britannia, Portugali ja Ruotsi
17
Alankomaat, Suomi
18
Belgia, Espanja, Italia, Kreikka, Luxemburg, Norja, Saksa ja Tanska
19
Itävalta
20
Ranska

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti Kyynis
5. Valtionvelan korot 2 447 000 000 ?
6. Työministeriön hallinnonala 2 177 000 000 ?

Tuostahan ne hyvinvointiyhteiskunnan perusteet nakertaneet tupajumit helposti näkee. Työllisyyden romahtaminen 90-luvulla ja sen hoitamiseen otetut lainarahat syövät edelleen kuormasta raskaasti. Tuohon voisi helposti lisätä myös sosiaaliministeriön menoista melkoisen siivun.

Työllisyyden parantaminen on the lääke koko ongelmaan. En käsitä, miksei meillä ole kansallista hätätilaa asian vuoksi.

 

[dana77]

Mielenkiintoista että tässä ketjussa ei ole tullut vielä yhtään konkreettista ehdotusta mistä väkeä pitäisi vähentää. "Byrokratian" vähentäminen kun on yhtä nerokasta kun kertoa että SM-liigan peleissä on sen takia niin vähän katsojia, että peli ei ole tarpeeksi viihdyttävää.

Mielenkiintoista on myös että byrokratia koetaan totaalisen hyödyttömäksi tai jopa haitaalliseksi, mutta kuitenkin usein pidetään pahana asiana esim sitä että yhteiskunnan tukia käytetään väärin ja vaaditaan tiukempaa valvontaa ymmärtämättä että silloin puhutaan täsmälleen samasta asiasta eri nimillä.

 

[Kyynis]

Viestin lähetti vetti
Öh… missäs puskassa olet elänyt? Okei, minulla on jonkun verran koulutuksen suomaa etua, mutta ainakin minulle velan kertyminen sekä syyt siihen ovat olleet aika selviä

Elänyt puskassa? Valtion velan kehitys ja devalvaatio kikkailut ovat muistissa. Mutta jos menet tekemään kyselyä torille niin suurin osa on autuaan tietämätön tilanteesta. Tarkoitukseni oli herättää ihmiset ajattelemaan asiaa, joka minua välillä mietityttää. Pahin niin kuin kirjoitit on takana mutta, kun absoluuttinen velka kasvaa niin kasvaa myös velanhoitokulut. Se, että bruttokansantuotteeseen (täysin typerä tapa laskea paljonko suomissa tuotetaan koska kaikki kulutus nostaa lukua mutta parempaa lukuakaan ei ole mihin verrata ja tämä on std) verrattuna kaikki on sallitun rajoissa niin ei tarkoita, että se olisi hyvä.

Oma mielipiteeni on se, että unohdetaan veronkevennyshöpinät ja hoidetaan yhteista velkaamme samalla summalla koska tulevaisuudessa velanhoitaminen tulee aina vaan hankalammaksi.

Turha jossitella miten asiat olisi pitänyt hoitaa laman ja pankkikriisin syövereissä. Silloin tehdyt päätökset olivat valtiontalouden kannalta välttämättömiä. Nyt pitäisi miettiä kuinka varautua seuraavaan taantumaan jolloin varmasti joudutaan taas ottamaan lisää lainaa. Pohjana meillä on korkea työttömyys ja valtio on velkaantunut enemmän. Bonuksena töitätekevien määrä, kärjistetysti velan maksajat, tulee vähenemään.

ps Kuka maksaa eläkkeesi? Jos kuulut suuriin ikäluokkiin niin ei hätää. Muitten kannattaisi alkaa säästämään omatoimisesti.

 

[Kontulan Ottawa]

Viestin lähetti Kyynis
Tällä hetkellä maksat vajaa 500 € kuussa siitä, että -90 luvun vaihteessa lähti mopo käsistä. Mielestäni velkaa pitäisi lyhentää nyt, kun sen "aiheuttaja" sukupolvi on vielä työelämässä. Jo ihan senkin takia, että silloin jää rahaa enemmän eläkkeiden maksuun tulevaisuudessa.

eli kaikki maksamani vero meneekin korkomenoihin. Tuota en usko.

En kannata minäkään suurta valtionvelkaa. Kuitenkin tuo raha on ikäänkuin "öljyä rattaisiin". jos 90-luvulla ei olisi otettu velkaa, niin luullakkseni slummit olisivat aika lailla todelllisuutta Suomessa. Ihmiset olisivat menettäneet omistusasuntonsa pilkkahintaan sijoittajille tulotason kaaduttua työttömyysaikana.

itse nauitin myös tästä työttömyyskorvausedusta 90-luvulla ja sain säilyttää asuntoni.

Velkaahan ei periaatteessa välttämättä edes makseta pois, vaan otetaan uutta vanhan tilalle aina lainan eräännyttyä. Ei mkovin tehokasta. Romaniahan oli esimerkki, joka maksoi ulkomaanvelkana pois. Ei ole maa vieläkään nousuut jaloilleen.

Myös japanilla ja USA_lla on isot ulkomaanvelat ja kummankin talous toimii .

 

[msg]

Viestin lähetti Kontulan Ottawa
eli kaikki maksamani vero meneekin korkomenoihin. Tuota en usko.

Myös japanilla ja USA_lla on isot ulkomaanvelat ja kummankin talous toimii .

Japanin ja USA:n talouden toimivuus on katsojan silmässä.
Toki maailmanennätys alijäämässä on saavutus sekin. Onhan myös yhdysvaltalainen hyvinvointivaltio jo käsite.

Veromarkkasi kootaan kyllä kaikki yhteen läjään ja siitä sitten jyvitetään eri kohteisiin.
Jos maksat 500 euroa kuussa veroja, niin kovin paljon siitä ei valtion taskuun kerry. Kunnallisvero lienee kuitenkin se mitä pääosin maksat. Valtiolle et tuloverona maksa käytännössä mitään merkittävää summaa.
Se, että välillisiä veroja maksellaan sitten kaikkialla onkin eri juttu.
Muistaako kukaan tuloveron osuutta budjetin tulopuolesta?

 

[Kyynis]

http://budjetti.vm.fi/indox/tae/index.html

Osoitteesta löytyy tarkempaa tietoa valtion tuloista ja menoista.

 

[msg]

Suuruusluokka kaivettu eduskunnan sivuilta:

Tulo ja varallisuusveron määräksi budjetoitu 12,4 miljardia, joka on noin kolmasosa valtion tulokertymästä.

Arvonlisäveron tuotto on 9,8 miljardia ja muut 7,9 miljardia

 

[vetti]

Viestin lähetti Kyynis
Tarkoitukseni oli herättää ihmiset ajattelemaan asiaa, joka minua välillä mietityttää. Pahin niin kuin kirjoitit on takana mutta, kun absoluuttinen velka kasvaa niin kasvaa myös velanhoitokulut. Se, että bruttokansantuotteeseen (täysin typerä tapa laskea paljonko suomissa tuotetaan koska kaikki kulutus nostaa lukua mutta parempaa lukuakaan ei ole mihin verrata ja tämä on std) verrattuna kaikki on sallitun rajoissa niin ei tarkoita, että se olisi hyvä.

Oma mielipiteeni on se, että unohdetaan veronkevennyshöpinät ja hoidetaan yhteista velkaamme samalla summalla koska tulevaisuudessa velanhoitaminen tulee aina vaan hankalammaksi.

Turha jossitella miten asiat olisi pitänyt hoitaa laman ja pankkikriisin syövereissä. Silloin tehdyt päätökset olivat valtiontalouden kannalta välttämättömiä. Nyt pitäisi miettiä kuinka varautua seuraavaan taantumaan jolloin varmasti joudutaan taas ottamaan lisää lainaa. Pohjana meillä on korkea työttömyys ja valtio on velkaantunut enemmän. Bonuksena töitätekevien määrä, kärjistetysti velan maksajat, tulee vähenemään.

ps Kuka maksaa eläkkeesi? Jos kuulut suuriin ikäluokkiin niin ei hätää. Muitten kannattaisi alkaa säästämään omatoimisesti.

Tarkoituksesi keskustelun herättämiseksi on kieltämättä hyvä ja kannatettava.

Tottahan toki kaikki kulutus kasvattaa BKT:a. Kulutus myös lisää Suomen ”tuotantoa”, sillä vaikka joku vaikka Kiinassa olisi tuotteen tehnytkin, niin jokuhan sen on tänne roudannut, varastoinut, vienyt kauppaan ja myynyt. Paras tapa mitata.

Ja en missään tapauksessa yrittänytkään väittää, että kaikki olisi hyvin. Sanoin, että olemme velan suhteen parempaan suuntaan menossa. Ja edelleenkään emme ole enää vaikeassa tilanteessa, toki paremminkin voisi (ja tulisi) olla.

Veronkevennyshöpinä/velan lyhennys onkin sitten kaksipiippuinen juttu. En missään tapauksessa kannata veronkevennyksiä, mikäli kevennykset nykyisessä taloustilanteessa (mikä sekin on kohtuullinen) vaatisivat lisälainanottoa. Mikäli kevennykset voidaan tehdä muulla keinoin, tervetuloa vain. Absoluuttisella velkamäärällä ei ole mielestäni suurta merkitystä, kyse on vain siitä miten lainoista ja koroista pystytään selviytymään (ja tätähän suhde BKT:een tarkoittaa). Samahan se on jokaisen henkilökohtaisessakin elämässä: joillekin 500€:n kuukausilyhennykset ovat helppo juttu ja toisille se on täysin mahdotonta.

Tuosta kärjistyksestäsi olen samaa mieltä, kuten varmaan tuolta aikaisemmasta huomaat.

Kiitos vaan huolestasi, en kuulu suuriin ikäluokkiin. Omatoimisesti säästän, niin paljon voi tapahtua reilussa 30 vuodessa, riskiä en ota.

Konkreettisia ehdotuksia on aika vaikea valtiontalouden säästöissä ainakaan minun kertoa. En niin paljon tunne valtion ja kuntien toimintaa, että voisin asiaan sen suurempaa viisautta löytää. Minkä haluaisin nähdä, olisi vertailu Suomen ja esim Ruotsin/Saksan/Espanjan valtiontalouksiin: mistä rahat tulevat ja mihin ne konkreettisesti menevät. Siitä olisi hyvä aloittaa.

Mielenkiinnosta: mistä sait tuon luvun, että myös minä maksaisin 500€/kk valtion lainojen korkoja? En tältä istumalta nimittäin tuota usko.

Snumille tiedoksi: Saksassa on todellakin pienempi ALV sekä tulovero kansalaisilla. Sen sijaan kokonaisveroaste ei ole muutamaa prosenttiyksikköä pienempi. Kokonaisveroasteeseen lasketaan sekä välilliset (mm.ALV) että välittömät verot (myös siis yrityksiltä perittävät verot).

msg: ”tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot”:
- 2003 (tilinpäätös): 12 439 260
- 2004 (varsinainen budjetti): 12 894 000
- 2005 (esitys): 13 011 800
Luvut tuhansina euroina. Lähde http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2005/vm_2005.html

Budjetin loppusummahan on kokonaisuudessaan 37 510 (milj.€)

 

[msg]

Viestin lähetti lihaani

Julkisen sektorin työntekijöistä valtaosa on suorittavaa väkeä: opettajia, poliiseja palomiehia, lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa, sotilaita jne.

Mielenkiintoista on ollut havaita, että suoritusporrasta on leikattu kovalla kädellä, mutta hallintoon ei ole uskallettu koskea. Suuren keskussairaalan tai koulun arkea ovat ylikuormitetut osastot tai luokat samaan aikaan kun kaikenlaista koordinaattoria ja muuta palautteenantajaa pyörii jaloissa riesaksi asti sotkemassa jo muutenkin ylikuormitetun opetus- tai hoitoduunarin hommia.

Lukuja siitä, millaisia vaikutuksia byrokratian karsimisella on veroäyriin ja siitä millaisista nimikkeistä aloitat karsimisen.
Viittaan tuohon linkittämääni exceliin, jossa yli 300 000 kuntien palkollista on nimikkeineen ja palkkoineen.
Tuo byrokratia vie rahat mantra kuullostaa pahalta populismilta.

 

[Kyynis]

n. 500 € maksun saa aikaiseksi käyttämällä hannukarpo matematiikkaa. 2 500 000 000 €/5 000 000 ihmistä. Mikä on oikeasti tuloveroista lyhennykseen käytettävä rahamäärä niin siitä ei ole hajuakaan.

 

[vetti]

Viestin lähetti Kyynis
n. 500 € maksun saa aikaiseksi käyttämällä hannukarpo matematiikkaa. 2 500 000 000 €/5 000 000 ihmistä. Mikä on oikeasti tuloveroista lyhennykseen käytettävä rahamäärä niin siitä ei ole hajuakaan.

Jeh, näinhän mä epäilinkin. Ottanet kuitenkin huomioon, että veroja tulee muiltakin kuin Sinulta, minulta ja muilta kansalaisilta. Mm. yrityksethän maksavat veroa. Mutta sehän on sivuseikka...

 

[dana77]

Viestin lähetti vetti
Mm. yrityksethän maksavat veroa. Mutta sehän on sivuseikka...

Ainoastaan 54% koko verokertymästä.
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2441;283876

 

[msg]

Viestin lähetti Kyynis
n. 500 € maksun saa aikaiseksi käyttämällä hannukarpo matematiikkaa. 2 500 000 000 €/5 000 000 ihmistä. Mikä on oikeasti tuloveroista lyhennykseen käytettävä rahamäärä niin siitä ei ole hajuakaan.

Kannattaisi kokeilla peruskoulumatematiikka, joka rahoitetaan julkisilla varoilla.
Jos ensin laskee velan hoitamiseen käytettyjen varojen osuuden koko menokakusta ja sillä luvulla kertoo tuloverojen määrän niin on aika lähellä. Korvamerkittyä budjettirahaa kun ei oikeastaan taida kummemmin olla olemassa.
Kuten sanottua, en kaipaa julkisen sektorin supistamista, mutta kaipaisin enemmän valinnanvaraa palveluntuotantoon ja kansalaiselle mahdollisuutta valita mitä palvelua käyttää.

Espoo tehostaa hallintoaan:
http://www.espoo.fi/xsl_ajankohtaista2.asp?path=1;563;774;64556

 

[vetti]

Viestin lähetti dana77
Ainoastaan 54% koko verokertymästä.
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2441;283876

Heh – nyt kyllä puhut ns pas**. Tuo 54% on verotuksen kustannukset veronmaksaja-asiakkaittain (kyllä, myös verottajalla on asiakkaita).

Hieman asiaa kaivettuani: Verotuksen taskutilasto 2003 kertoo seuraavaa valtionverotuksen osalta: luonnolliset henkilöt maksoivat vuonna 2001 68,3% tuloverokertymästä.

Lähde http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2765;668456

Ja tunnustanpas samalla yhden omankin mokani: aiemmassa viestissä puhuin kokonaisveroasteesta. Sanoin, että Saksan kokonaisveroaste ei olisi kuin muutaman prosenttiyksikön pienempi kuin Suomessa. Tulipas puhuttua kakkaa.

Tässä oikeaa tietoa (verojen osuus BKT:sta, %):
- Suomi 46,3
- Ruotsi 53,2
- Tanska 49,0
- Saksa 36,4
- Belgia 45,3

Näin muutamia mainitakseni… sama lähde kuin yllä.

 

[msg]

Rakkaan kotikaupunkini talouspuolta:
http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_alasivuilla.asp?path=1;606;608;4185;48633;49132

Yleishallinnon nettomenot (arvio 2004) ovat 44 305 ja yksikkö lienee 1000 € eli 44 miljoona euroa.
Menojen kokonaissumma on 1 227 188 ja ilmeisesti myös 1000 euroa eli reilu miljardi euroa.
Pikainen jakolasku kertoo siis varsinaisen hallinnon nielevän 3,6 % kustannuksista.

Mukaan pitänee sitten laskea myös toimialakohtaiset hallintokulut, jotka esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa ovat 24 miljoonaa euroa kun koko hallinonalan menot ovat 531 miljoonaa euroa. Konsernin tytäryhtiössä, johon tätä kai voi verrata, hallinnon on osuus on 4,2 %

Meniköhän laskut oikein?

Paljonko luulette, että tästä olisi säästettävissä ja paljonko se vaikuttaisi veroäyriin?
Tehostamista vastaan minulle ei ole mitään, mutta en oikein osaa nähdä tätä hallintoa suurena rahoja imevänä pahuutena.
TOP-ohjelman säästösumma oli 2,9 miljoonaa euroa.