Suomi - entinen hyvinvointivaltio?

[rapster]

Tulipa mieleeni, että minua kiinnostaisi itse asiassa kovastikin tietää lisää ja mahdollisesti keskustella aiheesta nimeltä hyvinvointi ja tarkemmin hyvinvointi valtiossa. En löytänyt aiheelle sopivaa, kaiken (muunkin kuin korkea verotus) kattavaa ketjua, joten päätin avata oman ketjun Suomalaiselle hyvinvoinnille.

Kaikki tietävät, että ainakin Suomi ja muut pohjoismaat ovat sellaista (siis hyvinvointivaltiota) edustaneet, ja useat ovat sitä mieltä, että näissä maissa on alettu pikkuhiljaa ajamaan alas tätä hyvinvointivaltiota, ja että valtion rakenne muuttuukin lähemmäs amerikkalaistyyppistä kilpailuyhteiskuntaa, jossa siis itsestään pitävät huolta ne, joilla on siihen varaa, ja heikoista, sairaista ja köyhistä vain ne, ketkä viitsivät, tai ne, jotka saavat yhdyskuntapalvelusta lähtöpisteitä huippukouluihin.

Kaikista vahvimmin tämä yhteispohjoismainen suuntaus, NE sanovat, näkyypi meillä, Lintukodossa. Tästä en ikäväkseni nyt tähän hätään keksi mitään muuta konkreettista esimerkkiä, kuin uusimmassa Voima-lehdessä olleen artikkelin Suomen julkisen terveydenhuollon alennustilasta, enkä siitäkään muista ihan tarkkoja lukuja. Meillähän on nykyään BKT:stä budjetoitu julkiseen terveydenhuoltoon ~6,5%, mikä vastaa noin samaa määrää, minkä hyvinvoinnin jättiläinen Meksiko käyttää kansalaistensa terveyspalveluihin (muut Pohjoismaat ~8,5%, maailman huippu Ranska 9,4%). Tällä mittarilla ei meillä mene lujaa. Myöskin kehityksen tarkastelu samalla mittarilla on mielenkiintoista: vuodesta 1990 valtion terveysmenot ovat pudonneet 22%, mikä on sikäli jännää, että kaikkialla muualla tendenssi on ollut nimenomaan toiseen suuntaan hoitojen ja lääkkeiden kallistuessa jatkuvasti. Käytäntöhän, eli sairastuminen, on tietysti kaikkein kätevin tapa mitata tätä väitettyä terveydenhuollon alennustilaa, ja näistä kokemuksista on meille vielä terveille tälläkin palstalla kerrottu muutamia esimerkkejä. Olemme siis tippuneet kehitysmaatasolle, mitä tulee julkiseen terveydenhuoltoon, joka ymmärtääkseni on ainakin yksi hiton tärkeä hyvinvoinnin mittari. Silti jaksetaan aina muistuttaa (vai oliko se mussuttaa?), että elämme hyvinvointivaltiossa. (Voima 10/02)

Muualtakin esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla, joitakin kaikkein konkreettisimmin koskettava on opintotuen kehitys: opintotuki ei ole saanut minkäänlaista korotusta yli 10 vuoteen, ja sen arvo on pudonnut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti reilusti yli kymmenellä prosentilla. Opintotuen asumislisälle tjsp on käynyt (varsinkin pääk.seudulla) vielä pahemmin, vuokrat ovat olleet pilvissä vaikka kuinka kauan ja opiskelijalle tarjotaan edelleen ikivanhaa vähän yli 200 euron vuokrakattoa. Eli käytännössä, kun HOASin luukkuja on alle kolmasosalle, opiskelijan maksettavaksi jää Helsingissä kämpästä riippuen suunnilleen 50-150 euroa. Siis n. 200 euron opintotuesta. Ja yliopistoihin suunnitellaan lukukausimaksuja.

Kiinnostaisikin tietää, mikä on hyvinvointivaltio? Ovatko ihmisen hyvinvointi yksilönä ja ihmisen hyvinvointi valtiossa eri asioita? Miten ja ennen kaikkea MIKSI hyvinvointivaltiota on pyritty ajamaan alas? Entä toimiko se meillä, jos vaikka mitataan muutakin kuin kansalaisten "onnellisuutta" (kansantalous jne.)? Jos toimi, miksi siitä pitää pyrkiä pois? Toimisiko se muualla? Miten hyvinvointi määritellään ja kenen toimesta se on tehty? Miten me teemme sen? Miten porvari (ihana sana) saadaan vakuuttumaan sen tarpeellisuudesta?

Minua ainakin vituttaa katsoa telkkarista päivärintoja ja muita ohjelmia ja paneeleita, missä tästä aiheesta puhutaan - totta puhuakseni en kerta kaikkiaan pysty siihen seuraavista syistä:

1. suomalaisten tv-toimittajien sensaationhakuinen, itseriittoinen ote. Ne ovat vain läpeensä rrasittavia egotrippailijoita.

2. puheenvuoron ja ohjelma-ajan auttamattomat rajoitteet. Kukaan (paitsi kukkahattutäti) ei voi kuvitellakaan olevansa asiantuntija yhden tv-ohjelman katsottuaan. Yleensä puhujat eivät edes ole Maailman Parhaita, jota sellainen aihe yleensä raskautensakin takia vaatisi, vaan

3. ammattipoliitikkoja, virkamiehiä sekä muita puhuvia päitä, jotka sen lisäksi, että ovat kuivia ja suunnilleen samaa mieltä asioista, heittävät varsinkin vaalikauden alla ihan ...mielenkiintoisia juhlaliturgioita (cheers Muksu). Vasemmistolainen nuolee kokkariäänestäjän persettä ja toisinpäin, ihan niin kuin maapallon navat olisivat kääntyneet ympäri, niin kuin silloin neljä vuotta sitten. Lisäksi ne osaavat luvut ulkoa, ja käyttävät niitä takuulla tarkasti hyväkseen ajaakseen omaa viestiään.

4. Tällaisissa poliittisissa paskanjauhannoissa eksytään usein aika kauas ihmisestä, kunnes juontajana, puheenjohtajana tai minä lie huseeraava toimittaja kiinnittää tähän huomion raflaavin (lue: sosiaalipornografisin) keinoin.

Tämän prosessinhan aloitti ymmärrykseni mukaan Holkerin hallitus, sittemmin tulleet demarivetoiset hallitukset ovat tätä ilmeisesti vauhdittaneet, eli vauhtia Suomelle ei ole annettu vain oikealta laidalta, vaan kaikilla isoilla puolueilla ja päättäjillä laidasta laitaan olisi lusikkansa sopassa...

Kuten huomata saattaa, en ole sosiaalipolitiikan asiantuntija, olen kiinnostunut. Asiaan paremmin perehtyneiden ja perehtymättömien kommentteja otetaan siis tähän ketjuun oikein mielellään vastaan. Varsinkin perustelut sille, miksi hyvinvointivaltio pitää ajaa alas, ovat tervetulleita.

 

[finnishninja]

Nähdäkseni käsittelit suurimmaksi osaksi tämän päivän tilannetta. Miten ennen, esim. kymmenen vuotta sitten, tai kaksikymmentä? Oliko hyvinvointi kukassaan silloin?

Hyvinvoinnin kiristäminen on paljolti meidän itsemme vaatimaa. Emme ole valmiita antamaan almuja siinä pelossa, että niitä saavat myös he, jotka eivät ole niiden tarpeessa. Kun sitten itse tarvitsemme apua ja tukea, jäämme myös ilman.

Linja jatkuu joka maassa. Esim. Norjassa, jossa pitäisi rahaa riittää joka kääntessä on kodittomia. Heidän öljytuloillaan ei pitäisi olla yhtäkään.

Luulen että meillä on kaikki mahdollisuudet hyvinvointiin jos halutaan. Se tosin edellyttää sitä, että monesta itsestään selvästä asiasta on luovuttava.

 

[Muksu]

Olen aika pitkälti samoilla linjoilla. Kuitenkin haluaisin muistuttaa siitä, että Suomen veroaste on aivan huippuluokkaa absoluuttisesti mitaten ja huippuluokkaa myös progression ankaruudessa. Siltikin näissä olosuhteissa Suomessa on ongelmia hoitaa yhteiskunnan peruspalveluja.

Mihinkäs ne rahat sitten menevät? Budjetistahan se selviää, kun katsoo. Hyvinvointivaltion äänekkäimmät puolustajat ovat todellisuudessa sen pahimmat viholliset Suomessa, ja se on kylmä matemaattinen fakta. Hyvää tarkoittavan hölmön perikuvia, sillä heidän motiiviensa puhtaus ei minua huoleta sen enempää kuin heidän kannattajiensakaan hyvä tahto. Ongelma on vain siinä, että kahta ei voi tehdä - syödä ja säästää. Sille tarjouksellehan näiden suosio perustuu: Vaadi itsellesi etuja, sillä siten pidät heikompien puolta.

90-luvun alussa silloin valtionvarainministerinä toiminut pääpiru esitti ohjelman valtion talouden rationalisoimiseksi, jotta yhteiskunnan perustana olevat tärkeät palvelut voitaisiin jatkossakin hoitaa kunnialla. AY-liike ja demarit tyrmäsivät tämän oikeistohallituksen suunnitelman kahdesta syystä: Puoluepoliittinen taktikointi eli porvarihallituksen demonisointi YLE:n suosiollisella ja soraäänettömällä avustuksella johti demarien valtavaan vaalivoittoon, ja AY-liikkeen jäsenilleen ajamat täysin järjenvastaiset tulonsiirrot keskituloisille, työssäkäyville ihmisille olisivat olleet tulilinjalla ennen sairaaloita, kouluja jne. Eihän se sellainen käy! Kamalia nuo riistäjät! Ja ennenkuin kukaan tulee inisemään, niin tarkastakaapa faktanne. Mitä olisi haluttu leikata ja minkä hyväksi toteutuneeseen vasemmiston ja AY-liikkeen yleislakon uhalla ja YLE:n kaikkien kukkahattutätien kiljunnalla vaatimaan tilanteeseen verrattuna.

Sitten otettiinkin käyttöön nykyään jo legendaarinen juustohöylä, koska mikään muu ei vasemmistolle kelvannut. Leikattiin koululaisilta ja sairailta, jottei vain tarvitse kajota saavutettuihin etuihin.

Nyt ollaan sen seurauksena sitten surkuhupaisassa tilanteessa, jossa huippuluokan verotuksesta huolimatta luokkakoot ovat stratosfäärissä ja vanhukset vaikeuksissa. Eläköön suomalainen, humaani vasemmisto ja muut tuomiojat. Ja heitä äänestävät itsekkäät ihmiset.

 

[jpp]

Tätäkin aihetta sivuttiin "asiat, joista ei puhuta oikeilla nimillä" -ketjussa ja sinnekin kirjoitin, kuinka Harry Bogomoloff sai riistäjäkapitalistin ja natsin leimat otsaansa sanoessaan, että suomalainen byrokratiakoneisto nielee valtavat summat rahaa palveluiden heiketessä ja verojen kiristyessä. Samaan aikaan työhaluttomia kikkailijoita (jotka leimaavat myös ne, jotka haluaisivat töitä) riittää ja pakolaiset elelevät mukavasti kahviloissa istuskellen ja parhaat kaupungin asunnot saaden.

PS. Kai tämä hyvinvointiyhteiskunnan luhistuminenkin saadaan tavalla tai toisella jääkiekkotappeluiden syyksi.

 

[SergeiK]

Ongelma lienee se, että me maksamme hyvinvointivaltion veroja ja saamme vastineeksi Välimerenmaan palvelut. Ongelma ei ole siinä, että tulonsiirrot olisivat liian runsaita, infrastruktuuri liian
laadukasta tai että palvelut olisivat ylipäänsä liian hyviä.

Mitään arvokeskustelua on turha alkaa järjestämään ellei tästä
ristiriidasta päästä eroon. On turha kysyä voimmeko maksaa enemmän palveluista itse. Emme voi, jos veroprosentti on tuollainen. Rahoille on saatava vastinetta. Allright, jos palveluja halutaan karsia, haluan ostovoimaani todella tuntuvan korotuksen. Enkä puhu mistään tupohenkisistä 1,8 prosentista vaan palkan tuplaamisesta.

Minua eivät huoleta Seat Ibizoilla (se vanhempi korimalli) kaahaavat ulkomaiset "moniosaajat" eivätkä työrajoitteiset. Minua huolestuttaa hirveä byrokratia ja tehottomasti tuotetut palvelut. Me maksamme gourmee-ateriasta ja saamme pöytäämme hikisen nakin.

On lottovoitto syntyä ja sitä rataa...

 

[hihhu]

Hyvinvointiyhteiskunnan romahtaminenhan johtuu arvomaailman vääristymisestä, jonka suomalaiseen kollektiiviseen ajatusmaailmaan on tuonut reaalielämän väkivaltaviihde. Tästä suurimpana jä mädimpänä syyllisenä on jääkiekko ja sen edustama väkivaltaa ihannoiva arvomaailma. Hyvinvointiyhteiskunnan rappio on edennyt tasatahtia urheilun nimissä tehtävän joukkotappelun suosion kasvun kanssa. Kaikki tämän epäkohdan esille tuovat tahot on julkisesti huudettu alas ja haukuttu kukkahattutädeiksi ja jeesustelijoiksi. Nyt vain niitetään tämän kehityksen satoa, eikä asialle olla vieläkään tekemässä mitään. Valtio syytää edelleen verotuloja lasten väkivaltakoulutukseen, joka tietenkin tehdään "urheilun" ja "lasten hyvinvoinnin" nimissä. Kierre tulee pahenemaan, kunnes koko järjestelmä romahtaa, jollei tälle suunnitelmalliselle yhteiskunnan väkivaltaistamiselle tehdä mitään.

 

[Jussu]

[chat] Sorry chat. Editoin tähän kohtaan tekstiä huomenissa jos vain suinkin ehdin. Nyt on vain pakko todeta:
Amen Muksu. My man. Kuin omasta suustani. [/chat]

 

[Viikate]

Viestin lähetti rapster
Kiinnostaisikin tietää, mikä on hyvinvointivaltio? Ovatko ihmisen hyvinvointi yksilönä ja ihmisen hyvinvointi valtiossa eri asioita? Miten ja ennen kaikkea MIKSI hyvinvointivaltiota on pyritty ajamaan alas? Entä toimiko se meillä, jos vaikka mitataan muutakin kuin kansalaisten "onnellisuutta" (kansantalous jne.)? Jos toimi, miksi siitä pitää pyrkiä pois? Toimisiko se muualla? Miten hyvinvointi määritellään ja kenen toimesta se on tehty? Miten me teemme sen? Miten porvari (ihana sana) saadaan vakuuttumaan sen tarpeellisuudesta?

Virallinen selityshän on se, että pääomaliikkeiden vapautumisen (Suomessa 1980-luvun puolivälissä) jälkeen hyvinvointivaltiolta katosi vankka rahoituspohja. Sen jälkeen sosiaalipolitiikka on muuttunut palvelujärjestelmän rakentamisesta sen puolustustaisteluksi. Muualla länsimaissa ollaan pitkälti samassa tilanteessa, vaikka pääomaliikkeet vapautettiin niissä pääsääntöisesti Suomea aikaisemmin.

Uusi tilanne on tuonut muassaan reaalisen uhan siitä, että suurimmat veronmaksajat siirtyvät halvempiin maihin. Vaikka näin ei ole vielä suuressa mittakaavassa käynyt, ovat hallitukset valmiina.

Hyvinvointivaltio toimi meillä siinä mielessä, että ihmisten elinikä piteni ja pohjoismaisten hyvinvointi-ideologien korostama sukupuolten välinen tasa-arvo edistyi. Ensimmäinen olisi luultavasti tapahtunut elintason nousun myötä melkein minkälaisessa yhteiskunnassa tahansa, jälkimmäinen ei ehkä niinkään.

Elintason nousun myötä hyvinvointivaltion kannatuspohja on kuitenkin rapistunut. Keskiluokkaistuneen työväestön intresseissä ei ole enää huolehtia todellisten vähäosaisten asemasta, sillä kuilu heihin on kasvanut kyllin suureksi. Sitä enemmän ansaitsevilla ei moista intressiä ole laajassa mittakaavassa koskaan ollutkaan. Uusliberalistinen aatevirtaus on tuonut hyvinvointivaltion periaatteita kritisoivat äänet uudelleen esille. Von Hayekit ja Friedmanit on kaivettu naftaliinista.

Samaan aikaan ovat odotukset hyvinvointivaltiota kohtaan lisääntyneet (saavutetuista eduista ei tunnetusti tingitä), ja kun se rahoituskriisissään leikkelee itseltään jäseniä, alkavat ihmiset epäillä koko systeemin mielekkyyttä. Kuten nyt vaikka tämä keskustelu osoittaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? En minä vain tiedä. Oikeiston retoriikka ei anna aihetta uskoa, että heillä olisi edes halua työskennellä hyvinvointivaltion hyväksi. Vasemmisto taas on keskittynyt pönkittämään keskiluokan (= palkansaajien) etuja, eivätkä tämän taktiikan tulokset ole viime vuosilta kovinkaan hyviä.

Pöh, olipas pintapuolista tekstiä. Täytyy palata asiaan joskus, jos ehdin.

 

[SergeiK]

Meillä on Muumilaaksossa letku jolla on tarkoitus kastella tiettyä normialuetta. Ikävä kyllä kyseinen letku on jo niin loppuunkäytetty, että se on täynnä reikiä ja sitä on korjattu moneen otteeseen jeesusteipillä. Vaikka paljon lähes puolet vedestä jää matkalle, nurmi tulee jotenkuten kasteltua.

Sitten muumilaaksoon tulee hätä. Vesivarannot alkavat huveta. Alkaa arvokeskustelu, että ansaitseeko nurmi noin paljon vettä. Puoluerajoihin katsomatta aletaan puhua, että tuota ettei tuo ärsyttävän vihreä nurmi ansaitse vettä tai ainakin sen pitäisi olla tarveharkintaista. Populismi jyllää ja kokoomus syyttää, että nurmen seassa on rikkaruohoja, jotka vievät vettä nurmelta ja hana pitäisi laittaa kokonaan moisten väärinkäytösten takia kiinni. Iltalehden miljoonaeläkkettä Nokialta nauttivat kolumnisti puhuu nurmen kannustavuudesta. Joko vähennetään vesimäärää tai leikataan nurmikkoa.

Mutta miksi kukaan ei puhu siitä, että letku vuotaa ja puolet vedestä valuu soraan? Sen vesimäärän joka lähtee letkun toisesta päästä pitäisi riittää hyvin kaikille. Itseasiassa vähemmällä vesimäärällä pitäisi nykyinen kastelutaso säilyttämään, mikäli letku olisi ehjä. Muumilaakson vesimäärä on per asukas maailman suurimpia, mutta nurmemme ei ole edes vihreyden TOP 50 listassa.

Minusta tässä on Suomen ongelma. Keskustellaan kannattavuudesta, sosiaaliturvan väärinkäytöksistä ja muusta hölönpölystä, kun oikea kysymys kuuluu miksi me saamme niin paljolla niin vähän. Euroopassa kyetään pitämään vähintään samanlaista sosiaaliturvaa, parempaa terveydenhuoltoa ja aivan eri planeetalla olevaa infrastruktuuria huomattavasti pienemmillä veroilla.

Miksi meidän letkumme vuotaa?

 

[Carlos]

Viestin lähetti Sergei_Krivokrasov
Euroopassa kyetään pitämään vähintään samanlaista sosiaaliturvaa, parempaa terveydenhuoltoa ja aivan eri planeetalla olevaa infrastruktuuria huomattavasti pienemmillä veroilla.

Muuten Sergei puhui asiaa, ja olen siitä samaa mieltä, mutta tähän viimeiseen osaan on pakko puuttua. Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat asioita joita on vaikea mitata pelkästään tilastoilla, vaikkakin en kiellä etteikö julkinen terveydenhuolto Suomessa ole lähinnä vitsi. Sosiaaliturvassa ei sen sijaan ole mitään valittamista. Ja mitä tuohon infrastruktuuriin tulee, niin kyllä se on Suomessa maailman huippua, tai yleensä pohjoismaissa. Väitän että jos Suomi, Ruotsi ja Norja otetaan vertailukohdaksi, mikään toinen maailman maa ei niiden tasoa ylitä, ei mikään. Joku saattaa päästä niukin naukin tasoihin, mutta ei mene yli.

Tuossa ketjun avauksessa puhuttiin vielä opintotuestakin, ja sekin on nyt sitten ilmeisesti huonosti. Belgiassa kun työkavereiden kanssa puhuin tästä ihmemaasta, jossa koulut ovat ilmaisia ja valtio vielä maksaa meillä palkkaa opiskelusta sekä hiukan asumisestakin, he olivat aivan ällikällä lyötyjä. Tuli kysymys veroista, ja vielä sittenkin he sanoivat että valitsisivat meidän verot milloin tahansa, jos olisi samanlaiset opiskeluolot. Mm. siitä syystä opiskelijat vaikkapa Ranskassa ja Belgiassa asuvat yleensä vanhempiensa luona siihen saakka kunnes päättävät koulunsa, henk. koht. en meinannut löytää ketään alle 26-vuotiasta joka ei vielä asuisi vanhempiensa kanssa. Ja sen lisäksi vielä vanhemmat maksavat yleensä lukukausimaksut.

Mutta tämä on tätä perinteistä suomalaisuutta, kun joku asia on paremmin kuin oikeastaan missään muualla, aletaan valittaa siitä että se pitäisi olla vieläkin paremmin, mikähän olisi riittävä määrä opintotukea? Kyllä ne menot aina kasvaa sitä mukaan kun tulotkin, vaikka tuki olisi 2000 euroa kuussa, sittenkin varmaan itkettäisiin että sillä ei pysty lyhentämään autolainaa, mitä mä nyt teen?

Myönnän että Suomessa on moni asia päin helvettiä, ja moni asia kaipaa parannusta, mutta edelleen jos hiukan tutustutte siihen mitä siellä "muualla euroopassa" on oikeasti, huomaatte että kyllä heillä on siellä myöskin ihan omat ongelmansa, ne vain jakautuvat ehkä hiukan eri sektoreille kuin meillä.

Jos joku väittää että jossain maassa on asiat selkeästi paremmin kuin Suomessa, niin epäilen onko tuo ihminen ikinä edes käynyt ko. maassa.

 

[M@rko77]

Suomessa suurin ongelma on se, että varallisuus/pääoma on jakautunut epätasaisesti; rikkailla on entistä enemmän ja köyhillä ei sitäkään vähää. Mikäli köyhillä olisi rahaa käytettävissään(kansalaispalkka?), ei tulonsiirtoja tarvittaisi (sossun luukku).

Kyse on siitä, ettei rikkaat (korkean verotuksen kautta) halua maksaa köyhien tarvitsemia hyvinvointipalveluita. Eiväthän rikkaat hyvinvointipalveluita tarvitse; rikkaat käyttävät yksityisiä lääkäripalveluita köyhien jonottaessa lääkäripulasta kärsivän tk:n käytävillä.

Kysymys on aina tietystä pelistä; rikkaat kokevat maksaessaan korkeata tuloveroa, että he häviävät tässä pelissä (win-lose) ja että rahvaat ovat vain vapaamatkustajia. Köyhät uskovat, että kaikki voittavat (win-win) eli verojen avulla taataan hyvä infrastruktuuri kaikille tuloista riippumatta.

Carlos totesi, että "Jos joku väittää että jossain maassa on asiat selkeästi paremmin kuin Suomessa, niin epäilen onko tuo ihminen ikinä edes käynyt ko. maassa." Kyllä minäkin tuota Jenkkilää ihannoin, mutta kyllä moni asia on Suomessa paremmin kuin tuossa maailman ainoassa supervaltiossa.

 

[finnishninja]

Meidän täytyy myös muistaa, että Suomi on asukaslukuunsa nähden iso maa. Kaikki tämä pinta tulee täyttää tieverkostolla ja sen hoidolla, terveydenhoidolla, vanhainkodeilla, sairaaloilla, kouluilla, lastentarhoilla ja ties millä. Kun asukkaita (veronmaksajia) on niinkin vähän kuin Suomesta löytyy, on vaikeaa nostaa maata ”tosi hyvinvointivaltioksi”. En tiedä tarkkaan miten asiat ovat muissa Suomen kokoisissa maissa. Moni tosin sanoo että sosiaalinen hyvinvointi on paljon parempaa jopa Italiassa. Sieltä löytyy tosin 55 miljoonaa maksajaa. Se että Ruotsi on ollut aina hyvinvointivaltioiden kärjessä ei ole myöskään ihme. Puolet enemmän asukkaita Suomeen verrattuna ja aina täysi vauhti päällä teollisuudessa. Ruotsin taloudellinen kasvu on ollut myös aina omaa luokkaansa. Teollisuus ja sen kasvu on hoidettu vierastyövoimalla. Näin verotulot ovat aina nousseet taloudellisen kasvun mukana.

Nojoo.. voimme tietenkin puhua riistäjistä ja ahneista, jotka eivät ole valmiita jakamaan haalimastaan vähempiosaisille, mutta, tämä joukko taitaa olla niin pieni, etteivät heidän haalimansa paljon näkyisi jos ne pantaisiin jakoon.

Vuotava vesiletku, sellainenhan sen pitääkin olla. Vettä kaikille:-)

 

[juudas]

Minä olen tyytyväinen.

Olen aina päässyt lääkäriin suhteellisen nopeasti. Joskus pienen asian kanssa on pitänyt odottaa, mutta se on aivan oikein. Kiireiset ensin. Hammaslääkäriin olen päässyt aina lähes heti.

Minut on peruskoulutettu, viety läpi lukiosta ja yliopistosta ilmaiseksi. Jos ei olisi, olisin ollut opintojen päätyttyä hirveissä veloissa. Monet fiksut ihmiset jättäisivät itsensä kouluttamatta ja kouluissa istuttaisiin pian isin ja äidin lompakon paksuuden mukaan ja lisäksi muutama riskinottokykyinen kylmähermo miljoonavelat niskassa.

Minä tiedän, että jos jotain sattuu, pidetään perheestä huolta. On varmasti asunto ja ruokaa, eikä kenenkään tarvitse pelätä, että yksinhuoltajankaan lapset (tai orvot) jäävät ilman niitä eväitä, joita tässä maailmassa tarvitaan: yhteiskunta tulee apuun.

Minulla on myös turvallista. En pelkää, että minut ammutaan rahojeni takia tai että poliisi tai palokunta ei auttaisi minua kuin kaikkia muitakin. Kun poliisi pysäyttää tiellä, en pelkää vaan tiedän saavani oikeudenmukaisen kohtelun.

Maksan veroja, ihan kohtuullisen mehevän määrän. Se on aivan oikein. Olen saanutkin paljon. Elän hyvässä maassa. Ulkomailla matkustaessa joskus lähes pelottaa ja elämä noissa maissa tuntuu vaaralliselta.

Ymmärrän myös sen, että mikäli yritykset saavat vapaasti kilpailuttaa maita keskenään, ne siirtyvät pääsääntöisesti maihin, joissa saavat nipistettyä työntekijästä halvimmalla eniten. Nehän pyrkivät olemaan tuottavia, se on niiden tehtävä. Hyvinvointivaltio ei olekaan enää asia, joka on yhden maan käsissä. On kyse huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta, jossa pieni maa on valitettavan pitkälle kuin lastu lainehilla.

 

[heki]

Suomi on edelleen hyvinvointivaltio, jossa mm. opiskelijoiden asiat ovat todella hyvin verrattuna muihin maihin. Mm. Iso-Britanniassa lukukaisimaksut ovat nykyisin n. 1700 €, ja tuohon on tulossa niin iso korotus, että lukukausimaksut voivat nousta jopa 17.000 €. Suomessa korkeakoulu/yliopisto-opiskelu on käytänössä ilmaista (kun ottaa huomioon mm. opiskelijaterveydenhuollon etc) ja vielä on pieni tuki, jolla saa katettua kaikkien välttämättömimmät menot ainakin suurin piirtein (paitsi ehkä Helsingissä). Kyllä hyvinvointivaltion tunnusmerkki täyttyy minusta, jos valtio tarjoaa ihmiselle koulutusmahdollisuudet kykyjen mukaan. Suomessa ei todellakaan tarvi jättää opintoja kesken varallisuuden takia, kuten monessa muussa maassa.

Moni ei myöskään huomioi, että Suomessa elintaso on noussut hurjasti. Keskiluokan elintaso on kivunnut paljon, samoin rikkaiden. Köyhien taloudellinen asema on sen sijaan pysynyt suurinpiirtein samana kuten lukumääräkin. Voittojia yhteiskunnassa on siis ollut kaikki muut paitsi "köyhät". joiden olot ovat pysyneet samana. Silti usein väitetään, että nykyisin asiat ovat huonommin kuin ennen. Keskiluokan ja köyhien suhteellinen eriarvoisuus on kasvanut, mutta silti kenenkään aseman ei ole tilastollisesti absoluuttisesti huonontunut (tietenkin on yksilöitä, joiden kohdalla näin on voinut käydä, mutta näinhän on aina).

Suomessa on toki monia asioita joita voisi korjata. Yksi näistä on mm. se, että kulttuuria tuetaan suhteessa kansakunnan varallisuuteen nähden aivan liikaa. Oopperoita ja teattereita tuetaan vaikka talous ei sitä kestäisi. Eihän sitä nyt kulttuurista voi tinkiä, sehän ei ole sisistysvaltion mukaista lainkaan. Lastentarhat ja sairaalat voi sulkea, mutta oopperaa ja taidetta pitää kansakunnalla olla. Maalaisjärjellä luulisi, että jos kerran johonkin ei ole varaa, niin ensin karsitaan huveista, ja vasta lopuksi terveydenhuollosta ja lastenhoidosta. Tässä olisi kirveellä töitä, ja rankasti!

 

[vilpertti]

Viestin lähetti M@rko77
Suomessa suurin ongelma on se, että varallisuus/pääoma on jakautunut epätasaisesti; rikkailla on entistä enemmän ja köyhillä ei sitäkään vähää. Mikäli köyhillä olisi rahaa käytettävissään(kansalaispalkka?), ei tulonsiirtoja tarvittaisi (sossun luukku).

Verrattuna muihin valtioihin Suomessa ollaan edelleen aivan mainiossa tilanteessa tämän suhteen. Vaikkakin ero kasvaa.

Yksi suuri ongelma Suomessa on se, että päätöksentekijät eivät havahdu siihen tosiasiaan, että muuttoliike maaseudulta ja huonoista olosuhteista suuriin kaupunkeihin kuten Helsingin seutu, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä lähinnä kiihtyy, ja ei osoita kääntymisen merkkejä. Kun ei huolehdita siitä, että suurissa keskuksissa riittää asuintilaa ja palveluita, alkaa kaikilla olla olo, että nyt menee heikosti. Ja vielä kun otetaan huomioon markkinoinnista tuttu 3/11 sääntö (hyvistä kokemuksista kerrotaan kolmelle, huonoista yhdelletoista), alkaa julkinen mielipide olla todella se, että täällähän on olot yhtä surkeat kuin Meksikossa.

 

[M@rko77]

Viestin lähetti vilpertti
Kun ei huolehdita siitä, että suurissa keskuksissa riittää asuintilaa ja palveluita, alkaa kaikilla olla olo, että nyt menee heikosti.

Tuo on totta; etenkin Tampereen kaupunkiseutu kasvaa hirvittävää vauhtia. Tuon kasvun seurauksena esimerkiksi terveydenhoitopalveluiden kysyntä kasvaa tarjonnan pysyessä samana. Lisäksi sosiaalipalveluiden kysyntä kasvaa tarjonnan (resurssien) pysyessä samoina tai peräti vähetessä; seurauksina ovat, että yhä useammalle jää yhä vähemmän.

Onneksi Helsingin väestönkasvu on kääntymässä negatiiviseksi; on havahdutu siihen seikkaan, ettei kaikkien ole pakko asua pääkaupungissa. Tämä "väestöpako" tietää alueen kunnille (lähinnä Pohjois-Uusimaa ja Päijät-Häme) uusia asukkaita ja tätä kautta veronmaksajia.

Mitä sitten tulee tulonjakoon, niin on totta että tuo "elintasokuilu" on Suomessa melko kapea verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, mutta syvyyttä on sitäkin enemmän.

e: kieliopillisia hairahduksia..

 

[Muksu]

Viestin lähetti M@rko77
Suomessa suurin ongelma on se, että varallisuus/pääoma on jakautunut epätasaisesti; rikkailla on entistä enemmän ja köyhillä ei sitäkään vähää. Mikäli köyhillä olisi rahaa käytettävissään(kansalaispalkka?), ei tulonsiirtoja tarvittaisi (sossun luukku).

Tuloerot ovat Suomessa hyvin huikean pikkuriikkisen pienet verrattuna muualle. Tämä on numeropohjainen fakta. Kansalaispalkka olisi muuten tulonsiirto, joten tuokaan kohta kirjoituksestasi ei ota askeltakaan.

Viestin lähetti M@rko77
Kyse on siitä, ettei rikkaat (korkean verotuksen kautta) halua maksaa köyhien tarvitsemia hyvinvointipalveluita. Eiväthän rikkaat hyvinvointipalveluita tarvitse; rikkaat käyttävät yksityisiä lääkäripalveluita köyhien jonottaessa lääkäripulasta kärsivän tk:n käytävillä.

Jälleen täyttä höpöhöpöä. Suomessa on yksi Maailman korkeimmista veroasteista ja samaan aikaan yksi Maailman tiukimmista progressioista. Riippumatta siitä haluavatko vai eivät, niin rikkaat Suomessa maksavat veroja todella paljon verrattuna muualle, joten ongelmien selittäminen tuolla ei onnistu.

Suomen ongelma ei todellakaan ole se, että veroja kerättäisiin prosentuaalisesti liian vähän. Ongelma on siinä, että sillä huikean tiukalla verotuksella saadaan niin vähän aikaan ja samaan aikaan se tiukka verotus omalta osaltaan pitää Suomen absoluuttisesti köyhänä, koska se siirtää resursseja joilla voitaisiin lisätä hödykkeiden tuottamista tulevaisuutta varten niiden kuluttamiseen tänään.

 

[bisnesman]

Kansalaispalkka ois sinällään jees, että se motivoisi jengiä työntekoon.
Jos menet johonki osa-aikaiseen duuniin vaikkapa 20h/vko, saat sen verran, että menetät työttömyyskorvaukset, muttet käytännössä saa yhtään enempää käteen. Työstä saatava taloudellinen etu jää mitättömäksi.

Jos kaikki saisivat kansalaispalkan, se motivoisi ottamaan vaikkapa satunnaisia töitä, saisi elintasoa parannettua niin halutessaan.

Toisaalta, se tietäisi sit toisessa päässä kiristyneempää veroa. Mutta toisaalta myös uusia yrityksiä, kun voisi rakennella bisneksiä ilman että tarvisi nähdä nälkää jos homma ei ala heti pyörimään..

 

[rapster]

Minäkin olen nauttinut opintotukea, ja välillisesti muita rääsyläisille jaettavia almuja, kuten lapsilisää. Osaan myös olla kiitollinen siitä, koska 50 vuotta sitten samassa tilanteessa koulutukseni ja sivistykseni olisi jäänyt jonnekin kansakoulutason tienoolle. Minut olisi perinteen vuoksi varmaan patistettu nurkista pyörimästä töihin muutenkin, varmaan siinä 15 ikävuoden tienoilla. Meillä ei olisi välttämättä ollut myöskään voita, juustoa tai edes lämmintä ateriaa vuoden jokaisna päivänä. Nyt olen yliopistossa, ja ihmettelen, miten hienoa on, että vähän vaivaa näkemällä periaatteessa jokaisen on mahdollista nuosta alemmista luokista sivistykseen (joku puhuisi ehkä näivettyneiden luokkarakenteiden terveestä tuulettumisesta, minulle luokista puhuminen on komediaa), jopa tilanteeseen jossa on mahdollista (myötä)vaikuttaa jossain vaiheessa maamme kasvuun ja kehitykseen; ajattelen että ehkä jossain joku minunlaiseni panee alulle pienen firman, joka valmistaa kumisaappaita ja johtokeloja...
Ja sitten heräsin :) ...siihen, että joidenkin mielestä näin ei pitäisi ollakaan, että tämä juuri ei ole paras ja hedelmällisin tapa kasvattaa ihmisiä, kansalaisia. Yliopistojen rahoitus on jo nyt ihan päin helvettiä, massaluennot rulettaa eikä opettajilla ole aikaa lukea tenttivastauksia, sanotaan vain että kirjoittakaa puoli tuntia ja jos vastaus on yli sivun pitkä teidät hylätään... korkeakoulut ovat olleet liikelaitoksia vaikka kuinka pitkään, yliopistoja ollaan siihen suuntaan viemässä koko ajan ja kovaa vauhtia. Jonkin ekonomityöryhmän tuoreen raportin mukaan juuri tähän pitääkin pyrkiä. Samalla, kun myönnetään, että voidakseen opiskella, on pakko käydä töissä, ajetaan opiskeluille aikarajoja, yritetään puskea lisää maistereita ja tohtoreita ulos samoilla tai vähemmillä rahamäärillä jne. Ja ilmeisesti keppiä tulee jatkossa lisää.

Hmm, nyt kun sitten puhutaan ettei saisi vaatia kaikkia yksittäisiä hyviä asioita, mitä muilla mailla on, ja todetaan, ettei kaikkea voi saada, lähdetäänkin itse suunnilleen samaan hengenvetoon vertaamaan Suomen koulutusjärjestelmää johonkin Britanniaan, joka nyt on ainakin hyvinvointivaltioista vihonviimeinen, ja rivien välissä käsketään häpeämään niitä, jotka kehtaavat vaatia oloihimme parannuksia. En tiedä taaskaan sanaa suomeksi, mutta ripaus consistencyä tässä kohtaa voisi olla kenties paikallaan? Vai onko tämä jokin osoitus suomalaisesta sisusta: hampaat irvessä tarvotaan läpi viiman, niellään vaan kaikki paska ja vaikeudet mitä eteen tulee, ja valittaa ei perkele saa?

Ihan totta, en ole niin tyhmä, että luulen, että helposti onnistumme yhdistämään ja siirtämään kaikkien maiden parhaat piirteet tänne Suomeen, enkä usko, että se onnistuukaan ollenkaan. En minä väitäkään, että yhtäältä koulutuksemme tulee olla suomalaista ja toisaalta terveydenhuollon ranskalaista, en pyydä vaatimaan mahdottomia, vaan pyydän muistelemaan tilannetta, joka meillä oli vielä vähän yli kymmenen vuotta sitten nousukauden lopulla, pankkikriisin muhiessa. Meillähän oli silloin kaikkea: hyvä terveydenhuolto, hyvä päivähoitosysteemi ja hyvä koulutus, meillä oli vähemmän hulluja, kodittomia ja nistejä, kylddyyrikin sai hyvin tukea ja moni tuntemani vanhus (alempaa keskiluokkaa tai sitä alempaa tasoa kastijärjestelmässä) jopa väittää kiven kovaan tulleensa silloin paremmin kuin nykyään samasta duunista saamallaan palkalla. Tällaisen väittäjän jälkeläisenä en ihmettele tätä ollenkaan: ollessani lapsukainen ravasimme jopa etelässä, härre gud, kanslisti ja sen poika, 2 viikkoa Benidormissa. Laillisesti. Laman aikaisina ja jälkeisinä vuosina taas oli hitost paljon nihkeämpää, tuli syötyä näkkäriä jne.

Mihinkä tuo hyvinvointi (sana on edelleen määrittämättä, apua?) oikein katosi? Onko jokin konkreettisesti muuttanut taloutemme edellytyksiä heikompaan suuntaan siten, ettei tuollaista tilannetta yksinkertaisesti ole käytännössä mahdollista saavuttaa? Minä ainakin luulin, että vielä suunnilleen vuonna 1999 Suomella meni paljolti Nokian ansiosta jos ei nyt lujempaa, niin ainakin yhtä hyvin kuin 90-luvun vaihteen hulluina vuosina.

P.S. Minun on muuten hieman vaikea tajuta, miten köyhät voivat olla Suomessa tasan yhtä köyhiä kuin aiemminkin... onkohan näissä tilastoissa nyt otettu mukaan sellaiset suoraan köyhän elämään ja ostovoimaan vaikuttavat asiat kuten inflaation vaikutus sekä sosiaalietuuksien (kuten vaikkapa juuri terveydenhuollon) vähentyminen ja "omavastuuosuuden" lisääntyminen? Entäpä veroprogression kaventaminen?

EDIT: niitä kirivirheitä

 

[heki]

Viestin lähetti rapster
Mihinkä tuo hyvinvointi (sana on edelleen määrittämättä, apua?) oikein katosi? Onko jokin konkreettisesti muuttanut taloutemme edellytyksiä heikompaan suuntaan siten, ettei tuollaista tilannetta yksinkertaisesti ole käytännössä mahdollista saavuttaa? Minä ainakin luulin, että vielä suunnilleen vuonna 1999 Suomella meni paljolti Nokian ansiosta jos ei nyt lujempaa, niin ainakin yhtä hyvin kuin 90-luvun vaihteen hulluina vuosina.

P.S. Minun on muuten hieman vaikea tajuta, miten köyhät voivat olla Suomessa tasan yhtä köyhiä kuin aiemminkin... onkohan näissä tilastoissa nyt otettu mukaan sellaiset suoraan köyhän elämään ja ostovoimaan vaikuttavat asiat kuten inflaation vaikutus sekä sosiaalietuuksien (kuten vaikkapa juuri terveydenhuollon) vähentyminen ja "omavastuuosuuden" lisääntyminen? Entäpä veroprogression kaventaminen?

EDIT: niitä kirivirheitä

Tilanne 80- luvun lopussa ja 90- luvun alussa oli niin epäterve, ettei se voinut johtaa muuhun kuin massiiviseen velanottoon. Toisinsanoen sosiaaliset edut olivat aivan liian hyvät suhteessa siihen, mihin oli varaa. Nousukaudella kulut pystyttiin nippanappa kattamaan, mutta ei normaalitilanteessa. Verotulojen pienemeninen katkaisi selän, jossa menot räjähtivät käsiin. Sosiaaliedut oli rakennettu sen mukaan, että hyvät ajat jatkuvat forever. Näitä aikoja on turha haikailla, sillä siihen ei ole varaa. Tai sitten meidän "hyvinvoinnin" kustannukset maksaa lapset/lapsenlapset jne. Minua ainakin sylettää sellainen ajatusmaailma, että eletään yli varojen (otetaan lainaa 90-luvun alun malliin). Ei menoja voi mitoittaa nousukauden huipun tulojen mukaan, koska muuten käy todella kylmät, kun koittaa lama/taantuma/normaali taloussuhdanne. 80-luvulla löysä demarijohto rakensi Suomesta wanna-be Ruotsia unohtaen, mitkä ovat Suomen pelimerkkien määrät. Budjetti oli kestämättömällä pohjalla, mutta vaalien läheisyys johti siihen, ettei kenelläkään poliitikolla ollut munaa sanoa ääneen totuutta, eli että kulut ovat liian suuret. Turha näitä aikoja on haikailla, onneksi nyt on ollut järkevä valtiovarainministeri, niin että valtiontalous on saatu edes jollain lailla kuosiin. Parempi, että hyvinvointivaltiota puretaan, jos kerran siihen ei ole varaa. Ei sitä jälkeläisien varoilla voi kukaan elää! 90-luvun lopun nousukauden ylijäämä hupeni velanmaksuun, eikä sitä historian pisimmästä ja vahvimmasta noususta huolimatta saatu merkittävästi alennettua. Joten siitä voi repiä mittasuhteita siitä, kuinka ylimitoitettuja menot olivat 80- luvun lopussa. Nyt on velkaa edelleen jäljellä vaikka kuinka ja paljon, eikä talouskaan näytä kovin hyvältä. Mistä näillä realiteeteillä rakennetaan hyvinvointivaltiota enää lisää. Hyvä, että saadaan pidettyä kiinni edes koulutuksesta, joka taatusti on edelleen hyvää, ja ennenkaikkea kaikille avointa.

Ja mitä tilastoihin tulee, niin tottakai niissä on huomioitu inflaatiovaikutus. Eihän mitään tilastoja tehdä pelkkiin nimellistuloihin/hintoihin pohjautuen. EIhän ne kerro yhtään mitään.

 

[dana77]

Postaan myos tähän ketjuun kirjoittamani viestin vantaan kaupungin säästoistä.
/////////
En tässä nyt todellakaan tarkoita ketään yksilöä vaan ihan yhteisöllistä ajattelutapaa, mutta kuitenkin mielestäni niiden henkilöiden jotka ovat sitä mieltä, että nyt säästetään väärästä paikasta tulisi ilmoittaa myös kannattavansa terveydenhuollon säästöjä (siis aina silloin kun niistä keskustellaan).

julkisessa taloudessa on karkeasti ottaen kolme vaihtoehtoa:

1) Tingitään urheilusta/kulttuurista/muusta "turhasta" kuten Vantaan kaupungin jääratojen lampuista.
2) Tingitään sosiaalipalveluista. Tätä ei tarvinne selittää enempää.
3) Maksetaan lisää veroja.

Tai itse asiassa neljäskin vaihtoehto löytyy:
4) säästetään vallanpitäjien palkoista ja palkkioista (taksiseteleistä, pullakahveista...). Tämä on kaikkien populistien suosikkivirsi, joten minä kerron vielä senkin mitä silloin tapahtuu: vallanpitäjäksi saadaan nykyisten "paskojen" tilalle aidosti välittäviä, omaa etuaan tavoittelemattomia päättäjiä, joilla on epäitsekkäät tarkoitusperät tyyppiä Jagr68 (ei loukkauksena häntä kohtaan, on vain tunnettu tapaus). Kaikki jokseenkin pätevät ihmiset pysyvät liike-elämässä, missä heidän toimintansa onkin sikäli helpompaa, että heidän toimintaansa valvovat julkisen vallankäytön taholta vain "aidosti välittävät, omaa etuaan tavoittelemattomia päättäjät, joilla on epäitsekkäät tarkoitusperät"

 

[dana77]

Viestin lähetti M@rko77
Suomessa suurin ongelma on se, että varallisuus/pääoma on jakautunut epätasaisesti; rikkailla on entistä enemmän ja köyhillä ei sitäkään vähää. Mikäli köyhillä olisi rahaa käytettävissään(kansalaispalkka?), ei tulonsiirtoja tarvittaisi (sossun luukku).

Puhuit täyttä asiaa, mutta haluan silti tuoda esille seuraavan: On totta että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet, mutta kansainvälisesti vertaillen Suomen rikkaat ovat köyhiä ja köyhät samalla tasolla eurooppalaisten luokka-kumppaneidensa kanssa, eli Suomessa varallisuuserot ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä. Ongelma se on tavallaan tietenkin silti.

Kansalaispalkka voisi olla sikäli hyvä idea, että sillä taattaisiin kaikille riittävästi rahaa perustoimeentuloon ja KOKO sosiaaliturvajärjestelmä voitaisiin lakkauttaa (julkisia eläkejärjestöjä myöten). Uskoisin, että tästä saataisiin varmasti tarpeeksi rahaa, MIKÄLI oletetaan että soskun tätit työllistyisivät yksityiselle sektorille samalla palkalla. Jos he jäisivät työttömiksi niin työttömien määrä kasvaisi niin paljon, ettei järjestelmä muuten varmasti taloudellisesti kannattaisi. Epätasa-arvoa tämä tietenkään myös lisäisi, sillä tukea saisivat myös ne jotka eivät sitä tarvi.

 

[dana77]

Minut on koulutettu valtion varoilla siinä määrin että akateeminen loppututkinto löytyy. Näinpä katson olevani velkaa maalleni sen, että maksan veroja kotimaalleni, kunnes ne kattavat koulutukseeni satsatut menot.

Tosiasia kuitenkin on että Suomen veroilla ostovoimani on vain muutamia kymmeniä prosentteja siitä mikä se olisi jossain toisessa maassa. Tällä hetkellä se on on erityisesti mielessä, kun olen lomalla ja sen näkee jokakerta kun menee ostariin (tai itseasiassa ajaa sinne Chrysler Voyagerilla, joka maksaa kolmasosan siitä mitä Suomessa...). Niimpä olenkin ajatellut jossain vaiheessa lähteä itsekkin ulkomaille ansaitsemaan talon, auton ja kaikki kivat lelut edellämainittuihin ennen lapsien hankkimista.

Minua alkoi mietityttämään se, että onko tämä jonkun vierestä moraalisesti väärin, sillä pidän sitäkin tosiasiana, ettei Suomalaista infrastruktuuria pystytä säilyttämään, jos kaikki kykenevät tekisivät näin. Suomessa on tällä hetkellä niin vahvasti tilanne, jossa "rikkaita" kohdellaan niin väärin että he eivät ole edes rikkaita. Minä ainakin haluan vielä joskus olla "rikas", jos Suomi ei siihen tarjoa mahdollisuutta, niin sitten jossain muualla.

 

[Shadowplay]

heki:

Kyllä viimeisten tuloeroja koskevien tutkimusten (esim. Hannu Uusitalo) mukaan köyhimpien asema on heikentynyt myös absoluuttisesti. Tämä fakta näyttäisi olevan vain liian kova pala myönnettäväksi kun se romuttaa kokkareiden ja muiden hellimän ajatuksen siitä, että tuloerojen viimeaikojen kasvu johtuisi pelkästään rikkaiden rikastumisesta (vrt. Pareto). Ben Z:kin yksinkertaisesti kiisti asian ja vaihtoi puheenaiheen suurinpiirtein säähän kun nämä luvut esitettiin hänelle tv-lähetyksessä puolisen vuotta sitten.

* * *
shadowplay

 

[msg]

Viestin lähetti timosusi
Vaikkakin (omasta mielestäni) suhteellisesti eniten ilmaa julkisella sektorilla on byrokratiaosastolla, ts kuntia on aivan liikaa, niin palvelujen tuottamisen osuus kaikista työpaikoista on niin dominoiva, että absoluuttisesti eniten ilmaa on palvelujen tuottamisen osastolla. Tämä osasto taas on erittäin selkeästi naisvaltainen. Eli siis samat palvelut olisi kyllä mahdollista tuottaa pienemmilläkin henkilöstöresursseilla.

Se tästä off-topicista.

Koska tuo en julkista sektoria rikolliseksi koe, lienee tämä olemassa oleva ketju hyvä paikka jatkaa.

Kuntatyönantajat tarjoaa sivuillaan listan kuntien kuukausipalkkaisista määrineen.
www.kuntatyonantajat.net -> Kunta-alan työmarkkinat -> Kunta-alan ansiot ja ammattinimikkeet ->ansiotietoja nimikkeittäin 2003.xls.

Tuo tilasto valaisee hieman kunnallisen sektorin työvoiman jakautumista. Luvuista puuttuvat määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet sekä nimikeet joiden haltijoita on <6. Näiden määräksi arvioisin ~100 000. Koko kuntasektori on reilu 400 000 ja tuossa tilastossa on reilu 300 000.
Kannattaa hieman sorttailla määrän ja palkan mukaan ja laskea vaikka palkkasumman kertymiä.

Joku innokas voisi laskea tuosta otoksesta paperinpyörittäjien ja palveluntuottajien suhteen ja osuuden palkkasummasta.

Itse mielelläni antaisin kuntalaisen itse valita palveluntuottajan. Näissäkin tapauksissa kunta osallistuisi kustannuksiin palvelusetelin tai vastaavan muodossa. Tätä mallia sovelletaan jo päivähoidossa, mutta sopisi mielestäni myös muille sektoreille.