Tulipa mieleeni, että minua kiinnostaisi itse asiassa kovastikin tietää lisää ja mahdollisesti keskustella aiheesta nimeltä hyvinvointi ja tarkemmin hyvinvointi valtiossa. En löytänyt aiheelle sopivaa, kaiken (muunkin kuin korkea verotus) kattavaa ketjua, joten päätin avata oman ketjun Suomalaiselle hyvinvoinnille.
Kaikki tietävät, että ainakin Suomi ja muut pohjoismaat ovat sellaista (siis hyvinvointivaltiota) edustaneet, ja useat ovat sitä mieltä, että näissä maissa on alettu pikkuhiljaa ajamaan alas tätä hyvinvointivaltiota, ja että valtion rakenne muuttuukin lähemmäs amerikkalaistyyppistä kilpailuyhteiskuntaa, jossa siis itsestään pitävät huolta ne, joilla on siihen varaa, ja heikoista, sairaista ja köyhistä vain ne, ketkä viitsivät, tai ne, jotka saavat yhdyskuntapalvelusta lähtöpisteitä huippukouluihin.
Kaikista vahvimmin tämä yhteispohjoismainen suuntaus, NE sanovat, näkyypi meillä, Lintukodossa. Tästä en ikäväkseni nyt tähän hätään keksi mitään muuta konkreettista esimerkkiä, kuin uusimmassa Voima-lehdessä olleen artikkelin Suomen julkisen terveydenhuollon alennustilasta, enkä siitäkään muista ihan tarkkoja lukuja. Meillähän on nykyään BKT:stä budjetoitu julkiseen terveydenhuoltoon ~6,5%, mikä vastaa noin samaa määrää, minkä hyvinvoinnin jättiläinen Meksiko käyttää kansalaistensa terveyspalveluihin (muut Pohjoismaat ~8,5%, maailman huippu Ranska 9,4%). Tällä mittarilla ei meillä mene lujaa. Myöskin kehityksen tarkastelu samalla mittarilla on mielenkiintoista: vuodesta 1990 valtion terveysmenot ovat pudonneet 22%, mikä on sikäli jännää, että kaikkialla muualla tendenssi on ollut nimenomaan toiseen suuntaan hoitojen ja lääkkeiden kallistuessa jatkuvasti. Käytäntöhän, eli sairastuminen, on tietysti kaikkein kätevin tapa mitata tätä väitettyä terveydenhuollon alennustilaa, ja näistä kokemuksista on meille vielä terveille tälläkin palstalla kerrottu muutamia esimerkkejä. Olemme siis tippuneet kehitysmaatasolle, mitä tulee julkiseen terveydenhuoltoon, joka ymmärtääkseni on ainakin yksi hiton tärkeä hyvinvoinnin mittari. Silti jaksetaan aina muistuttaa (vai oliko se mussuttaa?), että elämme hyvinvointivaltiossa. (Voima 10/02)
Muualtakin esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla, joitakin kaikkein konkreettisimmin koskettava on opintotuen kehitys: opintotuki ei ole saanut minkäänlaista korotusta yli 10 vuoteen, ja sen arvo on pudonnut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti reilusti yli kymmenellä prosentilla. Opintotuen asumislisälle tjsp on käynyt (varsinkin pääk.seudulla) vielä pahemmin, vuokrat ovat olleet pilvissä vaikka kuinka kauan ja opiskelijalle tarjotaan edelleen ikivanhaa vähän yli 200 euron vuokrakattoa. Eli käytännössä, kun HOASin luukkuja on alle kolmasosalle, opiskelijan maksettavaksi jää Helsingissä kämpästä riippuen suunnilleen 50-150 euroa. Siis n. 200 euron opintotuesta. Ja yliopistoihin suunnitellaan lukukausimaksuja.
Kiinnostaisikin tietää, mikä on hyvinvointivaltio? Ovatko ihmisen hyvinvointi yksilönä ja ihmisen hyvinvointi valtiossa eri asioita? Miten ja ennen kaikkea MIKSI hyvinvointivaltiota on pyritty ajamaan alas? Entä toimiko se meillä, jos vaikka mitataan muutakin kuin kansalaisten "onnellisuutta" (kansantalous jne.)? Jos toimi, miksi siitä pitää pyrkiä pois? Toimisiko se muualla? Miten hyvinvointi määritellään ja kenen toimesta se on tehty? Miten me teemme sen? Miten porvari (ihana sana) saadaan vakuuttumaan sen tarpeellisuudesta?
Minua ainakin vituttaa katsoa telkkarista päivärintoja ja muita ohjelmia ja paneeleita, missä tästä aiheesta puhutaan - totta puhuakseni en kerta kaikkiaan pysty siihen seuraavista syistä:
1. suomalaisten tv-toimittajien sensaationhakuinen, itseriittoinen ote. Ne ovat vain läpeensä rrasittavia egotrippailijoita.
2. puheenvuoron ja ohjelma-ajan auttamattomat rajoitteet. Kukaan (paitsi kukkahattutäti) ei voi kuvitellakaan olevansa asiantuntija yhden tv-ohjelman katsottuaan. Yleensä puhujat eivät edes ole Maailman Parhaita, jota sellainen aihe yleensä raskautensakin takia vaatisi, vaan
3. ammattipoliitikkoja, virkamiehiä sekä muita puhuvia päitä, jotka sen lisäksi, että ovat kuivia ja suunnilleen samaa mieltä asioista, heittävät varsinkin vaalikauden alla ihan ...mielenkiintoisia juhlaliturgioita (cheers Muksu). Vasemmistolainen nuolee kokkariäänestäjän persettä ja toisinpäin, ihan niin kuin maapallon navat olisivat kääntyneet ympäri, niin kuin silloin neljä vuotta sitten. Lisäksi ne osaavat luvut ulkoa, ja käyttävät niitä takuulla tarkasti hyväkseen ajaakseen omaa viestiään.
4. Tällaisissa poliittisissa paskanjauhannoissa eksytään usein aika kauas ihmisestä, kunnes juontajana, puheenjohtajana tai minä lie huseeraava toimittaja kiinnittää tähän huomion raflaavin (lue: sosiaalipornografisin) keinoin.
Tämän prosessinhan aloitti ymmärrykseni mukaan Holkerin hallitus, sittemmin tulleet demarivetoiset hallitukset ovat tätä ilmeisesti vauhdittaneet, eli vauhtia Suomelle ei ole annettu vain oikealta laidalta, vaan kaikilla isoilla puolueilla ja päättäjillä laidasta laitaan olisi lusikkansa sopassa...
Kuten huomata saattaa, en ole sosiaalipolitiikan asiantuntija, olen kiinnostunut. Asiaan paremmin perehtyneiden ja perehtymättömien kommentteja otetaan siis tähän ketjuun oikein mielellään vastaan. Varsinkin perustelut sille, miksi hyvinvointivaltio pitää ajaa alas, ovat tervetulleita.
Kaikki tietävät, että ainakin Suomi ja muut pohjoismaat ovat sellaista (siis hyvinvointivaltiota) edustaneet, ja useat ovat sitä mieltä, että näissä maissa on alettu pikkuhiljaa ajamaan alas tätä hyvinvointivaltiota, ja että valtion rakenne muuttuukin lähemmäs amerikkalaistyyppistä kilpailuyhteiskuntaa, jossa siis itsestään pitävät huolta ne, joilla on siihen varaa, ja heikoista, sairaista ja köyhistä vain ne, ketkä viitsivät, tai ne, jotka saavat yhdyskuntapalvelusta lähtöpisteitä huippukouluihin.
Kaikista vahvimmin tämä yhteispohjoismainen suuntaus, NE sanovat, näkyypi meillä, Lintukodossa. Tästä en ikäväkseni nyt tähän hätään keksi mitään muuta konkreettista esimerkkiä, kuin uusimmassa Voima-lehdessä olleen artikkelin Suomen julkisen terveydenhuollon alennustilasta, enkä siitäkään muista ihan tarkkoja lukuja. Meillähän on nykyään BKT:stä budjetoitu julkiseen terveydenhuoltoon ~6,5%, mikä vastaa noin samaa määrää, minkä hyvinvoinnin jättiläinen Meksiko käyttää kansalaistensa terveyspalveluihin (muut Pohjoismaat ~8,5%, maailman huippu Ranska 9,4%). Tällä mittarilla ei meillä mene lujaa. Myöskin kehityksen tarkastelu samalla mittarilla on mielenkiintoista: vuodesta 1990 valtion terveysmenot ovat pudonneet 22%, mikä on sikäli jännää, että kaikkialla muualla tendenssi on ollut nimenomaan toiseen suuntaan hoitojen ja lääkkeiden kallistuessa jatkuvasti. Käytäntöhän, eli sairastuminen, on tietysti kaikkein kätevin tapa mitata tätä väitettyä terveydenhuollon alennustilaa, ja näistä kokemuksista on meille vielä terveille tälläkin palstalla kerrottu muutamia esimerkkejä. Olemme siis tippuneet kehitysmaatasolle, mitä tulee julkiseen terveydenhuoltoon, joka ymmärtääkseni on ainakin yksi hiton tärkeä hyvinvoinnin mittari. Silti jaksetaan aina muistuttaa (vai oliko se mussuttaa?), että elämme hyvinvointivaltiossa. (Voima 10/02)
Muualtakin esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla, joitakin kaikkein konkreettisimmin koskettava on opintotuen kehitys: opintotuki ei ole saanut minkäänlaista korotusta yli 10 vuoteen, ja sen arvo on pudonnut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti reilusti yli kymmenellä prosentilla. Opintotuen asumislisälle tjsp on käynyt (varsinkin pääk.seudulla) vielä pahemmin, vuokrat ovat olleet pilvissä vaikka kuinka kauan ja opiskelijalle tarjotaan edelleen ikivanhaa vähän yli 200 euron vuokrakattoa. Eli käytännössä, kun HOASin luukkuja on alle kolmasosalle, opiskelijan maksettavaksi jää Helsingissä kämpästä riippuen suunnilleen 50-150 euroa. Siis n. 200 euron opintotuesta. Ja yliopistoihin suunnitellaan lukukausimaksuja.
Kiinnostaisikin tietää, mikä on hyvinvointivaltio? Ovatko ihmisen hyvinvointi yksilönä ja ihmisen hyvinvointi valtiossa eri asioita? Miten ja ennen kaikkea MIKSI hyvinvointivaltiota on pyritty ajamaan alas? Entä toimiko se meillä, jos vaikka mitataan muutakin kuin kansalaisten "onnellisuutta" (kansantalous jne.)? Jos toimi, miksi siitä pitää pyrkiä pois? Toimisiko se muualla? Miten hyvinvointi määritellään ja kenen toimesta se on tehty? Miten me teemme sen? Miten porvari (ihana sana) saadaan vakuuttumaan sen tarpeellisuudesta?
Minua ainakin vituttaa katsoa telkkarista päivärintoja ja muita ohjelmia ja paneeleita, missä tästä aiheesta puhutaan - totta puhuakseni en kerta kaikkiaan pysty siihen seuraavista syistä:
1. suomalaisten tv-toimittajien sensaationhakuinen, itseriittoinen ote. Ne ovat vain läpeensä rrasittavia egotrippailijoita.
2. puheenvuoron ja ohjelma-ajan auttamattomat rajoitteet. Kukaan (paitsi kukkahattutäti) ei voi kuvitellakaan olevansa asiantuntija yhden tv-ohjelman katsottuaan. Yleensä puhujat eivät edes ole Maailman Parhaita, jota sellainen aihe yleensä raskautensakin takia vaatisi, vaan
3. ammattipoliitikkoja, virkamiehiä sekä muita puhuvia päitä, jotka sen lisäksi, että ovat kuivia ja suunnilleen samaa mieltä asioista, heittävät varsinkin vaalikauden alla ihan ...mielenkiintoisia juhlaliturgioita (cheers Muksu). Vasemmistolainen nuolee kokkariäänestäjän persettä ja toisinpäin, ihan niin kuin maapallon navat olisivat kääntyneet ympäri, niin kuin silloin neljä vuotta sitten. Lisäksi ne osaavat luvut ulkoa, ja käyttävät niitä takuulla tarkasti hyväkseen ajaakseen omaa viestiään.
4. Tällaisissa poliittisissa paskanjauhannoissa eksytään usein aika kauas ihmisestä, kunnes juontajana, puheenjohtajana tai minä lie huseeraava toimittaja kiinnittää tähän huomion raflaavin (lue: sosiaalipornografisin) keinoin.
Tämän prosessinhan aloitti ymmärrykseni mukaan Holkerin hallitus, sittemmin tulleet demarivetoiset hallitukset ovat tätä ilmeisesti vauhdittaneet, eli vauhtia Suomelle ei ole annettu vain oikealta laidalta, vaan kaikilla isoilla puolueilla ja päättäjillä laidasta laitaan olisi lusikkansa sopassa...
Kuten huomata saattaa, en ole sosiaalipolitiikan asiantuntija, olen kiinnostunut. Asiaan paremmin perehtyneiden ja perehtymättömien kommentteja otetaan siis tähän ketjuun oikein mielellään vastaan. Varsinkin perustelut sille, miksi hyvinvointivaltio pitää ajaa alas, ovat tervetulleita.