Näin. Itselleni Pyyhtiän valinta jo itsessään aika iso yllätys.
Samaa pohdiskelin. Toisaalta Räty osaa luoda myös uhkaa hyökkäyspäähänkin. Eikä varmasti vuoda Rädyn ja Nikkasen osalta alaspäin. Pyyhtiä taasen taitaa olla aika hyökkäysorientoitunut pelaaja, joskin häneltäkin löytyy taustaa myös sentterinä eli luultavasti puolustuspelaamisen perusmekanismit pitäisivät olla hyvin hallussa. Joku Pyyhtiän enemmän tunteva voi tarkentaa.
Totta. Ei ole ihan yksi, eikä kaksi kertaa ollut, kun kovissa otteluissa juuri näistä Rädyn kaltaisista pelaajista tulee myös hyökkäyspäähän joukkueen tärkeimpiä pelaajia.
yle.fi
Tämä haastattelija on ainakin ihan mehuissaan. Näyttää siltä, että ihastelee jotta tuohan puhuu khänädää yhtä hyvin, kuin minä! Luulisi, että hän tuon etukäteen tiesikin mutta hassua vaan miten näyttää, niin innostuneelta. Ehkä se innostuneisuus kumpuaa tuossa tilanteessa sitten jostain muualta, kuin Bradin kielitaidon ihmettelystä.
Eipä nuo mitään älyttömän poikkeuksellisia taida olla. Kasper Björkqvist ainakin vuodelta 2016 tulee ensimmäisenä mieleen. Ja saattaa olla, että niitä on ollut hänen jälkeenkin.
Toki Björkqvist pelasi tuolloin A-junioreissa vain sen vuoksi, että oli lähdössä junnusarjaan rapakon taakse eikä täten voinut pelata ammattilais-sarjassa. Mutta varmasti ryntäystä ennen on tosiaan ollut pelaajia myös junnuista.
Oli se kieltämättä hieno miehistö, jossa oli heiskasta, tolvasta, juolevia, välimäkeä, jokiharjua, vaakanaista, koivulaa, räsästä ja vesalaista. Tuo nippu kestää kovaa kansainvälistä vertailua. Vähän jäi kaivelemaan, kun kuolemanottelussa Tshekki hieman tuurilla sai tasoituksen, kun peliä ei vihellettykään poikki. Rankkarit olivatkin sitten aivan uusi peli. Tshekki hävisi mitalipelit maalierolla 16-5, mutta Suomen iskukyky olisi ollut hienoa nähdä.
