Mainos

Suomen Urheilugaala

  • 17 418
  • 82

Troy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Steelers
TV2 ja Urheilugaala. Voi herranjumala sentään mikä pohjanoteeraus. Ei riitä, että yhtenä juontajana on Janne Kataja, mutta nyt lavalla heiluu yli-innokas Miitta Sorvali käsittämättömän huonoa läppää heittävänä mammana. Myötähäpeä on valtava. Taitaa enemmän itkettää.

Itketti täälläkin. Kuvittelin, että Miitta Sorvalia ei päästettäisi Miitta-tädin jälkeen lähellekään komediaa. Olin valitettavasti väärässä.
 

Olkku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen mestarit 20-21
Kummola ei päässyt jakamaan kultaista kiekkoa ollenkaan, kun ei Kauppi huomannut hänen läsnäoloaan. Kale lykkäsi palkinnon Inkan käteen ja liukeni takavasemmalla. Vieläkin hihityttää :)
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olenkohan kovastikin sivistymätön moukka, kun en vielä noin 20 minuuttia sitten tiennyt, kuka Jere Dahlström on? No, kaipa se oikeaan osoitteeseen meni, jos virallisten ehdokkaiden listalla on jotain Pekhämin polven puoskarointejakin.
 
Heh, Kauppi haukkui pari päivää aiemmin koko gaalan arpajaisiksi ja nyt on "korkeammalla kuin kuvittelee edes pääsevänsä", häntä itseään lainaten. Kannattaisi olla hiljaa tai sitten vetää samaa roolia loppuun saakka. Diggaan kyllä Kaupista urheilijana noin muuten.
 

Ralph

Jäsen
Hyvä että Minna Kauppi voitti. Voittajalle tuo kuuluu, ei häviäjille. "Laura Lepistö oli kuudes.." Pah, ei paljoa hetkauta.
 

Snagari

Jäsen
Heh, Kauppi haukkui pari päivää aiemmin koko gaalan arpajaisiksi ja nyt on "korkeammalla kuin kuvittele edes pääsevänsä", häntä itseään lainaten. Kannattaisi olla hiljaa tai sitten vetää samaa roolia loppuun saakka. Diggaan kyllä Kaupista urheilijana noin muuten.

Mutta kun se oli kieli poskella heitettyä "läppää". Samaa mieltä tuosta roolista, enkä diggaa Kaupista urheilijana edes. Mutta kai se voittonsa ansaitsi. Onnea vaan.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
Ja nyt siellä pyörii Miitta Sorvali peruukki päässä.

Kauheaa, ei hemmetti. Piti ihan miettiä mikä voisi aiheuttaa enemmän sitä kuuluisaa myötähäpeää. No.. ehkä jos lavalla olisi nähty Aake Kalliala ja Pirkka-Pekka Petelius tekemässä kainalopieruja itse samalla sille repeillen. Ehkä ens vuonna sitten.
 

scholl

Jäsen
Ehkä hieno valinta myös siitä syystä, että nyt kun Peetu Piiroista ei valittu, ei tarvitse lukea schollin valitusta siitä, kun lökäpöksy-hintti-pilvipää-epäurheilija saa moisen kunnian. :)

Tapasin yhdessä vaalitilaisuudessa Eka Vekaran. En kyllä jutellut, mutta joo. Olin saunomassa oikein olan takaa niin en Urheilugaalaa nähnyt, mutta kuten toisesta ketjusta voi jo arvioida niin olen todella iloinen siitä, että Minna Kauppi voitti. Ei aina tarvi olla olympiakisoissa menestynyt, jotta pääsee vuoden urheilijaksi. Kauppi on menestynyt niin monta vuotta hyvin ja saavuttanut maailmanmestaruuksia ja nyt kun oli muutenkin suomalaisittain aika heikko urheiluvuosi niin kukapa olisi parempi valinta ollut. Arvostan aina enemmän voittamista kuin muita mitaleja ja Lepistö esim. pärjäsi vain em-tasolla. Kovakuntoinen nainen tuo Kauppi, huippu-urheilija. Varmasti paras mahdollinen valinta.

On makuasia sitten miten tuon jälkeen arvostaa Lepistön, Piiroisen ja Multalan. Eri henkilöillä on erilaiset kriteerit, mutta itse olen sitä mieltä, että oikea nainen voitti. Tosin, olen myös sitä mieltä, että silloin kun vuoden urheilija on nainen, pitäisi valita myös vuoden miesurheilija ja se titteli olisi pitänyt mennä tuolle lumihyppelijälle. Tasa-arvon nimissä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mun mielestäni kokonaisuus oli ihan ok lukuunottamatta sitä lavalla heilunutta vanhaa tätiä, jota en onneksi tunnistanut. Enkä tarkoita Marja-Liisa Kirvesniemeä, vaan ilmeisesti tätä Sorvalia. Aika paljon yritän ymmärtää viihdettä, esimerkiksi joku Katajan Janne menettelee roolissaan, vaikka en hänestä pidäkään, mutta kyllähän tuon tädin myötä tuli aikamoinen wtf-fiilis. Lisäksi aika turhaan väliin se show tungettiin muutenkin, kun seuraavana oli elämäntyö urheilun parissa palkittavana.

Gaala sinänsä oli ihan kiva katsella, ja täytyy myöntää, että näiden päättyneiden urheilu-urien, Hall of Fame-nimitysten ja elämänura-palkintojen jakaminen aiheuttaa lievää nieleskelyä täällä päässä. Ruotsissa ja jenkeissä varmaan kaikki on hienompaa, mutta hiukan viilailua, niin tämäkin on ihan kiva perinne.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Kiitos ketjunavauksesta.

Jere Dahlström!? Pudotti jotenkin, vaikka hienoa että perinteisiäkin lajia vielä arvostetaan.

Katajan ja Sorvalin suorituksista voi olla montaa mieltä. Noin yleensä, vaikka tulee usein suhtauduttua ylimalkaisesti tällasiin patsasteluihin, niin kyllähän menneen vuoden ja takavuosien tähtihetket urheilun kartalla koskettaa. Ja miksipä eivät, erinäisten urheilutapahtumien seuraaminen ja myötäeläminen ovat olleet osa elämää pienestä pitäen.

Tapahtuma kokonaisuudessaan kompastelee mielestäni vähemmän kuin aiempina vuosina, oppia on otettu ja terävöidytty. Vanhoja tähtiä ja päättyneitä, ansioituneita uria kunnioitetaan asiallisesti. Viren, Marja-Liisa, Jari-Jari. Dynamo-Honkavaara erityisesti.

Kai Suikkasen valinta oli pieni yllätys, vaikka helevetin hienoa että kaverin tekemiset Turussa ja persoona ylipäätään on huomioitu. Ei olis haitannut vaikka Horttana olisi kuitannut pokaalin, mutta ehkei Lepistön kuutossija olympialaisissa (paras eurooppalainen) ja mm-pronssi ja em-hopea sitten olleet tarpeeksi. Onhan Horttanalla vuoden naisvalmentajan titteli muutaman vuoden takaa, nyt tais kuitata saman. Arvostan kyllä Lepistön ja Horttanan korkealle.

Siinä määrin, että Lepistö olisi yhtä hyvin voinut viedä koko roskan. Mutta kyllä Kaupinkin valinta lämmitti, vihdoinkin nappas ja sai lajikin arvostuksensa. Jotenkin tuli puskista että juuri tänä vuonna, varsinkin noiden kieli poskessa heitettyjen napinoiden jälkeen. Ero Lepistöön oli selkeä, onnea marjastajalle!

Kunnas ja Sportmagasinet, lyömätön yhdistelmä. Sen puolesta huomionosoitus tehdystä työstä paikallaan. Jossain Jälkihiessä, tai ylipäänsä urheilusta filosofoidessaan, en oikein pääse samalle sivulle Kajtsun ajatusten kanssa.

Salibandyn mm-joukkueen valitseminen vuoden joukkueeksi ei ollut suuri yllätys, vaikkei omalla kohdalla aiheuta sen kummempia tunnereaktioita. Edellisissä kisoissa tuli elettyä hengessä mukana, nyt jäi vähemmälle. Enempi hypetys alko ottaan hermoon. Ensi viikon Jälkihiki täytyy ainakin jättää väliin: siellä suomenruotsalainen urheilutoimittaja ja sählynpelaaja hymistelee ja taputtelee toisiaan selkään. Fy fan!
 

scholl

Jäsen
Olenkohan kovastikin sivistymätön moukka, kun en vielä noin 20 minuuttia sitten tiennyt, kuka Jere Dahlström on? No, kaipa se oikeaan osoitteeseen meni, jos virallisten ehdokkaiden listalla on jotain Pekhämin polven puoskarointejakin.

Itse en vieläkään tiedä kuka hän on. Nimen perusteella joku pitkätukka Hongasta.

Ai sykähdyttävin hetki. Totuus on se, että sykähdyttäviä hetkiä on vaikea muistaa, eikä niitä tule välttämättä joka vuosi. Siis jos urheilijan pitää olla suomalainen. Ehdottomasti sykähdyttäviä hetkiä olivat se, kun Vettel voitti formulamestaruuden, samoin se Olicin maali ManUa vastaan CL:ssä. Olympiakisoissa Magdalena Neunerin ja Maria Rieschin menestykset jne. Totuus on kai se, että suomalaiset eivät tänä vuonna menestyneet kansainvälisesti niin hyvin, että olisi koettu samanlaisia hetkiä kuin vaikkapa silloin, kun Lepistö voitti Helsingissä taitoluistelukisat. Toki paikallisesti joillekin voi olla hieno hetki vaikkapa Tampereen Pyrinnön korismenestys.
 

scholl

Jäsen
Kunnas ja Sportmagasinet, lyömätön yhdistelmä. Sen puolesta huomionosoitus tehdystä työstä paikallaan. Jossain Jälkihiessä, tai ylipäänsä urheilusta filosofoidessaan, en oikein pääse samalle sivulle Kajtsun ajatusten kanssa.

Harmi, etten nähnyt Kaj Kunnasta. Sportmagazinet on tehnyt kolmessa vuosikymmenessä sen, mihin Saukkosen kanava ei pääse edes kolmessa vuosisadassa. Loistava ohjelma ja Kunnas on loistava tyyppi.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Show nyt ei vakuuttanut minuakaan. Jotenkin kuitenkin aikaisemmista olen jonkun verran enemmän pitänyt. Mutta palkittavien osalta oli hienoja hetkiä. Erityisesti tuo Honkavaaran palkitseminen elämäntyöstä lämmitti.

Vielä tuli mieleen, että Suikkanen oli vasta toinen 2000-luvulla vuoden valmentajaksi valittu, jonka valmennettava ei voittanut vuoden joukkueen tai vuoden urheilijan palkintoa. Tuo oli mielestäni erittäin hyvä asia.

2000 Jorma Tuominiemi (Arsi Harju vuoden urheilija)
2001 Torsten Smedslund (Miesten suunnistuksen MM-joukkue vuoden joukkue)
2003 Mirjami Seppälä (Hanna-Maria vuoden urheilija)
2004 Raimo Summanen (jääkiekkomaajoukkue vuoden joukkue)
2005 Michael Käld (naisten jalkapallomaajoukkue vuoden joukkue)
2006 Tommy Ekblom (Jukka Keskisalo vuoden urheilija)
2007 Mauro Berruto (lentopallomaajoukkue vuoden joukkue)
2008 Markku Kanerva (21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue vuoden joukkue)
2009 Magnar Dalen (Aino-Kaisa Saarinen vuoden urheilija, naisten viestijoukkue vuoden joukkue)

Ainoa poikkeus oli vuonna 2002, jolloin vuoden valmentajan valmennettavaa ei olisi edes voitu valita, sillä sen sai Henrik Dettmann valmennettuaan Saksan koripallomaajoukkueen MM-pronssille.
 
Mainittakoon nyt vielä, että Jatkoaika.com ei voittanut palkintoa urheilujournalismin sarjassa, mutta sai kuitenkin taas hieman lisää julkisuutta oltuaan kolmen ehdokkaan joukossa. Onnea 10-vuotias Jatkis!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Pakko mainita vielä se, että yksi loistavimmista tv-tunnareista, eli The Pacificin teema soi taustalla olikohan nyt Hall of Famen aikana.
 

Fordél

Jäsen
Jotenkin aika paska ja valja maku jäi koko gaalasta. Kaiken kaikkiaan huonosti toteutettu. Esim. Heneliuksesta ei yksinkertaisesti vain ole tällaisten gaalojen juontajaksi. Urheiluruudussa ok, mutta tästä naisesta puuttuu kaikki glamour ja loiste. Ei osannut yhtään kantaa valitsemaansa pukua kun ryhti oli kun milläkin amislaisella (nyt meni vähän scholliksi). Huppari ja farkut on Inkan asu, that´s it. Jere, vai mikä se juontajakaveri nyt olikaan, oli ihan ok.

Miitta Sorvalin hahmo oli täysin paska eikä naurattanut yhtään. Olisi luullut, että Suomesta löytyy parempia koomikoita jos pitää yleisöä alkaa naurattamaan. Kaamea häpeä Sorvalin puolesta. Hyvä näyttelijä, mutta ei koomikko. Kataja oli ihan ok tossa hommassa. Rajaton puolestaan paska ja valju, aivan kuten koko gaala.

Ainoat selkeät positiiviset jutut oli Honkavaaran palkitseminen ja hänen liikuttava puheensa sekä Kaupin ja Kunnaksen palkitsimiset. Honkavaaran palkitseminenkin tosin vähän sössittiin kun Inka aloitti spiikin vaikka Honkavaaralle annetut aplodit olivat pahasti kesken. Pelisilmä puuttui ja olisi pitänyt antaa kaikki kunnia kiekkolegendalle ennen kuin alkaa vetämään seuraavaa spiikkiään.

Myös Kaupin valinta oli hieno juttu ja Kauppi oli kerrassaan näyttävä tapaus. Tosin Kauppikin jätettiin lopussa yksin lavalle ilman, että hänellä oli tietoa, että mitä tässä pitää nyt tehdä. Harmittaa tietysti, ettei JA saanut tunnustusta, mutta jo ehdokkaana olo on sille hieno palkinto. Kunnas on tehnyt laadukasta journalismia jo vuosikymmeniä, joten palkinto oli ansaittu.

Eli summa summarum, ihan hyviä palkintoja, mutta toteutus ei vain toimi tarpeeksi juhlallisella tavalla.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tosin Kauppikin jätettiin lopussa yksin lavalle ilman, että hänellä oli tietoa, että mitä tässä pitää nyt tehdä.
Taisi lähinnä jäädä ihmettelemään pudottamaansa palkintokiekkoa, joka löytyi lopulta lattialta lavan vierestä.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Onnea Jere Dahlströmille sykähdyttävästä läpilyönnistä!
Ehdottomasti sykähdyttävin hetki viime vuoden suomalaisessa urheilussa oli olympilaisten miesten jääkiekon välierä USA-Suomi eka erä. Kylmiä väreitä ja suuria tunteita. Vieläkö saa äänestää?
 

Mack

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Taisi lähinnä jäädä ihmettelemään pudottamaansa palkintokiekkoa, joka löytyi lopulta lattialta lavan vierestä.

Mitä se lopun pelleily oli? Kaupilla syli täynnä kaiken maailman kaktusta ja rihkamaa, eikä kellään käynyt mielessä jeesata? Ei edes Inka "Keskisormi" Henelius jäänyt auttamaan siskoaan?
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Miitta Sorvalin hahmo oli täysin paska eikä naurattanut yhtään. Olisi luullut, että Suomesta löytyy parempia koomikoita jos pitää yleisöä alkaa naurattamaan. Kaamea häpeä Sorvalin puolesta.
Erittäin paska oli. Mistä Ämmässuolta tuollainen muumio on nostettu päivän valoon? Tuon casen täytyy olla viime hetken peruutuksen tilalle soitetun varaesiintyjän kakkosvaihtoehto. Ei kukaan voi tuollaista selvin päin tilata mihinkään gaalaan mesoamaan, vai voiko? Jos oli tahallinen teko, niin ohjelman laatijalta pitää kieltää kaikki kusiaispesän avajaisia suurempien zembaloiden järkkäämiset.

Minna Kaupille iloiset onnittelut. Mukavaa että suunnistustakin arvostetaan välillä eikä aina puhevammaisia autokuskeja tms.
 

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Heh, Kauppi haukkui pari päivää aiemmin koko gaalan arpajaisiksi ja nyt on "korkeammalla kuin kuvittelee edes pääsevänsä", häntä itseään lainaten. Diggaan kyllä Kaupista urheilijana noin muuten.
Sehän nyt oli ihan puhdasta läppää, tosin aika heikkoa sellaista. Kauppi on hieno urheilija ja osaa olla ulkoisesti edustava, mutta jutut ovat yleensä hyvin matalalla tasolla, vaikka tykkää niitä viljelläkin (aivan liikaa).

Edit: Enkä tarkoita edustavuudella tällaisia kuvia. Kauppi on malliesimerkki ihmisestä, joka toitottaa olevansa "räväkkä" ja "sanavalmis". Ehkä niitäkin, mutta lähinnä jutuista ja poseerauksista tulee myötähäpeä mieleen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Kyllä taas kerran nähtiin että suomalaiset eivät osaa tuollaisia gaaloja järjestää. Ei voi kuin yhtyä edellisiin taivasteluihin.

Valinnat menivät periaatteessa ihan ok. Itse olisin äänestänyt Laura Lepistöä parhaaksi mutta en minä sitä vääryytenä pidä jos jonkin lajin maailmanmestari valitaan. Ihmettelen kyllä kansan syvien rivien tuntoja jos lähes puolet äänestäjistä piti jotakin pesäpallosarjan lyöntiä sykähdyttävimpänä urheilutekona. Lieneeköhän samanlainen Maaseudun Tulevaisuuden ja Keskustapuolueen masinoima kampanja kuin Antti kaikkosen äänestäminen kerta toisensa jälkeen jatkoon Tanssii tähtien alla -sarjassa?
 

L4E

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauma Luk
Vain Suomessa voidaan valita vuoden urheilijaksi jonkun marginaalilajin "marjastaja".

Itse olisin kyllä Lepistölle antanut pystin.

Samaa mieltä kuin aiemmatkin, että tuo Sorvalin hahmo oli todella huono.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Oli kyllä hieno juttu niin suunnistukselle lajina kuin erityisesti Minnalle itselleen se, että valittiin (ja ennen kuin jatketaan siitä mitähännemeistäajattelee-linjasta, voi todeta, että ainakin Norjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä on jo aiemmin suunnistajia vastaavan palkinnon saajaksi valittu).

Ehkä Minnan dominanssi lajissaan oli toki pari vuotta aiemmin kovempaa kuin viime vuonna, mutta nytkin oli hyvä tilaisuus tälle valinnalle.

Muutoin olen kyllä sitä mieltä, että vanhanmallinen Vuoden Urheilija -gaala oli toimivampi konsepti kuin tämä Oscar-tyylinen höpökategorioissa jaettavat palkinnot. Itselleni ainakin ne kiinnostavat ovat edelleen vuoden valmentaja, joukkue ja urheilija, ja nämä "sykähdyttävimmän urheiluhetket" ovat melkoista täytettä.
 

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lieneeköhän samanlainen Maaseudun Tulevaisuuden ja Keskustapuolueen masinoima kampanja kuin Antti kaikkosen äänestäminen kerta toisensa jälkeen jatkoon Tanssii tähtien alla -sarjassa?
No kyseistä ohjelmaa nyt ei katsokaan ketkään muut kuin MT:n vaikutuspiirissä olevat juntit keskustapuolueen jäsenkirja tuulipuvun taskussa. Seuraavan päivän kohokohta on mennä kioskille hakemaan Iltasanomat ja lukemaan Antin tai Anskun tai joidenkin muiden nobodyjen kommentit ja kuulumiset kerta toisensa jälkeen.

Niin ja miten tämä liittyy urheilugaalaan? Esimerkiksi siten, että keskiverto suomalaiselle ei kovin kummoista viihdettä tarvitse näköjään tehdä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös