Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 371 012
  • 3 473

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Olikohan eilen uutisissa tämän yhteydessä maininta, että Haminan konesali työllistää n. 400 henkilöä. Kuulinko vai muistako väärin? Onhan tuo ihan kiva lisä, kun oletuksena on se, etteivät nuo pelkästään siivoajia ole.
Google antaa myös signaalia muille sijoittajille Suomesta paikkana, jonne voi bisnestä rakentaa, mikä on hieno juttu.
Se on hyvä asia, että Google on kiinnostunut rakentamaan uuden datakeskuksen Suomessa. Jotain positiivista buumia täällä tarvitaan lisää jotta Suomen kansantalous saadaan kuntoon jossain vaiheessa Suomessa. Ainut ongelma on se, että onko täällä tarpeeksi hyvä infra datakeskuksen tarpeisiin. Onko täällä tarvitavaa määrää osaajia rakennusvaiheessa ja datakeskuksen toiminnan aloittamista varten.

Jos ja kun tuo datakeskus valmistuu niin se tuo lisää toimeliaisuutta alueella. Pohjois-Suomi kiittää ja kumartaa.

Tosiaan tuo Haminan konesali työllistää noi 400 henkilöä. Näin olin kuulevani.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ainut ongelma on se, että onko täällä tarpeeksi hyvä infra datakeskuksen tarpeisiin. Onko täällä tarvitavaa määrää osaajia rakennusvaiheessa ja datakeskuksen toiminnan aloittamista varten.
Sähkön runkoverkot taitavat olla ostettujen maiden lähellä. Rakentamiseen löytyy osaamista ja Google tuo omat asiantuntijansa muuhun, jos tarvitsee. Oulun ympärillä on ict-koulutusta ja Googlea varmasti kuunnellaan, mitä tarvitsevat. Ei Google 27 miljoonaa laita maahan, jos suunnitelmia ei olisi.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Jotain hyviä uutisia välillä.

Aikuisten osaaminen on vielä huippua.



Teollisuuden tilaukset kasvoivat pirteästi

 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
WTF HIFK - FC Liverpool
Kaltaiseni yritystukien puolesta huutelija, lukee mielellään tällaisia kirjoituksia. Sitä voi tietysti miettiä miksi Suomi dumppaa miljardeja maatalouden tukemiseen.
 

ipaz

Jäsen




Ei ole vielä näkynyt valtakunnanuutisissa, mutta laki paikallisen sopimisen lisäämisestä järjestäytymättömiin yrityksiin meni läpi. Mahdollistaa taas hieman enemmän pienten yritysten toimintaedellytyksiä.

Facobook-sivullaan Valtonen kirjoittaa:

"Ne ovat pääasiassa pieniä yrityksiä, joita ovat tähän asti koskeneet työehtosopimusten valvoitteet, mutta eivät oikeudet. Tämä lisää yritysten välistä tasavertaisuutta sekä päätösvaltaa ja vuoropuhelua sinne, missä työn olosuhteet tunnetaan."
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka tällä hetkellä hyviä uutisia Suomen talouteen liittyen saa usein hakemalla hakea, on hienoa ollut lukea, että Lapin matkailutalvesta odotetaan taas kerran ennätyksellistä. Lieneeköhän tämä juuri sitä, mitä n. puoli vuosisataa sitten ja aiemminkin visioitiin. Hienoa joka tapauksessa, että Suomen matkailusektori tekee nyt ennätyksiä, vaikka maailman tapahtumat ovatkin hankaloittaneet Suomeen matkustamista mm. Itä- ja Kaakkois-Aasiasta.

Paljon on Lapilla kasvunvaraa varmasti edelleen ja uskon, että pohjoinen eksotiikka tulee kiehtomaan ihmisiä eri puolilla maailmaa tästä eteenpäinkin. Miettii esim. Intian kasvavaa keskiluokkaa... Intian näen muutenkin Suomelle poikkeuksellisena mahdollisuutena. Kilpailua kasvavasta markkinasta tulee varmasti riittämään, eikä meidän ole syytä nukkua onnemme ohi.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Paljon on Lapilla kasvunvaraa varmasti edelleen ja uskon, että pohjoinen eksotiikka tulee kiehtomaan ihmisiä eri puolilla maailmaa tästä eteenpäinkin. Miettii esim. Intian kasvavaa keskiluokkaa... Intian näen muutenkin Suomelle poikkeuksellisena mahdollisuutena. Kilpailua kasvavasta markkinasta tulee varmasti riittämään, eikä meidän ole syytä nukkua onnemme ohi.
Edellisellä kerralla kun Lapin matkailulla meni lujaa, kasvun esteeksi muodostui työvoiman saatavuus. Palvelualoille ei riittänyt käsipareja. Juuri syyt löytyivät 0-tuntisopimuksista, mikä nosti työntekijän riskiä lähteä sesonkityöntekijäksi Lappiin.

Jos asia ole korjaantunut, kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan eikä lisäinvestointeja ole luvassa. Lapin matkailun tulisi pyrkiä venyttämään sesonkia marras-huhtikuuta laajemmalle, jotta työntekijät voisivat työllistyä kokovuotisesti ja pysyvästi muuttaa seudulle.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Laitetaas tämä vaikka tänne, kun paljon ravintoloita on mennyt konkkaan. Hyvä pointti on mm. tämä:

Toiseksi, kaikki aukiolo- ja anniskelusäännöt on poistettava. Miksi yrittäjä ei saa päättää, milloin on kannattavaa olla auki? Kellojen kyttäys ja holhoava sääntely kuuluvat historiaan, mutta Suomi on näköjään liian kiintynyt menneeseen.

 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Laitetaas tämä vaikka tänne, kun paljon ravintoloita on mennyt konkkaan. Hyvä pointti on mm. tämä:

Toiseksi, kaikki aukiolo- ja anniskelusäännöt on poistettava. Miksi yrittäjä ei saa päättää, milloin on kannattavaa olla auki? Kellojen kyttäys ja holhoava sääntely kuuluvat historiaan, mutta Suomi on näköjään liian kiintynyt menneeseen.

Kuitenkin laittaisin, ja totean nyt lukematta erityisemmin syitä konkursseille, enemmän syitä hintojen korkeudesta erittäin typerälle politiikalle, joka on nostanut asumisen lisäksi myös toimitilojen vuokrat älyttömyyksiin. Asiaa ei myöskään auta energian hintojen jatkuvat muutokset, johon tuskin helpotusta tulee myöskään sen uuden 15 min syklien hinnoittelun myötä (lähinnä päinvastoin), sekä tietenkin tarvikkeiden korkea hankintahinta, josta saadaan kiittää niin Keskoa kuin S-Ketjuakin, joiden toimilla myös rajataan vahvasti asiakkaiden mahdollisuuksia saada enää toivomiaan "artikkeleita" myyntiin, ja he määräävät myös hinnat sillekin mitä myyntiin jää.

Tämä toimintahan on johtanut mm kohta kaikkien pienten lihakauppojen kaatumiseen, ja ainakin siihen, että voivat enää myydä samaa kamaa korkeammalla hinnalla, kuin edellä mainitut ketjutkin.

Kannattaa siis totuttautua ajatukseen, että ravintolassa ruokailusta(kin) on pyritty Suomessa tekemään elitististä toimintaa, ja sekään ei näytä kannattavan, sillä eihän nyt joka nurkalle pystytettyyn -Michelin ravintolajuuteen tähtäävälle- maistelumenulle vaan riitä asiakkaita.

Valitettavasti niin paljon, sen lähinnä elämän jatkumisen turvaavan syömisen, maku ei parane, että kannattaisi, tai ainakaan haluaisi, maksaa viittäkymppiä siitä, että lähinnä saa hajun siitä lautaselta, ja senkin niellä hanaveden kera, jos ei meinaa laittaa toista viiskymppistä siihen mukaan saadakseen herkullisen viinpullon oheen.

Suomessa on muutenkin ihme tapa saada kaikki muuttumaan "gourmeeksi", ja sen myötä hintojen kohoaminen kattoon. Muistan esim ajan, kun vaikkapa chiken wingsejä sai noin 2 markkaa kilo, ja porsaan luista (nykyään Ribsit) halusi kauppias päästä eroon, ja nekin maksoivat noin 2 markkaa kilolta. Nyt hinta heiluu wingseillä siellä noin 30 markan tietämissä, ja ribsien jopa likellä sataa markkaa parhaimmillaan...tai siis pahimmilaan. Tokihan ei täysin voi verrata, kun eri valuutat, mutta eiköhän noista suuntaa saa sen suhteen, miten kaikessa lähtee homma lapasesta.
Asiaa ei varmaankaan ole auttanut myöskään erilainen lainsäädäntö, joka tuntuu lähinnä turvaavan enemmänkin noiden kauppaketjujen oikeuksia ja mahdollisuuksia, kuin niinkään sen tuottajan ja kuluttajan.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Edellisellä kerralla kun Lapin matkailulla meni lujaa, kasvun esteeksi muodostui työvoiman saatavuus. Palvelualoille ei riittänyt käsipareja. Juuri syyt löytyivät 0-tuntisopimuksista, mikä nosti työntekijän riskiä lähteä sesonkityöntekijäksi Lappiin.

Jos asia ole korjaantunut, kasvun rajat tulevat nopeasti vastaan eikä lisäinvestointeja ole luvassa. Lapin matkailun tulisi pyrkiä venyttämään sesonkia marras-huhtikuuta laajemmalle, jotta työntekijät voisivat työllistyä kokovuotisesti ja pysyvästi muuttaa seudulle.
Oletan Lapin talvisesongin nojaavan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän ulkomailta tulevan kausityövoiman* varaan. Useimmille esim. PK-seutulaisille muutaman kuukauden työkeikka Lapissa tuskin houkuttelee tarpeeksi, ellei tuntipalkan ja asumiskustannusten päälle ole tarjolla tuntuvaa bonusta, mutta Suomea oleellisesti matalamman tulotason maista mahdollisuus lähteä talveksi, tai useammaksi Lappiin voi olla erittäin hyvä tarjous. Sinänsä en ihmettelisi skenaariota, missä Intiasta Lappiin saapuneiden turistien tarpeista pitäisi huolen niin ikään Intiasta paikalle tulleet työntekijät.

*Toki toivon mukaan mahdollisimman moni työllistyisi Suomessa täysaikaisesti ja asettuisi pidemmäksi aikaa.
 

Aihio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kaltaiseni yritystukien puolesta huutelija, lukee mielellään tällaisia kirjoituksia. Sitä voi tietysti miettiä miksi Suomi dumppaa miljardeja maatalouden tukemiseen.

Itse nostaisin myös että miksi nämä "bio" tuotetehtaat saa valtion tukia. Käytännössähän kyse on kansankielellä sellutehtaista. Esimerkiksi UPM saa ensin raskaanteollisuuden energiatukia ja sitten Mankala periaatteella pyörivä oma sähköntuotanto saa merkittäviä veroetuja, kyseisen mallin laillisuuskin on kyseenalainen. Sitten pitäisi vielä investoinnitkin tehdä osittain veronmaksajien rahoilla.

Meillä paljon tällaisia rakenteellisia ongelmia, jossa valtion rooli on liian iso.
 

Jeffrey

Jäsen
Laitetaas tämä vaikka tänne, kun paljon ravintoloita on mennyt konkkaan. Hyvä pointti on mm. tämä:

Toiseksi, kaikki aukiolo- ja anniskelusäännöt on poistettava. Miksi yrittäjä ei saa päättää, milloin on kannattavaa olla auki? Kellojen kyttäys ja holhoava sääntely kuuluvat historiaan, mutta Suomi on näköjään liian kiintynyt menneeseen.


Nämä voi monasti olla kokemuspohjaisia asioita, mutta itse olen kokenut (hyvien) ravintoloiden hinnan jopa suhteellisesti laskeneen viimevuosina alemman hintaluokan ravintoloiden reilumman hintojen nousun johdosta.

Jos ravintolossa käy vaikkapa nuudeleilla ja kokiksella niin tämä on helposti sen 20 euroa. Toinen mieliteko nepalilaisen tirisevä pannu ja paikallisten olut onkin jo sitten sen 40 euroa. Mielestäni tässä kohtaa hintaero ei ole enää kovinkaan kummoinen jos menee pöytäliinaravintolaan ja saa 3-4 ruokalajin menun 65-75 euroon - eli sen oluen kanssa karkeasti tuplat siihen perus nepalilaiseen.

Muistanpa minäkin ajan jolloin hampurilaisravintolan annos oli 35 markkaa. Noista ajoista 90-luvun puolivälistä yksistään ravintolatyöntekijöiden keskipalkka on noussut reilu 100%. Jos tämä viedään suoraan ja samassa suhteessa hampurilaisaterian hintaan, niin se on siellä 70 markassa - eli reilussa 10 eurossa jossa ne taitaa nykyään hinnatkin olla.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nämä voi monasti olla kokemuspohjaisia asioita, mutta itse olen kokenut (hyvien) ravintoloiden hinnan jopa suhteellisesti laskeneen viimevuosina alemman hintaluokan ravintoloiden reilumman hintojen nousun johdosta.

Jos ravintolossa käy vaikkapa nuudeleilla ja kokiksella niin tämä on helposti sen 20 euroa. Toinen mieliteko nepalilaisen tirisevä pannu ja paikallisten olut onkin jo sitten sen 40 euroa. Mielestäni tässä kohtaa hintaero ei ole enää kovinkaan kummoinen jos menee pöytäliinaravintolaan ja saa 3-4 ruokalajin menun 65-75 euroon - eli sen oluen kanssa karkeasti tuplat siihen perus nepalilaiseen.

Muistanpa minäkin ajan jolloin hampurilaisravintolan annos oli 35 markkaa. Noista ajoista 90-luvun puolivälistä yksistään ravintolatyöntekijöiden keskipalkka on noussut reilu 100%. Jos tämä viedään suoraan ja samassa suhteessa hampurilaisaterian hintaan, niin se on siellä 70 markassa - eli reilussa 10 eurossa jossa ne taitaa nykyään hinnatkin olla.
Keskiluokan itku rahojen riittämättömyydestä johtunee pääasiassa korkojen noususta. Kerettiin tottumaan nollakorkoihin ja ajateltiin sen olevan pysyvä olotila. Tottakai itseänikin vituttaa kun meillä meni korkoihin 1000 euroa kuussa isoimmillaan kun aiemmin meni jotain 100-200 euroa.
 

Jeffrey

Jäsen
Keskiluokan itku rahojen riittämättömyydestä johtunee pääasiassa korkojen noususta. Kerettiin tottumaan nollakorkoihin ja ajateltiin sen olevan pysyvä olotila. Tottakai itseänikin vituttaa kun meillä meni korkoihin 1000 euroa kuussa isoimmillaan kun aiemmin meni jotain 100-200 euroa.

Toki näinkin, mutta tässä oli kyse ravintoloiden hintojen noususta. Siinä ei ole pääasiassa kyse korkojen noususta vaan kustannusten noususta ja siellä esimerkiksi palkkakustannukset ovat nousseet sen reilu 100% vertailuajankohtana.

Korkovitutuksen taustalla on myös omistavan luokan veronkorotukset. Tässä kohtaa siis korkojen vähennysoikeuden poistaminen. Asumisen puolella näkyy toki myös kiinteistöveron hurja nousu. Sellaisia veronkorotuksia jotka eivät ansiotuloprosenteissa näy.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toki näinkin, mutta tässä oli kyse ravintoloiden hintojen noususta. Siinä ei ole pääasiassa kyse korkojen noususta vaan kustannusten noususta ja siellä esimerkiksi palkkakustannukset ovat nousseet sen reilu 100% vertailuajankohtana.

Korkovitutuksen taustalla on myös omistavan luokan veronkorotukset. Tässä kohtaa siis korkojen vähennysoikeuden poistaminen. Asumisen puolella näkyy toki myös kiinteistöveron hurja nousu. Sellaisia veronkorotuksia jotka eivät ansiotuloprosenteissa näy.
Korkojen nousu näkyy kyllä varmasti toimitilojen vuokrissa sekä muissakin kustannuksissa. Ravintoloissa hinnan nousu tosiaan ollut mielestäni aika maltillistakin kuten itsekin ilmaisit. Korkojen vähennysoikeuden poistaminen nyt on ihan ansaittua. Se ei toki ole ansaittua, että se pullamössösukupolvi sai näistä nauttia, mutta milleniaalit ja nuoremmat eivät. Onhan se absurdia, että omistusasumista on tuettu.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo

Jeffrey

Jäsen
Onhan se absurdia, että omistusasumista on tuettu.

Tietyllä tapaa kyllä. Toisaalta sitten Suomessa markkinaa on haluttu elvyttää suorien yritystukien sijaan veronhelpotuksilla. Omistusasumisen tukeminen oli aikanaan kun päätöksiä tehtiin nimenomaan rakentamista elvyttävä toimenpide sen lisäksi, että matalatuloisille haluttiin luoda mahdollisuuksia omistusasumiseen.

Nykyisessä rakennuslamassa ja itseasiassa jokaisessa tuon 80-90 -luvun jälkeisisissä lamoissa rakentamista on elvytetty lisäämällä tuettua asuintuotantoa. Tästä taas on noussut kysymysmerkkejä ja osin myös korruptioväitteitä kun esimerkiksi vasemmistopuolueet ovat halunneet mieluummin maksaa omistamalle Kojamolle sen sijaan, että olisi jaettu verohelpotuksia kansalaisille. Itseasiassa samaan aikaan verotusta on kiristetty ja maksettu suurempia summia esimerkiksi Kojamolle. Tässäkin tapauksessa omistusasumista on tuettu, sen asunnon vain on omistanut yritys jonka omistajia esimerkiksi vasemmiston etupiirit ovat.

Hankala yhtälö kuitenkin, eikä kovin mustavalkoinen.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Mikko Hautalan kirja Sotaa ja rauhaa, on pysäyttävin lukukokemus pitkään aikaan. Kaverilla on tarinaa niin Moskovan, kuin Washingtonin päästöskabineteista. Lisäksi Hautalan laaja sivistys, kulttuuriosaaminen ja viileä älykkyys tekevät vaikutuksen, ehkä kiipesi arvostuksessani kakkoseksi, Max Jakobsonin jälkeen ja se on paljon se.

Hautala pohtii kirjan viimeisillä sivuilla Suomen tulevaisuutta, puolustuspolitiikasta talouteen. Realismi on raakaa, mutta äärimmäisen hyvin analysoitua. Kirjasta riittäisi siis pureksittavaa moneen jatkiksen ketjuun, mutta Suomen talouden ja yhteiskunnan toimitamallien kohdalla Hautalan ajatuksen tiivistyvät lauseeseen: "Pitäisi ratkaista ongelmia, ei ongelmalisoida ratkaisuja". Hautalan mukaan Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden kelkasta, koska rakenteita ei ole kyetty/haluttu muuttaa, eikä poliittista tahtotilaa ja ymmärrystä löydy. Tämä löi erityisen vahvasti silmille, kun katsoi aamun uutisia, jossa demareiden kannatus on noussut 24%:iin. Mitä tarjottavaa Suomen demareilla on talouden kurssin muuttaiseksi ja väistämättömien realiteettien tunnustamiseksi? Suomen demarit eivät ole Tanskan demareita (tähän iso kyynel), eikä edes Ruotsin demareita (tähän pienempi kyynel). Demareiden kannatus kasvaa, koska heiltä välittyy illuusio, että elämä voisi jatkua entisellään. Näin ei ole, sillä Suomen oman pysähtyneisyyden lisäksi myös maatamme ympäröivä maailma on muutoksessa ja vielä kannaltamme huonoon suuntaan. Tämä pakottaa meidät käyttämään pienenevää kakkua entistä voimakkaammin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, joiden moninaisuutta (valtavat logistiset hankkeet saariaseman muuttamiseksi, linnoittamisen valmistelu, koko maan kehittäminen, huoltovarmuus, suorat sotilaalliset panostukset) ei Suomessa oikein ymmärretä.

Hautalan mukaan yksin ulkopolitiikan resursseja pitää raasti reivata uudelleen; maakuva, taloudellinen kiinnostavuus ja yritysten näkyvyys pitää laittaa keskiöön. Idealistiset ihmisoikeusperusteiset hankkeet ja muu kehitysyhteistyö pitää ajaa realismin nimissä alas, pienenevät resurssit on pakko suunnata itsekkäästi ja tehokkaasti. Lisäksi Hautala vaatii selkeää maahanmuutopoliittista linjaa, johon "kaikki" sitoutuvat. Porukkaa pitää Suomeen saada töihin ja/tai opiskelemaan, mutta ei sellaista, joiden sopeutuminen ei näytä missään muuallakaan onnistuvan.

Itselleni tuli Hautalan kirjan jälkeen ikävä Winston Churchilliä. Kuka olisi Suomessa se poliitikko, joka sanoisi: "Minulla ei ole muuta tarjottavana kuin verta, hikeä ja kyyneleitä", mutta sitten sieltä tunnelin päässä tulisi näkymään valo, kunhan kääritään hihat.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Mikko Hautalan kirja Sotaa ja rauhaa, on pysäyttävin lukukokemus pitkään aikaan.
Tämä täytyykin laittaa luettavien listalle! Tätä Hautalaa olen aina pitänyt älykkäänä kaverina, jonka kaltaisille olisi minusta tilausta kotimaan politiikassa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka Suomen talouden synkkä tila kaikkien uutisvirtaa seuraavien tiedossa lieneekin, onhan se melkoinen tiedonjyvänen, että Suomi on Euroopan unionin maista ainoa, minkä talous on kohta puolessa välissä olevan vuosikymmenen aikana supistunut.

Syyt tälle ovat tunnetunun moninaisia, eikä vastuuta luonnollisesti voi vierittää yksinomaan esim. Petteri Orpon hallitukselle.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1.6% talouden kasvua, kun Suomen pankin ennuste on 0,8 % kasvu. Suomen valtion budjetti laaditaan Valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Ero on suuri noiden ennusteiden välillä. Tälle vuodelle Valtiovarainministeriö ennusti 1.3% kasvua, kun toteuma on miinuksen puolella.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1.6% talouden kasvua, kun Suomen pankin ennuste on 0,8 % kasvu. Suomen valtion budjetti laaditaan Valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalta. Ero on suuri noiden ennusteiden välillä. Tälle vuodelle Valtiovarainministeriö ennusti 1.3% kasvua, kun toteuma on miinuksen puolella.
Kieltämättä herää kysymys, että onko Valtiovarainministeriön positiivisemmalle näkemykselle niin sanotusti "poliittiset perusteet".

Noh täällähän on huudeltu positiivisen ilmapiirin luomisen perään.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Kieltämättä herää kysymys, että onko Valtiovarainministeriön positiivisemmalle näkemykselle niin sanotusti "poliittiset perusteet".

Noh täällähän on huudeltu positiivisen ilmapiirin luomisen perään.
Hyvin paljon riippuu siitä milloin näitä ennusteita tehdään. Nyt on todella vaikeaa ennustaa miten Tramp toimii presidenttinä. Hän on hyvin arvaamaton mies. Tuleeko kuinka suuret tuontitullit ja milloin ne tulevat. Miten ne vaikuttavat Euroopassa ja Suomessa. Millaiset vaikutukset tuontitulleilla on vientiteollisuuden kannalta.

Tilanne ei ole mitenkään hyvä Euroopassa. Ongelmia riittää vähän liikaakin. Tilanne ei ole hyvä Saksassa ja Ranskassa kuten tiedätte. Miten turvataan jatkossa Euroopan toimintakyky.
 

Urasiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Kieltämättä herää kysymys, että onko Valtiovarainministeriön positiivisemmalle näkemykselle niin sanotusti "poliittiset perusteet".

Noh täällähän on huudeltu positiivisen ilmapiirin luomisen perään.
Uskon vasta kun näen. Onhan tässä ollut kaikenlaista huutelua mm. asuntokaupan vilkastumisesta. "Nyt on viimeiset hetket ostaa, hinnat ovat ihan just lähdössä nousuun!"
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös