Kieltämättä olisi mielenkiintoista tietää enemmän eläkeyhtiöiden sijoitusfilosofiasta. En tiedä, miksei ihan perus indeksisijoittaminen ESG-kriteerein kelpaa, kun tuskin heillä mikään indeksin aktiivinen lyöminenkään (Mikä epäonnistuu lähes aina.) on tavoitteena.
Päätä alkaa särkemään liikaa, kun miettii, että ennen ysärin loppua eläkemaksuja ei sijoitettu osakkeisiin juuri lainkaan. Saamme kiittää ilmeisesti varsinkin Nalle Wahlroosia osakkeiden puolesta öyhöttämisestä, jotta tilanne on edes noin hyvä nykyään.
Heh. Huomioiden miten Wahlroos on niin monen inhoama hahmo, taitavatkohan näistä inhoajista (Joista useat jo eläkeikäisiä.) monet tietääkään, että juurikin hänen työ on osaltaan mahdollistanut, että eläkkeet ovat sillä tasolla, millä ovat ja muutenkin hän on teoillaan tuonut yhteiseen kassaan valtavasti varallisuutta hyvinvointivaltiomme rahoittamiseksi.
Ei toki kaikilla, mutta uskallan väittää, että valtaenemmistöllä täyspäivätyötä tekevillä ja rahankäyttönsä suhteen harkitsevilla olisi mahdollista laittaa ainakin se muutama kymppi kuussa rahastoihin. Välillä kieltämättä tuntuu, ettei Suomessa edelleenkään käsitetä korkoa korolle-ilmiötä ja miten sen myötä ihan perus pulliaisillakin on mahdollisuus merkittävään vaurastumiseen, mikäli vain kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä riittää.
En ole eri mieltä, mutta itse pyrin laittamaan sen viitisensataa joka kuukausi, kun siihen on vielä lapsettomana mahdollisuus. Kyllähän kympitkin auttavat pitkässä juoksussa, mutta ihmiselämässä vuosikymmenet loppuvat yllättävän nopeasti kesken. Pakko siis tykittää sijoituksiin mahdollisimman paljon.
Ei eläkevaroja ennen 90-lukua ihan kauheasti edes kerrytetty, vaan oltiin menty pitkälti sillä järjestelmän periaatteella, että eläkemaksuilla katetaan maksussa olevat eläkkeet. Siksihän ne eläkemaksut oli niin pienet, kun suuret ikäluokat makseli pienilukuisen(nykyiseen verrattuna) eläkeläisväestön pieniä(nykyiseen verrattuna) eläkkeitä. Rahastoiminen alkoi toden teolla vasta kun tuli selväksi, ettei nähtävillä olevalla demografisella kehityksellä homma tule enää toimimaan. Saatan muistaa väärin, mutta eläkevarat taisivat olla jotain 30 miljardia 80- luvun lopussa, ja nuo nykyiset +200 mrd on kerrytetty sen jälkeen.
Joo, ja kyllä aito vaurastuminen vaatii jo satasia, ellei johonkin kultasuoneen vahingossa osu. Esimerkiksi 50 € kuukausisijoitus toisi tasaisella 5 % vuosituotolla 30 vuodessa reilun 40 000 € säästöt. No hyvä tuokin olisi vaikka eläkevuosien alkuun, mutta ei nyt mikään merkittävä omaisuus. Tuosta vielä vähennettävä inflaation osuus, joskin sitten taas henkilö luultavasti voi suurentaa kuukausisijoitustaan samassa suhteessa.
No jos eläkkeelle päästessä siellä jossain 65v ikävuoden nurkilla olisi tuollainen raha säästössä, eikä velkaa mihinkään suuntaan, niin kyllä minä tuotakin jo pitäisin vallan hyvänä rahana.
Niinpä. Veikkaus on yksi suurimmista syypäistä suomalaisten persaukisuuteen. Onneksi lottaminen on pääasiassa YYA-sukupolvelaisten touhuja ja nykyään nuoriso laittaa rahansa ETF:iin ja kryptoihin (joista jälkimmäinen on toisaalta aika suoraa uhkapeliä).
/img-s3.ilcdn.fi/9b6259a2d84f9d284dcec2d9089d18c03cbd44810b50a7c324077ab834bdafdd.jpg)
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
www.hs.fi
www.hs.fi
www.is.fi
Juu. Sitten kun vielä miettii, että itse kuulun ylimpään tulodesiiliin loppupeleissä aika pienillä tuloilla, mutta silti bruttopalkasta lähtee sellaiset noin 35 prosenttia erilaisiin veroihin ja eläkemaksuihin ennen kuin nettosumma tipahtaa tilille. Olisi mielenkiintoista nähdä vertailua, että paljonko olisin maksanut suhteessa samanlaisilla tuloilla eläkemaksuja vaikkapa 80-luvulla.Voikos tämä Sanoman tekemä juttu pitää paikkaansa? Verottajalta tiedot kuulemma kerätty.
Saatko enemmän vai vähemmän palkkaa kuin muut ikäisesi? Näin paljon eri-ikäiset tienaavat Suomessa
Saatko enemmän vai vähemmän palkkaa kuin muut ikäisesi? Näin paljon eri-ikäiset tienaavat Suomessa
Selvitimme, paljonko eri ikäiset suomalaiset tienaavat. Samalla selvisi, millaisilla palkkatuloilla pääsee oman ikäryhmänsä eniten tienaavien joukkoon.
Siis ei hel**ti nuorilla aikusilla on Suomessa heikot tulot.. siis jos katsoo tuon mediaanitaulukon. Ei tarvi paljon ihmetellä miksi lapsia ei synny tai asuntokauppa ei käy.. nohh tähän on tultu, kuten joku totesikin hauskasti: pohjoismaalainen hintataso ja baltian palkat.
EDIT. Huomioitavaa että kyseessä bruttotulot työsuhde-etuineen
Niin,toisaalta myös itseensä kannattaa sijoittaa? Tylsäksi käy elämä jos kaikki rahat menee EeTeeäFfiin jotta sitten 72v kun eläke alkaisi niin sitten olis sitä rahaa jota on koko elinikä pihdattu. Toki en ole kannustamassa tupakkaan tai Veikkaukseen sijoittamiseen! Viinaakin kannattaa nautiskella silleen hallitusti..
Onhan siinä sekin, että jos viinaan ja röökiin kovin paljon sijoittaa, niin saattaa jäädä ne eläkepäivät kokonaan näkemättä.
Palkansaajilta se työntekijän osuus alettiin ottamaan käsittääkseni vasta vuodesta 1993 lähtien ja nyt palkastasi pidätetään se 7,15% (ellet ole iältäsi 53-62v, jolloin se on 8,65%), että sinänsä se on aika helppoa laskea.
Pitää huomioida myös, että Suomi on vahvasti tukiaistalous, eli tulonsiirtoyhteiskunta. Moni pienillä tuloilla elävä nostaa esimerkiksi asumistukea ja saa muitakin sosiaalitukia, maksaa lasten päivähoidosta vähän tai ei mitään, jne. jne. Tuon kustantavat etenkin keskituloiset ja vähän keskitasoa enemmän tienaavat palkansaajat, veronmaksajien lukumäärän painopistettä siis tarkastellen. Verrattuna keskituloisiin, ostovoima on palkkahaitarin alapäässä selkeästi parempi kuin mitä pelkkiä bruttotuloja tuijottamalla voi päätellä.Voikos tämä Sanoman tekemä juttu pitää paikkaansa? Verottajalta tiedot kuulemma kerätty.
Saatko enemmän vai vähemmän palkkaa kuin muut ikäisesi? Näin paljon eri-ikäiset tienaavat Suomessa
Saatko enemmän vai vähemmän palkkaa kuin muut ikäisesi? Näin paljon eri-ikäiset tienaavat Suomessa
Selvitimme, paljonko eri ikäiset suomalaiset tienaavat. Samalla selvisi, millaisilla palkkatuloilla pääsee oman ikäryhmänsä eniten tienaavien joukkoon.
Siis ei hel**ti nuorilla aikusilla on Suomessa heikot tulot.. siis jos katsoo tuon mediaanitaulukon. Ei tarvi paljon ihmetellä miksi lapsia ei synny tai asuntokauppa ei käy.. nohh tähän on tultu, kuten joku totesikin hauskasti: pohjoismaalainen hintataso ja baltian palkat.
EDIT. Huomioitavaa että kyseessä bruttotulot työsuhde-etuineen
yle.fi
www.hs.fi
Osuva ja osuva, lopputuloksena tuosta voisi siis vetää sen johtopäätöksen, että Suomen velkasuhde ei juuri tänä vuonna ole vielä kriisissä koska laskentatapoja on muutettu ja ilman muutoksia rajat ylittyisivät vasta ensi vuonna, ei siis mitään hätää.Heikki Hiilamon kolumni: Suomella on kyllä velkaongelma, mutta ei ihan sellainen kuin meille kerrotaan
Valtion velka on kuin helvetti uskonlahkon saarnaajalle: mitä enemmän pelottelee, sitä enemmän saa seuraajia ja vaikutusvaltaa, Hiilamo pohtii.
Hiilamolta varsin osuva kirjoitus velkatilanteesta. Taidettiin valtion lainojen nousseita korkojakin vierittää (edellisen) hallituksen niskaan, mutta mihinkä asiassa jäikään valtiovarainministeriön oma vastuu. Siellä käytetään valtaa enemmän kuin koskaan mutta mites on sen vastuun laita?
Laskentatavan muutokset ovat myös oleellisesti vaikuttaneet asiaan. Toki näistä ehkä olen itse enemmän sitä mieltä että on hyvä että velkaantumisen osalta ollaan läpinäkyviä. Pitäisi saada vaan se politikointi ja pelottelu pois tästä keskustelusta ja päästä kiinni itse asioihin.
Hiilamolta ihan hyvä artikkeli. Tosin toivoisin vähän lisätietoa siitä miksi tuota laskentatapaa on muutettu. Johtuuko se siitä että saamme sen lähemmäksi verrokkimaiden (EU) laskentatapaa, vai jostain muusta syystä. Ja jos jostain muusta syystä, niin miksi?Heikki Hiilamon kolumni: Suomella on kyllä velkaongelma, mutta ei ihan sellainen kuin meille kerrotaan
Valtion velka on kuin helvetti uskonlahkon saarnaajalle: mitä enemmän pelottelee, sitä enemmän saa seuraajia ja vaikutusvaltaa, Hiilamo pohtii.
Hiilamolta varsin osuva kirjoitus velkatilanteesta. Taidettiin valtion lainojen nousseita korkojakin vierittää (edellisen) hallituksen niskaan, mutta mihinkä asiassa jäikään valtiovarainministeriön oma vastuu. Siellä käytetään valtaa enemmän kuin koskaan mutta mites on sen vastuun laita?
Laskentatavan muutokset ovat myös oleellisesti vaikuttaneet asiaan. Toki näistä ehkä olen itse enemmän sitä mieltä että on hyvä että velkaantumisen osalta ollaan läpinäkyviä. Pitäisi saada vaan se politikointi ja pelottelu pois tästä keskustelusta ja päästä kiinni itse asioihin.