Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 359 306
  • 3 414

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä ei kuitenkaan sinänsä ole yllätys kun katsoo persujen elinkeinopolitiikan työkalupakkia. Jos nyt jotenkin sitä pitäisi kuvata niin ensimmäiset sanat ei ole tulevaisuus ja osaajat.
Kuten eilen kirjoittelinkin, kaikilta puolueilta löytyy "mutku". Persujen identiteettipolitiikasta kertoo jotain se, että käsite vihreä siirtymähän on nyt vaihdettu ja heidän suhtautuminen työperäiseenkin maahanmuuttoon on nihkeä.

Olen hyvin pettynyt, etteivät Orpo ja Marin saaneet sinipunakompromissia aikaan.
 

Jämerä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Oranje
Jos täällä talous jotenkin halutaan saada lentoon, niin kyllä se on vaan pakko ohjata lainarahat muuhun kuin voittojen maksamiseen yrityksille. Ne pitää sitouttaa niihin investointeihin. Tutkimukseen ja koulutukseen, sekä innovointiin. Ei todellakaan siis voittoihin, ja varsinkaan halpatyöyritysten voittoja turvaamaan.
Yrityksissäkin on epäilemättä peiliinkatsomisen paikka, mutta kyllä meidän surkea taloudellinen tilanne johtuu ennen kaikkea vääristyneestä ikärakenteesta. Sitä sitten maustaa älytön aluepolitiikka, raskas julkinen sektori jossa on toisaalta liian vähän suorittavaa porrasta, tulonsiirrot tahoille jotka eivät niitä tarvitse sekä jäykät työmarkkinat.

Yhdessä asiassa Purra on (ainakin) oikeassa, meillä on tällä hetkellä elintaso jota emme ansaitse. Ja on itse asiassa ollut jo lähemmäs viisitoista vuotta.
 

Vepa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Annika Saarikko on nyt kovasti huolissaan Suomen taloustilanteesta. Eipä ollut huolenhäivää vielä muutama vuosi sitten, kun oli itse valtiovarainministerinä. Suomen edellisen hallituksen aikana valtionvelka on kasvanut melkein 50 miljardilla eurolla. Vieläköhän keskustan neuvottelutilassa on surullisen kuuluisa "rahaa on" fläppitaulu nurkassa pölyttymässä?
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yrityksissäkin on epäilemättä peiliinkatsomisen paikka, mutta kyllä meidän surkea taloudellinen tilanne johtuu ennen kaikkea vääristyneestä ikärakenteesta. Sitä sitten maustaa älytön aluepolitiikka, raskas julkinen sektori jossa on toisaalta liian vähän suorittavaa porrasta, tulonsiirrot tahoille jotka eivät niitä tarvitse sekä jäykät työmarkkinat.

Yhdessä asiassa Purra on (ainakin) oikeassa, meillä on tällä hetkellä elintaso jota emme ansaitse. Ja on itse asiassa ollut jo lähemmäs viisitoista vuotta.
Hyvä pointti. Ehdottomasti pitää mainita kyllä oikeasti tuo ikärakenteellinen ongelma. Mutta kuten sanottu, niin eläkkeisiin ei uskalleta koskea, vaikka nyt jos koska se eläkekattokin voisi olla tarpeellinen. Tietenkin pitää muistaa, että laskentatavasta riippuen Han meillä ei ole velkaa lainkaan, sillä muuallahan eläkevarat on laskettu mukaan, mutta Suomessa ei.

Julkiseesa taloudessa todellakin sitä himmeli voisi purkaa ja lisätä sitä suorittavaa porrasta. Kuitenkin on parempi, että julkinen puoli työllistäisi, eikä vaan miettisi sosiaaliturvan muutoksia.

Eikä Purra tosiaankaan ole oikeassa. Ei tässä voida nyt vetää sellaista linjaa, jossa vastuu jaetaan kaikille, mutta voitot vain joillekin. Kyllä ihmiset täällä ansaitsivat enemmänkin, mutta kun ei kyetä innoltaan toimimaan rakentavasti, ja miettien kenellä on varaa tinkiä ja kellään ei, ja löytää jotenkin yhteisymmärrys keinoista.

EK on tehnyt selväksi kantansa sen suhteen, että haluaa kyykytystä, sillä muuten tekijöillä olisi sanelun paikka. Ei siis EKkaan yritä yhtään tehdä yhteistyötä, koska sillä on hallitus joka on sen puolella.

Ihan varmasti ihmiset joustavat, jos kokevat ettei koko elämä ole liipaisimella ja tehdään homma yhdessä, mutta urpon ja pörrön paska politiikka ei toimi takuulla.
 

ipaz

Jäsen
Jos täällä talous jotenkin halutaan saada lentoon, niin kyllä se on vaan pakko ohjata lainarahat muuhun kuin voittojen maksamiseen yrityksille. Ne pitää sitouttaa niihin investointeihin. Tutkimukseen ja koulutukseen, sekä innovointiin. Ei todellakaan siis voittoihin, ja varsinkaan halpatyöyritysten voittoja turvaamaan.
Jokohan täälläkin kohta tajuttaisiin, että niitä tuloja jotka yritys käyttää investointeihin ei tarvitsisi verottaa. Vaan ainoastaan sillon kun tulot nostetaan voittona ulos. Ainakin edes pienemmissä yrityksissä. Tällöin monella yrityksellä olisi enemmän rahaa suunnitella, rakentaa ja kasvattaa toimintaansa. Lisäksi tällainen verotus toisi tänne ulkomaisia toimijoita, kuten Viro vetää tällä hetkellä yrittäjiä ympäri Eurooppaa perustamaan yrityksensä Viroon.

Tämä vaatii tosin melkoisen asennemuutoksen ihan Kokoomuksessa asti, että firmojen tulokset ovat oikeasti yrityksen - eikä valtion rahoja.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minäkin sallisin sen palauttamisen, että yritys voi tehdä verojen ulkopuolelta investointivarauksen, mutta sen pitää myös mennä investointeihin, sekä sen työn ja työpaikkojen ylläpitämiseen, eikä sen innovointiin miten saadaan kaikille kenkää perseelle.

Mutta vastaavasti kyllä sitten tarkistelisin tuota pääomaverotusta ihan eri asentoon kuin nyt.

Investoimista pitää tukea, mutta pelkkiä voittoja ei. Lisäksi on hyvä muistaa, että kyllä se yhteiskunta niin monella tapaa tukee yrityksiä, että ei tietenkään yrityksen voitot ja varat voi olla vain yrityksen voittoja ja varoja.

En siis tue ajatusta, että tänne tulisi yrityksiä vain nauttimaan yhteiskunnan tarjoamista resursseista, mutta verot ja hyöty viedään sitten maasta ulos. Sellainen on perseestä.

Kyllä se vielä Virollakin tulee pää vetävän käteen, kun ja jos meinaa tarjota vaikkapa toimivaa infraa ilman verotuloja. Toimii varmaan aikansa, mutta tuskin ikuisesti. Siksi kai aikanaan täältä kävivät sosiaaliturvankin nostamassa.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

ipaz

Jäsen
Suomesta energiantuotannon suurvalta? Halpa sähkö hyödyttää yhteiskuntaamme joka tavalla, mutta omissa visioissani näen Suomen Pohjois-Euroopan kirjaimellisena power housena. Sähköistämme Baltian ja Ruotsin.
Olisihan tuo aika huikea etu, että Suomi olisi täysin omavarainen energiantuotannosta ja vieläpä ei fossiilisen energian suhteen. Sitä on sitten hyvä myydä muualle ja omassa maassa energiakustannukset pysyvät sekä teollisuudessa että kotitalouksissa kohtuuhinnoissa. Mahdollisesti jopa matalana.

A-studiossa juuri puhutaan tuulivoimasta ja suunnitelmien mukaan merituulivoimaa saatetaan tuottaa lähitulevaisuudessa jopa kuuden OL3-ydinvoimalan verran.

Luonnollisesti muut maat tekevät omia ratkaisujaan ja esim. Ruotsi on tauon jälkeen alkamassa rakentamaan uutta ydinvoimaa reippaastikin. Mutta keski-eurooppa on vielä hyvin jumissa kivihiilissä ja kaasussa. Puolassa edelleen yli 80% käytettävästä energiasta on fossiilista ja heidänkin siitä pitää eroon päästä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Sinne on hyvä myydä kohta suuria määriä puhtaasti tuotettua energiaa, ennen kun saavat omaa tuotantoaan vihreäksi.

Joku sanoo kohta, että kannattaako tuottaa niin paljoa että sitä jää hurjasti yli, niin Norjassa on jo vuosia totuttu halpaan sähköön suuren tuotantokapasiteetin vuoksi. Kuluttajalle sähkö on erittäin halpaa suhteessa tuloihin ja valtio vielä tukee, jos sähkön hinta pomppaa yli 0,072e / kWh. Norjassa valtio maksaa peräti 90% ylimenevästä osuudesta.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomesta energiantuotannon suurvalta? Halpa sähkö hyödyttää yhteiskuntaamme joka tavalla, mutta omissa visioissani näen Suomen Pohjois-Euroopan kirjaimellisena power housena. Sähköistämme Baltian ja Ruotsin.
Pelkän sähköenergian siirtäminen riippuu siirtoyhteyksistä, joten olisi parempi että tähän maahan yritetään houkutella energiaa kuluttavia investointeja. Se toisi parempi-palkkaisia työpaikkoja ja verotulot jäisi maahan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pelkän sähköenergian siirtäminen riippuu siirtoyhteyksistä, joten olisi parempi että tähän maahan yritetään houkutella energiaa kuluttavia investointeja. Se toisi parempi-palkkaisia työpaikkoja ja verotulot jäisi maahan.
Juurikin näin. Vetytalous on pop ja varmasti datakeskuksia matalan maariskin ja edullisen energian Suomi voi houkutella nykyistäkin enemmän. Miksei pitkällä aikavälillä myös pitkälti automatisoituja tehtaita.

Toissa viikolla maalailin visiota Suomesta laivanromutuksen "Uutena Intiana". Kenties nopeammin olisi profiloitua autonromutuksen kohdalla. Peltilehmillä on rajallinen käyttöikänsä ja mielestäni juuri Suomi voisi profiloitua autojen kierrättämisen vihreänä ja eettisenä suurvaltana. Näkisin hyvin skenaarion, missä esimerkiksi Puolan ja Baltian autot tuotaisiin Suomeen romutettavaksi.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tämä pitää uutisoida: Tässä ovat EU:n uudet taloussäännöt – joutuuko Suomi heti ”velkamenettelyyn”, sitä ei vielä tiedetä

Suomen talous on aivan kuralla. Purra kuvasi ongelmaa täsmällisesti. Mutta suurin osa kansasta tai poliitikoista ei vain kuuntele näitä madonlukuja. Juuri tänään jälkiviisaissakin Timo Soini taas kauhisteli leikkauksia ja sai lempeitä katseita muilta keskustelijoilta. Saat aivan varmasti poliitikkona paljon anteeksi, jos esität leikkauksien sijaan menojen lisäyksiä.

Elämme kollektiivisessa harhassa. Kauhistelemme leikkauksia ja eduskunta toimii täsmälleen samoin kuin ennenkin. Menojen lisäyksiä ehdotettiin eduskunnassa männä viikolla mitä absurdeimpiin asioihin. Keskusta oli menossa mukana. Ja kaikki muutkin.

Ay-liike valmistautuu yleislakkoon, jotta nyt vähän saataisiin vielä vientiäkin haitattua.

Suomi ajautuu Kreikan tielle ennen pitkää. Jokainen, joka osaa käyttää taskulaskinta, tietää korkoa korolle periaatteen. Mitä isompi laina, sitä suuremmat korkomenot. Korkomenoilla voitaisiin pian kattaa yhden vuoden alijäämä.

11,12,13 mrd alijäämä joka vuosi, tekee sitten kymmenessä vuodessa alijäämää entisten lisäksi yli sata miljardia. Eikä tunnu missään. Suomessa asuu aivan h-n tyhmää porukkaa. Ollaan totuttu siihen, että eletään lainarahalla.

Toivottavasti EU laittaa tälle stopin. Mennään sitten Kreikan tielle ja itketään ja leikataan, kun ei osata muuten taloutta sopeuttaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämä pitää uutisoida: Tässä ovat EU:n uudet taloussäännöt – joutuuko Suomi heti ”velkamenettelyyn”, sitä ei vielä tiedetä

Suomen talous on aivan kuralla. Purra kuvasi ongelmaa täsmällisesti. Mutta suurin osa kansasta tai poliitikoista ei vain kuuntele näitä madonlukuja. Juuri tänään jälkiviisaissakin Timo Soini taas kauhisteli leikkauksia ja sai lempeitä katseita muilta keskustelijoilta. Saat aivan varmasti poliitikkona paljon anteeksi, jos esität leikkauksien sijaan menojen lisäyksiä.

Elämme kollektiivisessa harhassa. Kauhistelemme leikkauksia ja eduskunta toimii täsmälleen samoin kuin ennenkin. Menojen lisäyksiä ehdotettiin eduskunnassa männä viikolla mitä absurdeimpiin asioihin. Keskusta oli menossa mukana. Ja kaikki muutkin.

Ay-liike valmistautuu yleislakkoon, jotta nyt vähän saataisiin vielä vientiäkin haitattua.

Suomi ajautuu Kreikan tielle ennen pitkää. Jokainen, joka osaa käyttää taskulaskinta, tietää korkoa korolle periaatteen. Mitä isompi laina, sitä suuremmat korkomenot. Korkomenoilla voitaisiin pian kattaa yhden vuoden alijäämä.

11,12,13 mrd alijäämä joka vuosi, tekee sitten kymmenessä vuodessa alijäämää entisten lisäksi yli sata miljardia. Eikä tunnu missään. Suomessa asuu aivan h-n tyhmää porukkaa. Ollaan totuttu siihen, että eletään lainarahalla.

Toivottavasti EU laittaa tälle stopin. Mennään sitten Kreikan tielle ja itketään ja leikataan, kun ei osata muuten taloutta sopeuttaa.

Vaikka Kreikan tielle on matkaa, tiettyjä yhtäläisyyksiä alkaa näkymään. Voimiensa tunnossa SAK-pohjainen ay-liike haluaa estää talouden tervehdyttämistoimet vaikka Suomen taloutta ja luotettavuutta vahingoittavilla toimilla.

Valtiovarainministeriön esittämät painelaskelmat eivät kiinnosta ketään nykyhallituksen ulkopuolella ja liian vähän korjaustoimia uskaltautuu myös Orpot tekemään suhteessa taloustilanteeseemme esimerkiksi veropohjan laajentamisen ja jopa tilkitsemisen osalta.

Tilanne on sillä tavalla vaikea, että ideologiset näkemykset saavat niin porvari- kuin sosialistihallituksen vaalimaan intressiryhmiensä etua. Kumpi tahansa on vallassa, korjaussarjan arsenaalista jätetään aina ratkaisevan iso osa käyttämättä.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Vaikka Kreikan tielle on matkaa, tiettyjä yhtäläisyyksiä alkaa näkymään. Voimiensa tunnossa SAK-pohjainen ay-liike haluaa estää talouden tervehdyttämistoimet vaikka Suomen taloutta ja luotettavuutta vahingoittavilla toimilla.

Valtiovarainministeriön esittämät painelaskelmat eivät kiinnosta ketään nykyhallituksen ulkopuolella ja liian vähän korjaustoimia uskaltautuu myös Orpot tekemään suhteessa taloustilanteeseemme esimerkiksi veropohjan laajentamisen ja jopa tilkitsemisen osalta.

Tilanne on sillä tavalla vaikea, että ideologiset näkemykset saavat niin porvari- kuin sosialistihallituksen vaalimaan intressiryhmiensä etua. Kumpi tahansa on vallassa, korjaussarjan arsenaalista jätetään aina ratkaisevan iso osa käyttämättä.
Taannoin julkaistut varjobudjetit kertovat samaa korutonta viestiä.

Huomiota kiinnitti se, että esim. Vasemmistoliiton varjobudjetissa alijäämä oli saatu painettua muutamalla sadalla miljoonalla hallituksen budjetin alle. Joissakin oloissa tämä huvittaisi, ei enää.

Vasuritkin kuvittelevat, että ongelma ratkaistaan, kun otetaan velkaa hiukan vähemmän kuin nykyinen hallitus tekee. Ja tämäkin ratkaisu perustuu verotuksen kiristämiseen. Ongelma on kuitenkin paljon suurempi mittasuhteiltaan, satakertainen. Säästöä pitäisi saada aikaan luokassa 10 mrd, ei sata miljoonaa.

Nyt olisi hyvää aikaa poliitikoilla reivata käsityksiään, kuntavaalitkin tulevat vasta v. 2025. Ei olisi ihan pakko keksiä populistisia menonlisäyksiä. Arvelisin, että vain pieni murto-osa ihmisistä seuraa eduskuntatyötä niin tiiviisti, että jo nyt kannattaisi profiloitua kaikkien hyvien asioiden asianajajana.

Itse laittaisin koko eduskunnan iltakouluun VVM:n talousluennoille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Säästöä pitäisi saada aikaan luokassa 10 mrd, ei sata miljoonaa.
Ei hirveän paljoa ole mistä leikata. Talouskasvua pitää saada aikaan. Vientiä lisää, ihmiset töihin ja sisämarkkinalle kasvua. Sopeuttaakin tietysti pitää.

Maailman talouden ennustetaan ensi vuonna kasvavan n. 3%, mutta Suomi ajaa taantumassa. Jotain konsteja rakentaa uutta tarvitaan kipeästi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei hirveän paljoa ole mistä leikata. Talouskasvua pitää saada aikaan. Vientiä lisää, ihmiset töihin ja sisämarkkinalle kasvua. Sopeuttaakin tietysti pitää.

Maailman talouden ennustetaan ensi vuonna kasvavan n. 3%, mutta Suomi ajaa taantumassa. Jotain konsteja rakentaa uutta tarvitaan kipeästi.
Kuin omalta näppikseltä. Vaikka vientivetoisena, pienen sisämarkkinan taloutena Suomi seuraa maailmantalouden trendejä hivenen jälkijunassa, ei liika märehtiminen auta mitään, vaan nyt on koko kansan syytä kääriä hihat ja laittaa työhanskat käteen. "Nysväily" ei johda mihinkään hyvään.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Kuin omalta näppikseltä. Vaikka vientivetoisena, pienen sisämarkkinan taloutena Suomi seuraa maailmantalouden trendejä hivenen jälkijunassa, ei liika märehtiminen auta mitään, vaan nyt on koko kansan syytä kääriä hihat ja laittaa työhanskat käteen. "Nysväily" ei johda mihinkään hyvään.
Kiitos

Ja vielä tosiaan jos verrataan muihin Pohjoismaihin:

Veroaste lähes sama, väkiluku lähes sama (toki ruotsi isompi), mutta BKT esim. Tanskassa 100 miljardia euroa suurempi kuin Suomessa ja Norjassa Vielä reilusti suurempi.

Suomen julkinen talous ei ole kovin suuri. Ja julkisella puolella taitaa Suomessa olla vähemmän työpaikkojakin.

Veroaste on oltava kohtalaisen korkea, koska BKT on auttamatta liian pieni. Eli Veropohjaa pitää saada kasvatettua euroissa ja silloin prosentteja saa todennäköisesti pienennettyä.

Juuri näin, hanskat käteen ja hommiin!
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kiitos

Ja vielä tosiaan jos verrataan muihin Pohjoismaihin:

Veroaste lähes sama, väkiluku lähes sama (toki ruotsi isompi), mutta BKT esim. Tanskassa 100 miljardia euroa suurempi kuin Suomessa ja Norjassa Vielä reilusti suurempi.

Suomen julkinen talous ei ole kovin suuri. Ja julkisella puolella taitaa Suomessa olla vähemmän työpaikkojakin.

Veroaste on oltava kohtalaisen korkea, koska BKT on auttamatta liian pieni. Eli Veropohjaa pitää saada kasvatettua euroissa ja silloin prosentteja saa todennäköisesti pienennettyä.

Juuri näin, hanskat käteen ja hommiin!
Vaikka 2008-2009 lähtien Suomen talous onkin ollut epävakaa ja nousukaudet jääneet lyhyiksi, jotenkin tuntuu että ennen kaikkea henkisellä tasolla ja asenteissa olemme vajonneet nyreyteen. Missä usko huomiseen? Haasteensa on esimerkiksi Virossa ja materialistisessa hyvinvoinnissa ovat meitä edelleen perässä, mutta tulevaisuus nähdään haasteena, ei ongelmana. Jaamme monia asioita muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta kaiketi yhteistyön voimaan he uskovat meitä enemmän ja myös siihen, ettei oikotietä onneen ole.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vaikka 2008-2009 lähtien Suomen talous onkin ollut epävakaa ja nousukaudet jääneet lyhyiksi, jotenkin tuntuu että ennen kaikkea henkisellä tasolla ja asenteissa olemme vajonneet nyreyteen. Missä usko huomiseen? Haasteensa on esimerkiksi Virossa ja materialistisessa hyvinvoinnissa ovat meitä edelleen perässä, mutta tulevaisuus nähdään haasteena, ei ongelmana. Jaamme monia asioita muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta kaiketi yhteistyön voimaan he uskovat meitä enemmän ja myös siihen, ettei oikotietä onneen ole.
Ruotsalainen mielenmaisema on kovin erilainen esim. siinä miten kansalainen suhtautuu asuntovelkaan. Ajatellaan ettei tappiota tule, vaikka talous vähän köhisee. Suomalainen haluaa maksaa velat pois. Onko se sitten sitä nyreyttä. Ruotsalaisella velkaa onkin suomalaiseen verrattuna yli tuplat. Kansantalous toki eri. Siinä Suomella on kirittävää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ruotsalainen mielenmaisema on kovin erilainen esim. siinä miten kansalainen suhtautuu asuntovelkaan. Ajatellaan ettei tappiota tule, vaikka talous vähän köhisee. Suomalainen haluaa maksaa velat pois. Onko se sitten sitä nyreyttä. Ruotsalaisella velkaa onkin suomalaiseen verrattuna yli tuplat. Kansantalous toki eri. Siinä Suomella on kirittävää.
Itse sanon tuntevani hyvin vain yhden ruotsalaisen (sattumalta osti itselleen juuri ensiasunnon), joten en osaa sanoa, ovatko ruotsalaiset kovinkin paljon tietoisempia taloudesta ja "talousisänmaallisempia", kuin suomalaiset, vai samanlaisia kuluttajia. Kaiken kaikkiaanhan ns. tekemisen meininki on Ruotsissa voimakkaasti läsnä, mitä tulee moniin asioihin, ihan jääkiekkokulttuurista kaivannaisteollisuuteen. Peukaloita ei pyöritellä.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse sanon tuntevani hyvin vain yhden ruotsalaisen (sattumalta osti itselleen juuri ensiasunnon), joten en osaa sanoa, ovatko ruotsalaiset kovinkin paljon tietoisempia taloudesta ja "talousisänmaallisempia", kuin suomalaiset, vai samanlaisia kuluttajia. Kaiken kaikkiaanhan ns. tekemisen meininki on Ruotsissa voimakkaasti läsnä, mitä tulee moniin asioihin, ihan jääkiekkokulttuurista kaivannaisteollisuuteen. Peukaloita ei pyöritellä.
Olen ollut ruotsalaisten kanssa tekemisissä työni kautta. Siinä suomalaiset osti ruotsalaisten firman ja kulttuuri- ja johtamisfilosofiat ja käytännöt törmäsivät pahasti yhteen. Toisin sanoen Ruotsi ei totellut vaikka Suomesta käskettiin. Jälki ei ollut kaunista. 130 vuotias menestyksekäs yhtiö Ruotsissa meni lähes selvitystilaan. Eli tosiaan, kulttuurieroja on.

Kuten silloinen suomalainen tj sanoi. "Ruotsalaiset ovat vaikeita johdettavia".
 
Viimeksi muokattu:

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Olen ollut ruotsalaisten kanssa tekemisissä työni kautta. Siinä suomalaiset osti ruotsalaisten firman ja kulttuuri- ja johtamisfilosofiat ja käytännöt törmäsivät pahasti yhteen. Toisin sanoen Ruotsi ei totellut vaikka Suomesta käskettiin. Jälki ei ollut kaunista. 130 vuotias menestyksekäs yhtiö Ruotsissa meni lähes selvitystilaan. Eli tosiaan, kulttuurieroja on.

Kuten silloinen suomalainen tj sanoi. "Ruotsalaiset ovat vaikeita johdettavia".

Suomennettuna se tarkoitaa että suomalaiset ovat paskoja johtajia. Paskaan johtamiseen ja esimiestyöhön Suomessa törmää kaikkialla. Pörssilistaltakin löytyy useampia yrityksiä, jotka aiheuttavat johtamisellaan paljon enemmän kysymyksiä kuin luottamusta.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Suomennettuna se tarkoitaa että suomalaiset ovat paskoja johtajia. Paskaan johtamiseen ja esimiestyöhön Suomessa törmää kaikkialla. Pörssilistaltakin löytyy useampia yrityksiä, jotka aiheuttavat johtamisellaan paljon enemmän kysymyksiä kuin luottamusta.
Tai sitten se tarkoittaa että suomalaiset ovat niitä helpommin johdettavia. Suomalainen emoyhtiö oli menestynyt hyvin johtonsa kanssa. Ruotsalainen oli myös alan johtavia firmoja. Yhdessä ei pärjätty lainkaan, ruotsalainen alkoi sakata pahasti ja suomalainen lääke ei tehonnut. Eli käskeminen, kulukuuri, vuoro- ja henkilökohtaiset tuotantotavoitteet. Ruotsalaiset lamaantuivat ja lakkasivat tekemästä. Siis ne ketkä jäivät.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tai sitten se tarkoittaa että suomalaiset ovat niitä helpommin johdettavia. Suomalainen emoyhtiö oli menestynyt hyvin johtonsa kanssa. Ruotsalainen oli myös alan johtavia firmoja. Yhdessä ei pärjätty lainkaan, ruotsalainen alkoi sakata pahasti ja suomalainen lääke ei tehonnut. Eli käskeminen, kulukuuri, vuoro- ja henkilökohtaiset tuotantotavoitteet. Ruotsalaiset lamaantuivat ja lakkasivat tekemästä. Siis ne ketkä jäivät.

Jep. Vanha 80-lukulainen käskyttäminen ei ruotsalaisille maistunut ja tulos oli paskaa. Yllätys.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Kaiken kaikkiaanhan ns. tekemisen meininki on Ruotsissa voimakkaasti läsnä, mitä tulee moniin asioihin

Tähän liittyen tuli mieleen kun ruotsissa aina "diskuteerataan". Se on käännetty suomessa myös negatiiviseksi asiaksi ja tavallaan välillisesti tekemättömyydeksi, "kun vaan puhutaan ja puhutaan".

Sit siinä sivussa unohtuu se, että taustalla on avoimempi keskustelukulttuuri. Vaikeistakin asioista keskustellaan ja uskoisin saman heijastuvan myös yrityskulttuurien kautta toimintaan.

Suomessa taitaa vallalla olla edelleen hierarkinen käskytys/epäluottamusmalli. Johto tekee päätökset ja kertoo sitten. Yt kautta käydään nimellinen neuvottelukierros mutta tavoitetila tulee sinne monesti melkein jo naulattuna. Laatikkoleikkejä toistellaan sit tietyllä frekvenssillä kun homma ei toiminutkaan niinkuin odotettiin.

Avoimmuus päätöksenteossa ja muutoksiin liittyvien asioiden vuorovaikutteinen keskustelu työntekijöiden kanssa voisi kummasti parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Useassa firmassa näin varmasti myös tehdäänkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös