Jotain tällaista Aralta saattoikin odottaa. Jo Kapasen peluuttamista sentterinä on vaikea sulattaa, mutta ajatus yhdestä ketjusta, joka pystyy hallitsemaan peliä ketä tahansa vastaan, varmasti houkuttaa Aravirtaa.
Täysin käsittämätön on kakkosketju, mikäli sen tarkoitus on hyökätä, kuten Hannu ennen kisoja puhui. Nieminen on jarruttelija, samoin Ylönen ja Kalliokin on pelannut vaihtelevassa roolissa. Hyvä jarruketju tuo on, mutta hyökkäyspäässä on vaikea kuvitella sen saavan mitään aikaan. Kaksi todella energistä laituria ja varma, kokenut puolustava sentteri - varmasti ikävä pelata heitä vastaan, mutta ei tuo ketju maaleja saa aikaan. Periaatteessahan siinä on pelinrakentaja, työmyyrä ja sniper, mutta kukaan ei pelaa NHL:ssä siinä roolissa mihin pitäisi olympialaisissa hypätä. Parempia variaatioita olisi mielestäni tarjolla.
Kolmosketju kelpaa, puolustavista hyökkääjistä rakennettu 0-0-ketju niinkuin pitääkin. Nelonen pitänee nollat, mutta tällä ketjulla on mielestäni mahdollisuuksia myös maalintekoon. Lind ja Jokinen ovat huomattavasti taitavampia ja parempia maalintekijöitä kuin nelosketjun puukädet yleensä ja Raipe on edelleen loistava pelinrakentaja. Keskittyvät pitämään nollat, mutta paremmat mahdollisuudet tällä ketjulla on maalintekoon kuin kakkosketjulla.
Saa nähdä, mitä noilla saadaan aikaan. Tällä kertaa luulen ymmärtäväni Aran ratkaisuja, niissä on ideaa ja arvaamattomuutta. Karu totuus lienee, ettei tällä materiaalilla yksinkertaisesti voi pärjätä tavanomaisilla ratkaisuilla, joten yllättävyyttä on haettava. Koostumus on kuitenkin melko lähellä Naganoa, joten ei siitä yllättävyydestäkään takuita ole. Kuitenkin kaipaan Jokista ykkössentteriksi sekä Niemistä ja Ruutua Aallon ketjun laitureiksi ärsyttämään. Muodostain ketjut näin:
Lehtinen - Jokinen - Selänne
Hagman - Ylönen - Kapanen
Nieminen - Aalto - Ruutu
Eloranta - Helminen - Kallio
Lind
Kaksi maalintekoon pystyvää ketjua ja kaksi nollaketjua. Helmisen ketju voisi tuossa koostumuksessa saada pari maaliakin aikaan. Peliaikaa ykköselle selvästi eniten, kakkoselle ja kolmoselle molemmille suunnilleen saman verran ja loput neloselle. Erikoistilanteissa Lehtinen pelannee sekä ylivoimaa, että alivoimaa. Helminen johtaa toista ylivoimaketjua.
Täysin käsittämätön on kakkosketju, mikäli sen tarkoitus on hyökätä, kuten Hannu ennen kisoja puhui. Nieminen on jarruttelija, samoin Ylönen ja Kalliokin on pelannut vaihtelevassa roolissa. Hyvä jarruketju tuo on, mutta hyökkäyspäässä on vaikea kuvitella sen saavan mitään aikaan. Kaksi todella energistä laituria ja varma, kokenut puolustava sentteri - varmasti ikävä pelata heitä vastaan, mutta ei tuo ketju maaleja saa aikaan. Periaatteessahan siinä on pelinrakentaja, työmyyrä ja sniper, mutta kukaan ei pelaa NHL:ssä siinä roolissa mihin pitäisi olympialaisissa hypätä. Parempia variaatioita olisi mielestäni tarjolla.
Kolmosketju kelpaa, puolustavista hyökkääjistä rakennettu 0-0-ketju niinkuin pitääkin. Nelonen pitänee nollat, mutta tällä ketjulla on mielestäni mahdollisuuksia myös maalintekoon. Lind ja Jokinen ovat huomattavasti taitavampia ja parempia maalintekijöitä kuin nelosketjun puukädet yleensä ja Raipe on edelleen loistava pelinrakentaja. Keskittyvät pitämään nollat, mutta paremmat mahdollisuudet tällä ketjulla on maalintekoon kuin kakkosketjulla.
Saa nähdä, mitä noilla saadaan aikaan. Tällä kertaa luulen ymmärtäväni Aran ratkaisuja, niissä on ideaa ja arvaamattomuutta. Karu totuus lienee, ettei tällä materiaalilla yksinkertaisesti voi pärjätä tavanomaisilla ratkaisuilla, joten yllättävyyttä on haettava. Koostumus on kuitenkin melko lähellä Naganoa, joten ei siitä yllättävyydestäkään takuita ole. Kuitenkin kaipaan Jokista ykkössentteriksi sekä Niemistä ja Ruutua Aallon ketjun laitureiksi ärsyttämään. Muodostain ketjut näin:
Lehtinen - Jokinen - Selänne
Hagman - Ylönen - Kapanen
Nieminen - Aalto - Ruutu
Eloranta - Helminen - Kallio
Lind
Kaksi maalintekoon pystyvää ketjua ja kaksi nollaketjua. Helmisen ketju voisi tuossa koostumuksessa saada pari maaliakin aikaan. Peliaikaa ykköselle selvästi eniten, kakkoselle ja kolmoselle molemmille suunnilleen saman verran ja loput neloselle. Erikoistilanteissa Lehtinen pelannee sekä ylivoimaa, että alivoimaa. Helminen johtaa toista ylivoimaketjua.