Laulamisen ytimessä on tapa tuottaa ääntä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, mutta keskeistä on joka tapauksessa tekniikka. Tältä pohjalta musiikkia kuuntelemaan tottuneen helpohkoa arvioida ainakin kahta osa-aluetta; hengitystekniikkaa ja äänenvoimakkuuden hallintaa. Ensimmäinen on ehkä se kaikkein oleellisin ja jälkimmäinen toisaalta laulajalle itselleen merkittävä keino toteuttaa suoritusta. Keskeistä on myös pystyä laulamaan käyttäen hyväksi oikeita kehon osia: siinä, missä ääni lähtee alhaalta palleasta ja muodostuu tavallaan äänihuulten kohdalla, syntyy lopullinen laulaminen juuri huulten edessä. Kyse on lopulta lahjakkuuden ohella harjoittelusta. On pakko todeta, että ns. kurkusta laulaminen kuulostaa keskeneräiseltä, eikä tällaisessa tapauksessa nuottiin osuminen oikeastaan auta. Tekniikka on kivijalka, jota persoona, tulkinta ja äänen väri voimistavat. Ilman tekniikkaa lauluääni ei voi olla voimakas, jossa tapauksessa laulaminen kuulostaa heikolta ja ponnettomalta.
Arvioin seuraavassa eilisillan kilpailijoiden tekniikkaa:
Erika lauloi sinänsä virheettömästi, joskin ylemmät äänet menivät repimiseksi. Laulajalla ei ollut arsenaalia selvityä kappaleensa asettamasta helpohkosta vaikeustasosta teknisesti. Matalimmat äänet syntyivät todella rumasti pakottamalla kurkun yläosasta, jolloin lopputulos oli kummallista kumeaa honotusta. Ääni myös loppui monessa kohdassa, koska hengitystekniikka oli ikään kuin opeteltu kirjasta lukemalla.
Catharina. Voivoi. Todella paljon syvälle jääneitä maneereja, jotka syövät luteiden lailla kykyä hallita äänenkäyttöä. Edellistä laulajaa selkeästi kehittyneempi hengitystekniikka, minkä huomaa heti siitä, ettei ääni ikään kuin lopu kesken nuotin. Matalat äänet ovat epävireisiä ja heikkoja, korkeat äänet sen sijaan paljon parempia. Niissä äänen värin voi havaita helposti. Miksi pilata noita huippukohtia alkeellisella ja liiallisella vibralla?
Nomi laulaa alussa kauniin puhtaasti, joskin joko sovituksesta tai sen ja laulutaidon yhteisestä intressistä johtuen intro-osiosta on tehty kovin kovin monotoninen, eli painellaan menemään yhden oktaavin sisällä. Olisi pitänyt mennä alemmas, nyt kuulostaa oikeastaan epäammattimaiselta modulaatiolta, mikä ei oikein sovi. Harmittaa. Perkele, biisi on vedetty samalla mankelilla loppuun saakka. Ääni ei auennut missään vaiheessa. Plaah, tuntui että rahkeita olisi ollut paljon voimakkaampaankin esitykseen. Virheetön ja kauniihko, mutta köyhä. Niin ja rytmissä oli muuten paljon hakemista, huom. esim. kohta "pitkän pitkän pitkän..." Vertailukohtana Kristiina Brask, jonka Idols-aikaiset laulutaidot ja ääni olivat huonommat, mutta sovitus parempi, jolloin kokonaisesityskin oli kuusi vuotta sitten plusmerkkisempi.
Mitra lauloi tähän astiset laulajat suohon. Virheetön esitys, joskin sovituksella oli kyllä tylsytetty vaikeimmat kohdat pois ja siten ikään kuin pidettiin varmistinta päällä. Tuossa biisissä on kaksi konnankoukkua: ensimmäinen on heti alussa "...but above all this, I wish you love", jossa äänen riittävyys, eli hengitystekniikka mitataan toden teolla. Mitralla tässä ei ollut juurikaan ongelmia, mutta epäilen osasyyksi juurikin sovitusta, jossa venytyksestä tehtiin selvästi alkuperäistä biisiä lyhyemmäksi. Toinen kohta tulee heti perään: "[stop] AND I---- (iaiii :) )" jossa ääni pääsee valloilleen. Jos tuossa kohdassa ei ole ääntä tai tekniikkaa, se näkyy heti. Mitralla oli molempia, joten ihmettelen ns. saatanan paljon, miksi sovitus oli tuollainen. Miksi alusta jätettiin niin paljon matalia pitkiä nuotteja pois? Onko ongelmia matalissa äänissä? Joka tapauksessa kilpailun ainoa potentiaalinen laulaja! (Kaunis falsetti, vaikka toisinaan epävireinen.) Ei pärjää Diandralle hengitystekniikassa: Ääni ei täyttänyt yhtä paljon tilaa ja toisaalta Jussi69:n mainitsema "akrobatia" ei tullut ihan yhtä hyvin esille.
Alma sen sijaan lauloi itse itsensä suohon. Epävireisyyksiä tuli heti, kun ei saanut laulaa kovaa, mikä kielii kyvyttömyydestä, eli todennäköisimmin kokemattomuudesta hallita omaa äänenvoimakkuuttaan. Teknisesti Alma voisi olla taitava laulaja, jos jaksaa harjoitella. Toisaalta tuo "pätkivä" äänenkäyttö ei ole tyylikeino, vaan se on maneeri, joka häiritsee suoritusta, sillä Alma toteuttaa sen väärin; se katkaisee hengityksen, jolloin viimeiset pihinät tulevat hätäisesti ja epävireessä. Alman äänessä on kyllä väriä (ja voimaa) tuon sinänsä sympaattisen käheydenkin ohella, mutta tekniikka on toistaiseksi pielessä (eikä vielä ole liian myöhäistä oppia sitä uudestaan). Kuntokuurikaan ei olisi pahitteeksi hapenottokyvyn nimissä.
Joseph ei osaa kannattaa ääntään yhtään, eli laulu ei soi. Epävireistä, täynnä pölhöjä maneereja ja ponnetonta väkisin yrittämistä. Muutama kiva koukku, joka onnistui, lähinnä turvallisella äänialalla, mutta pääasiassa tyyppi on aivan väärässä paikassa. Voih.
Tässä vaiheessa, kun Saran esittelyvideo pyörii, toivon, että sovituksessa on laitettu biisi menemään riittävän korkealle. Muuten se on yhdentekevä.
Sara öö.. JUMALAUTA! En olisi ihan heti uskonut. Biisi oli tosiaan sovitettu uskaliaasti menemään korkealle, siitä plussat. Se toki aiheutti sen, että kaikkein vaikeimmat kohdat Sara joutui revittelemään pakotetun kuuloisesti kurkun päästä, mutta toisaalta väliäkö hällä, nuori tyttö ehtii oppia paremmaksi, koska kaikki muu oli vaivattoman kuuloista, teknisesti melko puhdasoppista ja meni ainakin ensikuunteluni mukaan nuotilleen oikein (ihan alussa oli ehkä jotain takeltelua). Mitra ja Sara saavat ratkoa voiton keskenään (Mitralla kivempi väri). Muilla ei ole mitään sijaa.
Idols on siitä ihanan tunteeton skaba, ettei tarvitse miettiä mitään esityksiä tai pers-oonia, vaan saa kritikoida rauhassa kun raakileet yrittää olla superstarboja ;)
Arvioin seuraavassa eilisillan kilpailijoiden tekniikkaa:
Erika lauloi sinänsä virheettömästi, joskin ylemmät äänet menivät repimiseksi. Laulajalla ei ollut arsenaalia selvityä kappaleensa asettamasta helpohkosta vaikeustasosta teknisesti. Matalimmat äänet syntyivät todella rumasti pakottamalla kurkun yläosasta, jolloin lopputulos oli kummallista kumeaa honotusta. Ääni myös loppui monessa kohdassa, koska hengitystekniikka oli ikään kuin opeteltu kirjasta lukemalla.
Catharina. Voivoi. Todella paljon syvälle jääneitä maneereja, jotka syövät luteiden lailla kykyä hallita äänenkäyttöä. Edellistä laulajaa selkeästi kehittyneempi hengitystekniikka, minkä huomaa heti siitä, ettei ääni ikään kuin lopu kesken nuotin. Matalat äänet ovat epävireisiä ja heikkoja, korkeat äänet sen sijaan paljon parempia. Niissä äänen värin voi havaita helposti. Miksi pilata noita huippukohtia alkeellisella ja liiallisella vibralla?
Nomi laulaa alussa kauniin puhtaasti, joskin joko sovituksesta tai sen ja laulutaidon yhteisestä intressistä johtuen intro-osiosta on tehty kovin kovin monotoninen, eli painellaan menemään yhden oktaavin sisällä. Olisi pitänyt mennä alemmas, nyt kuulostaa oikeastaan epäammattimaiselta modulaatiolta, mikä ei oikein sovi. Harmittaa. Perkele, biisi on vedetty samalla mankelilla loppuun saakka. Ääni ei auennut missään vaiheessa. Plaah, tuntui että rahkeita olisi ollut paljon voimakkaampaankin esitykseen. Virheetön ja kauniihko, mutta köyhä. Niin ja rytmissä oli muuten paljon hakemista, huom. esim. kohta "pitkän pitkän pitkän..." Vertailukohtana Kristiina Brask, jonka Idols-aikaiset laulutaidot ja ääni olivat huonommat, mutta sovitus parempi, jolloin kokonaisesityskin oli kuusi vuotta sitten plusmerkkisempi.
Mitra lauloi tähän astiset laulajat suohon. Virheetön esitys, joskin sovituksella oli kyllä tylsytetty vaikeimmat kohdat pois ja siten ikään kuin pidettiin varmistinta päällä. Tuossa biisissä on kaksi konnankoukkua: ensimmäinen on heti alussa "...but above all this, I wish you love", jossa äänen riittävyys, eli hengitystekniikka mitataan toden teolla. Mitralla tässä ei ollut juurikaan ongelmia, mutta epäilen osasyyksi juurikin sovitusta, jossa venytyksestä tehtiin selvästi alkuperäistä biisiä lyhyemmäksi. Toinen kohta tulee heti perään: "[stop] AND I---- (iaiii :) )" jossa ääni pääsee valloilleen. Jos tuossa kohdassa ei ole ääntä tai tekniikkaa, se näkyy heti. Mitralla oli molempia, joten ihmettelen ns. saatanan paljon, miksi sovitus oli tuollainen. Miksi alusta jätettiin niin paljon matalia pitkiä nuotteja pois? Onko ongelmia matalissa äänissä? Joka tapauksessa kilpailun ainoa potentiaalinen laulaja! (Kaunis falsetti, vaikka toisinaan epävireinen.) Ei pärjää Diandralle hengitystekniikassa: Ääni ei täyttänyt yhtä paljon tilaa ja toisaalta Jussi69:n mainitsema "akrobatia" ei tullut ihan yhtä hyvin esille.
Alma sen sijaan lauloi itse itsensä suohon. Epävireisyyksiä tuli heti, kun ei saanut laulaa kovaa, mikä kielii kyvyttömyydestä, eli todennäköisimmin kokemattomuudesta hallita omaa äänenvoimakkuuttaan. Teknisesti Alma voisi olla taitava laulaja, jos jaksaa harjoitella. Toisaalta tuo "pätkivä" äänenkäyttö ei ole tyylikeino, vaan se on maneeri, joka häiritsee suoritusta, sillä Alma toteuttaa sen väärin; se katkaisee hengityksen, jolloin viimeiset pihinät tulevat hätäisesti ja epävireessä. Alman äänessä on kyllä väriä (ja voimaa) tuon sinänsä sympaattisen käheydenkin ohella, mutta tekniikka on toistaiseksi pielessä (eikä vielä ole liian myöhäistä oppia sitä uudestaan). Kuntokuurikaan ei olisi pahitteeksi hapenottokyvyn nimissä.
Joseph ei osaa kannattaa ääntään yhtään, eli laulu ei soi. Epävireistä, täynnä pölhöjä maneereja ja ponnetonta väkisin yrittämistä. Muutama kiva koukku, joka onnistui, lähinnä turvallisella äänialalla, mutta pääasiassa tyyppi on aivan väärässä paikassa. Voih.
Tässä vaiheessa, kun Saran esittelyvideo pyörii, toivon, että sovituksessa on laitettu biisi menemään riittävän korkealle. Muuten se on yhdentekevä.
Sara öö.. JUMALAUTA! En olisi ihan heti uskonut. Biisi oli tosiaan sovitettu uskaliaasti menemään korkealle, siitä plussat. Se toki aiheutti sen, että kaikkein vaikeimmat kohdat Sara joutui revittelemään pakotetun kuuloisesti kurkun päästä, mutta toisaalta väliäkö hällä, nuori tyttö ehtii oppia paremmaksi, koska kaikki muu oli vaivattoman kuuloista, teknisesti melko puhdasoppista ja meni ainakin ensikuunteluni mukaan nuotilleen oikein (ihan alussa oli ehkä jotain takeltelua). Mitra ja Sara saavat ratkoa voiton keskenään (Mitralla kivempi väri). Muilla ei ole mitään sijaa.
Idols on siitä ihanan tunteeton skaba, ettei tarvitse miettiä mitään esityksiä tai pers-oonia, vaan saa kritikoida rauhassa kun raakileet yrittää olla superstarboja ;)