Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Isossa kuvassa asia on kuitenkin varsin yksinkertainen. Ilman talouskasvua hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ylläpito ja kehittäminen ei ole ilman jatkuvaa velanottoa mahdollista. Tällä hetkellä, huomioiden väestömme ikärakenteen, ilman riittävää työperäistä maahanmuuttoa, voimme vain haaveilla merkittävästä talouskasvusta. Maahanmuuttoa on monenlaista, mutta työperäisen maahanmuuton rajoittamisessa Suomi ei tule voittamaan yhtään mitään.

Yritysten yhteiskuntavastuusta lienee kirjoitettu monta kirjahyllyllistä kirjoja ja asiasta keskusteltaneen aina. Tämä huomioiden, on mielestäni ensisijaisen tärkeää, että Suomi on kilpailukykyinen investointikohde ennen kaikkea toisiin Länsi-Euroopan maihin nähden.

 

[Ann Arbor]

Viime vuonna meitä suomalaisia kuoli lähes 18 000 enemmän, kuin syntyi. Vaikka laajan mittakaavan maahanmuutto omat haasteensa tuokin, on mielestäni selvää, että mikäli haluamme päästä globaalin nousukauden kyytiin mukaan, ei ovien laittaminen kiinnemmäs työperäiseltä maahanmuutolta sitä ainakaan edistä.

Vaikka yleiseurooppalaiset poliittiset trendit ilmenevät muodossa tai toisessa myös täällä, toivon mukaan maahanmuuton tarpeelle riittäisi Suomessa kuitenkin laajaa konsensusta, juuri Suomi kun ikääntyneenä kansakuntana sitä menestyäkseen tarvitsee.

 

[Ann Arbor]

Muut lehdet | Maahanmuutto olisi tepsivä lääke työvoimapulaan

Kaleva kirjoittaa maahanmuuttajien työllistymisestä.

www.hs.fi

Jälleen kerran painavaa sanaa Hesarissa julkaistussa kirjoituksessa.

”Työn perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys pysyy hyvin Suomen kantaväestön työllisyyden tasolla.”

”Maahanmuuttajat myös maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja kymmenen vuoden ajanjaksolla. Maksettujen verojen ja tulonsiirtojen suhde vastaa kantaväestön tilannetta.”

”Maahanmuuttajien työllistyminen on kehittynyt suotuisasti jo pitkään. Viime vuosien tutkimustulokset eivät tue varsinkin perussuomalaisten toistamia väitteitä, että maahanmuuttajat päätyisivät yksinomaan yhteiskunnan tukien varaan.”

”Maahanmuuttoa pidetään liki yksimielisesti yhtenä ratkaisuna ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan. Viime vuonna 2023 maahanmuuttajien määrä kasvoi eniten Suomen tilastohistoriassa. Samaan aikaan syntyvyys vähenee ja eläkeläisten määrä nousee, joten maahanmuutto osaltaan voi olla pelastamassa Suomen hyvinvointivaltiota.”

 

[Vaughan]

Kanada oli suomalaiselle maahanmuuttajalle jackpot – mitä Suomi voisi oppia Kanadan maahanmuuttopolitiikasta?

Laura Koivisto-Khazaal kehuu vuolaasti toiseksi kotimaakseen kutsumaansa Kanadaa. Kanada pisteyttää tulijat ja tarjoaa valituksi tulleille laajat palvelut.

yle.fi

Tässä juttua Kanadan maahanmuuttopolitiikasta. Haastateltavana täällä aiemminkin viittamani Uudenmaan ELY:n erikoissuunnittelija.

Kanada tunnetaan maahanmuuttajien pisteytyspolitiikastaan, mutta harvemmin muistetaan, että siinäkin kyse on maahanmuuton helpotuksesta - ei kiristyksestä. Pisteytyksen kautta työluvan voi saada, vaikka ei olisikaan vielä työpaikkaa tiedossa. Suomen systeemissä taas aina vaaditaan työpaikka ensin.

Syyperusteinen maahanmuutto on sitten kokonaan eri juttu kummassakin maassa...

 

[Ann Arbor]

Kanada oli suomalaiselle maahanmuuttajalle jackpot – mitä Suomi voisi oppia Kanadan maahanmuuttopolitiikasta?

Laura Koivisto-Khazaal kehuu vuolaasti toiseksi kotimaakseen kutsumaansa Kanadaa. Kanada pisteyttää tulijat ja tarjoaa valituksi tulleille laajat palvelut.

yle.fi

Tässä juttua Kanadan maahanmuuttopolitiikasta. Haastateltavana täällä aiemminkin viittamani Uudenmaan ELY:n erikoissuunnittelija.

Kanada tunnetaan maahanmuuttajien pisteytyspolitiikastaan, mutta harvemmin muistetaan, että siinäkin kyse on maahanmuuton helpotuksesta - ei kiristyksestä. Pisteytyksen kautta työluvan voi saada, vaikka ei olisikaan vielä työpaikkaa tiedossa. Suomen systeemissä taas aina vaaditaan työpaikka ensin.

Syyperusteinen maahanmuutto on sitten kokonaan eri juttu kummassakin maassa...

Erinomainen nosto. Vaikka Kanada ja Suomi eroavatkin monilta realiteeteiltä toisistaan, mitä tulee maahanmuuttoon, uskon että meillä voi olla paljon opittavaa heiltä.

Suomessa muistan Vihreiden ehdottaneen määräaikaista työnhakuviisumia, minkä voisi puolestani ilman muuta ottaa käyttöön.

 

[Ann Arbor]

Vielä yksi sitaatti aiemmin linkkaamastani kirjoituksesta.

LAPIN KANSAA huolestuttaa työikäisten vähenevä määrä syntyvyyden samalla laskiessa.

”Valtiollisella mahtikäskyllä syntyvyyttä ei saada nousuun, mutta Suomessa voidaan vaikuttaa moneen perheen arkeen vaikuttavaan asiaan. – – Syntyvyystoiveiden lisäksi on katse käännettävä työperäiseen maahanmuuttoon”

”Ilman selkeää työperäisen maahanmuuton lisäämistä emme kykene vastaamaan muuttuvan huoltosuhteemme haasteisiin.”

”Tekijöistä kilpailee moni muukin maa, joka tulijan silmissä voi olla houkuttelevampi.”

Pelkkä "toivotaan toivotaan" ei toden totta tule riittämään, vaan nyt jos koskaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja houkuttelevuutemme edistämiseksi tarvitaan todellisia toimia.

 

[hege]

Kanada on mielenkiintoinen kuvio ja pieni yllätys oli kun parempi (ja selvästi fiksumpi) puolisko lähti tekemään väitöstä sinne niin sai samantien työluvan opetukselle yliopistossa mitä hän (tai me) ei edes oltu ajateltu mahdolliseksi vaan hän oli vain hakenut maahantulolupaa perustuen jatko-opintoihin.
Systeemi on ilmeisesti toimiva siinä mielessä, että "haluttuja" tai osaamisprofiililta sopivia maahanmuuttajia pystytään näin suosimaan mutta ilmeisesti kriitikot sitten valittavat siitä että homma on "cherry pickingiä" ja toisaalta siitä että osaamisprofiilit eivät päivity riittävän aktiivisesti tai ole riittävän selviä.

 

[mike owen]

Vielä yksi sitaatti aiemmin linkkaamastani kirjoituksesta.


Pelkkä "toivotaan toivotaan" ei toden totta tule riittämään, vaan nyt jos koskaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja houkuttelevuutemme edistämiseksi tarvitaan todellisia toimia.

Juuri näin.

Se vaan on sillä lailla, että niin kauan kuin Perussuomalaiset on hallituksessa niin mitään järkevää maahantulopolitiikkaa ei Suomessa ole. Ehkä neljän vuoden päästä Suomessa tajutaan mitä täälläkin pitäisi tehdä asian hyväksi, jotta tänne saadaan tarpeeksi lisää maahanmuuttajia (osaajia) joka puolella työmarkkinoilla.

Mikä on Suomessa pitovoima. Tänne tulevat maahanmuuttajat olisi saatava jäämään jollain tavalla Suomeen. Suomen tulisi olla maahantulomyönteinen yhteiskunta nyt ja tulevaisuudessa.

Suomi tarvitsee niin nuoria kuin senioreita, jotta yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä.

 

[Hermes#41]

Ikävä kyllä maksumiurin takana, mutta Aamulehdessä hyvä juttu turvapaikanhakijat tänne tulleesta Alaa Salosesta.

Häntäkin voisi joku tituleerata haitta maahanmuuton edustajaksi.

Lainaus alusta:

YRITTÄJÄ Alaa Salonen on luonut elämänsä Suomeen toisin kuin moni muu turvapaikanhakija. Irakista tullut 22-vuotias nuorukainen alkoi heti opetella kieltä ja pyrki palkattomaksi harjoittelijaksi Kuuselakeskukseen.


Nyt 30-vuotiaalla lempääläläisellä on perhe ja oma yritys. Salonen aloitti Monihoivan Pirkanmaan hyvinvointialueen alkuaikoina. Hän keksi, että voi yhdistää yrityksessään hoivan ja it-alan osaamisensa.

Turvapaikanhakija opetteli kielen pikavauhtia ja aloitti palkattomana harjoittelijana – Nyt Alaa Salonen etsii työntekijöitä yritykseensä: ”Pirha oli minulle onnenpotku”:

Turvapaikanhakija opetteli kielen pikavauhtia ja aloitti palkattomana harjoittelijana – Nyt Alaa Salonen etsii työntekijöitä yritykseensä: ”Pirha oli minulle onnenpotku”

 

[Ann Arbor]

Itsekin kauan sitten hoiva-alalla työskennelleenä, kyseinen sektori toden totta suorastaan pakottaa, huomioiden asiakkaiden kielitaidon käyttämään suomen kieltä (Ruotsinkielisissä yksiköissä ruotsia.) ja käytännön kielikylpy kyllä valmistaa muillekin aloille.

En ole kielitieteilijä, mutta kyllähän nämä edelleen vellovat puheet "suomen kielen mahdottomuudesta oppia" ovat melkoisia. Mikäli motivaatio kielen oppimiselle on korkea ja opiskelulle on valmis käyttämään omaa aikaa, kyllä suomen kielen voi maahanmuuttaja oppia suhteellisen nopeastikin.

 

[rpeez]

En ole kielitieteilijä, mutta kyllähän nämä edelleen vellovat puheet "suomen kielen mahdottomuudesta oppia" ovat melkoisia. Mikäli motivaatio kielen oppimiselle on korkea ja opiskelulle on valmis käyttämään omaa aikaa, kyllä suomen kielen voi maahanmuuttaja oppia suhteellisen nopeastikin.

Kielellisessä lahjakkuudessa on yksilöissä eroja, siitä ei pääse mihinkään. Jotkut oppii nopeasti, jotkut ei.

 

[Ann Arbor]

Kielellisessä lahjakkuudessa on yksilöissä eroja, siitä ei pääse mihinkään. Jotkut oppii nopeasti, jotkut ei.

Joo pitää paikkansa ihan kaikkien kielten opiskelussa. Itse olen kuitenkin tavannut tänne muuttaneita, ketkä puhuvat erinomaista englantia (Mikä siis ei ole heidän äidinkielensä.) Varsin kuvaavaa on se, että Helsingin keskustan ns. hienoista ravintoloista ei nykyään yhä useammin saa suomenkielistä palvelua (Puhun englantia, joten ei se niin haittaa.), mutta lähiöiden pizza kebab-mestoista ja esim. kiinalaisista ravintoloista aina.

 

[Patarouva]

Kielellisessä lahjakkuudessa on yksilöissä eroja, siitä ei pääse mihinkään. Jotkut oppii nopeasti, jotkut ei.

Totta kai on, mutta siinä mitataan sinnikkyyttä, miten sopeutuu asiohin, jotka eivät ole itselle helppoja. Voi luoja jos mun olisi pitänyt ryhtyä vaikka vaatteita ompelemaan työkseni niin olisi ollut jo luontaista hammasten kiristystä valmiiksi. Oppinut varmasti olisin, mutta niin kauan kuin ei ole pakko voin valita toisin. Tuskin olisin huippu koskaan ollut, mutta varmaan olisi jotenkuten pärjännyt jos olisi ollut pakko.

 

[Byvajet]

En ole kielitieteilijä, mutta kyllähän nämä edelleen vellovat puheet "suomen kielen mahdottomuudesta oppia" ovat melkoisia. Mikäli motivaatio kielen oppimiselle on korkea ja opiskelulle on valmis käyttämään omaa aikaa, kyllä suomen kielen voi maahanmuuttaja oppia suhteellisen nopeastikin.

Jos menet opiskelemaan suomea yliopistoon, opit ymmärtämään, miten vaikeaa suomi on. Ainoastaan analyyttinen lähestymistapa kieleen paljastaa, miten paljon ulkomaalainen joutuu pänttäämään sääntöjä pystyäkseen tuottamaan edes auttavasti virheetöntä suomea.

Lapsi oppii massiivisen määrän kielen sääntöjä kokeilemalla ja matkimalla. Häntä korjataan kielen kehityksen aikana kymmeniä tuhansia kertoja huolimatta siitä, että hän on koko ajan kielen vaikutuspiirissä ja ammentaa jokapäiväisessä elämässään kielenkäytön malleja läheisiltä ihmisiltään.

Halutessaan espanjalainen oppii nopeasti italian tai italialainen espanjan, koska espanjan ja italian perusteet ja sanastot ovat hyvin samankaltaiset.

Halutessaan virolainen oppii nopeasti suomen ja suomalainen viron, koska kielet ovat perusteiltaan samankaltaiset.

Sen sijaan perusteiltaan ja sanastoltaan äidinkieleen verrattuna erilaisen kielen oppiminen on kova haaste. Kysymys ei ole vaikeudesta. Ei siitä, etteikö asioita voisi ymmärtää, vaan siitä, että asioita on niin suuri määrä, että usko loppuu kesken.

Ei ole sattumaa, että aikuisiällä Suomeen muuttaneista vain hyvin pieni osa puhuu suomea edes suunnilleen kieliopillisesti oikein. Monet tai ainakin jotkut ovat yrittäneet opiskella, mutta koska opiskelu vaatii analyyttistä asennoitumista eikä se suju luonnonmenetelmällä matkimalla niin kuin vaikka englannin oppiminen, opiskelu jää kesken.

Suomen helppoudesta puhuvat vain ihmiset, joilta itseltään puuttuu kokemus vaikean kielen opiskelusta. Jos opiskelutausta on englanti, ruotsi, saksa, espanja ja italia, ihminen rupeaa helposti olettamaan, että kaikkien kielten oppiminen on yhtä helppoa.

 

[mike owen]

Peruskouluikäisiä koululaisia on ensi vuosikymmenellä kynneniätuhansia vähemmän kuin nyt syntyvyyden vähenemisen seurauksena. Tämän seurauksena työikäisten määrä pienenee huomattavasti Suomessa tulevaisuudessa. Eläkeläisiä on samanaikaisesti huomattavasti enemmän kuin nyt. Ikärakenne on ollut jo pitkän aikaa huono. Jotain tarttis tehdä pikaisesti.

 

[mike owen]

Kyse ei ole pelkästään kielten oppimisesta vaan siitä kuka tekee ne kaikki tarpeelliset työt Suomessa tulevaisuudessa. Jo nyt on huutava pula työntekijöistä Suomessa hoiva- ja terveysalan palvelutuotannossa. Tämän lisäksi osaajia tarvitaan runsaasti lisää varhaiskasvatuksessa. Sama ongelma on todellisuutta myös teollisuuden eri sektoreilla.

Pelkästään vihreään siirtymään kannattaa sijoittaa runsaasti resursseja ja rahaa. Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden tarpeet on huomioitava jo nyt, jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa sujuvasti ilman turhaa paperisotaa ja byrokratiaa. Kyllä se siitä.

 

[Ann Arbor]

Jos menet opiskelemaan suomea yliopistoon, opit ymmärtämään, miten vaikeaa suomi on. Ainoastaan analyyttinen lähestymistapa kieleen paljastaa, miten paljon ulkomaalainen joutuu pänttäämään sääntöjä pystyäkseen tuottamaan edes auttavasti virheetöntä suomea.

Lapsi oppii massiivisen määrän kielen sääntöjä kokeilemalla ja matkimalla. Häntä korjataan kielen kehityksen aikana kymmeniä tuhansia kertoja huolimatta siitä, että hän on koko ajan kielen vaikutuspiirissä ja ammentaa jokapäiväisessä elämässään kielenkäytön malleja läheisiltä ihmisiltään.

Halutessaan espanjalainen oppii nopeasti italian tai italialainen espanjan, koska espanjan ja italian perusteet ja sanastot ovat hyvin samankaltaiset.

Halutessaan virolainen oppii nopeasti suomen ja suomalainen viron, koska kielet ovat perusteiltaan samankaltaiset.

Sen sijaan perusteiltaan ja sanastoltaan äidinkieleen verrattuna erilaisen kielen oppiminen on kova haaste. Kysymys ei ole vaikeudesta. Ei siitä, etteikö asioita voisi ymmärtää, vaan siitä, että asioita on niin suuri määrä, että usko loppuu kesken.

Ei ole sattumaa, että aikuisiällä Suomeen muuttaneista vain hyvin pieni osa puhuu suomea edes suunnilleen kieliopillisesti oikein. Monet tai ainakin jotkut ovat yrittäneet opiskella, mutta koska opiskelu vaatii analyyttistä asennoitumista eikä se suju luonnonmenetelmällä matkimalla niin kuin vaikka englannin oppiminen, opiskelu jää kesken.

Suomen helppoudesta puhuvat vain ihmiset, joilta itseltään puuttuu kokemus vaikean kielen opiskelusta. Jos opiskelutausta on englanti, ruotsi, saksa, espanja ja italia, ihminen rupeaa helposti olettamaan, että kaikkien kielten oppiminen on yhtä helppoa.

Suomea äidinkielenä puhuvana, ei kielemme vaikeus toden totta avaudu samalla tavalla.

Tykkään kuitenkin peilata asioita omaan elämääni: Tuttavapiirini on hyvin kansainvälinen. Tunnen ison joukon Suomeen aikuisena muuttaneita, ketkä kuitenkin tämän haltiakielen ovat kyenneet ottamaan hyvin haltuun. Tunnen jopa erään englantia äidinkielenään puhuvan Australiasta tänne muuttaneen henkilön, kuka on oppinut puhumaan suomea hyvin. Tässä mielessä ihmettelen, ettei esim. asiakaspalvelusuomen alkeita osa tänne muuttavista pysty ottamaan haltuun.

Aksentti ja pienet virheet kieliopissa eivät häiritse allekirjoittanutta ollenkaan, kun viesti menee kuitenkin perille.

Ns. Kielipäätä on toisilla enemmän kuin joillain muilla, siinä missä matemaattista lahjakkuutta, tai musikaalisuutta ja joka tapauksessa suomen haltuunotto on usean vuoden prosessi. Omat arkipäivän kokemukset huomioiden haluan kuitenkin uskoa, että valtaenemmistö suomen kyllä kykenee oppimaan, mikäli motivaatio tehdä työtä sen eteen on kunnossa.

 

[Ann Arbor]

Kyse ei ole pelkästään kielten oppimisesta vaan siitä kuka tekee ne kaikki tarpeelliset työt Suomessa tulevaisuudessa. Jo nyt on huutava pula työntekijöistä Suomessa hoiva- ja terveysalan palvelutuotannossa. Tämän lisäksi osaajia tarvitaan runsaasti lisää varhaiskasvatuksessa. Sama ongelma on todellisuutta myös teollisuuden eri sektoreilla.

Pelkästään vihreään siirtymään kannattaa sijoittaa runsaasti resursseja ja rahaa. Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden tarpeet on huomioitava jo nyt, jotta vihreä siirtymä voidaan toteuttaa sujuvasti ilman turhaa paperisotaa ja byrokratiaa. Kyllä se siitä.

Kokonaisuudessaan allekirjoitettava viesti. Pikavoittojen sijaan Suomen tulee pyrkiä siihen, että tämä maa on maailman paras maa vuonna 2034 ja 2044. Ideologinen työperäisen maahanmuuton rajoittaminen, vaikka se maamme taloudelle ja hyvinvoinnille olisi negatiivinen asia ei johda mihinkään hyvään. Juuri nyt Suomen tulisi pyrkiä lisäämään houkuttelevuuttaan, ei vähentämään sitä.

 

[Ann Arbor]

Mikä on Suomessa pitovoima. Tänne tulevat maahanmuuttajat olisi saatava jäämään jollain tavalla Suomeen. Suomen tulisi olla maahantulomyönteinen yhteiskunta nyt ja tulevaisuudessa.

Nyt ollaan asian ytimessä. Suomen vetovoimasta puhutaan usein, mutta entä pitovoimasta? Tänne jo asettuneista ja integroituneista maahanmuuttajista kun on syytä pyrkiä pitämään kiinni. Muutaman vuoden työkeikka vs. perhe Suomeen ja lapset suomalaiseen peruskouluun. Tällä on massiivinen ero.

 

[Ann Arbor]

Näin kaupunkilaisjärjellä ajateltuna tulisi olla ns. no brainer, että jos olet jo asettunut Suomeen, integroitunut mallikkaasti, työllistynyt, oppinut kielen jne. että saat käteen ennen pitkää pysyvän oleskeluluvan ja tämänkaltaisille ihmisille myös maahanmuuttobyrokratian toivoisi olevan niin kevyttä kuin mahdollista.

 

[Ann Arbor]

Alla Aloshkina pakeni Ukrainasta Suomeen ja opetteli kielen – pian hän oli 90-vuotiaan juttuseurana Lahdessa

Lahdessa 40 maahanmuuttajaa tekee vapaaehtoistyötä auttaakseen muita, oppiakseen kieltä ja kotoutuakseen paremmin.

yle.fi

Yleltä mukava juttu onnistuneesta integraatiosta.

Alla Aloshkina muutti Ukrainasta Suomeen maaliskuussa 2022. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, hän antaa haastattelua suomen kielellä.

Aloshkina tekee vapaaehtoistyötä Lahden Diakonialaitoksen Tuettua vapaaehtoistoimintaa maahan muuttaneille -hankkeen kautta.

Hankkeen vapaaehtoiset ovat mukana monessa, kukin omista lähtökohdistaan. Aloshkinan kohdalla työ on ollut esimerkiksi 90-vuotiaan juttuseurana olemista, kielen käännöstyötä, Suomi-Ukraina-iltojen järjestämistä ja laulamista erilaisissa tapahtumissa.

– Kotoutuminen on tarkoittanut minulle mahdollisuutta tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa sekä osallistua kulttuuri- ja talouselämään, Aloshkina sanoo.

Tällä hetkellä Aloshkina opiskelee Koulutuskeskus Salpauksen tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja työskentelee osa-aikaisena tuotantotöissä. Aloshkinan tavoitteena ovat sosiaalialan opinnot. Vapaaehtoistoimintaan jää silti edelleen aikaa.

– Viime viikolla osallistuin kevättapahtumaan, jossa teimme käsitöitä muiden vapaaehtoisten kanssa, Aloshkina kertoo.

Vaikka itsekin törmään säännöllisesti kielimuuriin kohdatessani ukrainalaisia, selvästi monilla näyttää olevan motivaatio kunnossa oppia maamme kieli.

 

[Ann Arbor]

Synkkä ennustus maapallon tulevaisuudesta: Näin käy Suomen

Helsingin yliopiston professorin mukaan ilmastopakolaisuus tulee kasvamaan verrattain nopeasti.

www.iltalehti.fi

Isossa kuvassa Pohjois-Eurooppa, mukaan lukien Suomi tullee olemaan kenties hellimmin ilmastonmuutoksen koettelemia kolkkia koko maailmassa. Yhtäältä se tulee tuomaan painetta ilmastopakolaisuuden osalta, mutta olisiko tulevaisuuden realiteetillä mahdollisuus myös erottua? Toistaiseksi kun maamme ilmasto on nähty ennen kaikkea negatiivisena asiana maahanmuuttajien houkuttelun kannalta.

 

[Ann Arbor]

Tilastot — Maahanmuuttovirasto

Osoitteesta tilastot.migri.fi löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat sekä viraston tekemät päätökset, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

tilastot.migri.fi

Migri julkaissut oleskelulupatilastot helmikuun 2024 osalta. Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin lähes 2900 kappaletta, mikä useamman vuoden trendin huomioiden on suuri määrä, mutta jää vuoden takaisesta lähes 200. Kaiketi taloussuhdanne näkyy. Erittäin mielenkiintoista nähdä, miten trendi seuraavina kuukausina etenee.

 

[mike owen]

Synkkä ennustus maapallon tulevaisuudesta: Näin käy Suomen

Helsingin yliopiston professorin mukaan ilmastopakolaisuus tulee kasvamaan verrattain nopeasti.

www.iltalehti.fi

Isossa kuvassa Pohjois-Eurooppa, mukaan lukien Suomi tullee olemaan kenties hellimmin ilmastonmuutoksen koettelemia kolkkia koko maailmassa. Yhtäältä se tulee tuomaan painetta ilmastopakolaisuuden osalta, mutta olisiko tulevaisuuden realiteetillä mahdollisuus myös erottua? Toistaiseksi kun maamme ilmasto on nähty ennen kaikkea negatiivisena asiana maahanmuuttajien houkuttelun kannalta.

Erittäin vahva lukusuositus. Ilmastonmuutos on jo nyt todellinen ongelma ympäri maailmaa. Tulevaisuudessa tilanne voi pahentua edelleen todella paljon. Tämä johtaa siihen, että maahanmuutto lisääntyy niin Euroopassa kuin Suomessa.

Suomessa on syytä varautua siihen, että tänne muuttaa runsaasti lisää maahanmuuttajia niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Onko Suomi tarpeeksi hyvin valmistunut ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haittavaikutukset?

Osaajia tarvitaan runsaasti lisää Suomeen...

 

[Petri1981]

Synkkä ennustus maapallon tulevaisuudesta: Näin käy Suomen

Helsingin yliopiston professorin mukaan ilmastopakolaisuus tulee kasvamaan verrattain nopeasti.

www.iltalehti.fi

Isossa kuvassa Pohjois-Eurooppa, mukaan lukien Suomi tullee olemaan kenties hellimmin ilmastonmuutoksen koettelemia kolkkia koko maailmassa. Yhtäältä se tulee tuomaan painetta ilmastopakolaisuuden osalta, mutta olisiko tulevaisuuden realiteetillä mahdollisuus myös erottua? Toistaiseksi kun maamme ilmasto on nähty ennen kaikkea negatiivisena asiana maahanmuuttajien houkuttelun kannalta.

Todellisuudessahan Suomi on yksi maailman ”asumiskelvottomimpia” maita. Suomen ilmastohan on valtaosaa vuotta sellainen, että jos satut vaikka sammumaan ulos, niin henki lähtee melko nopeasti, etenkin jos vaatetus ei ole kunnossa. Asuntojenkin suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava tarkasti huomioon riittävä eristys ja lämmitys, jotta ihmiset eivät palellu kuoliaaksi. Eli hyvin vihamielisestä ympäristöstä on kyse. Emme vain edes itse tajua tätä asiaa, kun nämä sopeutumiskeinomme ovat jo niin itsestäänselvyyksiä. Mitä tulee Afrikan maihin, siis niihin maihin joista nyt ollaan ilmeisesti pakenemassa ”asumiskelvotonta” ilmastoa tänne paratiisimaisen ilmaston Suomeen, niin siellä sinun ei tarvitse juuri miettiä mitä puet päällesi, ja asunnoksikin käy vaikka pahvista ja pressuista kyhätty maja. Kumpi on siis ilmastoltaan asumiskelvottomampi? Vai onko kyse edes ilmastosta, vai vain siitä että osataanko joissain maissa sopeutua ilmaston tuomiin haasteisiin? Onhan esimerkiksi Lähi-Idän öljyrikkaat valtiot ilmastoltaan hyvin vihamielisiä paikkoja, mutta sieltä tuskin on oletettavissa suurta massapakoa Suomeen.