Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Vaughan]

Raportti paljastaa uutta tietoa maahanmuuttajien työllistymisestä

Tuore selvitys vertaa kansainvälisen suojelun, perhesiteen, opiskelun ja työluvan perusteella Suomeen saapuneiden ihmisten työllistymistä suomalaistaustaiseen väestöön.

yle.fi

Maahanmuuttajien työllistymisestä on tehty laaja selvitys.


Isossa kuvassa oli maahantulon ensisijaisena perusteena mikä tahansa, valtaenemmistö kyllä työllistyy.

Hyvä myös huomata työperäisten maahanmuuttajien korkea työllisyysaste. Tämä varsinkin, kun muistetaan ennen vaaleja käyty keskustelu, jossa persut nosti aiheeksi täysin itse keksimänsä olkiukon yhdistää työperäinen maahanmuutto, jotenkin laajamittaiseen sosiaaliturvalla elämiseen.

Selvityksestä näkee, että työllisyysaste on heti maahantulon jälkeen yli 80 %. Se ei ole täysin sata, koska osalla voi esim. työn alkaminen myöhästyä (ei hätää - oikeutta sosiaaliturvaan ei ole, vaan pitää elää muilla keinoilla, kuten säästöillä). Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste nousee ymmärrettäviksi huppuunsa n. vuoden kohdalla (yli 90 %), koska silloin haetaan jatkolupaa. Ja sitä ei saa, jos ei ole toimeentuloedellytyksen täyttäviä töitä varmuudella tiedossa (useimmilla aiempi työ jatkuu), tai jos toimeentuloedellytys ei ole täyttynyt.

Työllisyysaste laskee myöhemmin taas lähemmäksi 80 % pintaa. Sekin on ymmärrettävää, jos ihminen integroituu yhteiskuntaan. Hän voi esim. jäädä vanhempainvapaalle tai ryhtyä opiskelemaan. Pitempään maassa olleilla oleskelulupatyyppikin muuttuu jossain vaiheessa. Perhesyistä se voi muuttua nopeastikin (esim. avioliitto Suomen kansalaisen kanssa). Sosiaaliturvaankin syntyy jossain vaiheessa oikeus - hieman oleskeluluvan tyypistä riippuen - mutta kuten nähdään, vielä 10 vuoden jälkeenkin työllisyysaste on erinomaiset 80 %. Sosiaaliturvalla heistä elää äärimmäisen pieni prosentti edes siinä vaiheessa...

 

[Byvajet]

Isossa kuvassa oli maahantulon ensisijaisena perusteena mikä tahansa, valtaenemmistö kyllä työllistyy.

Kannattaa sieltä lukea se toinenkin puoli asiasta. Osa maahanmuutosta on hyödyllistä, osasta ei ole haittaa tai hyötyä ja osa lisää kuluja. Lisäksi syntyy seurannaisvaikutuksia, jotka niin ikään voivat olla sekä hyviä että huonoja.

Ei tätäkään asiaa ole pakko lähestyä ideologisesti puoli valiten. Keskusteluun pitäisi mahtua mukaan myös epäilyä. Edes työllistyminen ei välttämättä tarkoita, että ihminen ei lisäisi yhteiskunnan kuluja.

Tilastoista ei myöskään näe, onko työllistyminen todellista työllistymistä vai tilastokikkailua ja perustuuko se verorahaan. Kun maahanmuutto luo maahanmuuton vuoksi tarvittavia työpaikkoja (esimerkiksi tulkit), niin ei se säästä yhteiskunnan kuluja vaan lisää niitä, vaikka parantaakin maahanmuuttajien työllisyyttä.

Kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 prosenttia eli lähellä suomalaistaustaisen vertailuryhmän keskiarvoa.

Perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen.

Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden vastaava luku jää noin 60 prosenttiin.

Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista.

Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.

– Maahanmuuttaneilla on selvästi enemmän määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita kuin valtaväestöön kuuluvilla. Myös maahanmuuttajien keskimääräinen tulotaso on pienempi kuin suomalaistaustaisilla. Tämä kertoo siitä, että he eivät etene työuralla vastaavalla tavalla kuin suomalaiset, Kaihovaara sanoo.

Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva maahanmuuttaja osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen.

 

[Ann Arbor]

On ihan globaali ilmiö, että ensimmäisen polven maahanmuuttajat keskittyvät merkittävältä osin ns. duunariammatteihin, vaikka toki valkokaulushommia tekeviä ns. huippuosaajia toki Suomeenkin saapuu, minkä seurauksena keskitulotaso on maahanmuuttajilla kantaväestöä alhaisempi. Toki tässä on eri kansallisuuksien välillä merkittävää hajontaa. Esim. intialaiset erottuvat edukseen länsimaissa.

 

[Ann Arbor]

Kansainvälisen suojelun kautta tulleiden vastaava luku jää noin 60 prosenttiin.

Tämä on mielestäni huolestuttavin lukema. Vaikka n. 60 prosenttia toki enemmistö on, hyvin suuri osa tulijoista ei työllisty helposti, vaikka yhteiskuntamme tarjoaa paljon kotoutumispalveluja. Työkyvyttömät ovat asia erikseen, mutta itse lähden siitä, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen aikuisen tulisi voimavaransa huomioiden kantaa kortensa kekoon tämän maan puolesta.

Tiedä sitten mitkä ovat taustatekijöinä. Toki turvapaikanhakijat saattavat olla traumatisoituneita ja työkyvyltään rajallisia, mutta yhtä lailla Suomessa paljon menestyneitä humanitäärisistä syistä tänne asettuneita. Lisäksi mikäli maahanmuuttaja on työtön, olettaisi hänellä olevan aikaa itsenäiselle suomen kielen opiskelulle hyvinkin paljon, verrattuna pitkää päivää tekevään ja hyvä kielitaito joka tapauksessa on etu.

 

[Byvajet]

On ihan globaali ilmiö, että ensimmäisen polven maahanmuuttajat keskittyvät merkittävältä osin ns. duunariammatteihin

Koulutus ja sosiaalinen luokka periytyvät vahvasti suomalaistenkin keskuudessa. Miksi sama ei tapahtuisi maahanmuuttajien kohdalla?

Kun suomalaisten työllistymisastetta pidetään liian matalana, on vaikea ymmärtää, miksi maahanmuutto nähdään suurena pelastajana, vaikka se näyttää lisäävän työttömyyttä ja pienituloisten määrää. Osa maahanmuuttajista saattaa olla hyvin ahkeria, mutta ahkeruus ei välttämättä riitä kattamaan heidän aiheuttamiaan kuluja.

 

[Ann Arbor]

Koulutus ja sosiaalinen luokka periytyvät vahvasti suomalaistenkin keskuudessa. Miksi sama ei tapahtuisi maahanmuuttajien kohdalla?

Kun suomalaisten työllistymisastetta pidetään liian matalana, on vaikea ymmärtää, miksi maahanmuutto nähdään suurena pelastajana, vaikka se näyttää lisäävän työttömyyttä ja pienituloisten määrää. Osa maahanmuuttajista saattaa olla hyvin ahkeria, mutta ahkeruus ei välttämättä riitä kattamaan heidän aiheuttamiaan kuluja.

Ainakin USA on täynnä menestystarinoita eri aikakausilta, missä maahanmuuttajavanhemmat ajavat taksia ja siivoaavat hotelleja, mutta lapsista tulee lääkäreitä ja juristeja näin karrikoidusti. Suomessa vieläpä maksuton koulutus ja muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut helpottavat "luokkasiirtymää".

Isossa kuvassa kuitenkin tärkeää, että jokainen mahdollinen työtunti tulee tehtyä, kuin että sitä ei tehdä. Huomioiden lisäksi, että ikäluokkamme ovat nyt vuosi vuodelta pienempiä, ei meitä yksinkertaisesti ole riittävästi, mikäli haluamme pysyä globaalissa kilpailussa mukana myös 10 tai 20 vuoden päästä. En ainakaan itse halua nähdä "supistuvaa" Suomea.

 

[Ann Arbor]

Video: Suomi sai sambialaiset ymmälleen – "Onko se Aasiassa?"

Iltalehti kysyi tavallisilta sambialaisilta, missä he uskovat Suomen sijaitsevan ja mitä Suomesta tulee mieleen.

www.iltalehti.fi

Erinomainen huomio siitä, ettei Suomi ole kovin tunnettu maa Euroopan ulkopuolella. Vaikka jotkut saattavatkin nähdä panostukset maabrändiin tarpeettomina, ovat ne minusta kuitenkin tärkeitä myös nostamaan Suomen profiilia potentiaalisena muuttokohteena.

 

[Ann Arbor]

Kyseisestä eteläisen Afrikan maasta, eli Sambiasta on muuttanut Suomeen mm. sotealan ammattilaisia ja en näkisi ollenkaan huonona asiana, mikäli Suomi pyrkisi nostamaan profiiliaan ko. maassa ja tarjoamaan vaihtoehdon niiden itsestään selvien Saksan ja Britannian rinnalla.

Koulutus | 42 sambialaista sairaanhoitajaa tuli Poriin ja Raumalle hoitamaan vanhuksia – Opiskelivat suomea pätkivien nettiyhteyksien varassa ja Olli Halosta kuunnellen

Joukko sambialaisia hoitajia työskentelee nyt satakuntalaisten vanhusten parissa ja suorittaa samalla juuri heille räätälöityä lähihoitajan koulutusta.

www.satakunnankansa.fi

 

[Ann Arbor]

”En edes tiennyt, miltä moottori näyttää” – Trian Mwangi, 23, sai oppisopimuksen Suomen tuella, joka nyt päättyy

Suomen hallitus leikkaa kehitysapua ja lopettaa neljä maaohjelmaa. Yle selvitti miten päätös vaikuttaa avunsaajiin Keniassa.

yle.fi

Jatketaan Afrikalla.

On mielestäni hienoa, että Suomi on ollut mukanana konkreettisissa projektetissa, mutta samanaikaisesti mielestäni Afrikan kasvavalle nuorten aikuisten väestölle, juurikin vaikka artikkelin Keniassa tulisi tarjota myös mahdollisuus asettua Suomeen. Toki Afrikasta Suomeen tapahtuu työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa joka vuosi, mutta nyt jos koskaan olisi mielestäni oikea aika pyrkiä nostamaan maamme profiilia tässä. Tehdään "suomalaisesta unelmasta" maailmanlaajuinen käsite.

 

[KVANTAA]

”En edes tiennyt, miltä moottori näyttää” – Trian Mwangi, 23, sai oppisopimuksen Suomen tuella, joka nyt päättyy

Suomen hallitus leikkaa kehitysapua ja lopettaa neljä maaohjelmaa. Yle selvitti miten päätös vaikuttaa avunsaajiin Keniassa.

yle.fi

Jatketaan Afrikalla.

On mielestäni hienoa, että Suomi on ollut mukanana konkreettisissa projektetissa, mutta samanaikaisesti mielestäni Afrikan kasvavalle nuorten aikuisten väestölle, juurikin vaikka artikkelin Keniassa tulisi tarjota myös mahdollisuus asettua Suomeen. Toki Afrikasta Suomeen tapahtuu työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa joka vuosi, mutta nyt jos koskaan olisi mielestäni oikea aika pyrkiä nostamaan maamme profiilia tässä. Tehdään "suomalaisesta unelmasta" maailmanlaajuinen käsite.

Valitettavasti kuten esimerkiksi Laurean kenialaisten opiskelijoiden tapaus osoittaa, ei yhteistyö kenialaisten tahojen kanssa ole toiminut luotettavasti.

 

[Ann Arbor]

Valitettavasti kuten esimerkiksi Laurean kenialaisten opiskelijoiden tapaus osoittaa, ei yhteistyö kenialaisten tahojen kanssa ole toiminut luotettavasti.

Valitettavasti näin. Toki luovuttaa ei vastoinkäymisistä huolimatta vielä kannata. Näen Suomella olevan mahdollisuus profiloitua hyvänä kohdemaana elämässä eteenpäin ja ulkomaille tähyävien afrikkalaisten nuorten aikuisten silmissä. Tekoja se kuitenkin vaatii.

 

[Ann Arbor]

Afrikka on nuori ja suuri, Eurooppa vanha ja pieni: Tältä maailma voi näyttää, kun nykynuoret ovat 60-vuotiaita

Yksi tulevaisuudenkuva on, että Afrikan väestö tuplaantuu, eriarvoisuus kasvaa ja ilmastonmuutos ajaa ihmisiä pakolaisiksi. Parempikin on mahdollista, arvioi kaksi asiantuntijaa.

yle.fi

Afrikka-teemaan liittyen. Vaikka Afrikan väkiluvun nopea kasvu onkin kaikkien meidän syytä tiedostaa ja mitä haasteita se tuo mukanaan, mielestäni Suomen tulisi yhtä lailla nähdä joka vuosi kasvava afrikkalaisten nuorten aikuisten väestö myös mahdollisuutena. Mitään Helsinki-Nairobi-ilmasiltaa ei nyt liene tarkoituksenmukaista pystyttää, mutta työtelijäille ja determinoituneille afrikkalaisille olisi syytä myös tarjota mahdollisuuksia tulla rakentamaan elämäänsä alati harmaahapsistuvaan Eurooppaan.

 

[Ann Arbor]

Mitään patenttiratkaisua tilanteeseen ei ole, mutta nyt kun Afrikan väestönkasvu ja globaalin etelän yhteiskunnalliset haasteet ovat enemmän esillä, kuin vuosikausiin, asia nähdään kannaltamme silti ennen kaikkea uhkana, vaikka ikääntyvä Suomi kaipaa kipeästi tulevaisuuden tekijöitä. En sano, että kaikkien heidän on tultava Afrikasta, mutta vähintään olisi syytä selvittää tapoja, millä voimme edistää laillista, työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa alueelta.

 

[Ann Arbor]

Kolme syytä, miksi Suomeen kannattaa luoda maailman parhaat maahanmuuttoprosessit - Suomen Ekonomit

Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa joudumme vuosi vuodelta sopeuttamaan julkisia menoja. Meillä ei ole juurikaan ollut talouskasvua viimeisen 15 vuoden aikana. Osaajista on pulaa ja huoltosuhde heikkenee.

www.ekonomit.fi

Suomen ekonomeilta painavaa asiaa maahanmuutosta.

Konsultointiyritys Korn Ferryn raportin mukaan vuonna 2030 maailmanlaajuinen työvoimapula on 85 miljoonaa henkilöä. Se tarkoittaa karkeasti arvioituna noin 8 500 miljardia dollaria yritysten saamatta jääviä tuloja.

Kaiken edellä mainitun valossa on ymmärrettävää, miksi Puola myöntää EU-maista eniten työperäisiä oleskelulupia EU-maiden ulkopuolelta tulevalle työperäiselle maahanmuutolle. Samanaikaisesti Saksa lisää eri keinoin maan houkuttelevuutta työperäiselle maahanmuutolle. Yksi kerrallaan Euroopan väkirikkaat maat lähtevät mukaan globaaliin kisaan työvoimasta. Kuinka käy Suomelle?

Meillä on toki puhdas luonto, turvallista ja vakaata, arvostettu koulutus ja osaaminen, tasa-arvoa sekä työelämän yhteensovittamista muun elämän kanssa. Mutta se ei jatkossa riitä. Kisa kovenee.

Tänne tulemisen pitää olla helppoa. Olemme hyviä pelkistämään asioita, miksi emme tekisi sitä maahantuloprosessien osalta? Yhden luukun periaate ja kahden viikon palvelulupaus erottuisivat maailmalla.

Kyse on vieraanvaraisuudesta heitä kohtaan, jotka haluavat tulla Suomeen rakentamaan paitsi omaa elämäänsä myös tukemaan yhteiskuntamme kehitystä. Siksi meidän kannattaa ehdottomasti panostaa maailman parhaimpien maahanmuuttoprosessien käyttöönottamiseen.

 

[Ann Arbor]

Vaikka erinäiset ajatushautomot ja eri järjestöt säännöllisesti julkaisevatkin asiaan liittyviä kirjoituksia ja tutkimuksia, on tuo ekonomien hiljattain julkaisema ja tänne linkkaamani sellainen, minkä toivoisin vaikkapa jokaisen kansanedustajan lukevan. Hyvin suoraviivaisesti siitä, miksi Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

 

[Ann Arbor]

Phairin muutti Thaimaasta Juukaan rakkauden perässä – ja huomasi erityispiirteen työkulttuurissa

Thaimaasta kotoisin olevan Phairinin eli Mai Kortelaisen aviomies Juho Kortelainen otti Main mukaansa Thaimaan lomamatkaltaan 2002.

www.apu.fi

Avulta mukava juttu hyvin Suomeen integroituneesta maahanmuuttajasta. Vaikka thaimaalaiset ovatkin yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä, ei heistä kovin paljoa puhuta. Itse tunnen lukuisia Suomeen asettuneita thaimaalaisia ja kaikkia heitä yhdistää eräs tekijä: hyvä integraatio.

 

[Ann Arbor]

Suomen thaimaalaistaustaisen väestön kasvu on lähihistoriassa ollut voimakasta. Tässä listattuna maamme thaimaalaistaustaiset sadan tarkkuudella kymmenen vuoden välein. On syytä huomioida, ettei luku sisällä niitä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on suomalais- ja toinen thaimaalaistaustainen. Itsekin tunnen lukuisia heistä.

1992 n. 500
2002 n. 1900
2012 n. 6700
2022 n. 11 000

Mielestäni Suomen olisi syytä pyrkiä profiloitumaan aktiivisemmin Thaimaassa. Bangkokissa on Suomen suurlähetystö ja myös suomalaisia on asettunut maahan asumaan, puhumattakaan tuhansista ja tuhansista sinne joka vuosi lomamatkalle lähtijöistä. Monella thaimaalaisella on siis jokin linkki Suomeen.

 

[Ann Arbor]

Samanaikaisesti on kuitenkin syytä huomioida, että länsinaapurissamme Ruotsissa on thaimaalaistaustaisia merkittävästi Suomea suurempi väestö, myös silloin myös maidemme kokoero huomioidaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ovat tässä tekijöinä. Toki Ruotsi ns. maahanmuuton suurvaltana houkuttelee ihmisiä kansallisuudesta riippumatta, mutta kulttuuri- ja ilmastolliset erot Suomen ja Thaimaan, sekä Ruotsin ja Thaimaan välillä ovat kutakuinkin yhtä suuret. Toki ruotsalaiset ovat ymmärtääkseni keskimäärin suhtautuneet maahanmuuttoon jonkin verran suomalaisia suopeammin.

Yhtä lailla Norjan thaiväestö on n. kaksi kertaa Suurempi kuin Suomessa, vaikka Norja väkiluvultaan hivenen Suomea pienempi maa onkin.

 

[Ann Arbor]

Thaimaalaisten ohella myös toisesta Kaakkois-Aasian maasta, eli Filippiineiltä taustansa juurtavien määrä on kasvanut Suomessa nopeasti, etenkin 2010-luvun aikana. Tässä listattuna maamme filippiiniläistaustaiset sadan tarkkuudella kymmenen vuoden välein. On syytä huomioida, ettei luku sisällä niitä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on suomalais- ja toinen filippiiniläistaustainen.

1992 n. 400
2002 n. 800
2012 n. 2300
2022 n. 10 000

Yhtä lailla Suomen filippiiniläisiä yhdistää keskimäärin erinomainen integraatio osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

 

[Ann Arbor]

Verrattuna muihin Pohjoismaihin, Suomi ei ole kuitenkaan ollut kovin houkutteleva muuttokohde filippiiniläisten silmissä. Niin Ruotsin, Norjan, kuin Tanskankin filippiiniläisyhteisö on Suomea kookkaampi. Tiedä sitten mitkä ovat taustatekijöinä tässä. Huomion arvoista on erityisesti Norjan filippiiniläisyhteisö, mikä on moninkertainen Suomeen nähden.

 

[hulkster19]

Samanaikaisesti on kuitenkin syytä huomioida, että länsinaapurissamme Ruotsissa on thaimaalaistaustaisia merkittävästi Suomea suurempi väestö, myös silloin myös maidemme kokoero huomioidaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ovat tässä tekijöinä. Toki Ruotsi ns. maahanmuuton suurvaltana houkuttelee ihmisiä kansallisuudesta riippumatta, mutta kulttuuri- ja ilmastolliset erot Suomen ja Thaimaan, sekä Ruotsin ja Thaimaan välillä ovat kutakuinkin yhtä suuret. Toki ruotsalaiset ovat ymmärtääkseni keskimäärin suhtautuneet maahanmuuttoon jonkin verran suomalaisia suopeammin.

Yhtä lailla Norjan thaiväestö on n. kaksi kertaa Suurempi kuin Suomessa, vaikka Norja väkiluvultaan hivenen Suomea pienempi maa onkin.

Tuskin tuossa mitään erikoisempaa taustalla on, vaan erot johtuvat yksinkertaisesti maahanmuuton koko volyymista vuosien varrella. Vertailet siis absoluuttisia lukuja ja suhteutat niitä väkilukuun, kun pitäisi suhteuttaa maahanmuuton määrään. Eikös Norjassa asu noin kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia Suomeen verrattuna? Eli siihen suhteutettuna se thaiväestö on saman kokoinen kuin Suomessakin. Sama pätee luultavasti noihin filippiiniläisiin (edit; no ei toki, jos yhteisö on moninkertainen, mutta samalla periaatteella ero on kuitenkin pienempi kuin absoluuttiset luvut antaisivat ymmärtää).

Kertoo tietysti siitä, miten vähän Suomeen on lopulta maahanmuuttajia kokonaisuudessaan saapunut verrattuna naapureihimme.

 

[Ann Arbor]

Tuskin tuossa mitään erikoisempaa taustalla on, vaan erot johtuvat yksinkertaisesti maahanmuuton koko volyymista vuosien varrella. Vertailet siis absoluuttisia lukuja ja suhteutat niitä väkilukuun, kun pitäisi suhteuttaa maahanmuuton määrään. Eikös Norjassa asu noin kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia Suomeen verrattuna? Eli siihen suhteutettuna se thaiväestö on saman kokoinen kuin Suomessakin. Sama pätee luultavasti noihin filippiiniläisiin (edit; no ei toki, jos yhteisö on moninkertainen, mutta samalla periaatteella ero on kuitenkin pienempi kuin absoluuttiset luvut antaisivat ymmärtää).

Kertoo tietysti siitä, miten vähän Suomeen on lopulta maahanmuuttajia kokonaisuudessaan saapunut verrattuna naapureihimme.

Juuri näin ja kuvaa myös sitä, että vaikka isomman mittakaavan maahanmuutto Suomeen alkoikin länsimaalaisittain vasta hyvin myöhään (1980-1990-lukujen taite.), ovat määrät siitä eteenpäinkin olleet pieniä, merkittävänä poikkeuksena oikeastaan vasta aivan viime vuodet (2022-2023.).

Asia on toki tekijöidensä summa, mutta silti mielestäni silmiinpistävä. Itse tunnen lukuisia thaimaalaisia ja filippiiniläisiä (Niin Suomessa, kuin muualla asuvia.) ja kaikilla heistä on Suomesta myönteinen kuva. Siltikään emme ole kyenneet olemaan yhtä houkutteleva kohdemaa, kuin muut Pohjoismaat.

 

[Ann Arbor]

Kaakkois-Aasiasta taustansa juontavista vietnamilaiset ovat olleet suurin väestöryhmä Suomessa. Heidän historiansa ulottuu jo 1980-luvulle ja maahanmuutto Vietnamista Suomeen on ollut melko voimakasta koko ajan.

Tässä listattuna maamme vietnamilaistaustaiset sadan tarkkuudella kymmenen vuoden välein. On syytä huomioida, ettei luku sisällä niitä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on suomalais- ja toinen vietnamilaistaustainen.

1992 n. 2400
2002 n. 4400
2012 n. 7500
2022 n. 14 200

Kuten aiemmissa viesteissäni mainitsemistani thaimaalaisia ja filippiiniläisiä, myös vietnamilaisia yhdistää hyvä integraatio osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Jos vertailua muihin Pohjoismaihin haluaa tehdä, on huomionarvoista, että vietnamilaistaustaisia asuu Suomessa väkilukuun suhteutettuna hivenen enemmän, kuin Ruotsissa. Tosin Norjan vietnamilaisyhteisö on merkittävästi Suomea suurempi.

 

[Ann Arbor]

Teknologia | Sirujätti uhkasi lähteä Hollannista maahanmuuttopolitiikan takia – Voiko sama tapahtua Suomessa?

Puolijohdeteollisuus on riippuvainen ulkomaisista osaajista, eikä yrityksille ole ongelma vaihtaa maata, jos työvoimaa ei riitä, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen.

www.hs.fi

Hollannissa, perinteisessä maahanmuuton suurvallassa työperäisen maahanmuuton kiristäminen uhkaa vaikuttaa maan talouteen negatiivisesti, kun työvoimaa ei ole.

SAMAT maahanmuuttoon liittyvät ongelmat uhkaavat myös Suomen puolijohdeteollisuutta, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen.´

Ala on hyvin kansainvälinen. Vaikka Suomessa osaamista on viljalti, pelkästään suomalaiset osaajat eivät riitä yrityksille, Ryynänen sanoo. Uusia osaajia ei aina myöskään pystytä kouluttamaan nopeasti kehittyvän alan vaatimalla tahdilla.

”Teknologia kehittyy tällä alalla todella kovaa vauhtia. Kun joku keksii jossain päin maailmaa tuoda puolijohteisiin mukaan esimerkiksi jonkun uuden komponentin, ei siihen liittyen löydy välttämättä heti osaamista Suomesta, vaan osaajia pitää tuoda yrityksiin muualta.”

Pula osaavasta työvoimasta hankaloittaa paitsi yritysten tilannetta myös uusien investointien houkuttelemista Suomeen. Ryynäsen mukaan Suomeen investointipäätöksiä tekevien siruyritysten työvoimantarve liikkuu sadoissa ihmisissä. Keskeinen kysymys investointeja harkitessa on nimenomaan se, riittääkö Suomessa osaamista.

Huolena onkin, että hallituksen kaavailemat tiukennukset työperäiseen maahanmuuttoon vaikeuttavat alan osaajien houkuttelua Suomeen. Se voi myös viedä yrityksiä myös pois maasta.

”Meillä on Suomessa hirveän hyvää osaamista, mutta kyllä se näkyy, että kaikki puhuvat siitä, mistä me saamme riittävästi osaajia. Sirualan yritykset ovat globaaleja, eikä niille ole mitään ongelmaa vaihtaa maata tai maanosaa. Ne tekevät sen puhtaasti sillä perusteella, missä osaajia on.”

Toivon mukaan Suomessa, vaikka tietyiltä tahoilta painetta maahanmuuttokäytänteiden kiristämiselle onkin, kyettäisiin suhtautumaan asiaan pragmaattisesti ja talous ja hyvinvointi edellä.

 

[Byvajet]

Teknologia | Sirujätti uhkasi lähteä Hollannista maahanmuuttopolitiikan takia – Voiko sama tapahtua Suomessa?

Puolijohdeteollisuus on riippuvainen ulkomaisista osaajista, eikä yrityksille ole ongelma vaihtaa maata, jos työvoimaa ei riitä, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen.

www.hs.fi

Hollannissa, perinteisessä maahanmuuton suurvallassa työperäisen maahanmuuton kiristäminen uhkaa vaikuttaa maan talouteen negatiivisesti, kun työvoimaa ei ole.

Se mikä on yrityksille hyväksi, voi olla veronmaksajille haitaksi. Jos maahanmuutto lisää yhteiskunnan kuluja enemmän kuin tuo rahaa sisään järjestelmään, häviäjiksi ajautuu suuri joukko ihmisiä.

Yrityksiä ei kiinnosta yhteiskunnan kantokyky. Ne menevät aina sinne, mistä voivat eniten itselleen saada. Seurauksena on kilpailun ja haittojen kehä, joka johtaa rahan puutteen vuoksi julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan heikkenemiseen ja suorittavan luokan palkkojen jälkeen jäämiseen. Varakkaiden varallisuus kasvaa koko ajan nopeammin samaan aikaan kun duunariluokan tulot kasvavat suhteessa elämisen kuluihin hyvin hitaasti tai eivät ollenkaan.

Maahanmuuttokeskustelua pyörittävät ihmiset, jotka pärjäävät globaalissa kilpailussa. Heille maahanmuutto on aina mahdollisuus, kun duunareille se tarkoittaa huonompaa elinympäristöä, pienempiä palkkoja, kovempaa kilpailua työstä ja heikompaa sosiaaliturvaa.