Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[12961]

Aalto-yliopistolla ei olla täysin vakuuttuneita suomalaisten yritysten haluun palkata ulkomaalaisia:

Lukijan mielipide | Haluavatko suomalaisyritykset oikeasti palkata kansainvälisiä osaajia?

On tuhlausta kouluttaa kansainvälisiä opiskelijoita, jos vain pieni osa löytää mielekästä työtä Suomesta valmistuttuaan.

www.hs.fi

Tuota jutussakin mainittua softan suomenkielisyyttä en olekaan osannut tässä kontekstissa ennen ajatella, mutta siinä piilee varmasti osa totuutta.

PK-sektori on isompia keskisuuria myöten edelleen vahvasti käyttöliittymältään pelkästään suomenkielisten ERPpien varassa. Raportit voivat olla ja usein ovatkin monikielisiä, mutta käyttöliittymä yllättävän monesti vain suomeksi. Ja jos kieliversio onkin toimittajalta tarjolla, on sen hinta sellainen, että ulkomaalaisen työllistämisestä syntyisi suhteessa merkittävä kulu.

Heti osaan nimetä useamman liki täysin vientivetoisen yrityksen, jossa kyllä kaikki asiakkaalle näkyvä (raportointi) on vimpan päälle monikielistä, mutta käyttöliittymä puhtaasti suomenkielinen. Jos näissä on expatteja töissä, niin käyttävät järjestelmiä suomeksi.

Mitähän muita vastaavia piilossa olevia jarruja yrityksistä löytyy?

 

[olkikuukkeli]

Tietynlainen mentaliteettiero tässä. Ranska. Hyvin kansainvälinen maa, "maahanmuuton suurvalta" jo kohta sata vuotta. Vaikea silti kuvitella, että kosmopoliittisessa Pariisissa olisi montaakaan ravintolaa, missä palvelua ei saisi ranskaksi, mutta englanniksi. Yhtäältä en usko Madridissakaan olevan montaa "English only"-palvelua.

Olen käynyt Marseillessa parturissa, jossa ei osattu mitään eurooppalaista kieltä ollenkaan. Google kääntäjällä sain silti asiani hoidetuksi ja 8 eurolla elämäni parhaan parturipalvelun. Verojen maksusta en tiedä...

 

[Byvajet]

Osaajista on kova pula vähän joka puolella Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Osaaja on sillä tavalla huono sana, ettei se kerro, kenestä puhutaan. Sen epämääräisyydellä on helppo tehdä politiikkkaa, luoda mielikuvia.

Vastavalmistuneita korkeakoulutettuja on työttömänä 1000 enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Akavan työttömyyskatsauksesta käy ilmi, että vastavalmistuneita oli heinäkuussa työttömänä hieman yli 1 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jos korkeakoulutettu työhaluinen ja oppimiskykyinen nuori ei kelpaa työnantajille koulutettavaksi maassa, jossa on huutava työvoimapula, niin ihan vakuuttunut en ole pulan todellisuudesta.

Todellisessa pulassa hyväksyttäisiin myös kokemattomat hakijat ja koulutettaisiin heidät itse.

 

[aquanqua]

Työelämä on murroksessa ja esim. yliopistolla moni opiskelee vuosia koulutussisältöjä, joista saatu oppi ei useinkaan siirry hirveän hyvin käytännön työelämään. Tämä on iso ongelma yksilölle ja isossa kuvassa yhteiskunnalle. Jos olet esim. viisi vuotta parhaita nuoruusvuosia käyttänyt tutkinnon opiskeluun, niin kynnys on varmasti korkea mennä tekemään alan ulkopuolelle töitä, jotka omaan silmään näyttäytyvät ’hanttihommina’ ja joissa se oman koulutuksen hyödyntäminen näyttytyy tehottomalta. Tästä kai omalta osaltaan kohtaanto-ongelmassa on kyse koulutettujen kohdalla.

Tuosta tarjoilijoiden kielitaidosta: ei kukaan mene raskaan duunipäivän jälkeen ravintolaan ja mieti jotain yhteiskunnan tai tarjoilijan yhteiskuntaan sopeutumisen etuja. Porukka haluaa nopeaa, vaivatonta ja tehokasta palvelua ja juurikin omasta näkökulmastaan. Raflan kilpailukyvyn kannalta sen pitää sitten todennäköisesti näkyä hinnoissa tms., jos tarjotaan vain englannin(?)kielistä palvelua ja sitä kautta edellytetään maksavilta asiakkailta myönnytyksiä. Parturiliikkeissä ja hierontapaikoissahan noita juttuja on mainoskylteissä, että meillä on täällä opiskelijoita – saatte palvelun alennuksella.

 

[Byvajet]

Tämä on iso ongelma. Jos olet esim. viisi vuotta parhaita nuoruusvuosia käyttänyt tutkinnon opiskeluun, niin kynnys on varmasti korkea mennä tekemään alan ulkopuolelle töitä, jotka omaan silmään näyttäytyvät ’hanttihommina’ ja joissa se oma koulutuksen hyödyntäminen näyttytyy tehottomalta. Tästä kai omalta osaltaan kohtaanto-ongelmassa on kyse koulutettujen kohdalla.

On harhaista kuvitella, että hanttihommia riittäisi edes pienelle osalle työttömistä. Niistäkin kilpaillaan poikkeuksia lukuun ottamatta.

En pysty ymmärtämään, miten ihminen voi kuplautua niin pahasti, että hän rupeaa kuvittelemaan, että joka puolella on avoimia kenelle tahansa sopivia työpaikkoja, joihin voi vain kävellä sisään.

Työnantajien puheita tietenkin on, mutta eivät hakijat kelpaa työnantajille. Työllistymisen jarruna ovat työnantajat.

 

[Ann Arbor]

Tänään 2.9. on kulunut tasan vuosi threadin avaamisesta. Kaikkinensa pitää kiittää kanssakeskustelijoita aktiivisesta ja monimuotoisesta keskustelusta aiheesta, mitä ainakin pidän erittäin tärkeänä.

Olen isänmaallinen ihminen ja rakkaan maamme demografinen kehitys on ollut huolenaiheeni jo pitkään. Vaikka väestön ikääntyminen ja maahanmuuton ympärillä olevat kysymykset ovatkin olleet julkisessa keskustelussa, ratkaisukeskeisyys on puuttunut. Tästäkin syystä avasin threadin. Kuluneen vuoden aikana keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on ollut kuumempaa kuin pitkään aikaan (kenties koskaan?), mistä luonnollisesti olen iloinen, vaikka mielestäni riittäviä toimia asian eteen ei ole tehty edelleenkään. Maamme demografiseen tilanteeseen lienee kuitenkin jossain määrin havahduttu.

Elinvoima syntyy ihmisistä. Itse näen hienon maamme menestyksen kannalta kriittisenä asiana, että me emme vain kuihdu pois. Olemme pieni kansa harvaanasutussa maassa ja nyt jos koskaan tarvitsemme optimistista visiota tulevaisuudesta ja yhteen hiileen puhaltamista paremman huomisen puolesta. Näen myönteisen suhtautumisen maahanmuuttoon myös osana tätä. Emme voi sulkeutua kuoreemme globalisoituvassa maailmassa ja yhtenä maailman ikääntyneimmistä kansoista. Toivon mukaan myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon yleistyy.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Miksi huippuasiantuntija toisi perheensä karkotusuhan alle?

Kolmen kuukauden säännön korjaus olisi ainakin askel oikeaan suuntaan.

www.hs.fi

Hesarissa julkaistu mielipidekirjoitus ajankohtaisesta aiheesta. Vähän lohduttomaltahan hallituksen kaavailut näyttävät, vaikka ilmeisesti asiassa onkin nyansseja.

Tärkein syy kolmen kuukauden säännön purkamiseen – mieluiten laajemminkin – on Suomen houkuttelevuus. Kuka haluaa tulla perheineen maahan, josta saattaa kohta lentää kaaressa ulos? Jokainen voi itse kuvitella, haluaisiko ottaa omalle perheelleen sellaisen riskin.

Suomen pitäisi kilpailla kansainvälisistä huippuosaajista ja rakentaa heille maahamme kansainvälisessä vertailussa mahdollisimman vetovoimaiset palvelut. Huippuasiantuntijoiden osaaminen rakentaa tuottavuutta, joka luo kilpailukykyä, josta taas syntyvät menestyksemme ja hyvinvointimme. Kolmen kuukauden säännön korjaus olisi ainakin askel oikeaan suuntaan.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Kansainväliset osaajat eivät odota

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kiinnittyminen suomalaisiin yrityksiin on kriittinen asia, joka pitää hoitaa kuntoon.

www.hs.fi

Niin ikään hyvä Hesarissa julkaistu kirjoitus.

YKSI keskeinen pullonkaula on se, miten opiskelijat ja yritykset löytävät toisensa. Suomesta puuttuu rekrytointi- ja työnvälitysalusta, jonka kautta yritykset tavoittavat kansainväliset osaajat helposti ja nopeasti. Ratkaisun tulee olla moderni, helppokäyttöinen ja avoimeen rajapintaan perustava palvelu.

Kauppakamari on käynnistänyt kehitystyön, jota toivottavasti pääsemme toteuttamaan yhteistyössä Business Finlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, korkeakoulujen ja suurten kaupunkien kanssa.

 

[Ann Arbor]

USU: Yli puolet pk-yrityksistä helpottaisi ulkomaisen työvoiman saamista | Verkkouutiset

Järjestö luopuisi myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta.

www.verkkouutiset.fi

PK-sektorilla laajaa kannatusta ulkomaisen työvoiman maahanpääsyn helpottamiseksi.

Suomen Yrittäjien mukaan ulkomaisen työvoiman saantia pitäisi helpottaa nopeuttamalla oleskelulupaprosesseja ja keventämällä niiden byrokratiaa.

– Lisäksi ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta pitäisi luopua, sanoo asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä Uutissuomalaiselle.

 

[Tadu]

USU: Yli puolet pk-yrityksistä helpottaisi ulkomaisen työvoiman saamista | Verkkouutiset

Järjestö luopuisi myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta.

www.verkkouutiset.fi

PK-sektorilla laajaa kannatusta ulkomaisen työvoiman maahanpääsyn helpottamiseksi.

Saatavuusharkintaa taitavat kannattaa vain persut, SDP ja Vasemmistoliittoa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin vasemmiston ja persujen suhde työperäiseen maahanmuuttoon on hyvin samanlainen.

 

[mekabyte]

Lukijan mielipide | Kansainväliset osaajat eivät odota

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kiinnittyminen suomalaisiin yrityksiin on kriittinen asia, joka pitää hoitaa kuntoon.

www.hs.fi

Niin ikään hyvä Hesarissa julkaistu kirjoitus.

Ratkaisun tulee olla moderni, helppokäyttöinen ja avoimeen rajapintaan perustava palvelu.

Kauppakamari on käynnistänyt kehitystyön, jota toivottavasti pääsemme toteuttamaan yhteistyössä Business Finlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, korkeakoulujen ja suurten kaupunkien kanssa.

Ensin esitetään varsin validi toive ratkaisusta ja sitten kerrotaan miten se ryssitään huolella.

 

[Ann Arbor]

Saatavuusharkintaa taitavat kannattaa vain persut, SDP ja Vasemmistoliittoa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin vasemmiston ja persujen suhde työperäiseen maahanmuuttoon on hyvin samanlainen.

Totta. Oletettavasti tarvittaisiinkin (tällä hetkellä täysin teoreettinen) vuosien 2007-2011 hallituspohjan toisinto, että asiat etenisivät kunnolla. Niin valitettavaa kuin se onkin "ne vie meidän työt"-ajatusmaailma elää edelleen jossain mittakaavassa.

 

[Ann Arbor]

Ratkaisun tulee olla moderni, helppokäyttöinen ja avoimeen rajapintaan perustava palvelu.

Kauppakamari on käynnistänyt kehitystyön, jota toivottavasti pääsemme toteuttamaan yhteistyössä Business Finlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, korkeakoulujen ja suurten kaupunkien kanssa.

Ensin esitetään varsin validi toive ratkaisusta ja sitten kerrotaan miten se ryssitään huolella.

Haha. Melkoinen selvitystyö, mikä ei sitten johda lopulta minnekään lienee mahdollinen skenaario. Kaiketi kuitenkin parempi, että jotain tehdään, kuin ei mitään.

 

[Ann Arbor]

Tämä kirjaus uuteen syyniin, vaatii Teknologiateollisuus Orpon hallitukselta – ”Kova uhkavaatimus”

Hallituksen tulisi tarkastella kriittisesti hallitusohjelman kirjausta kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitää löytää uusi työpaikka tai poistua maasta, katsoo Teknologiateollisuus ry.

www.uusisuomi.fi

Teknologiateollisuus ry. niin ikään kriittinen hallituksen kaavailemaa kolmen kuukauden sääntöä kohtaan.

Hallituksen tulisi Teknologiateollisuuden mukaan vielä tarkastella kriittisesti hallitusohjelman kirjausta kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitää löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Kansainvälistä rekrytointia vuosia tehneet teknologiateollisuusyritykset ovat kirjauksesta erittäin huolissaan, ja nyt hallitus kiinnittää tiedonannossaan huomiota rakenteelliseen syrjintään.

”Uudet rekrytointiprosessit kestävät helposti kauemmin kuin kolme kuukautta, ja kansainvälisillä osaajilla on usein myös lapsia sekä puoliso töissä Suomessa. Suomi ei ole aina kv-osaajien ensimmäinen vaihtoehto, joten heistä pitäisi pitää kiinni kaikin keinoin. Yritykset houkuttelevat aktiivisesti Suomeen kansainvälisiä osaajia perheineen, mutta samalla annamme mahdollisena uutena kotimaana heille kovan uhkavaatimuksen. Olisi hyvä myös muistaa, että yksikin tyytyväinen ammatti- tai huippuosaaja voi vaikuttaa kymmeniin uusiin kv-rekrytointeihin.”

 

[mike owen]

Tämä kirjaus uuteen syyniin, vaatii Teknologiateollisuus Orpon hallitukselta – ”Kova uhkavaatimus”

Hallituksen tulisi tarkastella kriittisesti hallitusohjelman kirjausta kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitää löytää uusi työpaikka tai poistua maasta, katsoo Teknologiateollisuus ry.

www.uusisuomi.fi

Teknologiateollisuus ry. niin ikään kriittinen hallituksen kaavailemaa kolmen kuukauden sääntöä kohtaan.

Kolmen kuukauden sääntö on hyvin hankala / huono sääntö toteutuessaan Suomessa. Puolivuotta tai 9 kuukauden sääntö olisi ollut parempi kaikkien kannalta.

Kotouttamiseen tarvitaan lisää resursseja ja rahaa.

 

[Ann Arbor]

Kolmen kuukauden sääntö on hyvin hankala / huono sääntö toteutuessaan Suomessa. Puolivuotta tai 9 kuukauden sääntö olisi ollut parempi kaikkien kannalta.

Kotouttamiseen tarvitaan lisää resursseja ja rahaa.

Huomioiden miten paljon kritiikkiä kyseinen hallitusohjelman kirjaus on saanut perinteisesti Kokoomusta läheltä olevilta tahoilta, olen toiveikas että asiaa vielä tarkasteltaisiin uudelleen, ennen sen päätymistä lainsäädäntöön. Näkemykset maahanmuuttopolitiikasta vaihtelevat luonnollisesti laajasti, mutta haluaisin kuitenkin uskoa, että tänne nimenomaisesti töihin tulleista ihmisistä haluttaisiin pitää kiinni.

 

[Zolomy]

Huomioiden miten paljon kritiikkiä kyseinen hallitusohjelman kirjaus on saanut perinteisesti Kokoomusta läheltä olevilta tahoilta, olen toiveikas että asiaa vielä tarkasteltaisiin uudelleen, ennen sen päätymistä lainsäädäntöön. Näkemykset maahanmuuttopolitiikasta vaihtelevat luonnollisesti laajasti, mutta haluaisin kuitenkin uskoa, että tänne nimenomaisesti töihin tulleista ihmisistä haluttaisiin pitää kiinni.

Mitä sitä turhaan tarkastelemaan, meillähän on hyvä hallitusohjelma jota Purran mukaan ei missään tapauksessa tulla avaamaan. Petteri ja Kokoomusta lähellä olevat tahot syökööt tämän(kin) paskan hyvällä ruokahalulla.

 

[Ann Arbor]

Mitä sitä turhaan tarkastelemaan, meillähän on hyvä hallitusohjelma jota Purran mukaan ei missään tapauksessa tulla avaamaan. Petteri ja Kokoomusta lähellä olevat tahot syökööt tämän(kin) paskan hyvällä ruokahalulla.

Kaiketihan Kokoomus joutui tulemaan hallitusohjelmaa väsätessä merkittävästi Perussuomalaisia vastaan, liittyen maahanmuuton linjauksiin. Sikälihän huomioiden maahanmuuttolainsäädäntömme olevan nykyiselläänkin tiukkaa, mitään lisäkiristyksiä ei mielestäni tarvitsisi tehdä.

 

[Ann Arbor]

Valmistelu käynnistyy: työntekijän oleskeluluvalle asetetaan tuloraja - Työ- ja elinkeinoministeriö

tem.fi

Valmistelu työperäisen maahanmuuton tulorajalle käynnistymässä. Sikälihän 1600 euron raja on mielestäni ihan kohtuullinen, mutta en näe, että nykymallikaan olisi ollut rikki.

 

[mike owen]

Valmistelu käynnistyy: työntekijän oleskeluluvalle asetetaan tuloraja - Työ- ja elinkeinoministeriö

tem.fi

Valmistelu työperäisen maahanmuuton tulorajalle käynnistymässä. Sikälihän 1600 euron raja on mielestäni ihan kohtuullinen, mutta en näe, että nykymallikaan olisi ollut rikki.

Eniten minua ketuttaa tuo erittäin typerä kolmen kuukauden sääntö. Vielä on mahdollista muuttaa tuota sääntöä pidemmäksi. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.

1600 euroa on ihan sopivan kokoinen raja.

 

[Ann Arbor]

Eniten minua ketuttaa tuo erittäin typerä kolmen kuukauden sääntö. Vielä on mahdollista muuttaa tuota sääntöä pidemmäksi. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.

1600 euroa on ihan sopivan kokoinen raja.

Mm. Kolmen kuukauden säännöstä käytiin eilen vääntöä Politiikkaradiossa.

Kiivas väittely maahanmuutosta – kokoomuksen Aura Salla: ”En elä tukien varassa – se on valinta”

Hallituksen maastapoistumiskirjaus herätti kovaa väittelyä Ylen Politiikkaradiossa.

yle.fi

– Olen itse ollut työttömänä tällaisessa tilanteessa Belgiassa. Ei tulisi mieleenkään jäädä toiseen maahan yli kolmeksi kuukaudeksi. Itselleni on ollut aina tärkeää, että teen töitä, enkä elä tukien varassa. Se on iso valinta ihmiseltä miten toimia, Salla kertoo.

Näin sanoo Kokoomuksen Aura Salla. Vaikka toden totta työkykyisen ihmisen nopea uudelleentyöllistyminen onkin kaikkien etu, en siltikään näe tiukkaa ukaasia tarpeellisena.

 

[Ann Arbor]

Intialainen työelämäprofessori haluaisi pysyä Suomessa, mutta hallituksen aikeet huolettavat – Aalto-yliopistolta poikkeuksellinen kannanotto

Hallitusohjelman mukaan jatkossa työperusteinen oleskelulupa raukeaa, mikäli henkilö ei yli kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen löydä uutta työpaikkaa. Aalto-yliopistolla ollaan tästä huolissaan.

yle.fi

Kolmen kuukauden säännölle lisää kritiikkiä.

Sawhneylla on parhaillaan meneillään viiden vuoden määräaikainen professuuri Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän johtaa Aalto-yliopistossa 25 hengen tutkimusryhmää, joka työskentelee tekoälyn parissa.

Sen jälkeen tulevaisuus on epävarma: jos edessä on yli kolme kuukautta kestävä työttömyysjakso, työperusteinen oleskelulupa päättyy.

– Se olisi sääli. Suurin huoleni ei kuitenkaan liity minuun. Meillä on loistava tutkimusryhmä, jossa on jäseniä ympäri maailmaa. He tekevät todella hyvää tutkimusta, jolla on arvoa Suomessa, joten olisi ikävä heittää se hukkaan.

 

[Ann Arbor]

Ekonomit ja TEK: Työelämään ja maahanmuuttoon kaavaillut muutokset ovat myrkyllinen yhdistelmä maahanmuuttajille | Tekniikan akateemiset - TEK

Suomi tarvitsee osaavaa kansainvälistä työvoimaa. Yhteiskuntamme taloudellista kantokykyä on vahvistettava. Tässä koulutus- ja työperäisellä maahanmuutolla on keskeinen rooli. Hallituksen linjaukset vaikeuttavat ulkomaalaistaustaisten elämää Suomessa ja heikentävät Suomen houkuttelevuutta...

www.sttinfo.fi

Hallituksen maahanmuuttopolitiikalle kritiikkiä.

– Väkiluvultaan isot EU-valtiot kuten Saksa, Italia ja Puola lisäävät kukin työperäistä maahanmuuttoa. Globaali kisa työvoimasta kiihtyy. Suomen hallitusohjelmassa suunnitellaan kansainvälisen rekrytoinnin vaikeuttamista, mikä heikentää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä erittäin huonona hetkenä, sanoo Ekonomien elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter.

Olen itsekin tässä threadissa kirjoittanut aiheesta. Kilpailijamaamme pyrkivät nimenomaisesti lisäämään houkuttelevuuttaan ulkomaalaisten osaajien silmissä. Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä samaan, eikä pyrkiä jarruttamaan työperäistä maahanmuuttoa. Solidaarisuusveron alarajan korottaminen on pieni askel huippuosaajien houkuttelemisessa, mutta muuten hallitusohjelma on ohut tältä osin.

 

[Cobol]

Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä samaan, eikä pyrkiä jarruttamaan työperäistä maahanmuuttoa. Solidaarisuusveron alarajan korottaminen on pieni askel huippuosaajien houkuttelemisessa, mutta muuten hallitusohjelma on ohut tältä osin.

Tähän mennessä hallitus on epäonnistunut työperäisen maahanmuuton osalta. Saatavuusharkinta, sähköinen tunnistautuminen, 3 kk sääntö, perheiden yhdistäminen, maakuvan parantaminen ovat muutaman muun asian ohella jääneet joko pois hallituksen tavoitteista tai ovat väärään suuntaan.

Nyt kun enemmän tietoa tulee mm. Italian fasistiseksi ja äärioikeistoksi Suomessa kutsuttavan hallituksen toimista, ne ovat maahanmuutolle erittäin myönteisiä. Sikäläisten arvioiden mukaan Italiassa on vuosikymmeniin maahanmuutolle positiivisin hallitus. Toki Melonin hallitus on hakauksessa mm. EU:n kanssa, mutta ei siitä enempää.

Tässä vaiheessa voi sanoa, että EU:n sisällä Suomi on jäämässä jälkeen yhä enemmän perinteisistä länsimaista, vaikka maahanmuuttoa Suomeen toki tulee edelleen ja suhteellisen paljon. Asia, joka yllätti ainakin minut, sillä moni EU-valtio on kevään ja kesän aikana tehnyt linjauksia, jotka helpottavat työperäistä maahanmuuttoa aiemmasta.

Suomen osalta käynee jopa niin, että työvoimapula eri aloilla kasvaa.

 

[Ann Arbor]

Nyt kun enemmän tietoa tulee mm. Italian fasistiseksi ja äärioikeistoksi Suomessa kutsuttavan hallituksen toimista, ne ovat maahanmuutolle erittäin myönteisiä. Sikäläisten arvioiden mukaan Italiassa on vuosikymmeniin maahanmuutolle positiivisin hallitus. Toki Melonin hallitus on hakauksessa mm. EU:n kanssa, mutta ei siitä enempää.

Tässä vaiheessa voi sanoa, että EU:n sisällä Suomi on jäämässä jälkeen yhä enemmän perinteisistä länsimaista, vaikka maahanmuuttoa Suomeen toki tulee edelleen ja suhteellisen paljon. Asia, joka yllätti ainakin minut, sillä moni EU-valtio on kevään ja kesän aikana tehnyt linjauksia, jotka helpottavat työperäistä maahanmuuttoa aiemmasta.

Suomen osalta käynee jopa niin, että työvoimapula eri aloilla kasvaa.

Itse ihmettelen yhtä lailla, mistä Suomen poikkeuksellisen nihkeä linja sitten johtuu. Tokihan esimerkiksi. Kokoomus ja Vihreät olisivat uudistamassa maahanmuuttopolitiikkaamme tervetuloa-linjalle, mutta Perusuomalaiset ja osaltaan myös Demarit ovat olleet nihkeitä. Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut löperöä, vaikka realiteetti on kaikkea muuta.

Voiko taustalla olla se, että osa 1970-luvulla ja sitä aiemmin syntyneistä haikailisi jonnekin mystiselle 1980-luvulle, jolloin maahanmuutto tarkoitti vielä ennen kaikkea paluumuuttoa Ruotsista.

Joka tapauksessa, huomioiden kilpailun Eurooppaan tulevista työntekijöistä kiristyvän entisestään, tulisi Suomen nimenomaisesti pyrkiä lisäämään houkuttelevuuttaan, ei vähentämään.

Kansainvälisten osaajien on vaikea löytää paikkaansa Suomesta, mitä Suomen pitäisi tehdä toisin? - Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomien ja TEKin pamfletti käsittelee kansainvälisten osaajien työllistymistä Suomeen ja sitä, mitä Suomen pitäisi tehdä toisin.

www.ekonomit.fi

Tässä vielä linkki aiemmassa viestistissäni mainittuun pamflettiin. Toivottavasti mahdollisimman laaja yleisö lukee sen.

Suomi on avoin, kansainvälinen ja viennistä toimeliaisuutensa keräävä pieni talous. Olemme Euroopan unionin jäsen ja houkutteleva maa tänne muuttaville. Suomessa asuu parhaillaan hieman alle 500 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, joista noin 450 000 on vieraskielisiä. Tänne muuttaneet eivät ole tulleet vain töihin, vaan rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.

Näiden ihmisten toiveet on laiminlyöty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana poliittisessa päätöksenteossa, työelämän kehityksessä ja ihmisten arkeen vaikuttavissa asioissa. Muutos tähän on syytä tehdä heti.

Valitettavan karua tekstiä.