Tiedän kyllä, että amatööri ei lähde samalta viivalta kuin ammattilainen. Kaikki varmasti tämän tietävät. Siinä olet oikeassa, että panostusta pitäisi laittaa kavereihin, joissa tätä potentiaalia on.Pääpointti: Amatööritouhulla annetaan tasoitusta kilpailjoille, jotka ovat päätoimisia urheilijoita ja joilla on käytössä kunnon resurssit. Tämä ei ole urheilijan syytä. Menestyminen tältä pohjalta on hienoa, mutta lisäpanostuksella olisi mahdollisuuksia parempaan, jos huomataan että jo amatöörissäkin on mitalipotentiaalia.
Haluaisin kuitenkin tietää, että mitä tämä oikein tarkoittaa? Millä tavalla se amatöörin tuoma mitali on vähemmän arvokas kuin vaikkapa sen ammattilaisgolffari Mikko Ilosen mitali lajissa, jossa lajin top-5 puuttuu?Olisivatko pari lisämitalia jotenkin maagisesti osoittaneet Suomen urheilun korkean tason? Mitä jonkun Mäkelä-Nummelan kaltaisen amatööriampujan mitali olisi kertonut suomalaisesta huippu-urheilusta.
Ammunnan puolelta voin kertoa, että siellä jos missä kuluu hukkaan järkyttävä määrä(siis ampumaurheilun mittakaavassa) lahjakkuuksia. Ihan vain sen takia, että rahaa ei yksinkertaisesti ole. Liitolla ei yksinkertaisesti riitä raha kaikkien lahjakkuuksien tukemiseen. Patruunakustannukset ovat tänä päivänä aivan järkyttäviä. Laskekaapa itse kun treenaat päivän noin. 200-300 lk., joka laaki maksaa 12 senttiä. Tämä siis laskettuna vain TREENIpatruunan hinnalla kisapatruunat vielä enemmän.Paini ja ammunta ovat pieniä marginaalilajeja, joihin juurikin odottaisi satsattavan enempi valtiontukea kun pääsääntöisesti näissä lajeissa kuitenkin viime aikoinakin vielä on ollut realistisia mitalistiehdokkaita.
Haulikon puolella kai on samoja ongelmia. Siellä aseet, haulikonpatruunat ja kiekot maksavat. Näitä pitäisi sitten vetää se 30 000 lk vuoteen.