Suomalaiset NHL:ssä kaudella 2024–2025

  • 152 257
  • 573

Nick Neim

Jäsen
Tuleeko muuten kellään mieleen esimerkkejä, missä suomalaispelaaja olisi kerran farmin nähtyään mennyt vielä takaisin hakemaan farmin kautta mahdollisuutta ja lopulta vakiinnuttanut paikkansa NHL:ssä. Ihan äkkiseltään ei tule ketään mieleen.
Hakanpää ainakin.
 

Paastainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP & 80-luvun HoNsU
Tuleeko muuten kellään mieleen esimerkkejä, missä suomalaispelaaja olisi kerran farmin nähtyään mennyt vielä takaisin hakemaan farmin kautta mahdollisuutta ja lopulta vakiinnuttanut paikkansa NHL:ssä. Ihan äkkiseltään ei tule ketään mieleen.
Ville Peltonen palasi suoraan NHL joukkueeseen
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
MTL
Ville Peltonen palasi suoraan NHL joukkueeseen
Villehän teki itse asiassa kolme erillistä visiittiä, joista kaikilla pelasi joka kaudella NHL-matseja. Tarkoitin juuri tuollaisia Hakanpään tyylisiä missä jyrättiin (ainakin pääasiassa) pelkkää farmia ja sitten palattiin vielä takaisin jyräämään farmia, kunnes se mahdollisuus NHL:n puolella tuli käytettyä onnistuneesti.
 
Tarkoitin juuri tuollaisia Hakanpään tyylisiä missä jyrättiin (ainakin pääasiassa) pelkkää farmia ja sitten palattiin vielä takaisin jyräämään farmia, kunnes se mahdollisuus NHL:n puolella tuli käytettyä onnistuneesti.

Ei noita montaa ole, vaikka rajaisi tuon kansalaisuuden pois. Mutta Hakanpää on kyllä kunnon goodwill story.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Sasha Barkov alkaa lähestyä nyt jo todella lähelle OJ:n uran saldoa 750p. Tarkemmin välimatka on enää 3p. Barkov on enemmän syötellyt, joten ohittamiseen ei tuo 3p rinnalle nousu riitä. Barkovilta odotankin nyt sellaista 2+2 iltaa. Saa suorittaa.

Teräväisellä nyt 15p vajausta 500p rajapyykistä. Kunhan nyt mainitsin, vaikka meneehän tuohon vielä aikaa.

Lunkka painaa nyt jo 139p kohdalla tätä pitkää tyhjää pisteväliä, jossa ohitettavia ei löydy. Ruudun Jakke alkaa kuitenkin jo erottua edeltä 142p urallaan. Hakki löytyy ohitettavaksi 145p uralla ja Peltosen Ville 148p uralla. Lunkan tähtäin on asetettu nimenomaan tuohon Peltoseen, sillä Pelle on Top50-listan portinvartija.

Luostarinen kipusi juuri Top60-listalle Janne Laukkasen tilalle, mutta ei näistä ole tavattu huudella sen enempää.

Sitten vielä kysymys, kuinka moni suomalainen aktiivi maalivahti on pelannut tasan 140 ottelua NHL:n runkosarjassa? Oikea vastaus on
3. Husso, Kähkönen ja Lankinen.
ja nämä hurjat ovat suomalaisten vaalimahtien sijalla 15. Kari Takko on vain 2 peliä edellä. Yksi noista kolmesta aktiivista on saavuttanut tasan 70 voittoa ja tämä viime yönä kerhoon noussut löytyy 10 voittoa pienemmällä saldolla. Kolmannesta ei puhuta.
 

LOFIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
1922
Tuleeko muuten kellään mieleen esimerkkejä, missä suomalaispelaaja olisi kerran farmin nähtyään mennyt vielä takaisin hakemaan farmin kautta mahdollisuutta ja lopulta vakiinnuttanut paikkansa NHL:ssä. Ihan äkkiseltään ei tule ketään mieleen.
Joel Kiviranta? Suurin osa kaudesta 19-20 meni Dallasin farmissa, kausi huipentui sitten ihan Stanley Cupin finaaleissa kuplapleijareissa. 3 seuraavaa vuotta Dallasissa, sitten 23-24 tryoutilla Coloradoon. Ei sopimusta, teki sopparin Coloradon farmijengin kanssa. 10 pelia AHL:ssä, kesken kauden nosto ylös, ja sillä tiellä ollaan pysytty.
 

Vatanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins (Carolina, Dallas) | Jukurit / JYP
Joel Kiviranta? Suurin osa kaudesta 19-20 meni Dallasin farmissa, kausi huipentui sitten ihan Stanley Cupin finaaleissa kuplapleijareissa. 3 seuraavaa vuotta Dallasissa, sitten 23-24 tryoutilla Coloradoon. Ei sopimusta, teki sopparin Coloradon farmijengin kanssa. 10 pelia AHL:ssä, kesken kauden nosto ylös, ja sillä tiellä ollaan pysytty.
Näitä löytyy varmasti useampikin, mutta tässä haettiin nyt vähän eri juttua.

Itsellä tuli Bergenheim mieleen Hakanpään lisäksi, mutta tuokin pelasi ekalla stintillään yli 40 peliä ylhäällä.
 

LOFIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
1922
Näitä löytyy varmasti useampikin, mutta tässä haettiin nyt vähän eri juttua.

Itsellä tuli Bergenheim mieleen Hakanpään lisäksi, mutta tuokin pelasi ekalla stintillään yli 40 peliä ylhäällä.
No mielipidekyssäri, mielestäni Kivirannan tapaus on sikäli vielä parempi että moni olisi tuossa vaiheessa nimenomaan lähtenyt jo Eurooppaan kun muutaman änärivuoden jälkeen ei enää uutta sopimusta irronnut. Kiviranta taisteli itselleen uuden sopparin AHL:n kautta.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Tuleeko muuten kellään mieleen esimerkkejä, missä suomalaispelaaja olisi kerran farmin nähtyään mennyt vielä takaisin hakemaan farmin kautta mahdollisuutta ja lopulta vakiinnuttanut paikkansa NHL:ssä. Ihan äkkiseltään ei tule ketään mieleen.
Mite Berg lasketaan, alku änärissä oli mitä oli ja kävi hakemassa vauhtia kotoa vaikka pelipaikka oli jo varmistettu?
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Jesse Joensuu. Kolme A/NHL -kautta Islesin organisaatiossa, kausi HV:ssä ja kahdeksi kaudeksi Oilerisiin.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Onnea Juha Jääskä!

226. suomalainen joka on päässyt NHL-pisteille.
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
MTL
Mite Berg lasketaan, alku änärissä oli mitä oli ja kävi hakemassa vauhtia kotoa vaikka pelipaikka oli jo varmistettu?
Aki-Petterillä kysymys oli muistaakseni enemmänkin sopimusteknisistä asioista. Berg oli pelannut ennen Tepsiin paluutaan koko kauden ylhäällä ja palasi mestaruuskauden jälkeen suoraan NHL:ään. Tässä hain pelaajia, jotka pelasivat farmissa, sitten tulivat takaisin vanhalle mantereella, josta sitten vielä lähdettiin hakemaan paikkaa farmin kautta ylös. Kuten juurikin Hakanpää.

Joel Kiviranta? Suurin osa kaudesta 19-20 meni Dallasin farmissa, kausi huipentui sitten ihan Stanley Cupin finaaleissa kuplapleijareissa. 3 seuraavaa vuotta Dallasissa, sitten 23-24 tryoutilla Coloradoon. Ei sopimusta, teki sopparin Coloradon farmijengin kanssa. 10 pelia AHL:ssä, kesken kauden nosto ylös, ja sillä tiellä ollaan pysytty.
Tavallaan joo. Mutta silti keskeytyksettä pelasi NHL/AHL:ää, ilman maitojunavisiittiä siinä välillä.
Jesse Joensuu. Kolme A/NHL -kautta Islesin organisaatiossa, kausi HV:ssä ja kahdeksi kaudeksi Oilersisiin.
Jessekin tuli toisella tulemisellaan suoraan ylös. On hyvä esimerkki pelaajasta, joka onnistuu toisella tulemisellaan vakiinnuttamaan heti pelipaikan ylhäältä. Mutta ei ole ihan sellainen mitä tässä hain alunperin. Eli sitä, että toisellakin tulemisella lähdettäisiin grindaamaan farmin kautta.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Heiskanen nousi Antti Niemen ohi sijalle 51. ja näin 465 ottelun miehenä on seuraava potentiaalinen Top50-listan mies. Sami Vatanen siellä keikkuu portilla 473 ottelun urallaan. Urho taas nousi Alatalon Mikan seuraksi 152 ottelun voimalla dalmatialaiskerhoon ja Heleniuksen Sami rupeaa tuntemaan jo tuskaa Top100-listan portilla.

Jääskästä 219. suomalainen syöttelijä runkosarjan osalta. Ja Jääskästä 225. suomalainen pistemies.

Luukkonen nousi nollapeleissä (7.) jo Top10-listalle jakamaan viimeistä sijaa Markkasen ja Husson kanssa. UPL liittyi Rämön ja Lankisen kerhoon 60 voiton maalivahteina.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Eeli Tolvanen kävi hakemassa Jokereista vauhtia ennen kuin NHL-ura kunnolla urkeni, mutta pääsi kyllä ekalla yrittämällä 7 NHL-peliä pelaamaan päälle sadan AHL-pelin lisäksi. Ja toisella tulemallaan ei ole AHL:ssä pelannut, nyt menossa jo 5. kausi NHL:ssä.

Jori Lehterän ensimmäinen visiitti pohjois-Amerikassa käsitti vain satunnaiset pelit AHL:n puolella, sen jälkeen tuli takaisin kotoiseen Liigaan ja sieltä KHL:ään ruplia keräilemään, kunnes pääsi 6 vuoden päästä uudestaan kokeilemaan NHL:ssä, silloin pelasi jokusen kauden NHL:ssä kunnes valui farmin kautta takaisin Eurooppaan.

Petri Kontiola pääsi 12 peliä ekalla yrittämällään pelaamaan NHL:ssä, mutta tahkosi enimmäkseen farmissa parin vuoden ajan kunnes luikki takaisin Eurooppaan. KHL:ssä ja maajoukkueessa Kontiola teki sitten seuraavat 5 vuotta taikatemppuja, kunnes koki olevansa valmis yrittämään toisen kerran NHL:ssä, mutta jumiutui jälleen farmiin ja palasi sieltä häntä koipien välissä puolen vuoden rypistelyn jälkeen takaisin KHL:ään ja maajoukkueeseen temppuilemaan, ja lopulta vielä Liigaan jäähdyttelemään.

Karri Rämö pääsi ekalla yrittämällään NHL:n puolellekin, mutta enemmän pelasi farmissa, kunnes luovutti ja tuli KHL:ään. Sieltä sitten ponnisti kuitenkin vielä muutaman kauden jälkeen takaisin NHL:ään, ja pelasi pari kautta ylhäällä, ja valui sitten taas takaisin farmiin ja sieltä luiskahti Eurooppaan.

Harri Säteri on aika epeli, ensin mies lähti nuorena miehenä pohjois-Amerikkaan, ja jaksoi tahkota siellä neljän kauden ajan farmissa, kunnes tajusi että ei tästä tule vittujakaan ja läksi KHL:ään. Siellä homma toimi kuitenkin niin hyvin, että kolmen kauden jälkeen pääsi takaisin NHL:ään, mutta pelasi vain muutaman pelin Floridan paidassa ennen kuin tipahti farmiin, seuraavalla kaudella meni Detroitiin mutta siellä pelasi vain farmissa, kunnes lähti taas ovet paukkuen vittuun koko mantereelta ja palasi KHL:ään. Sillä visiitillä kaulaan laitettiin MM- ja olympiakultamitalit Suomen paidassa, ja eikös sieltä NHL:stä taas soiteltukin vielä perään että etsäviitsisitsä tänne meidän Toronton maalille tulla kun tarvittais Stanley Cup -taistoon tommosta menestynyttä ja voittanutta veskaa. Säteri sanoi että selvä, tulen, mutta ei päässytkään sitten Stanley Cupista pelaamaan koska NHL:n outojen sääntöjen takia muilla jengeillä oli mahis pölliä Säteri Torontolta itselleen, ja liigan paskin jengi Arizona vissiin vittuillakseen ottikin Säterin omaan jengiinsä. Parit pelit Säteri siellä paskasakki-Arizonan maalilla sitten pelasikin, päästi vitusti maaleja paskalla prosentilla, ja palasi sitten kolmannen ja viimeisen kerran paremmalle puolelle Atlanttia.

Jussi Olkinuora aloitti junnuvuosien jälkeen omat pelihommansa suoraan Pohjois-Amerikan paskaliigoissa, ja pääsi AHL:ään asti mutta luikki sitten kotoiseen Liigaan kun SaiPa tarvitsi stunttia loukkaantuneiden maalivahtiensa tilalle. SaiPa-stintin jälkeen Olkinuora nousi Jypin ja Pelicansin kautta KHL:ään ja maajoukkueeseen, ja keräsi eritoten maajoukkueessa vielä Säteriäkin enemmän killuttimia, kaksi MM-kultaa, olympiakulta ja päälle vielä MM-turnauksen MVP-palkinto vuodelta 2022. Eihän tämmönen mestari nyt voinut jäädä NHL:n ulkopuolelle enää, joten tie vei toista kertaa Pohjois-Amerikkaan, Detroitissa oltiin ihan touhutipat housuissa että ei vittu meillä on kohta varmaan maailman ensimmäinen Triple Gold Club -veska täällä kun tää Olkinuora tulee tännekin meille mestaruuden hoitamaan. Mutta ei siitä tullut yhtään vitun mitään, Olkinuora ei mahtunut NHL-kokoonpanoon ensinkään vaan farmiin se heitettiin, ja siellä tuli turpaan niin lujaa että Olkinuoralle riitti jo ekan vuoden jälkeen, hän pakkasi maajoukkuekultamitalinsa ja MVP-palkintonsa takaisin matkalaukkuun, haistatti vitut AHL:lle ja tuli Eurooppaan takaisin, ja luisui sielläkin sitten käsittämättömän nopeasti Ruotsin, Suomen ja Sveitsin liigan stinttien kautta Saksaan, ja sielläkään ei oo nyt oikein homma toiminut. Detroit pilasi hyvän miehen täysin.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Eeli Tolvanen kävi hakemassa Jokereista vauhtia ennen kuin NHL-ura kunnolla urkeni, mutta pääsi kyllä ekalla yrittämällä 7 NHL-peliä pelaamaan päälle sadan AHL-pelin lisäksi. Ja toisella tulemallaan ei ole AHL:ssä pelannut, nyt menossa jo 5. kausi NHL:ssä.

Ei tuota voi sanoa vauhdin hakemiseksi, kun pelasi Jokereissa lainalla ainoastaan syksyllä 2020 koska NHL ja AHL olivat vielä koronan vuoksi tauolla. Lainapesti päättyi joulukuun puolessa välissä ja oli sitten alusta saakka mukana kun NHL-kausi starttasi tammikuussa. Eli ei hakenut vauhtia Jokereista, vaan oli siellä ainoastaan pitämässä pelituntumaa yllä.
 

Vatanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins (Carolina, Dallas) | Jukurit / JYP
Mikko Koskinen, ekalla visiitillä kolmella kaudella farmia sekä yhteensä neljä peliä ylhäällä, välissä kuusi kautta Euroopassa ja sieltä sitten kolmekymppisenä neljäksi kaudeksi NHL:lään kiertämättä farmin kautta.
 

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
Onnea Juha Jääskä!

226. suomalainen joka on päässyt NHL-pisteille.
Mitä osumaa Jääskä on mahtanut ottaa, kunnon lätkänaama näytti olevan?
Iso lisäkiinnostus Carolinan vähän lässähtäneeseen menoon Jääskän myötä ehdottomasti, hieno tarina hänen kohdallaan jos leipoo tuosta vielä kunnon NHL-uran. Jäädään seuraamaan!
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Eeli Tolvanen kävi hakemassa Jokereista vauhtia ennen kuin NHL-ura kunnolla urkeni, mutta pääsi kyllä ekalla yrittämällä 7 NHL-peliä pelaamaan päälle sadan AHL-pelin lisäksi. Ja toisella tulemallaan ei ole AHL:ssä pelannut, nyt menossa jo 5. kausi NHL:ssä.

Jori Lehterän ensimmäinen visiitti pohjois-Amerikassa käsitti vain satunnaiset pelit AHL:n puolella, sen jälkeen tuli takaisin kotoiseen Liigaan ja sieltä KHL:ään ruplia keräilemään, kunnes pääsi 6 vuoden päästä uudestaan kokeilemaan NHL:ssä, silloin pelasi jokusen kauden NHL:ssä kunnes valui farmin kautta takaisin Eurooppaan.

Petri Kontiola pääsi 12 peliä ekalla yrittämällään pelaamaan NHL:ssä, mutta tahkosi enimmäkseen farmissa parin vuoden ajan kunnes luikki takaisin Eurooppaan. KHL:ssä ja maajoukkueessa Kontiola teki sitten seuraavat 5 vuotta taikatemppuja, kunnes koki olevansa valmis yrittämään toisen kerran NHL:ssä, mutta jumiutui jälleen farmiin ja palasi sieltä häntä koipien välissä puolen vuoden rypistelyn jälkeen takaisin KHL:ään ja maajoukkueeseen temppuilemaan, ja lopulta vielä Liigaan jäähdyttelemään.

Karri Rämö pääsi ekalla yrittämällään NHL:n puolellekin, mutta enemmän pelasi farmissa, kunnes luovutti ja tuli KHL:ään. Sieltä sitten ponnisti kuitenkin vielä muutaman kauden jälkeen takaisin NHL:ään, ja pelasi pari kautta ylhäällä, ja valui sitten taas takaisin farmiin ja sieltä luiskahti Eurooppaan.

Harri Säteri on aika epeli, ensin mies lähti nuorena miehenä pohjois-Amerikkaan, ja jaksoi tahkota siellä neljän kauden ajan farmissa, kunnes tajusi että ei tästä tule vittujakaan ja läksi KHL:ään. Siellä homma toimi kuitenkin niin hyvin, että kolmen kauden jälkeen pääsi takaisin NHL:ään, mutta pelasi vain muutaman pelin Floridan paidassa ennen kuin tipahti farmiin, seuraavalla kaudella meni Detroitiin mutta siellä pelasi vain farmissa, kunnes lähti taas ovet paukkuen vittuun koko mantereelta ja palasi KHL:ään. Sillä visiitillä kaulaan laitettiin MM- ja olympiakultamitalit Suomen paidassa, ja eikös sieltä NHL:stä taas soiteltukin vielä perään että etsäviitsisitsä tänne meidän Toronton maalille tulla kun tarvittais Stanley Cup -taistoon tommosta menestynyttä ja voittanutta veskaa. Säteri sanoi että selvä, tulen, mutta ei päässytkään sitten Stanley Cupista pelaamaan koska NHL:n outojen sääntöjen takia muilla jengeillä oli mahis pölliä Säteri Torontolta itselleen, ja liigan paskin jengi Arizona vissiin vittuillakseen ottikin Säterin omaan jengiinsä. Parit pelit Säteri siellä paskasakki-Arizonan maalilla sitten pelasikin, päästi vitusti maaleja paskalla prosentilla, ja palasi sitten kolmannen ja viimeisen kerran paremmalle puolelle Atlanttia.

Jussi Olkinuora aloitti junnuvuosien jälkeen omat pelihommansa suoraan Pohjois-Amerikan paskaliigoissa, ja pääsi AHL:ään asti mutta luikki sitten kotoiseen Liigaan kun SaiPa tarvitsi stunttia loukkaantuneiden maalivahtiensa tilalle. SaiPa-stintin jälkeen Olkinuora nousi Jypin ja Pelicansin kautta KHL:ään ja maajoukkueeseen, ja keräsi eritoten maajoukkueessa vielä Säteriäkin enemmän killuttimia, kaksi MM-kultaa, olympiakulta ja päälle vielä MM-turnauksen MVP-palkinto vuodelta 2022. Eihän tämmönen mestari nyt voinut jäädä NHL:n ulkopuolelle enää, joten tie vei toista kertaa Pohjois-Amerikkaan, Detroitissa oltiin ihan touhutipat housuissa että ei vittu meillä on kohta varmaan maailman ensimmäinen Triple Gold Club -veska täällä kun tää Olkinuora tulee tännekin meille mestaruuden hoitamaan. Mutta ei siitä tullut yhtään vitun mitään, Olkinuora ei mahtunut NHL-kokoonpanoon ensinkään vaan farmiin se heitettiin, ja siellä tuli turpaan niin lujaa että Olkinuoralle riitti jo ekan vuoden jälkeen, hän pakkasi maajoukkuekultamitalinsa ja MVP-palkintonsa takaisin matkalaukkuun, haistatti vitut AHL:lle ja tuli Eurooppaan takaisin, ja luisui sielläkin sitten käsittämättömän nopeasti Ruotsin, Suomen ja Sveitsin liigan stinttien kautta Saksaan, ja sielläkään ei oo nyt oikein homma toiminut. Detroit pilasi hyvän miehen täysin.
Hannu Toivonen. AHL/NHL rajamailta vuodeksi Ilvekseen, sitten takas AHL. Sitten vielä pelejä Malmössä ja Saipassa, jonka jälkeen vielä takaisin rapakon taakse pelaamaan pääosin ECHL:ää. Ei siis änäriin saakka enää riittänyt, mutta parikin kertaa lähti vielä takaisin farmiin ja farmin farmiin.

Riku Heleniuksella saman tyylinen tarina, eli parin Eurooppa-vuoden jälkeen lähti vielä farmiin graindaamaan pariksi kaudeksi.

Kumpikaan ei toki änäriin palannut enää Euroopan jälkeen, mutta ainakin lähtivät kokeilemaan vielä.
 

WarWas

Jäsen
Suosikkijoukkue
ÅIFK. Kaikki Fin maajoukkueet. 99+
Nummelinin Petu kans kävi CBJ:ssä miksi pitkäksi ajaksi eurooppaan kunnes puoleksi kaudeksi Wildiin käymättä farmin kautta.
Nojoo, meni jo alkuperäisen ohi vähä liikaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös