Suomalaiset NHL:ssä kaudella 2023–2024

[FASlapsi]

Ja tähän vielä kootusti Suomalaisten NHL-pelaajien Teksti-TV Analyysi Palkinnot koko palkintojen historian ajalta.

Kekkonen Mannerheim Rokka Trophy (paras suomalainen)
2020-21 Mikko Rantanen
2021-22 Aleksander Barkov
2022-23 Mikko Rantanen
2023-24 Aleksander Barkov

Riitta-Liisa Roponen Trophy (tärkein suomalainen joukkueelleen)
2020-21 Aleksander Barkov
2021-22 Aleksander Barkov
2022-23 Mikko Rantanen
2023-24 Sebastian Aho

Arttu "Rossi" Harkki Trophy (eniten pisteitä tehnyt suomalainen)
2020-21 Mikko Rantanen, 30+36=66
2021-22 Mikko Rantanen, 36+56=92
2022-23 Mikko Rantanen, 55+50=105
2023-24 Mikko Rantanen, 42+64=104

Mauri "Raketti" Pekkarinen Trophy (paras suomalainen maalintekijä)
2020-21 Mikko Rantanen, 30 maalia
2021-22 Aleksander Barkov, 39 maalia
2022-23 Mikko Rantanen, 55 maalia
2023-24 Mikko Rantanen, 42 maalia

Marko Kiprusoff Trophy (lussuin suomalainen assistentti)
2020-21 Markus Nutivaara, 0+10
2021-22 Sami Niku/Urho Vaakanainen, 0+6
2022-23 Otto Koivula/Urho Vaakanainen, 0+2
2023-24 Santeri Hatakka/Mikael Pyyhtiä, 0+2

Teemu Selänne Winnipeg Trophy (paras suomalainen tulokas)
2020-21 Kevin Lankinen
2021-22 Anton Lundell
2022-23 Mathias Maceli
2023-24 Justus Annunen

Joel Fucking Kiviranta Trophy (kovin suomalainen yllättäjä)
2020-21 Janne Kuokkanen
2021-22 Ville Husso
2022-23 Matias Maccelo
2023-24 Ukko-Pekka Luukkonen

Antero Niittymäki Torino 2006 Trophy (paras suomalainen maalivahti)
2020-21 Juuse Saros
2021-22 Juuse Saros
2022-23 Juuse Saros
2023-24 Ukko-Pekka Luukkonen

Norristolainen Trophy (paras suomalainen puolustaja)
2020-21 Esa Lindell
2021-22 Miro Heiskanen
2022-23 Miro Heiskanen
2023-24 Miro Heiskanen

Ville Leino Buffalo 2013-14 Trophy (isoin suomalainen floppi)
2020-21 Patrik Laine
2021-22 Joonas Donskoi
2022-23 Jesse Puljujärvi
2023-24 Kasperi Kapanen

Sir Pentti Matikainen Trophy (lähe menee vielä ku ehdit eli suomalainen joka vois suosiolla taputella NHL-uransa jo)
2020-21 Pekka Rinne
2021-22 Christopher Gibson
2022-23 Christopher Gibson
2023-24 Otto Koivula

Ville Peltonen San Jose Trophy (suomalainen joka sai epäreiluinta kohtelua seurajohdolta)
2020-21 Arttu Ruotsalainen
2021-22 Harri Säteri
2022-23 Valtteri Puustinen
2023-24 Samu Tuomaala

Tommy Salo Salt Lake City 2002 Valko-Venäjä Trophy (flopannein suomalainen maalivahti)
2020-21 Joonas Korpisalo
2021-22 Tuukka Rask
2022-23 Jussi Olkinuora
2023-24 Antti Raanta

Tauski Peltonen Trophy (kovin suomalainen rähisijä ja tappelija)
2020-21 Jani Hakanpää
2021-22 Niko Mikkola
2022-23 Jani Hakanpää
2023-24 Niko Mikkola

Lady Boy Trophy (kiltein ja herttaisin suomalainen)
2020-21 Olli Juolevi
2021-22 Robin Salo
2022-23 Jesse Ylönen
2023-24 Mathias Maccel

Plussapallo (paras +/- tilasto)
2020-21 Mikko Rantanen, +30
2021-22 Aleksander Barkov, +36
2022-23 Roope Hintz, +31
2023-24 Sebastian Aho, +34

OJ Ristolainen (huonoin +/- tilasto)
2020-21 Patrik Laine, -28
2021-22 Joel Armia, -16
2022-23 Urho Vaakanainen, -16
2023-24 Mikael Granlund, -23

Kiikaripoika (eniten otteluita kaudessa ilman tehopisteitä)
2020-21 Sami Niku, 6 ott. 0+0
2021-22 Olli Juolevi, 18 ott. 0+0
2022-23 Markus Niemeläinen, 23 ott. 0+0
2023-24 Joona Koppanen/Nikolas Matinpalo, 4 ott. 0+0

Sami Helenius (huonoin piste per peli -keskiarvo)
2020-21 Jani Hakanpää, 0,070
2021-22 Markus Niemeläinen, 0,050
2022-23 Niko Mikkola, 0,074
2023-24 Rasmus Kupari, 0,036

Assists are for Assistant Trophy (itsekkäin suomalainen maalintekijä)
2020-21 Arttu Ruotsalainen (5+1, 80% maaleja)
2021-22 Kasper Björqvist (1+0, 100% maaleja)
2022-23 Joel Kiviranta (8+1, 89% maaleja)
2023-24 Jesse Puljujärvi (3+1, 75% maaleja)

Ojanen Hirsovitsi Trophy (eniten kakkossyöttöjä)
2020-21 Markus Nutivaara (0+10, 70% kakkossyöttöjä)
2021-22 Joonas Donskoi (2+20, 59% kakkossyöttöjä)
2022-23 Juuso Välimäki (4+30, 56% kakkossyöttöjä)
2023-24 Olli Määttä (4+14, 56% kakkossyöttöjä)

Mörkö "Marko" Anttila Stretch-Clutch Trophy (eniten voittomaaleja tehnyt suomalainen)
2020-21 Sebastian Aho 7 (1 ja-maali)
2021-22 Sebastian Aho 9 (2 ja-maalia)
2022-23 Mikko Rantanen 9 (3 ja-maalia)
2023-24 Sebastian Aho 10 (2 ja-maalia)

Kukkonen Ohtamaa Trophy (eniten blokkeja)
2020-21 Esa Lindell 104 blokkia
2021-22 Esa Lindell 148 blokkia
2022-23 Esa Lindell 147 blokkia
2023-24 Esa Lindell 162 blokkia

Ilonpilaaja Trophy (eniten alivoimapisteitä)
2020-21 Sebastian Aho (3+0)
2021-22 Aleksander Barkov (4+1)
2022-23 Sebastian Aho (3+1)
2023-24 Roope Hintz (3+1)

Matkustaja Trophy (eniten ylivoimapisteitä suhteissa tehopisteisiin)
2020-21 Eeli Tolvanen (55% pisteistä ylivoimalla)
2021-22 Teuvo Teräväinen (48% pisteistä ylivoimalla)
2022-23 Miro Heiskanen (47% pisteistä ylivoimalla)
2023-24 Miro Heiskanen (39% pisteistä ylivoimalla)

Kilin Kolin MäkRei Trophy (eniten tolppia ja ylärimoja)
2020-21 Aleksander Barkov (5 tolppaa, 1 ylärima)
2021-22 Mikko Rantanen (9 tolppaa, 4 ylärimaa)
2022-23 Mikko Rantanen (12 tolppaa, 1 ylärima)
2023-24 Mikko Rantanen (12 tolppaa, 6 ylärimaa)

 

[Raksilan änkkä]

Hienoa, että runkosarjassa 5 suomalaista vähintään piste/ottelu. Ok, Räty ja Lambert mainitaan vähän kieli poskessa.

 

[Majoneesi]

@FASlapsi Raatinne vaikuttaa olevan täynnä mulkumiehiä, mutta arviothan osuivat tällä kertaa aivan kohdilleen.

 

[Largo]

Mikelle uran neljäs 60 pisteen kausi ja taisi olla pistekeskiarvolla mitattuna uran tehokkain kausi? Haastavan viime kauden jälkeen hieno kausi Mikeltä sarjan huonoimmassa joukkueessa. Ensi kaudella deadlinella siirto kamppailemaan Cupista?

Tässähän tulee nyt tuo Grierin tekemän Hertl-kaupan ongelmallisuus. Eivät pysty pidättämään Granlundin palkkaa jolloin contendereilla tulee olemaan huomattavasti vaikeampaa mahduttaa hänet palkkakattoon. Toisaalta hätä keinot on keksinyt tähänkin mennessä ja kolmannen osapuolen pidätyksellä tästäkin varmaan selviää mutta pitää sille kolmannellekin osapuolelle jotakin maksaa ja vaikeuttaa kaupankäyntiä joka tapauksessa.

 

[Kuuukko]

Ja tähän vielä kootusti Suomalaisten NHL-pelaajien Teksti-TV Analyysi Palkinnot koko palkintojen historian ajalta.

Kekkonen Mannerheim Rokka Trophy (paras suomalainen)
2020-21 Mikko Rantanen
2021-22 Aleksander Barkov
2022-23 Mikko Rantanen
2023-24 Aleksander Barkov

Riitta-Liisa Roponen Trophy (tärkein suomalainen joukkueelleen)
2020-21 Aleksander Barkov
2021-22 Aleksander Barkov
2022-23 Mikko Rantanen
2023-24 Sebastian Aho

Arttu "Rossi" Harkki Trophy (eniten pisteitä tehnyt suomalainen)
2020-21 Mikko Rantanen, 30+36=66
2021-22 Mikko Rantanen, 36+56=92
2022-23 Mikko Rantanen, 55+50=105
2023-24 Mikko Rantanen, 42+64=104

Mauri "Raketti" Pekkarinen Trophy (paras suomalainen maalintekijä)
2020-21 Mikko Rantanen, 30 maalia
2021-22 Aleksander Barkov, 39 maalia
2022-23 Mikko Rantanen, 55 maalia
2023-24 Mikko Rantanen, 42 maalia

Marko Kiprusoff Trophy (lussuin suomalainen assistentti)
2020-21 Markus Nutivaara, 0+10
2021-22 Sami Niku/Urho Vaakanainen, 0+6
2022-23 Otto Koivula/Urho Vaakanainen, 0+2
2023-24 Santeri Hatakka/Mikael Pyyhtiä, 0+2

Teemu Selänne Winnipeg Trophy (paras suomalainen tulokas)
2020-21 Kevin Lankinen
2021-22 Anton Lundell
2022-23 Mathias Maceli
2023-24 Justus Annunen

Joel Fucking Kiviranta Trophy (kovin suomalainen yllättäjä)
2020-21 Janne Kuokkanen
2021-22 Ville Husso
2022-23 Matias Maccelo
2023-24 Ukko-Pekka Luukkonen

Antero Niittymäki Torino 2006 Trophy (paras suomalainen maalivahti)
2020-21 Juuse Saros
2021-22 Juuse Saros
2022-23 Juuse Saros
2023-24 Ukko-Pekka Luukkonen

Norristolainen Trophy (paras suomalainen puolustaja)
2020-21 Esa Lindell
2021-22 Miro Heiskanen
2022-23 Miro Heiskanen
2023-24 Miro Heiskanen

Ville Leino Buffalo 2013-14 Trophy (isoin suomalainen floppi)
2020-21 Patrik Laine
2021-22 Joonas Donskoi
2022-23 Jesse Puljujärvi
2023-24 Kasperi Kapanen

Sir Pentti Matikainen Trophy (lähe menee vielä ku ehdit eli suomalainen joka vois suosiolla taputella NHL-uransa jo)
2020-21 Pekka Rinne
2021-22 Christopher Gibson
2022-23 Christopher Gibson
2023-24 Otto Koivula

Ville Peltonen San Jose Trophy (suomalainen joka sai epäreiluinta kohtelua seurajohdolta)
2020-21 Arttu Ruotsalainen
2021-22 Harri Säteri
2022-23 Valtteri Puustinen
2023-24 Samu Tuomaala

Tommy Salo Salt Lake City 2002 Valko-Venäjä Trophy (flopannein suomalainen maalivahti)
2020-21 Joonas Korpisalo
2021-22 Tuukka Rask
2022-23 Jussi Olkinuora
2023-24 Antti Raanta

Tauski Peltonen Trophy (kovin suomalainen rähisijä ja tappelija)
2020-21 Jani Hakanpää
2021-22 Niko Mikkola
2022-23 Jani Hakanpää
2023-24 Niko Mikkola

Lady Boy Trophy (kiltein ja herttaisin suomalainen)
2020-21 Olli Juolevi
2021-22 Robin Salo
2022-23 Jesse Ylönen
2023-24 Mathias Maccel

Plussapallo (paras +/- tilasto)
2020-21 Mikko Rantanen, +30
2021-22 Aleksander Barkov, +36
2022-23 Roope Hintz, +31
2023-24 Sebastian Aho, +34

OJ Ristolainen (huonoin +/- tilasto)
2020-21 Patrik Laine, -28
2021-22 Joel Armia, -16
2022-23 Urho Vaakanainen, -16
2023-24 Mikael Granlund, -23

Kiikaripoika (eniten otteluita kaudessa ilman tehopisteitä)
2020-21 Sami Niku, 6 ott. 0+0
2021-22 Olli Juolevi, 18 ott. 0+0
2022-23 Markus Niemeläinen, 23 ott. 0+0
2023-24 Joona Koppanen/Nikolas Matinpalo, 4 ott. 0+0

Sami Helenius (huonoin piste per peli -keskiarvo)
2020-21 Jani Hakanpää, 0,070
2021-22 Markus Niemeläinen, 0,050
2022-23 Niko Mikkola, 0,074
2023-24 Rasmus Kupari, 0,036

Assists are for Assistant Trophy (itsekkäin suomalainen maalintekijä)
2020-21 Arttu Ruotsalainen (5+1, 80% maaleja)
2021-22 Kasper Björqvist (1+0, 100% maaleja)
2022-23 Joel Kiviranta (8+1, 89% maaleja)
2023-24 Jesse Puljujärvi (3+1, 75% maaleja)

Ojanen Hirsovitsi Trophy (eniten kakkossyöttöjä)
2020-21 Markus Nutivaara (0+10, 75% kakkossyöttöjä)
2021-22 Joonas Donskoi (2+20, 59% kakkossyöttöjä)
2022-23 Juuso Välimäki (4+30, 56% kakkossyöttöjä)
2023-24 Olli Määttä (4+14, 56% kakkossyöttöjä)

Mörkö "Marko" Anttila Stretch-Clutch Trophy (eniten voittomaaleja tehnyt suomalainen)
2020-21 Sebastian Aho 7 (1 ja-maali)
2021-22 Sebastian Aho 9 (2 ja-maalia)
2022-23 Mikko Rantanen 9 (3 ja-maalia)
2023-24 Sebastian Aho 10 (2 ja-maalia)

Kukkonen Ohtamaa Trophy (eniten blokkeja)
2020-21 Esa Lindell 104 blokkia
2021-22 Esa Lindell 148 blokkia
2022-23 Esa Lindell 147 blokkia
2023-24 Esa Lindell 162 blokkia

Ilonpilaaja Trophy (eniten alivoimapisteitä)
2020-21 Sebastian Aho (3+0)
2021-22 Aleksander Barkov (4+1)
2022-23 Sebastian Aho (3+1)
2023-24 Roope Hintz (3+1)

Matkustaja Trophy (eniten ylivoimapisteitä suhteissa tehopisteisiin)
2020-21 Eeli Tolvanen (55% pisteistä ylivoimalla)
2021-22 Teuvo Teräväinen (48% pisteistä ylivoimalla)
2022-23 Miro Heiskanen (47% pisteistä ylivoimalla)
2023-24 Miro Heiskanen (39% pisteistä ylivoimalla)

Kilin Kolin MäkRei Trophy (eniten tolppia ja ylärimoja)
2020-21 Aleksander Barkov (5 tolppaa, 1 ylärima)
2021-22 Mikko Rantanen (9 tolppaa, 4 ylärimaa)
2022-23 Mikko Rantanen (12 tolppaa, 1 ylärima)
2023-24 Mikko Rantanen (12 tolppaa, 6 ylärimaa)

Vaikka Lappeenrannassa ootte tottunu kattomaan taulukoita alhaalta ylöspäin, niin saisko nää käännettyä niin että tuorein on aina ylimpänä? Mietin vaan kun 50 vuoden päästä nämä listat on hieman paisuneet, niin eihän sitä edes arvostettu raati tiedä mitä on arvioimassa kun listan perälle pääsee.

 

[FASlapsi]

Vaikka Lappeenrannassa ootte tottunu kattomaan taulukoita alhaalta ylöspäin, niin saisko nää käännettyä niin että tuorein on aina ylimpänä?

Ei.

 

[Oles]

Iltalehti kertoili, että Ristolainen kävi torstaina olkapääleikkauksessa revenneen jänteen takia. Toipumisaika on kolme kuukautta. Rasse pelasi viimeisen pelinsä helmikuussa, niin vähän ihmettelee etteikö tuota leikkausta olisi voinut tehdä aiemmin?

 

[Cemetery Gates]

Iltalehti kertoili, että Ristolainen kävi torstaina olkapääleikkauksessa revenneen jänteen takia. Toipumisaika on kolme kuukautta. Rasse pelasi viimeisen pelinsä helmikuussa, niin vähän ihmettelee etteikö tuota leikkausta olisi voinut tehdä aiemmin?

Tää oli laskelmoitua. Jos olis leikattu helmikuussa, RR olisi huhti-toukokuussa joutunut jälleen kieltäytymään maajoukkuehommista motivaatioon vedoten. Nyt voi sanoa, että en pääse rakastamaani Leijonapaitaan, koska leikkaus.

 

[Huppu]

Iltalehti kertoili, että Ristolainen kävi torstaina olkapääleikkauksessa revenneen jänteen takia. Toipumisaika on kolme kuukautta. Rasse pelasi viimeisen pelinsä helmikuussa, niin vähän ihmettelee etteikö tuota leikkausta olisi voinut tehdä aiemmin?

Jos yritettiin voida pelata pudotuspeleissä? Joita nyt tosin ei tullut mutta pitkään näytti tulevan.

 

[Shardik]

Viime vuoteen verrattuna suomalaisten pistesaldot:

Sebastian Aho +22
Valtteri Puustinen +20
Mikael Granlund +19
Teuvo Teräväinen +16
Urho Vaakanainen +12
Niko Mikkola +11
Joel Armia +11
Eeli Tolvanen +10
Matias Maccelli +8
Henri Jokiharju +7
Aleksander Barkov +2
Anton Lundell +2
Esa Lindell +2
Santeri Hatakka +2
Mikael Pyyhtiä +1
Juuse Saros +1
Waltteri Merelä +1
Aku Räty +1
Roby Järventie +1
Brad Lambert +1
Ville Husso +1
Kevin Lankinen +1
Kaapo Kähkönen +1
Joonas Korpisalo +1

Joel Kiviranta 0
Ukko-Pekka Luukkonen 0

Mikko Rantanen -1
Joona Luoto -1
Joona Koppanen -1
Ville Heinola -1
Otto Koivula -2
Aatu Räty -3
Aleksi Heponiemi -3
Jani Hakanpää -4
Robin Salo -4
Olli Määttä -5
Erik Haula -6
Jesse Ylönen -8
Roope Hintz -10
Saku Mäenalanen -10
Kasperi Kapanen -12
Jesse Puljujärvi -12
Juuso Pärssinen -13
Rasmus Kupari -14
Eetu Luostarinen -16
Jesperi Kotkaniemi -16
Rasmus Ristolainen -16
Artturi Lehkonen-17
Juuso Välimäki -17
Miro Heiskanen -19
Kaapo Kakko -21
Patrik Laine -43

Molempina vuosina nollat kirjauttaneita en huomioinut. Viime vuonnahan tuli kaudella suomalaisten ennätyskokonaispisteet ja tänä vuonna niistä jäätiin.

 

[Espoon Siniset]

Tulokastitteliin sellainen huomio, että ottelumäärät mahdollistavat käsittääkseni sen, että Justus Annunen on myös ensi kaudella mahdollinen voittaja.

 

[MT Corso]

Mua hämmentää suuresti Markus Nutivaaran Ojanen Hirsovitsi trophyn 75%. Onko näin, että 10 syötöstä 7,5 oli kakkossyöttöjä? Ymmärrän, että raadilla on voinut olla jonkin sortin kiistaa laskukaavasta, mutta sattui nyt vaan silmiin.

 

[Jippo]

Ja seuraavana vuonna Donskoin 59 prosenttia 20:stä on kans fysiikan lait kumoava kuten Laineen laukaus. 11 kakkossyöttöä olisi 55 prosenttia ja 12 olisi 60 prosenttia.

Edit, paitsi jos peilataan kokonaispisteisiin, niin 13/22 on 59 prosenttia. Eli haen takkini.

 

[IceWalker]

Tätä kautta voidaan vetää yhteen seuraavasti, aloitetaan positiivisista asioista.

Suomen kärkihyökkääjät ovat säilyttäneet asemiaan: Rantanen, Barkov, Hintz. Aho pelasi elämänsä parhaan kauden. Granlund nosti tasoaan viime kaudesta selvästi. Maccelli onnistui parantamaan viime kaudesta, kyse ei siis ollut sattumasta, vaan pysyvämmästä asiasta. Tolvasen parantuneet esitykset täytyy myös noteerata. Teräväinen palasi top 10.

Vaikka Heiskanen ei nyt loistanutkaan viime kauden tapaan, puolustajien kokonaispanos on merkittävä. Ei pisteiden, vaan ottelujen takia. Nyt meillä on peräti 8 vakiopakkia NHL:ssä, joukossa ei edes ole Ristolaista, joka oli pitkän aikaa loukkaantuneena sivussa. Tämä lupaa hyvää olympialaisiin. Voidaan sanoa, että pakkiemme potentiaali on vihdoin maksimaalisesti käytössä. Vaakanainen ja Jokiharju ovat avarikamaa.

Maalivahdeissa varsinaista runsaudenpulaa ei ole. Kärki on kuitenkin kova ja eritoten Luukkosen nousu ykkösvahdiksi lämmittää. Varmaan Annusellakin ura kehittyy suunnitellusti.

Negatiivisista asioista, tietenkin Laineen uran hiipuminen on sitä. Pienempiä ongelmia ovat ne, että on monta lupaavaa hyökkääjää, joiden ura polkee paikoillaan. Lundell, Kotkaniemi, Kapanen. Muulla osastolla ei oikein löydy negaa erityisesti, koska huippulupauksia ei maalivahdeissakaan hurjasti ole. Siksi pääosin jokainen pelattu matsi on plussaa vahdeillemme.

Kun katsotaan yleiskuvaa ja verrataan viime kauteen, top 10 ka oli 63,6 pistettä. Nyt se on 63,9. Parannusta on siis marginaalisesti. Sen sijaan top 11-20 sijoilla on tultu takapakkia. Itse asiassa, jo pörssin 10. oli viime vuonna Luostarinen, 43 pojoa, kun se nyt on Haula 35 pointsia.

Paljon huolestuttavaa on todella iso kuva. Nyt vain 48 pelaajaa esiintyi runkosarjassa, viime kaudella 55. AHL:ssä on paljon pelaajia (50), jotka eivät vain nouse ylöspäin eivätkä saa edes tilaisuutta näyttöihin. Varmaan koska näytöt eivät siellä riitä. Kehitys on ainakin hidasta, joten odotuksia ei kovin paljon siihen suuntaan ole.

Eritoten yksi kysymys on aktuelli: Missä ovat nuoret? Viime kaudella Aatu Rätykin sai 15 matsia sentään, nyt määrä on tasan nolla. Kaukana ovat ne ajat, jolloin supernuoremme olivat jo joukkueensa runkopelaajia 20-vuotiaina. Nyt kai suurin saavutus on Lambertin debyytti hiukan yli 20-vuotiaana. Nuoria pakkeja ei ole tulossa. Puolustukseksi ei riitä, että pelaajat kehittyvät myöhemmin. Kun on tarpeeksi hyvä, pääsee vaikka juniorina askiin.

Maccelli on tässä suhteessa ainoa 00-luvun pelaaja joukkueensa avainpelaajana. Voi olla, että esim. Helenius tuo pian uutta taitoa NHL:n, sitäkin tarvitaan, koska eivät meidän kestotähtemmekään ikuisia ole. Seuraaviin olympialaisiin saadaan varmasti kova jengi, mutta jatkuvuuden kannalta liian monta ikäluokkaa ei saisi jäädä väliin.

 

[Vikidiviimenen]

Rantanen, Barkov, Hintz. Aho

Hintz ei yltänyt viime kauden tasolleen, kumpi sitten lienee se "oikea" taso. Veikkaan että jotain siltä väliltä. Viime kauden playoffit ainakin taisi vetää aika ylärekisterissä.

 

[IceWalker]

Hintz ei yltänyt viime kauden tasolleen, kumpi sitten lienee se "oikea" taso. Veikkaan että jotain siltä väliltä. Viime kauden playoffit ainakin taisi vetää aika ylärekisterissä.

Hintzillä kai kyseessä normaali vaihtelu. Yli 70 pisteen kaveri jäi nyt hiukan alle tasonsa. Jospa taas pleijareissa pelaa itsensä joukkueensa pörssikärkeen.

Lundellilta odottaisin nyt kehitysloikkaa, olisi sentään toinen 00-luvun pelaaja joukkueensa kantavana voimana. Hänhän voisi myös tulevissa pleijareissa näyttää, että odotukset eivät häntä kohtaan ole turhia.

 

[agent082]

Tätä kautta voidaan vetää yhteen seuraavasti, aloitetaan positiivisista asioista.

Suomen kärkihyökkääjät ovat säilyttäneet asemiaan: Rantanen, Barkov, Hintz. Aho pelasi elämänsä parhaan kauden. Granlund nosti tasoaan viime kaudesta selvästi. Maccelli onnistui parantamaan viime kaudesta, kyse ei siis ollut sattumasta, vaan pysyvämmästä asiasta. Tolvasen parantuneet esitykset täytyy myös noteerata. Teräväinen palasi top 10.

Vaikka Heiskanen ei nyt loistanutkaan viime kauden tapaan, puolustajien kokonaispanos on merkittävä. Ei pisteiden, vaan ottelujen takia. Nyt meillä on peräti 8 vakiopakkia NHL:ssä, joukossa ei edes ole Ristolaista, joka oli pitkän aikaa loukkaantuneena sivussa. Tämä lupaa hyvää olympialaisiin. Voidaan sanoa, että pakkiemme potentiaali on vihdoin maksimaalisesti käytössä. Vaakanainen ja Jokiharju ovat avarikamaa.

Maalivahdeissa varsinaista runsaudenpulaa ei ole. Kärki on kuitenkin kova ja eritoten Luukkosen nousu ykkösvahdiksi lämmittää. Varmaan Annusellakin ura kehittyy suunnitellusti.

Negatiivisista asioista, tietenkin Laineen uran hiipuminen on sitä. Pienempiä ongelmia ovat ne, että on monta lupaavaa hyökkääjää, joiden ura polkee paikoillaan. Lundell, Kotkaniemi, Kapanen. Muulla osastolla ei oikein löydy negaa erityisesti, koska huippulupauksia ei maalivahdeissakaan hurjasti ole. Siksi pääosin jokainen pelattu matsi on plussaa vahdeillemme.

Kun katsotaan yleiskuvaa ja verrataan viime kauteen, top 10 ka oli 63,6 pistettä. Nyt se on 63,9. Parannusta on siis marginaalisesti. Sen sijaan top 11-20 sijoilla on tultu takapakkia. Itse asiassa, jo pörssin 10. oli viime vuonna Luostarinen, 43 pojoa, kun se nyt on Haula 35 pointsia.

Paljon huolestuttavaa on todella iso kuva. Nyt vain 48 pelaajaa esiintyi runkosarjassa, viime kaudella 55. AHL:ssä on paljon pelaajia (50), jotka eivät vain nouse ylöspäin eivätkä saa edes tilaisuutta näyttöihin. Varmaan koska näytöt eivät siellä riitä. Kehitys on ainakin hidasta, joten odotuksia ei kovin paljon siihen suuntaan ole.

Eritoten yksi kysymys on aktuelli: Missä ovat nuoret? Viime kaudella Aatu Rätykin sai 15 matsia sentään, nyt määrä on tasan nolla. Kaukana ovat ne ajat, jolloin supernuoremme olivat jo joukkueensa runkopelaajia 20-vuotiaina. Nyt kai suurin saavutus on Lambertin debyytti hiukan yli 20-vuotiaana. Nuoria pakkeja ei ole tulossa. Puolustukseksi ei riitä, että pelaajat kehittyvät myöhemmin. Kun on tarpeeksi hyvä, pääsee vaikka juniorina askiin.

Maccelli on tässä suhteessa ainoa 00-luvun pelaaja joukkueensa avainpelaajana. Voi olla, että esim. Helenius tuo pian uutta taitoa NHL:n, sitäkin tarvitaan, koska eivät meidän kestotähtemmekään ikuisia ole. Seuraaviin olympialaisiin saadaan varmasti kova jengi, mutta jatkuvuuden kannalta liian monta ikäluokkaa ei saisi jäädä väliin.

Kyllä jonkinlainen uusi paniikkikokous olisi tarpeen nyt eikä kymmenen vuoden päästä, jos hommaa aiotaan kehittää.

 

[Rambokala]

Eritoten yksi kysymys on aktuelli: Missä ovat nuoret? Viime kaudella Aatu Rätykin sai 15 matsia sentään, nyt määrä on tasan nolla. Kaukana ovat ne ajat, jolloin supernuoremme olivat jo joukkueensa runkopelaajia 20-vuotiaina. Nyt kai suurin saavutus on Lambertin debyytti hiukan yli 20-vuotiaana. Nuoria pakkeja ei ole tulossa. Puolustukseksi ei riitä, että pelaajat kehittyvät

Se on totta, että jotain tarttis tehrä, mutta nuorten hyökkääjien osalta tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton, kun hyvää NHL potentiaalia omaavia on Lambert, Rädyt, Helenius, Nyman, Halttunen, Kemell ja ehkäpä Hemming (24 draftin jälkeisiä näkymiä en tiedä). Pakkituotanto on kyllä pateettisella tasolla, tuntuu että pystytään lähinnä tuottamaan valurauta -pakkeja kuten Mikkola, Hakanpää, Lindell, Jokiharju, Vaakanainen jne.

Ahon, Rantasen, Laineen ja Hintzin sukupolven suht nuorena (Paitsi Hintz, ehkä Heiskasen voi vielä lyödä tuohon) suuren roolin nappaaminen oli oikeasti poikkeuksellista sanan varsinaisessa merkityksessä, enkä kyllä odottelisi samaa tapahtuvaksi ihan heti vaikka mitä jääkiekkoliiton paniikkikokouksia vedettäisiin.

 

[Vatanen]

Paljon on puhetta ollut osin aiheestakin uusien junnujen vähyydestä, mutta mielestäni huoli ei todellakaan ole tämän näköinen. Sieltä on kuitenkin tulossa lupaavaksi tiedettyjä Lambertia, Kemelliä, Aatu Rätyä, Järventietä, Niemelää, Heinolaa, ja Samuel Heleniusta jotka kaikki vetivät hienot AHL kaudet. Lisäksi vähän enemmän puskista tulleita sitten Aku Räty, Ottavainen, Vilén ja Hatakka olivat myös hyviä. Itse pidän myös Pärssistä yhä lupaavana pelaajana vaikka 23-vuotias jo onkin.

Liigan playoffeissa taas jokaisesta välierä joukkueesta löytyi ainakin yksi erittäin lupaava nuori talentti, Jämsen, Kapanen, Koivunen, sekä Keskinen. Noista toki Jämsen vähän pettänyt, mutta loput ovat ajoittain jopa kantaneet joukkueitaan.

Elätän vahvoja NHL ura mahdollisuuksia Liigasta myös Huuhtaselle, Nymanille, Marjalalle, Hämeenaholle, Heleniukselle, Lassilalle, Kaskimäelle, sekä Salinille. Tuohon vielä lisänä ulkomailla pelaavat juniorit kuten Kärki, Kumpulainen ja Halttunen.
Lisäksi näen potentiaalia vielä näissä hieman vanhemmissa ja epävarmemmissa tapauksissa: Puistola, Simontaival, Mäntykivi Hyry ja Utunen.
Päälle vielä nuo vielä draftaamattomat junnut kuten Hemming, Kiviharju, Pulkkinen, Miettinen ja Väisänen joista ei osaa vielä juurikaan sanoa.


Ja kyllä, ei noista kaikista tule ikinä NHL pelaajia vaikka kuinka toivoisi, eikä välttämättä seuraavaa Rantasta tai Barkovia kun ihan se terävin kärki potentiaali uupuu, mutta ihme jos ei noista yllämainituista 37 nimestä edes muutama NHL uraa luo ja lopuistakin voin luvata että puolet tulee NHL pelejä vyölleen saamaan.
Ja tässä ei edes otettu kantaa maalivahteihin.

 

[Oles]

En vielä myöskään vaipuisi epätoivoon. AHL:ssä nähtiin tällä kaudella useampi hyvä debyyttikausi (Aku Räty, Lambert, Tuomaala, Ottavainen, Kemell, Niemelä, Blomqvist). Aatu Räty jatkoi kehittymistään, Heinolalla kävi loukkaantumisen takia huono tuuri, mutta ensi kaudella on hänen tilaisuutensa. Järventie pelasi hyvin ennen loukkaantumistaan ja sai myös NHL-pelejä alleen. Tykkäsin kanssa Matinpalon ja Tuomiston tekemisestä. Molemmat rightin pakkeja ja ovat puolustuspään luutia eli tuota osastoa, mitä Suomi on tuottanut hyvin. Molempien ensimmäinen kausi AHL:ssä myös.

Puustinen otti ensiaskelia NHL:ssä ja todennäköisesti aloittaa ylhäällä ensi kaudella ja Annunen taisi ottaa jo kakkosvahdin paikan Coloradossa. Hatakka ja Pyyhtiä saivat yllättävän paljon NHL-pelejä vyölleen. Mereläkin pääsi näyttämään taitojaan kohtuu monessa pelissä.

Moni noista hyvän kauden pelanneista suomalaisista on sellaisissa organisaatioissa, joiden NHL-joukkue meni pudotuspeleihin tai taisteli pudotuspelipaikasta, joilloin ei avautunut hirveästi mahdollisuuksia päästä pelaamaan NHL:ään. Suomalaisten AHL-pistekärki Lambert pääsi viimeisessä pelissä palkinnoksi pelaamaan, Aatu Rädyllä ei ollut asiaa Vancouverin kokoonpanoon, kuten ei oiken kellään muullakaan Abbotsfordin pelaajista. AHL:n pistepörssiä johtava Mavrik Bourque pääsi pelaamaan yhdessä ottelussa Dallasissa näin vertailun vuoksi. Ei niitä tilaisuuksia välttämättä avaudu, vaikka pelaisi hyvin.

Olen kanssa innostunut monesta Liigassa ja muualla pelanneesta suomalaisesta nuoresta, joita täällä onkin jo lueteltu. Uskon että joukossa Nyman, Koivunen, Helenius, Kapanen, Marjala löytyy muutama tekijämies NHL-tasolle.

Jonkin verran toki minua mietityttää puolustajien tilanne, koska Suomi ei tuota liikaa potentiaalisia pakkeja taalakaukaloihin. Jokin siinä mättää. Lisäksi nähtäväksi jää, ketkä suomalaiset nousevat sille tasolle, millä Rantanen, Barkov, Aho ja Heiskanen pelaavat tällä hetkellä. Pelaajaeliitti on kuitenkin ihan oma juttunsa ja olemme saaneet nauttia kultaisesta sukupolvesta useamman vuoden. Sitä ei vaan tiedä, että kuka vaikka toisen kierroksen varaus yllättää (esim. Aho tai Hintz) ennen kuin se tapahtuu, joten tämän osalta pitää olla vain kärsivällinen.

 

[Vikidiviimenen]

Puolustajissa pelaajatuotanto sakkaa. Prospekteilla on vaikeuksia lyödä kunnolla läpi edes liigatasolla, puhumattakaan NHL:stä.

En tiedä mitä, mutta jotain siellä B ja A junnutasolla pitäsi muuttaa ja oikeasti panostaa suurimpaan heikkouteen eli pakkeihin. Nuorista liigapakeista enemmän tai vähemmän paikallaan on polkenut mm. Heimosalmi, Salin, Kulonummi, Jurmo, Nurmi, Suomi, Malinen, Pieniniemi, Juusola, Ervasti, Utunen, Puutio, Rajaniemi ja Rafkin.

Pakit kehittyvät joo hitaammin kuin hyökkääjät mutta kyllä noiden iässä (19-23) luulisi edes muutaman olevan edes top3 tasolla omassa joukkueessaan. Hyökkääjiä on kuitenkin liigassa ton ikäsiä jo noin parisenkymmentä.

AHL-pakeista esimerkiksi Kim Nousiaista pidin keväällä -21 lähes varmana nhl-pakkina kun oli mm-kisoissakin mukana. On kuitenkin ahl:ssä hukkunut täysin massaan. Saman kohtalon kokenut mm. Seppälä ja Viro.

On siellä onneksi onnistujiakin. En ole vielä hetkeen myymässä Heinolan, Hatakan, Niemelän tai Vilenin osakkeita ja Ottavaista pitää ostaa tämän kauden näytöillä.

 

[IceWalker]

Kyllä jonkinlainen uusi paniikkikokous olisi tarpeen nyt eikä kymmenen vuoden päästä, jos hommaa aiotaan kehittää.

Ainahan sanotaan, että se ja se huppulupaus on uuden sukupolven hyökkääjä ja vaatimustaso nousee koko ajan. En kuitenkaan panisi pahakseni, vaikka yksi ihan mikko rantasen vahvuuksillakin nousisi NHL:n. Monenmoisia ominaisuuksia voidaan varmaan kehittää, mutta peliäly, joka on tärkein menestystekijä, ei välttämättä kehity huipulle miljoonalla toistollakaan.

Jääkiekko pitäisi saada enemmän koko kansan lajiksi, eikä vain hyvistä taloudellisista olosuhteista lähtevien lajiksi. Ehkä suuremmasta massasta löytyisi joku kärkivarauskin lisää. Toisaalta, lähtisin kysymään sitä, mitä Ruotsissa tehdään meitä paremmin. Melkein aina sieltä löytyy draftiin kärkivarauksia, vaikka ei Ruotsillakaan suuria tähtiä ole kovin paljoa meitä enemmän hyökkääjissä. Puolustajia Ruotsi tuottaa kuin liukuhihnalta.

 

[Kiekoton Mies]

Jääkiekko pitäisi saada enemmän koko kansan lajiksi, eikä vain hyvistä taloudellisista olosuhteista lähtevien lajiksi. Ehkä suuremmasta massasta löytyisi joku kärkivarauskin lisää.

Joku sellainen kollektiivinen rahasto, johon jokainen suomalainen pelaaja laittaa prosentin palkastaan ja sitä kautta saadaan junioripelaajien kausimaksuja alaspäin. Ainut vain ongelma olisi myydä tämä idea näille nykyisille pelaajille joille ei ollut tätä etua. Mutta eihän tuota muuten saa koko kansan lajiksi. Itekin oon kiitollinen lasten harrastuneisuuden salibandyyn, kun on selkeästi halvempi laji.

 

[Kiekoton Mies]

Pleijarit ovat alkaneet ja Carolinan kolmikko paineli 1-3 tuloksella ensimmäiseen voittoon. Aho ja Teräväinen taklasivat kerran ja Aho ja Kotkaniemi laukoivat kerran. Aholla 50% suoritus aloitusympyrässä ja Kotkaniemellä hieman parempi. Kotkaniemelle miinusta asteen verran. Ilman tehoja alkoi tämä kevät, mutta ainakin tiedossa on kauden jatkuminen vielä seuraavat 4 peliä.

Teuvolle uran 80. peli pleijareissa ja tällä nousu sijalle 15 yhdessä Saku Koivun kanssa. Teppo Winnipeg on 14. sijalla 82 ottelun uralla. Aho lähti tähän kevääseen Hintzin kanssa 63 ottelun myötä sijalta 24 ja nousi nyt 64 ottelun myötä yksin sille sijalle. Roope varmasti jatkaa tasatahtia ensimmäisen kierroksen ajan, mutta kumpi menee keväällä sitten pidemmälle. Aholla ohitettavina on ikävästi Dallasin pakkeja, joten vasta 67 ottelun Antti Niemi on seuraava liikkumaton maali. Kotkaniemi aloitti sijalta 32 ja jakoi tätä paikkaa Ville Niemisen ja Jarkko Ruudun kanssa. Avauspelin myötä Kotka nousi 59 otteluun ja sijalle 27 jakaen sitä sijoitusta Mikael Granlundin, Mikko Koivun, Janne Laukkasen, Janne Niinimaan ja Leo Komarovin kanssa. Kotkaniemi oli tehotilastossa sijalla 109 jakaen -10 asteen suoritusta Jere Karalahden, Mikko Mäkelän, Kari Elorannan ja Lauri Korpikosken kanssa, mutta nyt otettu miinus vei hänet -11 lukemiin sijalle 113. Takana on enää Ruuttu, S.Kapanen, Rocky, Selänne, M.Koivu, Lindell, Haula ja Salo. Salon -19 lukema on suurin pakkaslukema suomalaisittain. Lindell on -18 suorituksella lähellä päätyä pakkasukoksi, mutta voihan sitä Dallasissa olla lämmintäkin tänä keväänä.

 

[peruspata]

Lindellissä mielenkiintoinen knoppi on, että runkosarjassa se kuuluisa plusmiinus on aika lämpimissä tunnelmissa koko uran osalta. Sitten keväällä pakkanen tulee sisään taloon.