Suomalaiset NHL:ssä kaudella 2022–2023

[Stigu]

No olipas paska kierros suomalisilta ja suomalaisjoukkueilta. Isoin pettymys pleijareissa ainakin itselleni tähän mennessä on Barkovin vaisuus. Tosi pantterit nyt alunperinkin oli vastaantulija tulevaa mestaria vastaan.

Yön suomalaispelaaja oli ilman muuta Joonas Korpisalo, joka on L.A:ssa löytänyt uuden vaihteen uralleen. Columbuksessa ajoitellen erittäin epävarmaa työskentelyä, mutta nyt Kingsin maalilla erittäin varmaa toimintaa. Varsinkin Korpisalon jalkatyöskentely on ihan uudella levelillä. Palstan asiantuntijat voisivat valaista, oliko Korpisalolla alkukaudesta joku vamma, joka vaikutti pelaamiseen? Sen verran eri planeetalta on tuo nykypelaaminen verrattuna alkukauden peleihin.

 

[Man in the Box]

Yön suomalaispelaaja oli ilman muuta Joonas Korpisalo, joka on L.A:ssa löytänyt uuden vaihteen uralleen. Columbuksessa ajoitellen erittäin epävarmaa työskentelyä, mutta nyt Kingsin maalilla erittäin varmaa toimintaa. Varsinkin Korpisalon jalkatyöskentely on ihan uudella levelillä. Palstan asiantuntijat voisivat valaista, oliko Korpisalolla alkukaudesta joku vamma, joka vaikutti pelaamiseen? Sen verran eri planeetalta on tuo nykypelaaminen verrattuna alkukauden peleihin.

Minulla ei ole pidempiaikaista katselu-otantaa, mutta muistelen lukeneeni Korpisalon kärsineen joistakin loukkaantumisista jonka johdosta etenkin viime kausi meni pipariksi. Tämä kausi on mennyt hienosti ja itsekin olen ryhtynyt seuraamaan Korppari-treidin jälkeen jopa Kingsin playoffs-pelejä sillä mikäs sen parempaa kuin katsoa NHL-pudotuspelejä kun maalissa operoi suomalainen.

Kirjoitin viime yön otteluseurantaankin tästä, mutta mielestäni Korpisalo jotenkin "ylipelaa" silloin kun kiekko on esimerkiksi maalin takana. Olen katsonut paljon Juuse Saroksen pelaamista ja häneen verrattuna Joonaksen työskentely on jokseenkin rauhattoman oloista - pää kääntyilee kuin pöllöllä vähän sinne sun tänne eikä katse vaikuttaisi pysyvän yhtä hyvin kiekossa kuin Saroksella.

Tuosta huolimatta Korpisalo on tehnyt upeaa uraa. Takana on jo 221 runkosarjapeliä pääosin surkeahkon Columbuksen maalilla ja nyt kun joukkue on parempi, ovat tilastot myös nousseet saman tien. Joonas on nähdäkseni jopa ollut yksi joukkueen tärkeimpiä lenkkejä noissa parissa voitossa Oilersia vastaan. Reboundeja tulee aika paljon, mutta harvemmin tulee enää mitään imurointeja. Perusvarmaa tekemistä. Korpisalo liikkuu myös kokoisekseen melko hyvin - ja näyttää maalilla myös isolta varsinkin jos vertaa Saroksen kaltaiseen pienempään maalivahtiin.

Olin jo viime kauden jälkeen hautaamassa toiveitani Korpisalon NHL-uran suhteen mutta mitä vielä! Hieno comeback, ehkä semmonen FASlapsen suoltaman suomalaisen Masterton-palkinnon finalisti vähintään.

Sanoisin että jos olympialaiset järjestettäisiin juuri nyt niin tämän kunnon perusteella Joonas Korpisalo olisi Suomen kakkosveskari heti Saroksen jälkeen.

Edit: Unohtui vielä mainita että Korpisalon uran 12 playoffs-pelin tilastot ovat loistavat: torjuntaprosentti 93,8%, pari nollapeliä ja sitten vielä se torjuntaennätys Lightningia vastaan. Nykyiset otteet eivät anna ainakaan kuvaa siitä että nuo tilastot tulisivat hirveästi huononemaan. Mukavaa että Korpisalolla on edessä nyt joukkue joka osaa puolustaa.

 

[Vatanen]

Dallasin pojat ehkä alisuoritti mutta JFK sentään jatkoi matkaansa playoff piste per peli junassa (eli ppppj:ssä) jälleen ainakin yhden pysäkin verran.

 

[Ippenator]

No olipas paska kierros suomalisilta ja suomalaisjoukkueilta. Isoin pettymys pleijareissa ainakin itselleni tähän mennessä on Barkovin vaisuus. Tosi pantterit nyt alunperinkin oli vastaantulija tulevaa mestaria vastaan.

Yön suomalaispelaaja oli ilman muuta Joonas Korpisalo, joka on L.A:ssa löytänyt uuden vaihteen uralleen. Columbuksessa ajoitellen erittäin epävarmaa työskentelyä, mutta nyt Kingsin maalilla erittäin varmaa toimintaa. Varsinkin Korpisalon jalkatyöskentely on ihan uudella levelillä. Palstan asiantuntijat voisivat valaista, oliko Korpisalolla alkukaudesta joku vamma, joka vaikutti pelaamiseen? Sen verran eri planeetalta on tuo nykypelaaminen verrattuna alkukauden peleihin.

Korpisalolla oli varmaan parinkin viime kauden aikana vammoja enemmänkin, ja taisi olla erityisesti lonkkavaivaa, joka korjattiin muistaakseni leikkauksella ennen tätä kautta.

Väittäisin, että ne heikot esitykset tuossa välillä johtuivat erityisesti siitä, että oli klesana ja aina pirun vaivainen. Vaikutti sitten toki itseluottamukseenkin, kun maalivahdilla vammat ja vaivat haittaavat torjuntatyöskentelyä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Korpisalo on terveenä pysyessään vähintään hyvän tason NHL-maalivahti. Näkisin, että jotain aineksia voisi olla nousta jopa tähtimaalivahtiluokkaan, jos pysyy tosiaan terveenä ja saa jatkossa hyvin luottamusta hyvin puolustavassa joukkueessa.

 

[FASlapsi]

Piste per peli -junassa Roope on omassa 2 piste per peli -loundgessaan, missä hänen suoniinsa injektoidaan shampanjaa ja hengitysilma on korvattu kaviaarilla. Normaalien kuolevaisten osastolla Miro pälyilee ujona lattiaa, Sebastian ja Mikko taas esittelevät Artturille että tämmöstä täällä on, eikö kantsuis sunkin nyt tänne jäädä hei. Kaapo, Eeli ja Joel ovat siirtyneet kotoisaan aseman baariin oluttuoppeja särpimään. Aleksander siellä jo soittelee Patrikille että sano sille Jukalle että mäkin tuun hei, ai miten niin sinä oot ykkössentteri, ethän ole vittu, minä olen! No haista vittu sitten, en tuu sinne MM-kisoihin sitten, enkä enää tekee sun kaa Elisa-mainoksia!!

Vaikka Teksti-TV Analyysi -raatimme tiedostaa, että Floridalla ja Barkovilla oli lähtökohtaisesti aika mahdoton paikka pärjätä Bostonia vastaan, niin kyllä me olemme silti taas toista vuotta putkeen jo kovin pettyneitä tähän playoff-Barkoviin. En tiedä onko siinä sitä, että jos Barkov nyt on persoonana sellainen raymondholt-tyylinen kivikasvo, että vaikka jalka jää auton alle niin Barkov naama peruslukemilla vain sanoo rauhallisella äänellä olevansa suuressa tuskassa. Ja ehkä se siksi näyttää siltä että ei sitä edes tunnu paljoa kiinnostavan vaikka kipparoimansa jengi ottaa turpaan, Matti Takatukka siellä yrittää jotain rähistä ja ajella Ullmarkia sentään, mutta Aleksander vaan seisoo vieressä sen näköisenä että se miettii lähinnä pitäiskö ensi yönä nukkua mahallaan vai selällään. Siksi voi olla, että floppipalkinto menee taas toista vuotta putkeen Barkoville. Puljujärvi on toinen vaihtoehto, ainakin toistaiseksi. Lundell sit ehkä tällä hetkellä pronssimitalilla, Kotkaniemi, Haula, he eivät pisteillä ole juhlineet mutta ovat kyllä kuitenkin ihan hyödyksi olleet muilla tavoilla.

Hintz on muissa pysteissä tällä hetkellä koviten kiinni, mutta niiden kanssa tilanne tulee vielä elämään. Floppi-pysti todennäköisesti pistetään jakoon jo ekan kierroksen jälkeen.

 

[Stigu]

Siksi voi olla, että floppipalkinto menee taas toista vuotta putkeen Barkoville. Puljujärvi on toinen vaihtoehto, ainakin toistaiseksi. Lundell sit ehkä tällä hetkellä pronssimitalilla, Kotkaniemi, Haula, he eivät pisteillä ole juhlineet mutta ovat kyllä kuitenkin ihan hyödyksi olleet muilla tavoilla.

Mä olen kyllä arvon vetyatomilätkäasiantuntijan kanssa eri mieltä siitä, että floppipalkinto menisi Barkoville. Floppi sanana tarkoittaa lähinnä rankkaa alisuorittamista odotuksiin nähden.

Barkov on kuin -70-luvulta yleisurheilusta tuttu suomalainen pitkän matkan juoksija nimeltään Pekka Päivärinta: Lätsä-Pekka loisti aina ns. kotikisoissa mutta suurkisoissa taisteli yleensä fär-saarelaisten ja monacolaisten juoksijoiden kanssa siitä, kuka on viimeinen. Täten kukaan ei ikinä odottanutkaan Lätsä-Pekalta mitään suurkisoissa.

Vertaus tietysti ontuu siinä, että Barkov pelaa jo nyt ns. suurkisatasolla. Mutta pleijareissa tulee mielestäni poikkeuksetta kausi toisensa jäleen ilmi, ettei hänestä ole kantamaan joukkuetta esimerkillään hirveän pitkälle. Ennen tätä kautta hän oli pelannut 26 pleijarimatsia Floridassa tehden noissa 6 maalia. Tätä taustaa vasten tuo 0 maalia neljässä matsissa tällä kaudella ei voi olla mikään floppi.

Paljon huolestuttavampaa on mielestäni, että Barkov on habitukseltaan sen oloinen, kuin olisi pienenä tippunut opiaattipataan. Tunteen palo ja aggressivisuus puuttuvat täysin, habitusta dominoi seesteinen rauhallisuus ja tyytyväisyys. Ja tuota aggressiivisuutta kaivattaisiin nimenomaan pleijareissa. Eikä sitä valitettavasti voi opetella, jotkut pelaajat vain yksinkertaisesti ovat pelkkiä laiskanpulskeita pisteidentekijöitä. Esim. Patrik Laine on mielestäni hyvin samantyyppinen pelaaja Barkovin kanssa. Vaikea esim. kuvitella että kumpikaan em. pelaajista vaikkapa vain irvistäisi ja sanoisi perkele.

Eli kyllähän floppipalkinto pitää mennä sille pelaajalle, joka odotuksiin nähden alisuorittaa.

 

[Majoneesi]

Siksi voi olla, että floppipalkinto menee taas toista vuotta putkeen Barkoville. Puljujärvi on toinen vaihtoehto, ainakin toistaiseksi.

Ei voi mennä Puljulle. Pelasi eilen hyvin puoli vaihtoa.

 

[Malmi]

Ei voi mennä Puljulle. Pelasi eilen hyvin puoli vaihtoa.

Ja on se jumalauta, jos raati taas sivuuttaa täysin sen faktan, että Jesse kykenee työntämään kielen nenäänsä. Ja siis saatana oman kielensä, omaan nenäänsä.

 

[El Gordo]

Mä olen kyllä arvon vetyatomilätkäasiantuntijan kanssa eri mieltä siitä, että floppipalkinto menisi Barkoville. Floppi sanana tarkoittaa lähinnä rankkaa alisuorittamista odotuksiin nähden.

Barkov on kuin -70-luvulta yleisurheilusta tuttu suomalainen pitkän matkan juoksija nimeltään Pekka Päivärinta: Lätsä-Pekka loisti aina ns. kotikisoissa mutta suurkisoissa taisteli yleensä fär-saarelaisten ja monacolaisten juoksijoiden kanssa siitä, kuka on viimeinen. Täten kukaan ei ikinä odottanutkaan Lätsä-Pekalta mitään suurkisoissa.

Kyllä Barkov pelasi huomattavasti parempaa peliä 2021 pudotuspeleissä. Yli piste/peli tahdissakin. Joten olet väärässä. Barkovin suoritus tänä keväänä (kuten myös 2022) on roimasti sen alapuolella, mihin hän NHL:n pudotuspeleissä onnistuessaan pystyy.

Ja Pekka Päivärinta on muuten juoksussa maailmanmestari.

 

[Iker]

Esim. Patrik Laine on mielestäni hyvin samantyyppinen pelaaja Barkovin kanssa. Vaikea esim. kuvitella että kumpikaan em. pelaajista vaikkapa vain irvistäisi ja sanoisi perkele.

Tästä vertailusta hyvinkin paljon eri mieltä, Patrik Laineella noita tunteita kaukalossa on mielestäni aika paljonkin ja laajalla skaalalla, aina ollutkin ja varsinkin Barkoviin verrattuna. On kyse sitten vastustajille huutelusta, ihan ronskisti mailan antamisesta pohkeille tilanteiden jälkeen tai sitten silmiinpistävää turhautumista esim. omaan peliinsä.

Sikäli minun silmissäni Laine on kaukana Barkovin kaltaisesta täälläkin nyt mainitusta ja puidusta täysin tasatunteisesta pelaajasta jota ei tavallaan mikään hetkauta suuntaan tai toiseen.

Voin jo kuvitella hyvin tilanteen, että tiukassa pleijaripelissä joita Laine on toki jetsissä pelannutkin, naama punaisena ollaan aika kovastikin tukkanuottasilla tilanteissa ja niiden jälkeen jos tuuppimiseksi menee. Ja vaihtopenkin puolella on vähän kanssa enemmän ilmettä ja ryöppyä kuin Sashalla.

 

[Joope]

Ja on se jumalauta, jos raati taas sivuuttaa täysin sen faktan, että Jesse kykenee työntämään kielen nenäänsä. Ja siis saatana oman kielensä, omaan nenäänsä.

Tämä on Carolinan kevään salainen ase, joka otetaan tarvittaessa käyttöön. Vähemmästäkin menee marchandien ja buntingien peli sekaisin, kun Pulju tulee näyttämään temput.

 

[FASlapsi]

Raatimme odotukset tämän vuoden playoff-Barkovia vastaan olivat alhaiset, mutta jotenkin tuo välinpitämätön muniinpuhaltelu on silti paskempaa mitä odotimme. Mikään ei tunnu miltään, saatana. Tuossahan olisi Barkovilla käytössään aivan valtava ydinpommikortti, koko joukkue tietää että se on ainakin ulospäin tommonen aneemisen rauhallinen opiaatti-Obelix; jos Barkov jossain vaiheessa vetäisi pultit, ja alkaisi rähjäämään niin sehän vittu puhaltaisi Floridan sellaisiin liekkeihin että alta pois kaikki! Joku Floridan kolmosketjun laituri kun näkisi että Kooma-Barkov tuolla alkaa Marchandin naamaan hanskaa hieromaan, niin sehän meinaa sitä että mun on amputoitava oma jalkani ja mätkittävä sillä Pastrnak jauhelihaksi, jotta heittäytyisin tähän peliin yhtä kovaa kuin meidän kapteeni!

Laine on tunnepelaaja jos joku, aivan eri tapaus kuin Barkov. Paskassa jengissä hiihdellessään näyttää varmasti välinpitämättömältä, mutta kovissa peleissä vetää reikä päässä eikä kaihda vittumaisiakaan otteita jos kokee että niillä voi saada vastapuolta sekaisin. Sehän on saatana pari kertaa tapellutkin jo NHL:ssä, Barkov kerran meinasi kurtistaa kulmiaan eräälle vastapuolen pelaajalle, kun hän oli keihästänyt 3 Panthers-pelaajaa kuoliaaksi yhdellä kertaa, mutta laantui kuitenkin sitten ja toljotti vain hartiat luimussa jäätä. Ja sen jälkeen teki voittomaalin jatkoajalla, ja katsoi senkin jälkeen hartiat luimussa jäätä. Vitun opiaattipata.

 

[Hukkakaato]

Tästä vertailusta hyvinkin paljon eri mieltä, Patrik Laineella noita tunteita kaukalossa on mielestäni aika paljonkin ja laajalla skaalalla, aina ollutkin ja varsinkin Barkoviin verrattuna. On kyse sitten vastustajille huutelusta, ihan ronskisti mailan antamisesta pohkeille tilanteiden jälkeen tai sitten silmiinpistävää turhautumista esim. omaan peliinsä.

Sikäli minun silmissäni Laine on kaukana Barkovin kaltaisesta täälläkin nyt mainitusta ja puidusta täysin tasatunteisesta pelaajasta jota ei tavallaan mikään hetkauta suuntaan tai toiseen.

Voin jo kuvitella hyvin tilanteen, että tiukassa pleijaripelissä joita Laine on toki jetsissä pelannutkin, naama punaisena ollaan aika kovastikin tukkanuottasilla tilanteissa ja niiden jälkeen jos tuuppimiseksi menee. Ja vaihtopenkin puolella on vähän kanssa enemmän ilmettä ja ryöppyä kuin Sashalla.

Kyllä. Lisäksi Laineella on noiden tunteiden yms. näyttämisen lisäksi myös tulostaululla näkyviä näyttöjä playoffeista. Useimmat muistavat Laineen ratkaisumaalit 2016 junnukisoissa sekä Tapparan mestaruuskeväänä. Myös NHL:ssä hänellä on kohtuulliset playoff-statsit, 23 matsissa 8 maalia joka vastaa noin 29 maalin kausitahtia runkosarjassa. Toki nyt ei olla muutamaan vuoteen päästy näkemään playoff-Lainetta, mutta itselläni on aina ollut fiilis että kaveri vaan syttyy isompaan liekkiin kun pelit kovenevat.

 

[Noutolokku]

Tämä on Carolinan kevään salainen ase, joka otetaan tarvittaessa käyttöön. Vähemmästäkin menee marchandien ja buntingien peli sekaisin, kun Pulju tulee näyttämään temput.

Mieti miten Marchandt menee sekaisin kun yrittää nuolaista Puljujärveä. Jesse sanoo et tsot tsot näin se homma hoidetaan. Ja kaivaa kielellään 5cm röllin omasta sieraimestaan ja imee tuon kuin spaghetin suuhunsa. Siinähän menee pasmat väkisinkin sekaisin.

 

[Naamavelli]

Aleksander Barkov - kiekkokaukaloiden Hannu Manninen

Hannullahan jäi arvokisoissa aina ns. piippuun. Kuten taisi usein käydä myös Janne Ahosella. Molemmat hallitsivat aina maailman cupia. Toisin kuin janisoiniset ja samppalajuset, jotka paransivat kauden tärkeimmällä hetkellä.

 

[JJLehto]

Taas kerran pleijareiden eka kierros on ollut aivan huikeaa menoa, ihan eri peliä kuin runkkisläpsyttelyt. Siksi, taas kerran pitää ihmetellä miksi runkosarjan perusteella jaellaan niin paljon pyttyjä ja samaten fanien keskuudessa jaetaan pelaajia erilaisiin kategorioihin.

Sanan mukaisesti nyt on ne tosipelit kyseessä ja näissä niitä kannuksia hankitaan. Voittaminen on keskiössä. Siten, on ihan oikeasti syytä miettiä Barkovin todellistä hyvyyttä ja palkkakuittia. Ei se taidakaan olla niin hyvä? Sitten, toisaalta kun katselee Matthew Tkachukkia, niin ei voi olla arvostamatta. On aivan loistokaveri, pelaa kovaa, vittumisesti ja tehokkasti. Homma ei jää hänestä kiinni kun Florida aloittaa kesälomat. Tai vaikkapa Rane, tahti ei tosipeleissä hyydy. Tai LA Philip Danault, ei näy pistepörssissä, mutta voi pojat, kovaa tulosta tekee.

Jos saisi toivoa, niin runkkiksen pytyistä puolet tai enemmän veke, ja ne jaettavaksi pleijareissa. Sitten enemmän painoarvoa yleensäkin pleijareiden suorituksille. Ketä kiinnostaa oliko joku EK paras puolustaja noissa runkkiksen peleissä, kun pelataan voitosta? Sille, jota kiinnostaa, voisi sen jonkun runkkispokaalin tarjota. Kyllä se vaan niin on, että pleijareissa pelaajien veri punnitaan.

 

[Hols Nilgerssön]

Taas kerran pleijareiden eka kierros on ollut aivan huikeaa menoa, ihan eri peliä kuin runkkisläpsyttelyt. Siksi, taas kerran pitää ihmetellä miksi runkosarjan perusteella jaellaan niin paljon pyttyjä ja samaten fanien keskuudessa jaetaan pelaajia erilaisiin kategorioihin.

Sanan mukaisesti nyt on ne tosipelit kyseessä ja näissä niitä kannuksia hankitaan. Voittaminen on keskiössä. Siten, on ihan oikeasti syytä miettiä Barkovin todellistä hyvyyttä ja palkkakuittia. Ei se taidakaan olla niin hyvä? Sitten, toisaalta kun katselee Matthew Tkachukkia, niin ei voi olla arvostamatta. On aivan loistokaveri, pelaa kovaa, vittumisesti ja tehokkasti. Homma ei jää hänestä kiinni kun Florida aloittaa kesälomat. Tai vaikkapa Rane, tahti ei tosipeleissä hyydy. Tai LA Philip Danault, ei näy pistepörssissä, mutta voi pojat, kovaa tulosta tekee.

Jos saisi toivoa, niin runkkiksen pytyistä puolet tai enemmän veke, ja ne jaettavaksi pleijareissa. Sitten enemmän painoarvoa yleensäkin pleijareiden suorituksille. Ketä kiinnostaa oliko joku EK paras puolustaja noissa runkkiksen peleissä, kun pelataan voitosta? Sille, jota kiinnostaa, voisi sen jonkun runkkispokaalin tarjota. Kyllä se vaan niin on, että pleijareissa pelaajien veri punnitaan.

Nuo henkilökohtaiset tunnustukset on ihan kivoja, mutta lopulta kuitenkin sellasta ylimääräistä kermaa kakun päällä. Ei kai niitten mukaan tosiaan kannata mitään mielipiteitä pelaajista muodostaa. Keväällä todellakin vasta erotellaan jyvät akanoista ja parhaiten duuninsa tehneet nostelee sitä yhtä ja ainoata kippoa jolla oikeesti on väliä. Nyt jos multa kysyttäisiin kuka voitti viime kaudella Conn Smythen, niin en osaisi varmaksi sanoa, hämärästi muistelen että Makar.

 

[Stigu]

Ai että Patrik Laine syttyy isoihin peleihin? No sen verran annan siimaa, etten ole katsonut Paten sikiö-, lapsuus- ja junioriajan matseja, mutta mitä nyt kaveria aikuisena Blue Jacketsissa on seurannut, niin hyvinkin tamperelais-flegmaattisen dieselmäistä on tuo meininki kentällä, ihan kuten Barkovillakin.

Eikä siinä mitään, kyllähän tuollaisiakin pelaajia mahtuu jengiin, ja varsinkin suomalaispelaajat ovat valtaosin tuollaisia kliinisiä suorittajia. Mutta varsinkin Barkovin kohdalla kysyn, kuka odotti, että pleijareissa dr. Jekyllistä jotenkin maagisesti transformoituisi mr. Hyde, joka vetäisi aggressiivisesti hullun kiilto silmissään, kuittailisi ja murisisi vastustajalle I hate you you are an asshole I kill you, aikaansaisi torikokouksia, tsemppaisi jengiään ja tekisi vielä päälle maaleja, kuten kapteenilta odottaa saattaisi? Käsi ylös muualla kuin siellä Kaukaan tehtaan vetytiskillä.

Ja toi raati on muuten ihan perseestä. Keitä siihen edes kuuluu?

 

[pikkuvaimo]

Nuo henkilökohtaiset tunnustukset on ihan kivoja, mutta lopulta kuitenkin sellasta ylimääräistä kermaa kakun päällä. Ei kai niitten mukaan tosiaan kannata mitään mielipiteitä pelaajista muodostaa. Keväällä todellakin vasta erotellaan jyvät akanoista ja parhaiten duuninsa tehneet nostelee sitä yhtä ja ainoata kippoa jolla oikeesti on väliä. Nyt jos multa kysyttäisiin kuka voitti viime kaudella Conn Smythen, niin en osaisi varmaksi sanoa, hämärästi muistelen että Makar.

Kyllähän NHL:n yksilöpalkinnoista Conn Smythe taitaa olla ylivoimaisesti arvostetuin ja halutuin.

 

[Ippenator]

Ai että Patrik Laine syttyy isoihin peleihin? No sen verran annan siimaa, etten ole katsonut Paten sikiö-, lapsuus- ja junioriajan matseja, mutta mitä nyt kaveria aikuisena Blue Jacketsissa on seurannut, niin hyvinkin tamperelais-flegmaattisen dieselmäistä on tuo meininki kentällä, ihan kuten Barkovillakin.

Eikä siinä mitään, kyllähän tuollaisiakin pelaajia mahtuu jengiin, ja varsinkin suomalaispelaajat ovat valtaosin tuollaisia kliinisiä suorittajia. Mutta varsinkin Barkovin kohdalla kysyn, kuka odotti, että pleijareissa dr. Jekyllistä jotenkin maagisesti transformoituisi mr. Hyde, joka vetäisi aggressiivisesti hullun kiilto silmissään, kuittailisi ja murisisi vastustajalle I hate you you are an asshole I kill you, aikaansaisi torikokouksia, tsemppaisi jengiään ja tekisi vielä päälle maaleja, kuten kapteenilta odottaa saattaisi? Käsi ylös muualla kuin siellä Kaukaan tehtaan vetytiskillä.

Ja toi raati on muuten ihan perseestä. Keitä siihen edes kuuluu?

No eipä Pate olekaan playoffseja päässyt Columbuksessa pelaamaan, joten et sitten oikein voi johtopäätöksiä kuitenkaan runkosarjapelien pohjalta tehdä. Liigassa, junnujen ja miesten maajoukkueissa sekä Winnipegissä on ollut hänellä kuitenkin varsin hyvää ja tuloksellista pelaamista pudotuspeleissä, jossa on ollut ihan kunnon tekemisen meininki. Erityisesti se Winnipegin ensimmäinen pudotuspelikeväänsä oli hyvää tekemistä Patelta. Toisena pudotuspelikeväänä oli sitten se Paten yksi ongelmista, eli loukkaantuminen riesana, joten silloin jäivät pelit vähiin.

 

[FASlapsi]

Ai että Patrik Laine syttyy isoihin peleihin? No sen verran annan siimaa, etten ole katsonut Paten sikiö-, lapsuus- ja junioriajan matseja, mutta mitä nyt kaveria aikuisena Blue Jacketsissa on seurannut, niin hyvinkin tamperelais-flegmaattisen dieselmäistä on tuo meininki kentällä, ihan kuten Barkovillakin.

Eikä siinä mitään, kyllähän tuollaisiakin pelaajia mahtuu jengiin, ja varsinkin suomalaispelaajat ovat valtaosin tuollaisia kliinisiä suorittajia. Mutta varsinkin Barkovin kohdalla kysyn, kuka odotti, että pleijareissa dr. Jekyllistä jotenkin maagisesti transformoituisi mr. Hyde, joka vetäisi aggressiivisesti hullun kiilto silmissään, kuittailisi ja murisisi vastustajalle I hate you you are an asshole I kill you, aikaansaisi torikokouksia, tsemppaisi jengiään ja tekisi vielä päälle maaleja, kuten kapteenilta odottaa saattaisi? Käsi ylös muualla kuin siellä Kaukaan tehtaan vetytiskillä.

Ja toi raati on muuten ihan perseestä. Keitä siihen edes kuuluu?

Mitens se Patrik on sitten niissä Columbuksen isoissa peleissä pelannut? Ai niinku eihän niillä oo semmosia edes ollut, pelkkää yhdentekevää läpsyttelyä ollut jokainen peli kauden alusta loppuun tuhannen vuoden ajan jo. Yritä siellä nyt sit esittää että kauheesti kiinnostaisi. Kuten tuolla jo mainittiin niin junnukisoissa, Tapparassa ja Winnipegissä Patukka Laine veti ratkaisupeleissä aina pari pykälää isommalla vaihteella, ja ekoissa aikuisten MM-kisoissahan juniori-Laine voitti turnauksen maalipörssin, enkä ikinä unohda sitä kuvaa missä kaikkensa antanut Laine istui tyhjä katse naamallaan ja itku silmässä keskellä jäätä hävityn finaalin jälkeen. Kanadan paidassa pelasi noissa nisoissa joku vitun McDonald tai vastaava, josta piti muka tulla jotain suurta, en tiiä tuliko mutta ei sitä ainakaan valittu turnauksen parhaaksi pelaajaksi vaikka teki finaalin voittomaalin. Parhaaksi pelaajaksi valittiin nimittäin Patrik Laine.

Ja Barkovistahan nyt ei kukaan ole odottanutkaan muuta kuin sitä samaa kivikasvoista jään tuijotusta mitä sieltä aina tulee. Villeissä kuvitelmissani näen haaveunia Barkovista, joka vaahto suusta tursuten menee vetämään vastapuolen pakin poikittaisella mailalla oman maalivahtinsa päälle ja sen jälkeen vetää Marchandilta pään irti ja syöttää sen Pastrnakille, mutta ne ovat villejä kuvitelmiani ja haaveunia. Eivät todellisuutta. Ikävä kyllä.

Raatimme kaikkia jäseniä en voi paljastaa, mutta sen verran voin kertoa että siihen kuuluu allekirjoittanut, viisinkertainen Vuoden Jatkoaikalainen, eräs Mensa-kerholainen, Jatkoajan nimimerkki FASlapsi, kaikki pääni sisällä asuvat äänet, minä, sivupersoonani, tämän viestin kirjoittaja sekä eräs kosmopoliitti maailmankansalainen (eli minä). Siinä olikin raatimme kaikki jäsenet. Mutta sinä mitä en kerro kenellekään.

 

[Denverin Munasyndi]

Ja Barkovistahan nyt ei kukaan ole odottanutkaan muuta kuin sitä samaa kivikasvoista jään tuijotusta mitä sieltä aina tulee. Villeissä kuvitelmissani näen haaveunia Barkovista, joka vaahto suusta tursuten menee vetämään vastapuolen pakin poikittaisella mailalla oman maalivahtinsa päälle ja sen jälkeen vetää Marchandilta pään irti ja syöttää sen Pastrnakille, mutta ne ovat villejä kuvitelmiani ja haaveunia. Eivät todellisuutta. Ikävä kyllä.

Raportoitu väkivaltafantasiana.

Barkov tuntuu esittelevän kulmahampaitaan vain silloin, kun olosuhteet ovat kohdillaan. Mies sopeutuu tilanteeseen, eikä luo sitä itse. Pystyy kyllä halutessaan olemaan erittäin tyly kaveri, osoituksena esimerkiksi runkosarjan Detroit-matsi, jossa teki Seiderista jauhelihaa.

 

[Jack DiBiase]

Taas kerran pleijareiden eka kierros on ollut aivan huikeaa menoa, ihan eri peliä kuin runkkisläpsyttelyt. Siksi, taas kerran pitää ihmetellä miksi runkosarjan perusteella jaellaan niin paljon pyttyjä ja samaten fanien keskuudessa jaetaan pelaajia erilaisiin kategorioihin.

Sanan mukaisesti nyt on ne tosipelit kyseessä ja näissä niitä kannuksia hankitaan. Voittaminen on keskiössä. Siten, on ihan oikeasti syytä miettiä Barkovin todellistä hyvyyttä ja palkkakuittia. Ei se taidakaan olla niin hyvä? Sitten, toisaalta kun katselee Matthew Tkachukkia, niin ei voi olla arvostamatta. On aivan loistokaveri, pelaa kovaa, vittumisesti ja tehokkasti. Homma ei jää hänestä kiinni kun Florida aloittaa kesälomat. Tai vaikkapa Rane, tahti ei tosipeleissä hyydy. Tai LA Philip Danault, ei näy pistepörssissä, mutta voi pojat, kovaa tulosta tekee.

Phillip Danault oli hyvä nosto tuolta. Ei ole ollenkaan sattumaa, että Montreal Canadiens tippui Stanley Cup finalistista lottery-joukkueeksi Danault'n lähdön jälkeen.

Jos saisi toivoa, niin runkkiksen pytyistä puolet tai enemmän veke, ja ne jaettavaksi pleijareissa. Sitten enemmän painoarvoa yleensäkin pleijareiden suorituksille. Ketä kiinnostaa oliko joku EK paras puolustaja noissa runkkiksen peleissä, kun pelataan voitosta? Sille, jota kiinnostaa, voisi sen jonkun runkkispokaalin tarjota. Kyllä se vaan niin on, että pleijareissa pelaajien veri punnitaan.

Olet tässä hyvin jäljillä. Väitänkin, että P-Amerikassa Conn Smythen merkitys on paljon suurempi, mitä vaikkapa monet eurooppalaiset ajattelevat. Mieluummin ottaisin itse suomalaisen Conn Smythe -voittajan, kuin Hart-voittajan.

 

[Roger Moore]

Aleksander Barkov - kiekkokaukaloiden Hannu Manninen

Hannullahan jäi arvokisoissa aina ns. piippuun. Kuten taisi usein käydä myös Janne Ahosella. Molemmat hallitsivat aina maailman cupia. Toisin kuin janisoiniset ja samppalajuset, jotka paransivat kauden tärkeimmällä hetkellä.

No Ahoselta löytyy kuitenkin kaksi maailmanmestaruutta ja kaksi MM-pronssia, joten ei nyt ihan piippuun arvokisoissa jäänyt. Lisäksi löytyy ne viisi mäkiviikon voittoa, jotkut laji-ihmiset pitävät mäkiviikkoa kuitenkin jopa kaikkein kovimpana juttuna, olkoonkin toki että yleisesti se olympiakulta nyt meneekin edelle. Ehkä mäkiviikko voisi olla "mäkihypyn Stanley Cup". Tai jotain.

Joo, henkilökohtainen olympiamitali Ahoselta toki puuttuu.

 

[Mängimies]

Olet tässä hyvin jäljillä. Väitänkin, että P-Amerikassa Conn Smythen merkitys on paljon suurempi, mitä vaikkapa monet eurooppalaiset ajattelevat. Mieluummin ottaisin itse suomalaisen Conn Smythe -voittajan, kuin Hart-voittajan.

Kaipa tuossa on sekin, että Conn Smythen voittaja on hyvin todennäköisesti myös tuote Stanley Cup -voittaja ja tuota komboa ei kyllä Hartilla päihitetä.