Erittäin mielenkiintoinen kausi suomalaisittain todellakin edessä näiden meidän nuorten ansiosta. Jos harjoituskaudesta voi mitään johtopäätöksiä vetää, niin ne ovat seuraavanlaisia:
- Artturi Lehkonen nousee kauden suomalaisyllättäjäksi saaden hyvin vastuuta Canadiensin riveissä ja tekemällä tulokkaalle mainiot tehot. Yhteispeli Ruma-Radulovin kanssa sujuu hienosti.
- Sebastian Aho voidaan lukea myös onnistujaksi, vaikka maalinteko Teräväisen ja Lindholmin kanssa on välillä tervanjuontia. Ahon hoksottimet pelaavat sillä tasolla, että kokonaisvaltainen peli on jopa yllättävänkin valmiin näköistä.
- Patrik Laineella ja Jesse Puljujärvellä on edessään vaikea, mutta nousujohteinen kausi. Sieluni silmin näen sen iltapäivälehtien revittelyn, kun Laine pudotetaan Manitobaan hakemaan onnistumisia ja itseluottamusta isolla vastuulla. Sen verran on molemmilla vielä tekemistä pienen kaukalon metkujen kanssa, että etenkin alkukaudesta homma tökkii ja kärsimättömimmät ehtivät jo kirota ketjukaverit ja valmennuksen alimpaan helvettiin.
- Mikko Rantanen on kauden musta hevonen. Saattaa olla jopa Calder-kisassa mukana tai sitten heikko valmistautuminen kauteen johtaa AHL:ään ja sieltä pikkuhiljaa Avsin kokoonpanoon. Vahva luotto löytyy siihen, että kauden päättyessä Rantanen on tärkeä osa Coloradon kalustoa.
- Ville Pokalle ja Teemu Pulkkiselle kausi on vedenjakaja. Jos homma ei toimi, niin Eurooppa kutsuu.