Ja kaikkien kymmenientuhansien työtuntien jälkeen, kun olisi mahdollista pelata monta vuotta siellä ihan maailman huipulla, maailman _ylivoimaisesti_ parhaassa sarjassa, niin ei?
Näillä siirroilla ei tasoitella mitään. Jos Kovalchuk, Ovechkin tai vaikka Kopitar siirtyisi KHL:ään, voitaisiin puhua tasoerojen kaventamisesta, mutta jos kolmosen jyrä siirtyy NHL:stä KHL:ään, ei kummoista tasoitusta ole annettu. Lähinnä tämän on takapakkia Komaroville itselleen ammattilaisena, ellei sitten kiikarissa ole jokin juoni ensi kesää ajatellen, kuten tuossa LOFIN heitti ilmoille.No ylivoimaisesti ja ylivoimaisesti... Näillä siirroillaanhan sitä tasoeroa tasoitetaan. Väittäisin muutenkin, että KHL:n parhaat pelaajat on aika lähellä NHL:n parhaita pelaajia, jos se ihan terävin kärki Crosbyineen jne. otetaan pois.
MUTTA, kun puhutaan ammattilaisurheilijoista, on kunnianhimolla aina oma roolinsa, ja kyllä tässä vähän tulee fiilis, että sitä puuttuu. Ei kyse ole statuksesta, vaan siitä mitä ammattiaan harjoittamalla voi saavuttaa - Gagarin Cup ei todellakaan ole Stanley Cup, eikä KHL:ssä pelaa muutamia yksilöitä lukuunottamatta maailman parhaita pelaajia.
Ja Porin Ässiin jos tulisi, niin olisi vielä isommassa roolissa. Kunnianhimo ammattilaisurheilussa on kaiken perusta. En ole ollut ammattilaisurheilija koskaan, en, mutta kai tuon nyt jokainen tajuaa. Ei sitä tarvitse siviilinä sen enempää arvostaakaan.Ensinnäkään kunnianhimo itsessään ei mielestäni ole mikään erityisen arvostettava ominaisuus. Sehän on äärimmäistä itsekkyyttä. Toiseksi voidaan keskustella siitä kummassa Komarov kokee olevansa arvokkaampi joukkueelle, Venäjällä isommassa roolissa vai NHL:ssä? Ainakin palkan mukaan, jos sitä voidaan käyttää mittarina, Venäjällä.
Ihan jees, ja suon sen sulle. Itse en hirveästi osaa hurrata pelaajalle, joka parhaassa peli-iässään luopuu lajin merkittävimmän palkinnon tavoittelusta. Ellei tässä nyt ole jokin taktinen veto kyseessä.Minä arvostan sitä, että Komarov menee isomman roolin ja peliajan perässä KHL:ään kuin statuksen/Stanley Cupin perässä NHL:ään, rooliin jossa hän ei kuitenkaan olisi kovin merkittävä tekijä joukkueen menestykselle.
Kyllä vaan mun mielestä Stanley Cupin pitäis olla jokaisen lähellekään tota tasoa päässeen ammattilaisjääkiekkoilijan ykkösunelma ja tavoite, eikä mitkään rahat Venäjällä. Käsittääkseni NHL:ssä kuitenkin maksetaan ihan riittäävän kivasti niille nelosketjunkin jyrille?
Jos KOmarov ilmoittaa, että hänen tähtäimessään on olla mahdollisimman kovassa kunnossa olympialaisia varten ja haluaa toteuttaa lapsuuden haaveensa olympiakullasta, niin hyvä. Gagarin Cup tuskin on kovinkaan monen nyt jo peli-iässä olevan unelmien huippu.Ja mun mielestä olympiakulta. Kolmannen mielestä Gagarin Cup.
Ei, vaan se, että haluaa lunastaa ja vakiinnuttaa paikkansa joukkueessa, ja tavoitella sen jälkeen lajin suurinta seurajoukkuepalkintoa. Nyt se vaihtoi sen kivakivaan ympäristöön ja isompaan tiliin, paikasta, joka ei läpeensä paska kuitenkaan ollut. Ymmärtäisin hyvin tämän jämäminuuteilla tai AHL:ään jumittuneena, mutta en kyllä tässä tilanteessa. Kunnianhimotonta, totally dude.Aika ihmeellistä narinaa Komarovin ratkaisusta. Täällä vain arvostus Komarovia kohtaan nousi siirron myötä. Haluaa pelata jääkiekkoa isossa roolissa, ja jotkut selittävät kunnianhimon puutteesta. Sekö on kunnianhimoista kun väännät pelissä 10 minuutin peliajalla 6 taklausta?
Ja mun mielestä olympiakulta. Kolmannen mielestä Gagarin Cup...
Näillä siirroilla ei tasoitella mitään. Jos Kovalchuk, Ovechkin tai vaikka Kopitar siirtyisi KHL:ään, voitaisiin puhua tasoerojen kaventamisesta, mutta jos kolmosen jyrä siirtyy NHL:stä KHL:ään, ei kummoista tasoitusta ole annettu. Lähinnä tämän on takapakkia Komaroville itselleen ammattilaisena, ellei sitten kiikarissa ole jokin juoni ensi kesää ajatellen, kuten tuossa LOFIN heitti ilmoille.
Jälkimmäinen pointtisi on hassu, koska NHL:n terävin kärki on kuitenkin aikaslailla laaja. Vai mihin se raja vedetään? Crosby, Malkin, Ovechkin, Stamkos? Sedinit, Kopitar, Giroux? Koivu, Richards, Parise? Mä kyllä väittäisin, että NHL:stä löytyy pari tähtikategoriaa ennen KHL:n parhaimpia.
Ja Porin Ässiin jos tulisi, niin olisi vielä isommassa roolissa. Kunnianhimo ammattilaisurheilussa on kaiken perusta. En ole ollut ammattilaisurheilija koskaan, en, mutta kai tuon nyt jokainen tajuaa. Ei sitä tarvitse siviilinä sen enempää arvostaakaan.
Ihan jees, ja suon sen sulle. Itse en hirveästi osaa hurrata pelaajalle, joka parhaassa peli-iässään luopuu lajin merkittävimmän palkinnon tavoittelusta. Ellei tässä nyt ole jokin taktinen veto kyseessä.
Kunnianhimoton rahanahne paskahan se Komarovistakin kuoriintui.
Kunnianhimotonta, totally dude.
Meneepäs filosofiseksi. Joo, duunistaan tulee nauttia, mutta ammattilaisurheilijalla siihen liittyy kyllä hyvin voimakas palo olla se paras tai pelata voittajajengissä. En minä tästä jaksa lähteä tekemään mitään keskustelua siitä, missä vaiheessa jääkiekon ydin mätäni ja olivatko NL:n pelaajat oikeasti puoli- vai täysiammattilaisia. Pointti on ollut siinä, haluaako pelaaja saavuttaa lajinsa suurimman kunnian seuratasolla vai ei.Nauttiminen jääkiekon pelaamisesta on jääkiekon perusta. Ammattilaisuus on kaiken syöpä, joka vie fokuksen pelistä nauttimisesta rahan metsästykseen. Moni menee suuremman palkan perässä, vaikka joutuisi pelaamaan pienemmässä roolissa pienemmällä peliajalla. Siinä vaiheessa kun suuremmasta roolista saa vielä suuremman palkan on valinta jo suhteellisen selvä.
No, nyt menee kyllä kovaa ja korkealta ohitse. Tässä on ollut kyse ammattilaisurheilusta, joka on kaikin puolin itsekästä touhua. Minun henkilökohtainen arvomaailmani ei liity tähän tippaakaan. Tai no, sen verran, että arvostan ammattilaista kuin ammattilaista, joka haluaa saavuttaa duunissaan huipun.Sinulla on erilainen arvomaailma kuin minulla. Arvostat mainetta ja mammonaa. Minulle elämästä nauttiminen on tärkeämpää.
En tiedä sun eetoksestasi sen enempää, mutta itse arvioisin Komarovin kehittyvän pohjois-amerikkalaista pelityyliä ajatellen paremmin NHL-seuran kolmosketjussa, kuin KHL:ssä 1-2 ketjussa.Huomaa kyllä, että ymmärryksesi huippu-urheilun eetoksesta on hyvin rajallinen. Aika monen urheilijan olen kuullut sanovan, että suurin eteen päin ajava voima on halu kehittyä. Jokainen nyt sitten voi itse arvioida, että kehittyykö Leksa paremmin KHL:ssä ykkösketjussa vai änärissä kolmos-nelosketjussa. Itse arvioisin näin tapahtuvan KHL:ssä. Ja omasta mielestäni olisi aika kunnianhimotonta huippu-urheilijalta, jos hän ei pyrkisi hakeutumaan siihen ympäristöön, jossa hän oletusarvoisesti kehittyy parhaiten.
En tiedä sun eetoksestasi sen enempää, mutta itse arvioisin Komarovin kehittyvän pohjois-amerikkalaista pelityyliä ajatellen paremmin NHL-seuran kolmosketjussa, kuin KHL:ssä 1-2 ketjussa.
Kuten kirjoitin edellä, jos Komarov ilmoittaa olympialaiset tämän siirron syyksi, niin sehän hieno juttu. Ura vain tehdään jossain muualla kuin olympiakaukalossa, ja siitä ei tarvitse keskustella, mikä sarja ja mikä palkinto on jääkiekkoilijoiden unelma.Miksi ihmeessä pitäisi ajatella vain pohjois-amerikkalaista pelityyliä? Ensi kaudella suurin, kovatasoisin ja mielenkiintoa herättävin kiekkotapahtuma pelataan ihan jonkun muun kuin pohjois-amerikkalaisen pelityylin vallitessa.
Pointti on ollut siinä, haluaako pelaaja saavuttaa lajinsa suurimman kunnian seuratasolla vai ei.
No, nyt menee kyllä kovaa ja korkealta ohitse. Tässä on ollut kyse ammattilaisurheilusta, joka on kaikin puolin itsekästä touhua.
Ja kolmas pelaa pienemmällä palkalla, jotta saa toteutettua haaveensa Stanley Cupista tai edes sen tavoittelusta. Kyllä moni varmasti arvottaa jääkiekosta saamansa nautinnon korkealle, mutta kyllä heilläkin on taustalla halu olla voittajia.Toinen menee enemmän rahan perässä, toinen arvostaa enemmän jääkiekon pelaamista pelaamisena ja suurempaa peliaikaa.
Raskin eka Stanley cup tuskin oli mikään uran huipennus Tuukalle, eikä häntä millään olisi voitu sanoa tuolla kaudella Suomen parhaaksi urheilijaksi tai edes jääkiekkoilijaksi. Näinhän asian pitäisi olla, jos Stanley cupin voittaminen on niin orgastinen kokemus kuin moni täälläkin antaa ymmärtää.