Suomalaiset AHL:ssä ja muissa Pohjois-Amerikan sarjoissa kaudella 2015–2016

[Stark]

Nöyrä hatunnosto @FutureHockey todella laadukkaista ja mielenkiintoisista raporteista. Näistä junnuista ei muualla kuule. Saarijärvi on jälleen kiinnostava nimi näiden uuden aallon suomalaispuolustajien joukkoon. Esiintyi jo Red Wingsin harjoitusleirillä vahvasti ja meno senkun kiihtyy oman ikäisten seurassa. Omaan tutkaan Saarijärvi ilmestyi vasta viimeisimpien nuorten kisojen aikaan, joissa oli yksi parhaista puolustajista. Juho Lammikon edesottamuksia tulee myös seurattua tarkasti johtuen hyvin pitkälti hänet varanneesta seurasta. Raporteista saa myös mukavasti nippelitietoa sarjojen muista pelaajista, ja vaikka kyseessä on suomalaispelaajia käsittelevä ketju, on tama mielestäni vain ja ainoastaan tervetullutta.

 

[Fawkes]

Kiitokset @FutureHockey "viikkoraportista". Itsekin tulee seurattua aika tarkkaan OHL:ta tilastojen avulla, mutta tämmöiset omaa pohdintaa sisältävät kirjoitukset ovat silti todella mukavaa luettavaa. Suomalaisista täytyy kehua Vili Saarijärveä, joka on paukuttanut 8 peliin tehot 0+11, jolla ollaan koko OHL:n pistepörssin sijalla 5. Puolustajien pistepörssiä Saarijärvi johtaa selvästi, toiseksi eniten pisteitä tehnyt pakki on Owen Soundin Santino Centorame (4+3=7).

Sellaisen huomion olen tehnyt, että OHL:ssa maaleja syntyy selvästi enemmän kuin mitä esim. suomalaisissa junnusarjoissa. Ei ole mitenkään harvinaista, että hyvätkin joukkueet pelaavat 6-5 päättyviä otteluita. Esimerkiksi sarjan ennakkosuosikkeihin ennen kautta kuulunut Niagara IceDogs on aloittanut kautensa todella ailahtelevasti. Plakkaraista löytyvät 8-1 ja 5-1 voitot, mutta vastapainoksi mm. 7-1 ja 6-1 tappiot. Highlightien perusteella iso osa maaleista tehdään suorista ylivoimahyökkäyksistä, jotka syntyvät toisen joukkueen kiekon menetyksistä. Peli vaikuttaa olevan melko avointa ja tilanteita syntyy molempiin päähän. Ylivoimahyökkäysten lisäksi todella paljon maaleja tehdään ylivoimalla. Tällä tavalla on syntynyt valtaosa esim. Saarijärven ja Lammikon pisteistä. Monella joukkueella tuntuu olevan todella kova ykkös-yv, joka tekee enemmistön joukkueensa maaleista. Siinä mielessä nuo Saarijärvenkin isot pistelukemat saattavat olla hieman harhaanjohtavia.

 

[FutureHockey]

Québec Major Junior Hockey League (QMJHL)

(C) Otto Somppi, Halifax Mooseheads - Hieman oli kyllä surullinen viikonloppu suomalaisten edustamille joukkueille. Kumpikin nappasi ensitöikseen viikon toisesta ottelusta voiton, mutta sitten seuraavassa pelissä edessä olivat karut lukemat. Sompin edustama Halifax siis pelasi Felixsonin Saint Johnin tavoin kaksi ottelua kuluneella viikolla.

Torstaina Halifax kohtasi Blainville-Boisbriandin joukkueen kotikentällään ja tuloksena Halifaxin kannalta ilahduttavasti 5-4 voitto jatkoajalla, kun ottelun sankarina toiminut Timo Meier (SJS #9, 2015) pääsi tinttaamaan ratkaisun jatkoajalla. Meier pelasi aivan fantastisen ottelun tehden tehopisteet 2+2 ja tullen palkituksi ottelun parhaimpana pelaajana. Ensimmäinen peli Halifaxissa tällä kaudella olikin mennyt vielä ilman tehopisteitä herran osalta, mutta nyt sitten räväytti kerralla kunnolla.
Otto Somppi oli avittamassa pistesaldon syntyä, sillä hän rakensi yhdessä Meierin kanssa Halifaxin 1-2 kavennuksen toisessa erässä ajassa 24:09 ylivoimalla. Maalintekijänä toimi Cavan Fitzgerald, joka viimeisteli kauden neljännen maalinsa. Tehotilastossa Somppi jäi kuitenkin miinukselle oltuaan jäällä Blainvillen 0-2 johtomaalin aikaan ja miinusta tulee ainakin meikäläiseltä jälleen noista murheellisista aloitustilastoista: Sompin aloitukset matsissa 2/10.. Ei ihan nappisuoritus, vaikka piste tulikin jo toisessa ottelussa perättäin.

Perjantaina Edessä oli toinen kotipeli kahteen päivään ja vierailijana tällä kertaa sarjan keskivaiheilla roikkuva Victoriaville, joka toki on päässyt kankean alun jälkeen jo pienoiseen voittoputkeenkin ja se putki jatkui myös perjantain jälkeen kun Victoriaville takoi taululle rumat lukemat 1-6. Ei auttanut ottelussa edes Otto Sompin jatkunut pisteputki (nyt kolmen ottelun mittainen, syötti Timo Meierin tekemän Halifaxin ainokaisen ylivoimalla ajassa 24:05) eikä Timo Meierin orastava maaliputki tässä kohtaa. Sellainen hauska huomio osui tuolta tilastoja tutkaillessa silmään, että Halifaxin maalilla tuossa ottelussa pelasi herra nimeltä Kevin Resop. Resop torjui ottelussa ainoastaan 18 laukausta ja antautui siis kuudesti ja kuittasi näin tilillensä neljännen tappion neljännestä pelistään tällä kaudella. Halifaxhan on sukeltanut tällä kaudella todella pahasti, mutta on seuran toinen kassari (Eric Brassard) sentään pystynyt napsimaan pari voittoa tilillensä, joten en nyt ihan ymmärrä miksei häntä voinut peluutta tuossa(kin) ottelussa. Vaikka kummankaan statistiikat tältä kaudelta eivät ole mitenkään päätä huimaavia, puhuvat ne silti karua kieltä siitä, että kyllä siellä pitäisi Brassardia peluuttaa jos edes vähän mielitään taistella voitosta:

Eric Brassard: 7 GP (2 W, 5 L), GAA 3.39, SVS% .888

vs

Kevin Resop: 4 GP (4 L), GAA 4.69, SVS% .847

No, mutta se taas siitä offtopicista. Tosiasia on kuitenkin se, että Sompin edustama Halifax ui tällä hetkellä syvissä vesissä ja viimeisestä kymmenestä kamppailusta tuloksena on ollut ainoastaan kaksi voittoa. Sompilla menee lukemani mukaan kuitenkin ihan hyvin, tai hän siis esiintyy ottelusta toiseen edukseen ja on niitä harvoja valopilkkuja Halifaxin alkukaudessa. Saisi kuulemma vain laukoa enemmän ja kyllä minä nyt vielä lisäisin noiden aloitusten kehittämisen listoille. Viikon kahdesta ottelusta aloituslukemat yhteensä 9/27, ei nyt ihan hyvän ykkössentterin tasolla vielä kuitenkaan. Hyvin on kuitenkin Somppi onnistunut alkukaudesta ja veikkaisin, että tahti tulee vain kiihtymään kunhan oppii täysin omaksumaan täkäläisen pelityylin, alkaa laukomaan ja jos nyt vielä voittaisi noita aloituksia ja vaikka vakiinnuttaisi paikkansa Timo Meierin kanssa samassa ketjussa.

(D) Oliver Felixson, Saint John Sea Dogs - Oliver Felixsonin edustama Saint John pelasi siis Halifaxin tapaan viikon aikana kaksi kamppailua ja kuten jo yllä totesinkin, tuloksena ensin voitto ja sitten rökäletappio.

Perjantaina Saint John kohtasi vieraissa Charlottetownin ja tuloksena saarelaisista vierasvoitto lukemin 1-3. Felixson ei pelityylillään yleensäkkään tilastoissa loista eikä tämäkään ottelu tehnyt poikkeusta asiaan: tilille kirjattiin ottelussa yksi taklaus sekä yksi laukaisuyritys, mutta siinäpä ne. Toki Felixson oli jäällä Charlottetownin 1-1 tasoituksen aikana, mutta tuo osuma oli ylivoimamaali ja tästä ei siis luonnollisesti tehotilastoihin merkintöjä jää.

Lauantaina oli sitten vuorossa kotiottelu pari pykälää heikommalla sijalla sarjataulukossa majailevaa Blainville-Boisbriandia vastaan ja tuosta tuloksena siis tyly tappio lukemin 0-6 vieraiden hyväksi. Jos nyt jotain hyvää haetaan ottelusta niin Felixson ei kerännyt tilastoihinsa kuin yhden miinuksen tasakentällisin (oli toki kentällä myös 0-1 osuman aikana, mutta tuo osuma syntyi ylivoimalla), joten ei nyt ihan hirvittävä lukema suurella vastuulla pelaavalle puolustajalle tuollaisessa tappiossa.
Tappio oli sikäli yllättävän suuri, että ainoastaan Rimouski on päästänyt tämän kauden QMJHL:ssä vähemmän maaleja kuin Saint John (Rimouski nyt 25, Saint John 29). Tokihan taas pitää ottaa huomioon, että ottelussa Saint Johnin maalilla pelasi kakkosvahtina toimiva Alex Bishop, joka nappasi tilastoihinsa kauden toisesta ottelusta toisen tappionsa. Päästettyjen maalien keskiarvo Bishopilla tämän kauden kahdessa pelissä on murheellinen 6.66 ja torjuntaprosenttikin ainoastaan 80%, kun taas ykkösvahtina operoiva Marc-Antoine Turcotte on pelannut yhdeksän ottelua, joista hän on voittanut kuusi ja hävinnyt kaksi (tullut siis kerran kesken ottelun kentälle), päästänyt vain 2.30 maalia ottelua kohden ja torjunut kiekkoja 93,50% varmuudella. Silti, onhan tuo aikamoinen romahdus Saint Johnilta.

Suomalaisten pistepörssi QMJHL:ssä 13.10.2015

(C) Otto Somppi, Halifax Mooseheads - 11. 1+11=12, +1, 2 PIM
(D) Oliver Felixson, Saint John Sea Dogs - 10. 0+1=1, +2, 0 PIM

Western Hockey League (WHL)

(D) Juuso Välimäki, Tri-City Americans - Välimäen viikosta ei hirveästi ole kerrottavaa: Tri-City pelasi kolme vierasottelua, joista kaksi jälkimmäistä Prince Georgea vastaan. Tuloksena Tri-Citylle kaksi voittoa ja Välimäelle tuloksena kolmesta pelistä tilille yksi syöttöpiste, ei rangaistuksia, tehotilasto pysyi samana ja laukauksiakaan ei kolmessa ottelussa nähty yhtäkään kappaletta.

Juuso Välimäki @ 2015/16

6. 1+5=6, +2, 0 PIM

 

[jalperi]

Tässä olisi suomalaisten AHL-pörssejä. Mukavasti on kenttäpelaajien osalta alkanut, ainoastaan Kristian Näkyvä on avaamatta pistetiliään. Plus miinus saldo on sentää pari astetta plussan puolella. Sen sijaan Pokan tehosaldo näyttää tässä vaiheessa rumasti pakkasta, on lisäksi joukkueensa huonoin plusmiinusaldo. Esa Lindell on kyllä pelannut loistavasti ja valittiin viikon tähdeksikin.

Kenttäpelaajat: (ottelut,maalit,syötöt,pisteet,tehotilasto)
Esa Lindell TEX 4 1+5=6 +7
Iiro Pakarinen BAK 4 1+2=3 0
Markus Granlund STK 1 1+1=2 +2
Markus Hännikäinen LEM 3 1+1=2 +1
Michael Keränen IOW 4 1+1=2 -2
Kasperi Kapanen TOR 2 1+0=1 +1
Miikka Salomäki MIL 2 1+0=1 -3
Julius Honka TEX 4 0+1=1 +3
Petteri Lindbohm CHI 3 0+1=1 +1
Henri Ikonen SYR 3 0+1=1 +1
Rasmus Rissanen CHA 4 0+1=1 0
Joe Armia MB 4 0+1=1 0
Ville Pokka CHI 4 0+1=1 -5
Kristian Näkyvä MIL 2 0+0=0 +2


Maalivahdit (ottelut,voitot, päästetyt maalit, torjunta%)
Joonas Korpisalo MB 1 0 0,00 100
Christopher Gibson BRI 3 2 2,57 91,2
Juuse Saros MIL 1 0 5,00 86,5
Rasmus Tirronen CHA 2 1 4,08 84,0
Eetu Laurikainen BAK 1 0 4,02 81,8

 

[heikkik]

Joel Armia MB 4 0+1=1 0

Katselin Manitoban ja Ontarion välisen ottelun, joka päättyi jatkoajalla Ontarion 1-0 voittoon. Armia oli pelin epäonnen sankareita, sillä hän sai jatkoajalla kampituksesta kahden minuutin jäähyn, minkä aikana Reign teki voittomaalin.

Armia oli matsissa yksi Manitoban näkyvimpiä hahmoja, mutta turhan paljon hän näprää kiekon kanssa pelin ulkopuolella. Lisää suoraviivaisuutta ja itsekkyyttä peliin, niin voisi alkaa tehojakin tulla. Armian aika Winnipegin organisaatiossa on ollut varsin synkkää, sillä viime kaudella farmissa St. Johnsissa 21 ottelussa 2+6 ja tällä kaudella siis neljässä ottelussa 0+1. Duunari-tyyppistä pelaaja Armiasta ei tule koskaan, joten jossain vaiheessa tehoja pitäisi alkaa tulla, jotta ura Pohjois-Amerikassa saisi jatkoa. Menossa on jo kuitenkin kolmas kausi AHL:ssä ja mittariin tulee keväällä 23 vuotta.

 

[Lätkäjope]

Katselin Manitoban ja Ontarion välisen ottelun, joka päättyi jatkoajalla Ontarion 1-0 voittoon. Armia oli pelin epäonnen sankareita, sillä hän sai jatkoajalla kampituksesta kahden minuutin jäähyn, minkä aikana Reign teki voittomaalin.

Armia oli matsissa yksi Manitoban näkyvimpiä hahmoja, mutta turhan paljon hän näprää kiekon kanssa pelin ulkopuolella. Lisää suoraviivaisuutta ja itsekkyyttä peliin, niin voisi alkaa tehojakin tulla. Armian aika Winnipegin organisaatiossa on ollut varsin synkkää, sillä viime kaudella farmissa St. Johnsissa 21 ottelussa 2+6 ja tällä kaudella siis neljässä ottelussa 0+1. Duunari-tyyppistä pelaaja Armiasta ei tule koskaan, joten jossain vaiheessa tehoja pitäisi alkaa tulla, jotta ura Pohjois-Amerikassa saisi jatkoa. Menossa on jo kuitenkin kolmas kausi AHL:ssä ja mittariin tulee keväällä 23 vuotta.

Niille jotka ei välttämättä asiasta ole tietoisia, kannattaa varauksella muistaa myös se, että Manitoba on valitettavasti tasoltaan Mestis-jengiä huonompi. On todella vaikea (tai sanotaanko että vaikeampi) erottua muiden joukosta, jos pelikaverit on tunareita. Toki ei siellä NHL:ssäkään scoutit, GM:t, koutsit jne täysin sokeita ole, ja varmasti asian ymmärtää.

Training Campilla Jets leiristä kuului, että Armia lähtee ns. sisäradalta kisaan TOP9 pelipaikasta. Campilla edukseen erottuneet Petan & Ehlers kuitenkin ajoivat ohi. Jälkimmäinen ainakin ihan ansaitusti, ollut Jetsien yksi parhaimpia pelaajia hyökkäyksellisesti.

Uskon edelleen, että Armia on siellä kärjessä odottelemassa näytönpaikkaa, sillä ensimmäinen vaihto nähtiin jo, kun Anthony Peluso tuli Petanin tilalle 4. ketjuun, Thorburnin ja Coppin kanssa.

Paikkoja tulee tällä kaudella ylhäällä, vaikka Manitobassa pelit eivät kulkisikaan, koska yksi mies ei voi reppuselkäänsä ottaa täysin toivotonta joukkuetta. Thorburninkin pelityylillä on vain esimerkiksi ajan kysymys, koska tulee pikkusen huileja peleistä, joten sitä odotellessa..

..Mutta sitten on kyllä aivan pakko onnistua täydellisesti. Sen me jo tiedämmekin.

 

[FutureHockey]

Hieman myöhässä tulee meikäläisen viikkoraportti Kanukkikiekkoilun hienosta maailmasta. Tässä ollaan keuhkoputkitulehduksen kourissa, joten hieman on olotila ollut sellainen, että kirjoittamiseen ei ole ollut voimia ihan julmetusti, mutta nyt mennään. Toivottavasti parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ontario Hockey League

(D) Olli Juolevi, London Knights
Ma 12.10. Hamilton Bulldogs - London Knights 6-8
Pe 16.10. London Knights - Saginaw Spirit 4-1
La 17.10. London Knights - Sault Ste. Marie Greyhounds 7-2

- Erinomainen viikko Juolevin edustamalta Londonilta ja kolmesta ottelusta täydet kuusi pistettä plakkariin ja matka kohti divisioonan kärkisijaa elää ja voi hyvin. Vielä kun tuo Erien jäätävä kauden aloitus (9-0-0) tuosta hyytyy..

Maanantaina London luisteli siis mm. Matthew Stromen (-99), Stephen Harperin (-95) sekä Trent Foxin (-97) tähdittämää Hamiltonia vastaan vieraissa ja tuloksena maalirikkaasta ottelusta 6-8 vierasvoitto. Tyly vieras London muuten olikin sillä jo ensimmäisen erän jälkeen taululla komeili lukemat 1-5 vieraille. Toisessa erässä Hamilton pääsi jo hemmetin hyvään kiriin ja erän lopussa oli tullut jo maalin päähän. Kolmannessa erässä Hamilton tasoitti jo kertaalleen ottelun lukemiin 6-6, mutta lopussa London naulasi lyhyen ajan sisään pari lisämaalia ja se oli sitten siinä.
Juoleville ottelu oli ns. perus-maanantain ottelu: Syöttö Christian Dvorakin iskemään 4-6 johtomaaliin ylivoimalla, yhteensä neljän London maalin aikana (yksi ylivoimalla syntynyt), parin Hamilton-maalin aikana (toinen ylivoimalla tullut) ja näin tehotilastoon taas +2. Tykki Juolevilla lauloi kertaalleen maalia kohden.
Tehokkaimmalla pelipäällä ottelussa olivat Hamiltonin tutkapari Trent Fox (3+1) - Mason Marchment (0+4) sekä Londonin kolmikko Mitchell Marner (0+3) - Christian Dvorak (1+2) - JJ Piccinich (2+1).

Perjantaina vuorossa oli viikon ensimmäinen kotiottelu ja vastaan luistelin Markus Niemeläisen edustama Saginaw Spirit eli kaksi -98 ikäluokan lupaavimpiin kuuluvaa puolustajaa vastakkain ensimmäistä kertaa OHL:ssä. Lähtökohdat ottelulle Londonin kannalta ihan mukavat, Saginawin kannalta ei niinkään: Londonilla huikea materiaali ja se on tehnyt eniten maaleja OHL:ssä tällä kaudella, taistelee varmuudella koko liigan kärkisijoista kauden päätteeksi ja lisäksi alla makea voitto Hamiltonista. Saginaw puolestaan voittanut ainoastaan kaksi kamppailuaan tällä kaudella ja alla viimeisimpänä tuo viime lauantaina koettu turpasauna Peterboroughilta.
Ja niin vain se näkyi myös lopputuloksessakin ja London sai kairata pisteet kotiin lukemin 4-1. Itse ottelua ei valitettavasti tullut nähtyä, kun vaikka niitä kanavia netistä saisikin kaivettua, niin yö on ajankohdaltaan tässä elämäntilanteessa vain niin vittumainen aika katsella otteluita, joten on tyydyttävä raportteihin ja HFBoardsin höpinöihin (jotka Londonin kohdalta valitettavasti ovat keskittyneet viimeiset kaksi viikkoa käytännössä vain parin eri pelaajan purnaamiseen sekä treidispekulaatioihin). Ottelu ei pistejuhlaa kummallekkaan suomalaiselle ollut, sillä Londonin Juolevi jäi ottelussa pisteittä ja ainoat tilastomerkinnät hänelle olivat kaksi kirjattua laukausta.

Lauantai ja Soo Greyhounds saivat sitten kunnian päättää Londonin voitokkaan viikon. Läntisessä divisioonassa sijalla 4. oleva Soo ei juurikaan ottelussa pystynyt isäntiä haastamaan oikein millään mittarilla. Superlupaus Matthew Tkachukin (1+3) sekä kesän varaustilaisuutena neljäntenä pelaajana varatun Mitchell Marnerin (2+1) johdolla isännät kairasivat vieraita ns. kuivana kakkoseen ja mättivät taululle tylyt lukemat 7-2. Tilastollisesti tasaisena peli kulki aina kolmanteen erään asti, mutta jos nyt kannattajia on uskominen, niin kyllähän tuo ottelu oli jo ennen tuotakin erää Londonin hallintaa, kolmannessa erässä urku kuitenkin vasta aukesi kunnolla ja tuloksen voi lukea taululta.
Ottelu oli myös Juoleville onnistunut sillä herra iski ottelussa Londonin 5-2 maalin Owen MacDonaldin syötöstä ajassa 50:43, minkä lisäksi Juoleville kirjattiin syöttpiste minuutti ja 10 sekuntia myöhemmin syntyneeseen, Mitchell Marnerin viimeistelemään, 6-2 osumaan. Tuo maali syntyi ylivoimalla kun Soon Gabe Guetler istui kaksiminuuttista väkivaltaisuudesta. Pitäisi ilmeisesti Juolevinkin vaan uskoa, että kun laukoo paljon niin niitä maalejakin alkaa syntymään sillä Soota vastaan herra "piiskasi ruoskaansa" neljästi ja heti tuloksena maali. Viikon kahdessa aiemmassa ottelussa siis yhteensä kolme laukausta, joten hieman enemmän soisi Juolevinkin laukovan.

Olen kaivellut tämän viikon teksteihin mausteiksi vähän Youtuben ja Twitterin ihmeellistä maailmaa ja ajattelin nyt linkitellä vähän palstaveljille katseltavaa. Alla parit klipit jotka tuli löydettyä Olli Juolevista tämän kauden puolelta:

- Olli Juolevin OHL-uran avausmaali Kingstonia vastaan (26.9.)
- Olli Juolevin avaus Matthew Tkachukin viimeistelemään 4-4 maaliin ottelussa London - Windsor (2.10.)

Voittojen myötä Londonin saldo näyttää yhdeksän ottelun jälkeen sarjaa 6-1-1-1 ja pisteitä plakkarissa siis 14 kipaletta. Divisioonaa johtavalla Eriellä luonnollisesti täydet 18 pistettä ja toisena oleva Kitchener pisteen verran edellä.

(RW) Petrus Palmu, Owen Sound Attack
To 15.10. Barrie Colts - Owen Sound Attack 2-1
Pe 16.10. Kitchener Rangers - Owen Sound Attack 3-2 (OT)
Su 18.10. Owen Sound Attack - Windsor Spitfires 4-3 (OT)

- Petrus Palmun edustamalla Owen Soundilla on haastavat ajat. Samalla kun joukkue kyllä pystyy taistelemaan Erien, Kitchenerin ja Londonin kanssa divisioonan kärkisijoituksista, kärsii joukkue loukkaantumissumasta eikä kulunut viikkokaan asiaan tuonut helpotusta vaan perjantain ottelun jäljiltä Petrus Palmu siirtyi loukkaantuneiden kirjoihin eikä pelannut Owen Soundin viikon ainoassa voitto-ottelussa. Poissa kokoonpanosta ovat myöskin sunnuntaina saadun tiedon mukaan Palmun lisäksi Jacob Friend (pelikielto), Thomas Schemitsch (murtunut ranne), Keenan Reynolds (aivotärähdys) sekä Damir Sharipzyanov (murtunut ranne).

Torstaina nähtiin siis jälleen suomalaiskohtaaminen kun Owen Sound luisteli Barrien vieraaksi. Owen Soundillakin otteluun todella kaksijakoiset lähtökohdat sillä alla oli ensin hieno 2-1 taisteluvoitto Londonista, mutta heti seuraavana päivänä Ottawa oli rökittänyt joukkuetta lukemin 7-5. Lisäksi ne jo mainitut loukkaantumiset painavat ja taisivat painaa tässäkin ottelussa, mutta hyvin OS kuitenkin pystyi haastamaan keskistä divisioonaa johtavan ja Julius Nättisen edustaman Barrien ja maalivahdit nousivat kamppailussa arvoon arvaamattomaan. Owen Soundin maalilla Michael McNiven antoi joukkueelleen loppuun asti mahdollisuuden taistella pisteistä 38 torjunnallaan eikä vastapuolella loistanut Mackenzie Blackwood jäänyt kovinkaan kauas taakse 32 torjunnallaan. Owen Soundin ainoasta maalista ottelussa vastasi kauden avausosumansa iskenyt Liam Dunda, kun taas Barrien maaleista ottelussa vastasivat Cordell James sekä Justin Scott. Palmu ei ottelussa pisteillä päässyt, mutta oli hän jälleen ottelussa joukkueensa ja koko ottelun ahkerin laukoja viidellä laukauksellaan.Tehotilastossakin pysyttiin nollilla eikä rangaistusta tarttunut tilille tässä ottelussa.

Perjantaina Owen Soundin matka jatkui Kitchener Rangersin vieraaksi. Viimeisin joukkueiden kohtaaminen päättyi syyskuun loppupuolella OS:n 5-4 voittolukemiin ja tuolloinkin ratkaisua jouduttiin hakemaan varsinaisen peliajan jälkeen, joten tasaista on ollut ennen ja niin oli nytkin. Ottelu oli loppulukemiin asti tasainen, joskin Kitchener laukoi ottelussa hullun lailla ja Owen Soundin maalilla McNiven sai välillä seistä päälläänkin, että sai raavittua Kitcheneriltä edes sen pisteen. Tosin olihan Owen Soundillakin ollut ilmeisesti omat paikkansa ratkaista ottelu jo varsinaisella peliajalla, mutta tällä kertaa päädyttiin tähän.
Palmulle ottelu oli loukkaantumisen lisäksi murheellinen myös tilastollisesti. Pisteittä jäänyt Palmu kun oli kentällisensä kanssa jäällä kahden Kitchener-maalin aikana ja pokkasi näin tehotilastoonsa pari pakkaslukemaa. Laukauksia ottelussa kertyi tilille kolme kipaletta.

Sunnuntaina oli edessä paluu kotikentälle ja sieltä Owen Sound pystyikin nappaamaan 4-3 jatkoaikavoiton läntisen divisioonan 2. sijalta löytyvästä Windsorista. Kyseisessä ottelussa Palmu ei siis pelannut ja läjä muitakin ukkoja oli poissa, mutta niin vain sieltä hienosti pystyivät jätkät nousemaan vastuunkantajiksi, good for them!

Palmusta löytyi pari videota, joita kelpaa kyllä kelata. Onhan tuo Palmu tuolla kentällä kyllä paikoittain melko huvittavankin näköinen tuolla kentällä, kun lähes kaikki kanssapelaajat ovat sen pään-kaksi pidempiä, mutta kyllähän tuo maalivainu vaan on sellainen, että kyllä sillä tullaan vielä uralla pärjäämään. Kaksi napakkaa rannaria löytyi Youtubesta ihmeteltäväksi:

Palmun maali Soo Greyhoundsia vastaan (3.10.)
Palmun maali Londonia vastaan (10.10.

Kolme pistettä kuudesta mahdollisesta viikon otteluista ja tämä pitää Owen Soundin kiivaasti taistelussa mukana divisioonan sijoituksissa. Kymmenestä ottelusta kasassa 12 pistettä ja matkaa edellä olevaan Londoniin pari pinnaa.

 

[FutureHockey]

(C) Julius Nättinen, Barrie Colts
To 15.10. Barrie Colts - Owen Sound Attack 2-1
La 17.10. Barrie Colts - Kitchener Rangers 1-3

- Barrien ja Julius Nättisen matka ennätystasaisessa keskisessä divisioonassa jatkui viikon aikana kahdella kotipelillä ja tuloksena niukka voitto Petrus Palmun Owen Soundista ja sen jälkeen 1-3 tappio lauantai-illan huumassa Kitcheneriä vastaan.

Viikon otteluissa Barrien perusongelmat nousivat jälleen esille. Siinä missä maalivahti Mackenzie Blackwood on yksi sarjan parhaista maalivahdeista ja pitää puolustuksen kanssa kyllä päästetyt maalit vähäisinä suurimmassa osassa otteluita, on joukkueen hyökkäyspelaaminen todella tukossa ja maaleilla ei päästä mässäilemään oikein koskaan. Kauden yhdeksässä ottelussa joukkue on tehnyt 20 maalia ja päästänyt 20 maalia, joka kuvaa ehkä parhaiten joukkueen tasaisuutta. Päästettyjen maalien määrä on nimittäin pienin OHL:ssä, mutta niin on valitettavasti myös tuo tehtyjen maalien määräkin.
Maalintekovoimaa joukkueesta kyllä pitäisi löytyä kun tuota materiaalia katsoo. Brendan Lemieux iski viime kaudella sen 41 maalia OHL:ssä, Kevin Lebanc iski viime kaudella 31 maalia ja yhteensä 107 tehopistettä, Justin Scott ylsi 30 maaliin ja Andrew Mangiapanekin ylsi huikeisiin tehopisteisiin 43+61=104. Tähän kun lisätään kehityskelpoinen Roy Radke sekä Suomessa ja nuorisomaajoukkueissa tappavaa jälkeä tehnyt Julius Nättinen, niin kyllähän siinä pitäisi olla aihiot kasassa ihan maalirikkaillekkin otteluille sekä menestykselle, mutta toistaiseksi tuo maalinteko on ollut tervanjuontia Barrien pelaajille eivätkä viikon ottelut siis asiaan muutosta tuonneet.

Viikon suurimmaksi puheenaiheeksi nousi Barrie-tähti Brendan Lemieuxin torstaina kohdistama taklaus Owen Soundin Keenan Reynoldsiin, jonka johdosta Reynolds siis tuon jo ylempänä mainitun aivotärähdyksen sai. Vauhtiahan taklauksessa ei luojan kiitos kovasti ole, mutta olihan tuo kyllä turha ja hieman likainen töötti, josta on odotettavissa Lemieuxille mahdollisesti kovakin pelikielto. Lauantain ottelussa Lemieux ei saanut pelata, koska on toistaiseksi pelikiellossa tapauksen johdosta.

Nättiselle, kuten kenellekkään muullekkaan, ei viikko pisteiden muodossa mitään spektaakkelia tarjonnut, mutta jälleen sai otteluiden jälkeen lukea, että kyllä sieltä kokoajan parannetaan tasaisesti juoksua ja pelaaminen näyttää kyllä hyvälle. Torstaisessa ottelussa Nättinen syötti Justin Scottin iskemän Barrien 2-1 voittomaalin, mutta lauantain pelissä jäi pisteittä. Ja kyllähän noista Youtubestakin löytyvistä videoistakin jo näkee, että herra kyllä pärjää tuolla aivan loistavasti, kunhan nyt tuo paketti lähtisi kokonaisuudessaan pelaamaan sillä tasolla, jolla sen pitäisi pystyä pelaamaan ja sieltä alkaisi herrat Lemieux, Magniapane ja Lebanc etunenässä heräilemään pienoisesta horroksestaan.

- Julius Nättisen pari varsin maukasta syöttöä Roy Radkelle ottelussa Kingstonia vastaan (3.10.)
- Nättisen uran avausmaali Niagaraa vastaan (8.10.)

Viikon aikana saatujen parin pisteen ansiosta Barrie pysyi vielä piikkipaikalla divisioonassaan. Huikean tasaistahan tuolla kuitenkin on ja voisin pistää alle koonaisuudessaaan tuon divisioonan sijoitukset:

1. Barrie Colts - 9 GP, 10 PTS
2. North Bay Battalion - 9 GP, 10 PTS
3. Mississauga Steelheads - 10 GP, 9 PTS
4. Niagara IceDogs - 10 GP, 7 PTS
5. Sudbury Wolves - 10 GP, 6 PTS

(LW) Juho Lammikko, Kingston Frontenacs
Pe 16.10. Kingston Frontenacs - Peterborough Petes 4-3 (SO)
La 17.10. Hamilton Bulldogs - Kingston Frontenacs 4-2
Su 18.10. Oshawa Generals - Kingston Frontenacs 0-1 (OT)

- Juho Lammikon edustama Kingston oli viikon aikana siis kolmesti tulessa. Perjantaina joukkue pelasi kotona Peterboroughia vastaan ja tuon ottelun jälkeen se lähti peräti viiden ottelun vieraskiertueelle, josta siis lauantaina ja sunnuntaina pelattiin jo yhdet ottelut pois, vaihtelevin tuloksin.

Perjantaina joukkue sai vieraakseen nousujohteisessa kurssissa seilaavan Peterboroughin ja hyvän ja tasaisena vierasjoukkueenhan Eric Cornelin johdattama Peterborough Kingstonille tarjosikin ja varsinkin Peterboroughin maalivahti Dylan Wells oli jälleen mies paikallaan kolmesta päästetystä maalista ja tappiosta huolimatta. Wells venyi ottelussa kiekon tielle kevyet 46 kertaa ja palkittiin ottelun kakkostähtenä. Huomioitavaa on, että eniten Wellsin koppikättä koetteli Spencer Watson, joka laukoi ottelussa peräti 12 kertaa, jääden kuitenkin ilman maalia ottelussa. Näytti kuitenkin panoksellaan mallia muille, että sinne vaan pitää jaksaa laukoa. Lammikko oli yhdessä Conor McGlynnin sekä Ryan Cranfordin kanssa Kingstonin aktiivisimpia laukojia kuudella laukauksellaan.
Lammikko jäi Watsonin tapaan ottelussa ilman maalia, mutta kirjauttipa Noormarkkulainen tililleen kuitenkin kauden neljännen syöttöpisteensä syöttäessään Conor McGlynnin kanssa Roland McKeownin iskemän 2-1 johtomaalin ajassa 35:28. Maali syntyi varsinaisesta erikoistilanteesta, sillä maalin syntyessä jäällä oli päällä Kingstonin 4-3 ylivoima Kingstonin Robbie Burtin istuessa 5+5 minuuttista rangaistusta tappelunujakasta sekä päähän kohdistuneesta taklausesta ja Peterboroughin Steven Lorentzin (2+5 PIM) sekä Eric Cornelin (2 PIM) istuessa omia rangaistuksiaan. Ottelussa Lammikko napsi itsekkin tililleen kaksiminuuttisen rangaistuksen kampituksesta.

Lauantaina Kingston starttasi tuon vieraskiertueensa ja matkasi Hamilton Bulldogsin vieraaksi vain todetakseen isännät tällä kertaa paremmikseen. Ottelussa Kingston oli jälleen se ahkerampi laukoja, mutta nyt ei vaan uponnut ja viimeisenä lukkona toiminut Hamiltonin Charlie Graham varmisti pisteet kotijoukkueelle
Lammikolta ottelu oli peruskauraa ja tilille kirjattiin syöttöpiste Florida-lupaus Lawson Crousen kauden avausosumaan. Osuma syntyi ylivoimalla ajassa 34:22. Tehotilastossa Lammikko jäi pari pykälää miinuksen puolelle ollessaan jäällä Hamiltonin 2-2 tasoituksen sekä 4-2 osuman aikana.

Sunnuntaina Kingston vieraili samassa (itäisessä) divisioonassa pelaavan Oshawan vieraana ja vähämaalisen trillerin jälkeen saivatkin lähteä tämän viikon kamppailuihin voitto allaan. Kingstonin maalilla Lucas Peressini kirjautti tililleen 35 torjuntaa, pelasi kauden ensimmäisen nollapelinsä ja palkittiin ottelun kakkostähtenä. Ottelun voitto-osuman jatkoajalla sai iskeä Spencer Watson, joka oli jälleen Kingstonin ahkerin laukoja viidellä kudillaan.
Lammikolle ottelu oli totisesti erilainen sillä isokokoinen laituri innostui ottelun tuoksinnassa jopa tappelemaan! Videokuvaa tai raporttia ei valitettavasti ole vieläkään tullut mistään vastaan, mutta vastassa kuitenkin ollut Oshawan 18-vuotias sentteri Anthony Cirelli. Tappelu käytiin ensimmäisen erän loppuvihellyksen jälkeen.

Videoita kaivellessa tuli ilokseni huomattua, että tuolta tuubin ihmeellisestä maailmastahan löytyvät peräti Lammikon kaikki tämän kauden kolme osumaa:

- Lammikon kauden 1. maali vs. Barrie (25.9.)
- Lammikon kauden 2. maali vs. London(26.9.)
- Lammikon kauden 3. maali vs. Oshawa (7.10.)

Parin voiton ansiosta Kingston sai pidettyä tuon kärkipaikkansa divisioonassaan. Tosin heti siinä selän takana kolkuttelevat Ottawa ja Peterborough kahden pisteen päässä.

 

[FutureHockey]

(LD) Markus Niemeläinen, Saginaw Spirit
Pe 16.10. London Knights - Saginaw Spirit 4-1
La 17.10. Saginaw Spirit - Mississauga Steelheads 4-5 (OT)
Su 18.10. Saginaw Spirit - Ottawa 67's 4-6

- Saginawin laiva se vaan seilaa syvissä vesissä ja kone yskähtelee ottelusta toiseen pahemman kerran. Siinä missä Saginaw pystyi osoittamaan näytteitä paremmasta kaatamalla Soo Greyhoundsin, on se jälleen palannut ns. "normaaliin arkeen" ja viikon kolmesta ottelusta käteen tarttui ainoastaan yksi piste. Niemeläiseltä viikko oli sitä vastoin tilastollisesti onnistunut ja hän pystyi selkeästi ottamaan sitä kiekollista roolia, jota häneltä odotetaankin.

Perjantaina kohtasivat siis -98 ikäluokan lupaavimpiin kuuluvat suomalaispuolustajat Juolevi ja Niemeläinen ja ottelua käsittelinkin jo ylhäällä, joten tässä kohtaa selostuksen vain lyhyesti, että Niemeläinen peittosi pistekisassa tuossa ottelussa Juolevin nappaamalla syötön Saginawin ainokaiseen maaliin. Maali syntyi kahden miehen ylivoimalla ja maalintekijänä toimi Mitchell Stephens. Toisen syötön maaliin kuittasi Marcus Crawford. Iloinen yllätys meikäläiselle ottelussa oli myös se, että Niemeläinen oli ottelussa Saginawin toiseksi ahkerin laukoja Stephensin (8 laukausta) jälkeen neljällä laukauksellaan. Lisäksi Niemeläinen ei ollut kentällä yhdenkään London-osuman aikana, joten iltapuhdetta voinee pitää onnistuneena.

Lauantaina vuorossa oli kauden ensimmäinen kohtaaminen Saginawin ja Mississaugan välillä. Tuli tuossa aiemmassa raportissa jo kerrottuakkin, että Mississaugalla on kasassa melkoinen ryhmittymä tulevaisuuden lupauksia ja niin vain ne tulevaisuuden ihmeet nousivat esille tässäkin kamppailussa. Mississaugan suurimmiksi sankareiksi nousivat tulevan kesän draftin kärkisijoille ennakoitu puolustaja Sean Day (-98), joka iski tehopisteet 1+1. Day laukoi ottelun ratkaisun ajassa 64:00. Myös Mississaugan muut huippulupaavat nuorukaiset Alexander Nylander (-98, 1+0) ja Owen Tippett (-99, 1+0) nousivat esille ottelussa sanan positiivisessa merkityksessä.
Saginawin nuoret eivät ihan samanlaiseen ilotulitukseen pystynyt. -99 ikäluokan edustajana toimiva venäläislaituri Kirill Maximov jäi ottelussa tehopisteittä, mutta tehotilastossa oli kuitenkin yhden plussan puolella. Toinen -99, Cole Coskey, jäi hänkin ilman tehopisteitä ottelussa, samoin kuin -98 ikäluokan edustajat Tye Felhaber (0+0, -2), Keaton Middleton (0+0=0, 0) sekä Niemeläinen (0+0, -3, 0 PIM). Niemeläiseltä siis varsin päinvastainen peli tuohon London-peliin verrattuna, sillä suomalaislupaus oli kentällä Mississaugan 0-1, 0-2 ja 3-4 maalien aikana ja keräsi tehotilastoonsa rumimman lukeman ottelussa. Esimerkiksi Saginawin 20-vuotias konkaripuolustaja Will Petschenig keräsi ottelussa tilillensä teholukeman +3.

Sunnuntaina Saginaw kohtasi tulikuuman Ottawan, joka oli voittanut viimeisestä kuudesta kamppailustaan viisi ja hävinnyt ainoastaan Vili Saarijärven edustamalle Flint Firebirdsille. Huomattavaa on myös muutaman Ottawa-pelurin vire tällä hetkellä sillä esimerkiksi Flyersin huippuihin kuuluva Travis Konecny on ottelun jälkeen mukavassa kuuden ottelun pisteputkessa, jonka aikana nuorukainen on kerännyt tilillensä tehopisteet 0+13=13. Dante Salituro puolestaan on iskenyt viimeiseen kuuteen peliin yhteensä tehopisteet 6+0=6 ja sentteri Nathan Todd on hänkin iskenyt viiteen peliin tehopisteet 3+4=7. Vastaavia lukemia saa hakemalla hakea Saginawin osastolta.
Saginaw pääsi vähän varkain sunnuntain ottelussa jo 2-0 johtoonkin, mutta sen jälkeen Ottawan kone käynnistyi ja ennen ensimmäisen erän loppua tilanne olikin jo 2-3 vieraille. Toisen erän puolivälissä ja kolmannen erän alkupuolella syntyneiden maalien avulla Saginaw nousi vielä kertaalleen johtoasemaan, mutta Ottawa ei hirveästi armoa tuntenut ja ratkaisi ottelun kolmella viimeisen viiden ja puolen minuutin aikana syntyneellä osumalla.
Niemeläiselle ottelu oli jälleen erittäin onnistunut, sillä miekkonen pääsi syöttämään Dylan Sadowyn iskemän 2-0 ja Tye Felhaberin iskemän 3-3 maalin ja keräsi samalla tehotilastoonsa lukeman +2. Johonkin tosin oli Niemeläisen laukaisuhalukkuus kadonnut, sillä siinä missä perjantain ottelussa hän oli Saginawin ahkerimpia laukojia ja vielä lauantainkin ottelussa heitti muutaman laukauksen maalille, kirjattiin hänelle sunnuntain ottelusta tilille nolla laukausta. Kaikki yritykset siis pysähtyneet pelaajistoon tai viuhuneet ohi maalin.

Vaikeaa on siis Saginawilla. Paikka läntisen divisioonan pahnan pohjimmaisena senkun vankistuu OHL:ssä yhtä huonolla tai huonommalla saldolla vetävät tällä hetkellä ainoastaan Guelph Storm (10 GP, 3 PTS) sekä Sudbury (10 GP; 6 PTS). Matkaa divisioonansa seuraavaan sijaan Saginawilla on tällä hetkellä neljä pistettä, kakkossija on jo puolestaan yhdeksän pisteen päässä.

(D) Vili Saarijärvi, Flint Firebirds
Pe 16.10. Flint Firebirds - Ottawa 67's 7-4

- Vili Saarijärven edustama Flint Firebirds oli viikon aikana kaukalossa ainoastaan kertaalleen, mutta tuloksellisesti sitäkin maukkaammin. Joukkue nimittäin kukisti tulikuuman Ottawan ja vieläpä Vili Saarijärven johdolla. Saarijärvi pelasi eittämättä OHL-uransa tähänastisesti parhaan ottelunsa, avasi maalitilinsä OHL:ssä kertaheitolla parilla kaapilla, oli jäällä peräti kuuden Flintin osuman aikana... Huikeaa!

Ottelu oli erityinen siitäkin syystä, että sillä kerättiin vesivaroja Flintin Community Schoolille. Flintissä nimittäin jonkinlaisia kemikaaleja ilmeisesti päässyt vesiputkistoihin ja vesi on / oli juomakelvotonta. Flint järjesti ottelussa yhdessä Pepsin sekä Cumuluksen kanssa vesikeräyksen, jossa kannattajat, jotka toivat pullollisen kaupasta ostettua puhdasta vettä (korkin piti olla vielä ns. sealed kunnossa), saivat palkkioksi otteluun pääsylipun. Huikea idea ja toteutus kaikilta, noin sitä pitääkin kriisitilanteissa toimia! Tempauksen johdosta 3 452 silmäparia sai todistaa kuinka kotijoukkue esitti kauden parastaan ja voitti huikean näytelmän päätteeksi Ottawan lukemin 7-4.

Saarijärvi siis pelasi eittämättä uransa parhaan ottelun. Hän iski Flintin 2-1 sekä 7-4 osumat ylivoimalla, alusti Flintin 5-1 osuman, oli noiden lisäksi jäällä myös Flintin 1-1, 3-1 ja 4-1 maalien aikana, oli ottelussa jäällä ainoastaan yhden Ottawa-maalin aikana, oli ottelun ahkerin laukoja yhdessä Ottawan Jeremiah Addisonin kanssa viidellä laukauskellaan ja palkittiin luonnollisesti ottelun parhaana pelaajana. Tehotilastoon jäi siis lopulta lukema +3, rangaistuksia Saarijärvelle eri kirjattu.
HFBoardsilla Saarijärven ja Flintin otteet keräsivät kehuja useammaltakin eri kirjoittajalta:

"3452 Attendance tonight. Not too bad, although a little bit more would be nice. But with Friday Night High School Football, that's not too bad. Great start to the game tonight. Would have like to see them take less penalties and keep Ottawa's goals down, but it was a nice game and nice win, especially since it's another long early season road trip coming up now."


"Unbelievable start offensively for Vili and 2 goals tonight, outstanding offensive d-man so far and he's a good skater. Makes it even better than he's a Wings prospect. Exciting to see how much he'll grow and improve in his time here."


"I know it was a non conference opponent but that was a big win last night. Finally a big time offensive output. First goals of the season for a couple guys, to maybe get them rolling. Another big night Saarijarvi."

Ilokseni tuli huomattua, että myös nuo Saarijärven osumat löytyvät videoiden muodossa Youtubesta jo nyt ja muutama muukin katsottava video sieltä herrasta löytyi:

- Saarijärven ensimmäinen tehopiste OHL:ssä (vs. Saginaw, 24.9.)
- Vili Saarijärven 1-on-1-haastattelu, jossa kertoo perus hokijargonia eli että miksi pitää pelaamisesta ja niin edelleen.
- Vili Saarijärven highlightsit ottelussa Sarniaa vastaan (10.10.)
- Ja sitten vielä ne Saarijärven ruoskat Ottawaa vastaan (16.10.)

Saarijärvellä kulkee, Flintinkin kone käynnistyy pikkuhiljaa, mutta liian usein hyvää ottelua on seurannut huono ottelu ja tappio. Toivottavasti nyt tahti alkaisi muuttua parempaan suuntaan. Voitolla paikka läntisen divisioonan kolmannella sijalla vankistui, mutta edessä olevat Sarnia ja WIndsor ovat kuusi pistettä edellä, yhden ottelun enemmän pelanneina tosin.

OHL:n suomalaispörssi 21.10.2015

(RD) Vili Saarijärvi, Flint Firebirds - 9. 2+12=14, +9, 4 PIM
(RW) Petrus Palmu, Owen Sound Attack - 9. 3+6=9, -2, 10 PIM
(LW) Juho Lammikko, Kingston Frontenacs - 10. 3+5=8, 0, 19 PIM
(D) Olli Juolevi, London Knights - 9. 2+6=8, +9, 0 PIM
(C) Julius Nättinen, Barrie Colts - 7. 1+5=6, -1, 2 PIM
(LD) Markus Niemeläinen, Saginaw Spirit - 9. 0+5=5, -6, 2 PIM

 

[Fironic]

FutureHockeylle massiiviset rispektit näistä raporteista! On kyllä todella mukava lukea tämän tasoista tarinointia suomalaislupauksien otteista ja joukkueiden asioista muutenkin. :)

 

[M10]

Esa Lindell TEX 4 1+5=6 +7

Vaikka Lindell on pelannut loistavasti ensimmäiset pelit AHL:ssa, kutsua ylös tuskin tulee ihan hetkeen. Siellä on Dallasilla kaksi pakkia 1-suunnan soppareilla (Nemeth, Oleksiak) syönyt popcornia ekat kuusi peliä, kun top-6 on pelannut niin ehjästi. Noita ei siis farmiin pudoteta, kun joutuvat poimituksi waivereista, joten eiköhän Lindell pelaa mahdollisesti koko kauden Texasissa. Ja hyvä niin, siellä on menestyvä joukkue ja hyvä valmentaja (ex-Ilves Derek Laxdal). Eikä Lindell välttämättä edes olisi ensimmäinen ylös nostettava puolustaja, kun siellä on NHL:n ovia kolkuttelemassa myös Stephen Johns ja Julius Honka.

 

[Mr. Smith]

Niille jotka ei välttämättä asiasta ole tietoisia, kannattaa varauksella muistaa myös se, että Manitoba on valitettavasti tasoltaan Mestis-jengiä huonompi. On todella vaikea (tai sanotaanko että vaikeampi) erottua muiden joukosta, jos pelikaverit on tunareita. Toki ei siellä NHL:ssäkään scoutit, GM:t, koutsit jne täysin sokeita ole, ja varmasti asian ymmärtää.

Vähän on turhan paljon värikynää taas tekstissä jos tuosta Manitoba joukkueesta saa Mestis-jengiä huonomman. Harvassa Suomi-sarjan joukkueessa on pelaajia, jotka pelasivat viime kaudella NHL:ssä (Jay Harrison, Matt Fraser, Matt Halischuk) tai MM-kisoissa (Connor Hellebuyck). Ei tuo joukkue AHL:ssä mikään hyvä ole, mutta kyllähän tuo Mestiksessä pärjäis aika mukavasti. Ja varmaan puolet pelaajista otettais kiljuen vastaan Liigassakin. Mutta ainahan se toki on mukava laittaa jonkun muun piikkiin se, että suosikkepelaajalla ei kulje. Nyt se oli sitten joukkuekaverit (= niin paskoja ettei itselläkään voi kulkea).

 

[Mängimies]

Nyt se oli sitten joukkuekaverit (= niin paskoja ettei itselläkään voi kulkea).

Harmihan se on jos Armian NHL-ura tyssää siihen ettei kolmeen kauteen saada hänelle riittävän tasokkaita pelikavereita ja sitten loppuukin jo sopimus. Ja annas olla jos Armia nostetaan ylös, mutta laitetaan pelaamaan alaketjuihin joidenkin thorburnien tai coppien kanssa. Eihän siinä voi onnistua.

 

[Lätkäjope]

Harmihan se on jos Armian NHL-ura tyssää siihen ettei kolmeen kauteen saada hänelle riittävän tasokkaita pelikavereita ja sitten loppuukin jo sopimus. Ja annas olla jos Armia nostetaan ylös, mutta laitetaan pelaamaan alaketjuihin joidenkin thorburnien tai coppien kanssa. Eihän siinä voi onnistua.

Joo o, nähtävästi jatkoajan peruspaskaa mainetta ylläpitävät negatiivi-niilot tulkitsi sitten täysin tahallisesti taas viestit.. Noh, niinkuin heillä on tapana tehdä. Tällaiset sanat kuin "varauksella" on esimerkiksi täysin tuntematon käsite teille kahdelle? Kaikki kirjoitukset täällä kun luetaan mahdollisimman negatiiviset lasit päässä, niin en ihmettele että luetun ymmärtäminen tuottaa suuria vaikeuksia.

Esimerkiksi Thorburn - Copp parivaljakosta en maininnut äskeisessä viestissä sanallakaan että olisi huonoja ketjukavereita. Eikai se nyt voi olla mikään salaisuus, jos joku mainitsee, että ei he välttämättä sieltä parhaimmasta päästä ole? Vai meinaatko että Beleskey esimerkiksi tekisi samat +20 maalia esimerkiksi juuri nyt Thorburnin ja Coppin välissä, kuin Perryn & Getzyn kanssa?

Loppuun vielä mainitsin, että Armia tarvitsee täydellisen onnistumisen seuraavalla kerralla kun komennus ylös tulee. Olisiko tästä kenties voinut joku ymmärtää, että (vaikka onkin suosikkipelaaja) jopa kovakin fani kuumeisesti pureksii kynsiään, ja toivoo pientä ihmettä ja onnistumista Armialle?

Samapa tuo mitä täällä yrittää todistella, sinunlaisia netti-narsisteja törmää internetin ihmeellisessä maailmassa päivittäin. Ja tyhmien ihmisten kanssa väittely on hieman tuloksetonta puuhaa, nimittäin he yleensä raahaavat sinut omalle tasolleen, jossa heillä on enemmän kokemusta. (En muista alkuperäistä kirjoittajaa kyseisestä lainauksesta).

 

[Mängimies]

Joo o, nähtävästi jatkoajan peruspaskaa mainetta ylläpitävät negatiivi-niilot tulkitsi sitten täysin tahallisesti taas viestit.. Noh, niinkuin heillä on tapana tehdä. Tällaiset sanat kuin "varauksella" on esimerkiksi täysin tuntematon käsite teille kahdelle? Kaikki kirjoitukset täällä kun luetaan mahdollisimman negatiiviset lasit päässä, niin en ihmettele että luetun ymmärtäminen tuottaa suuria vaikeuksia.

Kiitos samoin.

En yrittänyt olla negatiivinen vaan hyvällä tavalla hölmö. Epäonnistuin kuitenkin nolosti ja tässä sitä nyt ollaan.

Onhan se selvää, että Armian on onnistuttava täydellisesti jos/kun saa kutsun ylös. Jos se oli juttusi tärkein pointti, niin löysin sen. Mikään rakettitason analyysi se ei ollut, mutta ei pidä ollakaan, että me yksinkertaiset ihmiset osaamme niitä tulkita.

 

[Mängimies]

Ja jottei keskustelu ajaudu ihan sivuraiteelle, niin todettakoon Juuse Saroksen ottaneen AHL-uransa ensimmäisen voiton viime yönä kun Iowa kukistui jatkoajalla lukemin 3-2. Saros valittiin myös ottelun parhaaksi pelaajaksi. Hyvä Juuse, nyt vain lisää startteja alle.

 

[adolf]

Kyllä se on todella kovan työn takana tänäpäivänä päästä edes näyttämään NHL:ssä osaamistaan, saati sitten vakiinnuttaa sieltä pelipaikka. Tämmöinen tuli vain mieleen kun muutamia nimiä tässä ketjussa tuli eteen. Lindell ja Saarijärvi esimerkiksi aloittaneet helvetin hyvin, mutta vielä se pelipaikka NHL:ssä kuitenkin on melko kaukana.

 

[Bigmouth]

Harmihan se on jos Armian NHL-ura tyssää siihen ettei kolmeen kauteen saada hänelle riittävän tasokkaita pelikavereita ja sitten loppuukin jo sopimus. Ja annas olla jos Armia nostetaan ylös, mutta laitetaan pelaamaan alaketjuihin joidenkin thorburnien tai coppien kanssa. Eihän siinä voi onnistua.

Olihan Armialla Sabresin aikana Grigorenko vierellään ja ilmeisen hyvin tuo peli kulkikin. Toki se on Armian heikkous, että peli ei kulje samalla tavoin "yksin" pelatessaan, mutta tämän asian suhteen Armia ei suinkaan ole yksin. Ei edes kovien pelimiesten vertailussa.

Perusongelmahan tuolla tuntuu olevan, että pelityylinsä vaikuttaa huonommalta kuin on, jos tulos ei näy taululla. Siis johonkin 100-lasissa vetävään tsemppariin verrattuna.

 

[Robin Big Snake]

On todella vaikea (tai sanotaanko että vaikeampi) erottua muiden joukosta, jos pelikaverit on tunareita.

Ite kyllä loistan tunareiden joukossa paremmin kuin parempien.

Ei ole kuitenkaan joutunut vielä palaamaan Eurooppaan vaikka toinen porilainen sitä ennustelikin;

Voisin melkeinpä lyödä pääni pölkylle sen puolesta, että ei pelaa enää peliäkään AHL:ssä.

 

[Jäädyttäjä]

Armiasta sen verran, että tietysti suurin syy vaisuun Amerikan valloitukseen on ollut ailahtelevissa omissa otteissa. Silti on ollut kyllä myös mahdollisuuksissa toivomisen varaa. Viime kaudella oli Rochesterin paras pelaaja, mutta kunnon tilaisuutta ei koskaan tullut. Yksi NHL-peli ja sekin taisi olla ensimmäinen ammattilaispeli vasempana laiturina. Selvää on nyt jälkeenpäin, ettei Buffalossa Armialle mitään kunnon saumaa ollut järkeäkään antaa, koska ei kuulunut seuran tulevaisuuden suunnitelmiin.

Verrataan nyt vaikka Teräväiseen. AHL:ssä 44 ottelua ja 27 pistettä: Lisäksi haastattelujen perusteella jonkin asteisia asenneongelmia. Näiden jälkeen nosto NHL:än ja keskinkertaisten otteiden jälkeen kausikortti hyvään rooliin. Tai vaikka Donskoi tällä kaudella suoraan Thorntonin ja Pavelskin vierelle. Uskallan väitää, ettei Armiakaan ihan kiikareilla tuossa ketjussa vetäisi. Tasan eivät siis käy onnen lahjat.

Totean silti loppuun saman minkä alkuunkin. Suurin syy on pelaajassa itsessään. Mallia voi katsoa, vaikka Pulkkisesta, joka todella hienosti raivasi tiensä NHL:än ilman mitään ulkopuolisia apuja.

 

[Bigmouth]

Totean silti loppuun saman minkä alkuunkin. Suurin syy on pelaajassa itsessään. Mallia voi katsoa, vaikka Pulkkisesta, joka todella hienosti raivasi tiensä NHL:än ilman mitään ulkopuolisia apuja.

Jotenkin jäänyt sellainen olo, että pohjoisamerikkalainen valmennuskulttuuri ei ole ihan istunut Armian pirtaan. Tämä kuitenkin tottui Suomessa Rautakallion ja Kiven opettajamaisempaan otteeseen, jolloin ohjeistusta ja vinkkejä tuli jatkuvasti. Nyt on ollut hukassa aina kun jotain on muuttunut.

 

[Roark]

Eipä tuo nyt mikään katastrofi olisi, jos Armia Eurooppaan muutamaksi vuodeksi palaisi, jos näyttöpaikkaa nyt ei tule. Muuan Jori Lehterä kävi kokeilemassa 21-22-vuotiaana AHL:ssä muutaman pelin, jonka jälkeen palasi Suomeen ja KHL:ään kasvamaan korkoa viideksi vuodeksi. Nyt tyyppi on 27-vuotias ja pelaa loistavaa jääkiekkoa ja tienaa muuten ensi kaudella 4,7 miljoonaa dollaria. Pointtina tässä kaikessa, että ei ehkä Armiallekaan olisi huono mennä KHL:ään muutamaksi kaudeksi ja sen jälkeen paukuttamaan 30 maalia NHL:ään.

 

[Largo]

Joo o, nähtävästi jatkoajan peruspaskaa mainetta ylläpitävät negatiivi-niilot tulkitsi sitten täysin tahallisesti taas viestit.. Noh, niinkuin heillä on tapana tehdä. Tällaiset sanat kuin "varauksella" on esimerkiksi täysin tuntematon käsite teille kahdelle? Kaikki kirjoitukset täällä kun luetaan mahdollisimman negatiiviset lasit päässä, niin en ihmettele että luetun ymmärtäminen tuottaa suuria vaikeuksia.

Mä liityn samaan kerhoon em. herrojen kanssa. Jos tulet tänne väittämään Manitoban olevan edes varauksella Mestis-jengiä huonompi, niin kyllähän tuohon pitää tarttua. Luetun ymmärtämisessä en usko tässä kohtaa olleen kyse, vaan ihan itse tekstistä.

Beleskey muuten ei edes pelannut kuin murto-osan kaudesta herrojen Perry&Getzlaf kanssa. Tämä toki ei poista sitä faktaa, että tuskinpa pystyisi samaan maalimäärään Thorburn - Copp parivaljakon kanssa. Kunhan niiloilen.

 

[Steegil]

Eipä tuo nyt mikään katastrofi olisi, jos Armia Eurooppaan muutamaksi vuodeksi palaisi, jos näyttöpaikkaa nyt ei tule. Muuan Jori Lehterä kävi kokeilemassa 21-22-vuotiaana AHL:ssä muutaman pelin, jonka jälkeen palasi Suomeen ja KHL:ään kasvamaan korkoa viideksi vuodeksi. Nyt tyyppi on 27-vuotias ja pelaa loistavaa jääkiekkoa ja tienaa muuten ensi kaudella 4,7 miljoonaa dollaria. Pointtina tässä kaikessa, että ei ehkä Armiallekaan olisi huono mennä KHL:ään muutamaksi kaudeksi ja sen jälkeen paukuttamaan 30 maalia NHL:ään.

Lehterän tapauksessa kannattaa muistaa, että mies oli ihan järkyttävän laiska treenaaja, jonka ruokavalio oli aivan järkyttävä vielä sinäkin vuonna milloin hän voitti Liigan pistepörssin ylivoimaisesti. Mies oikeastaan oppi urheilijaksi siellä Venäjällä. Kuitenkin ei kannata vielä Lehterää yhden syksyn näytöillä nostaa messiaaksi.

Armialla suurin ongelma on se, että hän oppi pelaamaan leveän kaukalon kurvailua kiekkoa, jossa tilaa ja aikaa on näpertää. Ja kun toi karmea tyyli on iskostunut selkäytimeen niin sitä on sitten erittäin hankala muuttaa.

 

[Bigmouth]

Armialla suurin ongelma on se, että hän oppi pelaamaan leveän kaukalon kurvailua kiekkoa, jossa tilaa ja aikaa on näpertää. Ja kun toi karmea tyyli on iskostunut selkäytimeen niin sitä on sitten erittäin hankala muuttaa.

Tätähän tässä on vuosikausia hoettu. Paikkaansa se ei pidä, mutta ei anneta sen haitata menoa.