Suomalaisen iskelmämusiikin ketju....

[Paitselo]

No niin, ja tässä sitten se myydyimpien kotimaisten singlelevyjen Top-100 listan loppupää, sijat 72 - 100...

Jonniinmoisen trauman minäkin olen saanut, kun ensin katsoin listasi alle, ennen kun aloin lukemaan;)

Oppia ikä kaikki.

Ööh, siis nyt en kyllä tajunnut. Mitä tarkoitat? Kyllä tuo ihan virallinen lista on...

 

[Olkku]

Ööh, siis nyt en kyllä tajunnut. Mitä tarkoitat? Kyllä tuo ihan virallinen lista on...

Tarkoitin, kun edellisenosan listasta laitoit "hakaneuloilla hopeamaljaan", joten olin varuillani:)

 

[Paitselo]

KRISTIAN?

Muistaakos kukaan Kristianin? Miehen suurin hitti taisi olla suomennos El Condor Pasa nimisestä maailmanlaajuisesta superhitistä. Suomennos kulki nimellä ´Vain kotka lentää aurinkoon´. 70-luvulla tosin oli liikkeellä myös IFK-fanien masinoima versio nimellä ´Vain Tepsi tunkee ahdinkoon´.

Eikös tämä Kristian tehnyt jonkinlaisen julkisuushakuisen tempauksen lavastamalla itsemurhan? Jotakin tämäntyypistä on vanhojen Suosikkien kansista jäänyt mieleen...

 

[koo]

Muistaakos kukaan Kristianin? Miehen suurin hitti taisi olla suomennos El Condor Pasa nimisestä maailmanlaajuisesta superhitistä. Suomennos kulki nimellä ´Vain kotka lentää aurinkoon´. 70-luvulla tosin oli liikkeellä myös IFK-fanien masinoima versio nimellä ´Vain Tepsi tunkee ahdinkoon´.

Eikös tämä Kristian tehnyt jonkinlaisen julkisuushakuisen tempauksen lavastamalla itsemurhan? Jotakin tämäntyypistä on vanhojen Suosikkien kansista jäänyt mieleen...

Muistan Kristianin ja senkin muistan, että El Condor Pasan lauloi herra nimeltä Markus. Voin muistaa väärinkin mutta...
Kristian roikkui jotenkin ristillä vauhdittaakseen levymyyntiään ja esittääkseen itsemurhakandidaattia,
Yhtään Kristianin levyä ei nyt näin äkkiseltään muistu mieleen mutta tiedoksi vaan, että hän oli ihan söpön näköinen.

Terveisin koo

Psst Pstt: Unisatu oliko se Kristianin joku Syksyn Sävel ehkä ? Siinä laulettiin jotain prinsessoista ja prinssistä.

Pstt Pstt 2: Se biisi menee näin. Näin jälleen viimeyönä unta, oli mulla pieni valtakunta, ja prinsessana tietenkin mä sinut siitä tunnistin.

Vitsi mulla on hyvä muisti jos nyt vaan on oikea laulu kysymyksessä.

 

[Olkku]

Martti "huuhaa" Innasesta heittäisin lyhyen referaatin, tosin edelleen popmuseosta luntaten.

Martti Innanen syntyi Helsingin Sörkassa 20.3.1931 virkamiesperheen lapsena, hänen isänsä oli poliisi. Suvussa vanhempien puolella ei ainakaan suuressa määrin taiteellisia taipumuksia ilmennyt, mutta Martti-poika sen sijaan tunsi jo hyvin nuorena kutsumusta taiteen ja eritoten jazz-musiikin pariin. Suoritettuaan keskikoulun oppimäärän Helsingin Norssissa 1942-49, häntä eivät jatko-opinnot enää kiinnostaneet. Sen sijaan hän ryhtyi ammattimuusikoksi vuonna 1950 soittaen ensin rumpuja. Vuonna 1952 hänen soittimekseen vakiintui kuitenkin kitara. Oman orkesterinsa, MI-Yhtyeen hän perusti vuonna 1954. Yhtye läpäisi Yleisradiossa koesoittotilaisuuden ja teki keikkoja sitten kymmenen vuotta, soittaen tanssimusiikkia aina vuoteen 1964 asti. Sen jälkeen Martti Innanen toimi kolme vuotta kitaristina Åke Sjöblomin orkesterissa ja sitten vuoden Rolf Kronqvistin orkesterissa.

Vuodesta 1953 Innanen toimi muusikon uran ohella myös Yleisradion vahtimestarina. Samoihin aikoihin, kun hän jätti oman orkesterinsa, hänestä tuli myös tunnettu radioääni. Vuodesta 1965 lähtien hän luki tiistaisin radiossa kirjoittamaansa parodista seikkailusarjaa Seikkailija Joe Smith. Hän kirjoitti myös kuunnelmia, mm. villin lännen parodian Kostajan käsi ei vapise.

Vuonna 1967 Innanen löi itsensä läpi kirjailijana, tuolloin ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Seikkailu viitakossa. Toinen kirjallinen tuote, Lippa vinossa ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Myös musiikillinen läpimurto sattui samalle vuodelle. Silloin hän levytti ensilevynsä, Erik Lindströmin sävellyksen, itse sanoittamansa tangoparodian Elsa, kohtalon lapsi. Levy olikin sitten listalla seitsemän kuukautta ja neljän kuukauden ajan Suomen myyntilistojen kärjessä. Samana vuonna ilmestyivät myös hänen tavaramerkeikseen muodostuneet levytykset Esteri, tyttö sadepisarain sekä Urjalan taikayö. Levytykset julkaisi Erik Lindströmin ja Rolf Kronqvistin omistama yhtiö Finndisc. Mainittakoon myös, että sama yhtiö oli jo aikaisemmin 60-luvulla julkaissut myös kahden muun sittemmin mainetta niittäneen perussuomalaisen solistin ensilevytykset, nimittäin Juha Watt Vainion ja Irwin Goodmanin. Martti Innanen oli tuolloinv varsin lyhyen ajan sisällä jo Erik Lindströmin kolmas 'löytö.' Myös Martti Innasen ensimmäinen albumi, vuonna 1967 ilmestynyt Rakkauden ja onnensatumaan täysivaltainen suurlähettiläs oli sekin melkoinen myyntimenestys.

Tamperelaisessa Innanen itse kuvaa musiikillista kehitystään näin: "Olen sisäänpäin kääntynyt mietiskelijä, punainen lanka eloni tiellä on aina ollut itseni kehittäminen. Näin kerran unta, että olin valveilla, mutta kun heräsin, huomasin nukkuvani. Heh-heh. Tanssipaikoilla alkoi ottaa kaaliin junttikansan ikuinen toive: "Soettakee tankova." Kerran keikalta palatessani syttyi lamppu. Olisi kiva parodioida tangoa ja katsoa, ottavatko suomalaiset oikein banaalin tsoukin tosissaan."

Martti Innanen osallistui vuonna 1968 silloin ensi kertaa järjestettyyn MTV:n Syksyn sävel-kilpailuun niin ikään tangoparodialla, joka oli Erik Lindströmin säveltämä ja Saukin (=Sauvo Puhtila) sanoittama Miesten mies. Sijoitus oli kuitenkin vaatimaton, kahdeksas sija.

Innanen on toistaiseksi ainoa suomalainen viihdetaiteilija, jolle arvostettu amerikkalainen Billboard-lehti on myöntänyt vuotuisen tunnustuspalkintonsa. Tämäkin tapahtui vuonna 1968. Samana vuonna Martti Innanen jätti työn Yleisradiossa ja ryhtyi ammattimuusikkona vapaaksi taiteilijaksi. Seuraavan vuoden puolella hän teki Suomessa viisi kuukautta kestäneen kiertueen Gunnar-pässin kanssa. Idea pässin mukanaolosta syntyi Innasen eräästä hitistä, iskelmäparodiasta Gunnar vierasmaalainen. 70-luvulle tultaessa lupaavasti alkanut sooloura ja sen myötä keikkakysyntä vähitellen kuitenkin hiipuivat.

Keikkakysynnän hiljennyttyä Innanen keskittyi lähinnä kirjallisiin töihin, joista mainittakoon eri viikkolehdissä ilmestyneet lukuisat pakinat sekä kirjoitukset ns. miestenlehdissä. Myös radiokuunnelmia hän tuolloin kirjoitti, vuonna 1974 kuultiin radiossa parodinen salapoliisikertomus Synccä linna ja sen kamala mysteerio, jonka esilukijana toimi näyttelijä Jussi Jurkka. Täyttäessään 50 vuotta vuonna 1981 hän julkaisi siihen asti kunnianhimoisimman kirjallisen tuotteensa, kovaotteisen jännitysromaanin Frank Armoton. Innanen on kuitenkin levyttänyt vielä tämänkin jälkeen, vuonna 1978 ilmestyi Discophon-yhtiön kustantama albumi Päreitä kainalossa. Vuonna 1980 Martti Innanen oli mukana Syksyn sävelessä omalla kappaleellaan Marduusialainen kissantervauslaulu ja sijoittui neljänneksi. Saman vuoden marraskuussa ilmestyi JP-musiikin kustantamana myös hänen viimeinen albuminsa Kissantervaaja. 70-luvulla hän oli myös omaksunut lisänimen Huuhaa. Se on hänen mukaansa suomennos jazz-muusikko 'Dizzy' Gillespien taiteilijanimestä. Innasen mukaan kun 'dizzy' tarkoittaa samaa kuin 'huuhaa.'

Vuonna 1985 Innanen lopetti keikkailun ja siirtyi radiopakinoitsijaksi. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vuonnna 1993. Viimeiset Martti Innasen levyttämät kappaleet ovat CD-äänitteellä Umpirautaa (1996) julkaistut kappaleet Orpo pihalaulaja ja Sudennahkaviitta.

Martti Innasen sanoitustyyli oli 60-luvulla varsin uskalias, varsinkin kun kyseessä olivat ensilevytykset. Innanenhan teki selviä tangoparodioita, ivaamaan huonoa suomalaista musiikkimakua. Tango on kuitenkin aina ollut suomalaiselle tanssilavayleisölle vakava, suorastaan pyhä asia, jota ei sovi parodioida. Ainoa Suomessa 1960-luvulla menestynyt ja myös tunnetuin tangoparodia oli siihen mennessä ollut Kari Kuuvan Tango Pelargonia, ja senkin suuri yleisö otti vakavasti, parodiaa kun ei ainakaan alkuun ymmärretty. Kuitenkin Innasen musiikki tullaan aina muistamaan nimenomaan tango- ja iskelmäparodioista. Mm. Gunnar vierasmaalainen ja Elsa, kohtalon lapsi on kumpikin levytetty kahdesti uudelleen. Uudet versiot syntyivät 70-luvun lopulla Discophon'lle ja 80-luvun alussa JP-musiikille. Innasen musiikin ystävien iloksi on julkaistu uudelleen hänen parhaita levytyksiään peräti kolmen CD-kokoelman verran: Martti 'Huuhaa' Innanen - Parhaat (1991), 20 suosikkia - Elsa, kohtalon lapsi (1996) ja Martti 'Huuhaa' Innanen - Hitit (2004). Myös Innasen puhe-esityksiä on julkaistu uudelleen CD-muodossa: Joe Smith Rasilian satemetsässä (2000) ja Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut (2004).

Nykyisin Innanen vaikuttaa taidemaalarina. Hänen naivismia edustava tyylinsä onkin saanut taiteen harrastajien keskuudessa myönteisen vastaanoton. Muita hänelle rakkaita harrastuksia ovat mm. kirjallisuus ja jazz-musiikki.

Näin Martti Innanen itse Tamperelaisessa: "Tyhmät ihmiset ovat aina pitäneet minua tyhmänä, koska se huumori, mitä minä teen, on älyköille. Suurin osa ihmisistä rakastaa jopa iskelmämusiikkia, mikä on minulle kauhistus. Minä teen taidettani niille, joille mun ideani ja näkemykseni menee läpi - joilla on siis antennit ulkona. Jos minua kuoltuani sanotaan koko kansan taiteilijaksi, kuohuu v-tukseni vaahtona hautakummun kukkapuskille saakka. Silloin mikään ei ole mennyt perille." -Niinpä elämäni tärkein aforismikin kuuluu: "Hikiä on Hikiä ja Jazz on Jazz."

Kuten mainitsin, suurimman osan lunttasin, joten lähde on kaikkien tiedossa.

 

[Pressiboxi]

Erich Junkers

Joko Erkki Junkkarisen "Kappale kauneinta Suomea" on mainittu? Vihellysintro on melko muikeaa tavaraa kuten koko arrikin!

 

[Pressiboxi]

Psst Pstt: Unisatu oliko se Kristianin joku Syksyn Sävel ehkä ? Siinä laulettiin jotain prinsessoista ja prinssistä..

Unisadun B-puolella on tyrmäkkä ralli "Mentiin seslonkiin". Sitä seksuaalisen tihentyneisyyden määrää ilmaisussa! Diggailin tätä aikanaan kun sain Rahiksen jukeboxipoistojen kautta sinkun käsiini.

 

[Olkku]

Joko Erkki Junkkarisen "Kappale kauneinta Suomea" on mainittu? Vihellysintro on melko muikeaa tavaraa kuten koko arrikin!

Mainittu on ja melko mukavissa merkeissä. Harva osaa viheltää, niin että naapurit ei kuule:)

 

[Paitselo]

Muistan Kristianin ja senkin muistan, että El Condor Pasan lauloi herra nimeltä Markus.

Markus? Muistatkos koo tämän hemmon muita tuotoksia?
Voi hitsin hitsin hitsin hitsi - ja minä kun olin mukamas ihan varma, että just tämä Kristian väitti kotkan lentävän aurinkoon. Tuo biisi sinänsä oli/on kyllä todella kaunis. Osaan muuten soittaa skitalla tuon El Condor Pasan kompin, sitä kun "rämpyttää" iltanuotiolla, niin jostakin ihmeen syystä mökkinaapurit rupeevat saapumaan nuotion valokehään hyräillen ABBAN FERNANDOA!

.... there was something in the air that night ....

 

[Roku]

Huuhaata Innasesta

Keikkakysynnän hiljennyttyä Innanen keskittyi lähinnä kirjallisiin töihin, joista mainittakoon eri viikkolehdissä ilmestyneet lukuisat pakinat sekä kirjoitukset ns. miestenlehdissä.

Aikoinaan 80-luvun alussa tuli näistä käsityölehdistä luettua Innasen tarinoita. Parhaiten muistissa ovat juuri Horolan Elinan seikkailut "tankulaulajan" ja muiden tähtien kanssa, samoin tarina takahikiäläisestä turvesuollaan rikastuneesta perheestä, jutun nimi oli "Takahikiän Tallas".

Martti Innasen sanoitustyyli oli 60-luvulla varsin uskalias, varsinkin kun kyseessä olivat ensilevytykset. Innanenhan teki selviä tangoparodioita, ivaamaan huonoa suomalaista musiikkimakua. Tango on kuitenkin aina ollut suomalaiselle tanssilavayleisölle vakava, suorastaan pyhä asia, jota ei sovi parodioida. Ainoa Suomessa 1960-luvulla menestynyt ja myös tunnetuin tangoparodia oli siihen mennessä ollut Kari Kuuvan Tango Pelargonia, ja senkin suuri yleisö otti vakavasti, parodiaa kun ei ainakaan alkuun ymmärretty. Kuitenkin Innasen musiikki tullaan aina muistamaan nimenomaan tango- ja iskelmäparodioista.

Innasen musiikkikin on tuttua. En omista yhtään levyä, vielä, mutta muuten nuo mainiot sanoitukset ovat jääneet mieleen: Tyrrrvään närrrhet, Elsa - kohtalon lapsi, Gunnar vierasmaalainen, Urjalan taikayö, Marduusialainen kissantervauslaulu sekä sellainen varsin letkeä ralli jossa laulaja pelottelee uskotonta naisystäväänsä mm. tulemalla yöllä luurankona kolkuttelemaan ikkunan taakse. Taisi tuokin tulla tutuksi jostain "Syksyn sävelen satoa"-telkkariohjelmasta.

Nykyisin Innanen vaikuttaa taidemaalarina. Hänen naivismia edustava tyylinsä onkin saanut taiteen harrastajien keskuudessa myönteisen vastaanoton.

Näillä taideteoksilla on muuten hulvattomia nimiä: Kälviän tasaraha-Liimatainen, Tuupovaaran tuijottaja ym. Yksi näistä on päässyt myös Suomen parhaan kantribändin Freud, Marx, Engels & Jungin levyn kansikuvaksi.

Martti Huuhaa Innasen poika, Mikko Innanen, on käsittääkseni futismatsien selostajana jossain Canal Plussalla.

 

[Olkku]

Martti Huuhaa Innasen poika, Mikko Innanen, on käsittääkseni futismatsien selostajana jossain Canal Plussalla.

Pitelee paikkansa.

Oletkos Roku kuullut "huuhaan" uskaliamman levytyksen Elsasta?

Elsa, tule viivana tänne, mul on jäykkänä jänne jne....

 

[koo]

Markus? Muistatkos koo tämän hemmon muita tuotoksia?

En muistanut mutta lunttasin, kaunis nyyhkybiisi Jos vielä oot vapaa...lähdetään niin veisin sun rantapuistoon ja oisit mun ikimuistoon...
Muita googlen antamia en ollut ikunaan kuullutkaan.

Itse en osaa soitta kitaralla kun Hippa Heikin laivan ja Maijan pikku karitsa, mutta minäpä osaan laulaa esim just tuon Fernandon ja vaikka Chigititankin tiukan paikan tullen mutta Abbasta varsinainen bravurini on The Winner take´s it all, ja sit suomalaisista norjalainen villapaita.

Terveisin koo, jatkoajan satakieli

 

[JayV]

Psst Pstt: Unisatu oliko se Kristianin joku Syksyn Sävel ehkä ? Siinä laulettiin jotain prinsessoista ja prinssistä.

Pstt Pstt 2: Se biisi menee näin. Näin jälleen viimeyönä unta, oli mulla pieni valtakunta, ja prinsessana tietenkin mä sinut siitä tunnistin.

Vitsi mulla on hyvä muisti jos nyt vaan on oikea laulu kysymyksessä.

Muistelisin että Unisadun esittäjä oli Salomon, ja hän tuli tällä kappaleella toiseksi Syksyn Sävelessä noin vuonna 1975.

 

[koo]

Muistelisin että Unisadun esittäjä oli Salomon, ja hän tuli tällä kappaleella toiseksi Syksyn Sävelessä noin vuonna 1975.

Voi olla hyvinkin joku Salomon, olen näköjään liian vanha muistamaan noin tuoreita asioita, vanhat kyllä taittuu.
Nyt täytyisi enään tietää mitä Kristian lauloi sillä varmasti sen niminen laulaja oli/on olemassa ?

Terveisin koo

 

[tant gredulin]

Hämärää on täälläkin, mutta mielestäni Kristian lauloi 'Näin on' ja voitti ensimmäisen SS:n. Salomon taisi olla se heebo, jonka vaatteet löytyivät Hietsusta ja Suosikin legendaarinen kuvaaja Olavi Kaskisuo ne 'sattumalta' löysi - 'Itsemurha'?

Ilkka Sysimetsän aka Anssi Saviojan aka Frederikin päätoimittaja-aikoina 'Stump'-lehti oli kyllä normaalista nuortenlehdestä kaukana, ja siksi juuri niin hauska.

Mutta Predan listoilta en löytänyt yhtään Dingoa?

Joku kysyi Linda Vallilasta - taisi olla yksi Chrisse Johanssonin teostonimistä.

 

[Paitselo]

Mutta Predan listoilta en löytänyt yhtään Dingoa?

Eivät ne olleet mitenkään "minun" listojani, vaan ihan virallisia singlemyyntilistoja. Dingon aikana 80-luvulla ei enää niin kovasti se singlekauppa käynyt, kun LP-levyt olivat jo "yleistä kauraa. Jokainen itseään kunniottava Dingofriidu, niin Porissa kuin muuallakin, ruinasi isiltä sen verran ylimääräistä rahnaa, että sai hankittua Neumannin porukalta enemmän kuin yhden singlellisen biisejä. Näin minä olen tämän käsittänyt.

 

[Paitselo]

Gredulle ja muillekin Suomi-iskelmän faneille tiedoksi tämä IFPI:n julkaisema TOP-10 lista kaikkien aikojen eniten myydyistä LP-levyistä... sieltä löytyy sitten se Gredun kaipaama Dingokin... tämä lista on ihan eri näköinen kuin se singlelista.




1. JARI SILLANPÄÄ - Jari Sillanpää 266 884 (ja tämä EI OLE puhelinumero Jarille!)
2. EPPU NORMAALI - Repullinen hittejä 229 320
3. KIRKA - Surun pyyhit silmistäni 208 975
4. DINGO - Kerjäläisten valtakunta 190 894
5. JOEL HALLIKAINEN - Joel Hallikainen 178 654
6. KAIJA KOO - Tuulen viemää 175 144
7. SMURFFIT - Tanssihitit Vol. I 168 882
8. HURRIGANES - Roadrunner 167 514
9. JARI SILLANPÄÄ - Auringonnousu 157 612
10. TOPI SORSAKOSKI & AGENTS - Besame Mucho 157 605

 

[koo]

Jäljet johtivat sylttytehtaalle

Käytin oljenkorteni ja kilautin kaverille.
Kristian, Bengt Huhta, opettaja Kokkolasta lauloi Syksyn Sävelessä biisin, Näin on (näin ihminen on taas rauhaton jne). Muita Kristianin biisejä, oli Vapaapäivä ja Seikkailu. Muistin kyllä sanat kun sain apuja, ihan kivoja biisejä.

Salomon oli tumma, komea Frederikin oloinen mies joka lauloi Unisadun.

Ristillä riippui Kristian, mainosmielessä ja Markus lauloi Vain Kotka lentää aurinkoon.

Näin, hyvä kun selvis enkä yhtään pannut pahakseni sitäkään että sain nuo biisit kuulla ihan livenä, tummalla baritonilla suoraan korvaani laulettuna.


Terveisin koo

 

[tant gredulin]

Ymmärrän kyllä koo, mulla on ihan vaan altto :)

Preda, en valitettavasti voi hyväksyä itsestäni 'fani'-nimitystä tältä musiikin alueelta, pikemminkin ammatti. Mutta silti ihmettelen, miksei 'Autiotalo'-single ole mukana...

 

[tant gredulin]

Löytyykö kenenkään muistilokerosta v. 1969 levytettyä kappaletta "Mulla kylmä on"?
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Ilkka Erävirta ja sama mies tais levyttää sen Maija-Leena Jokisen kanssa joillain taiteilijanimillä.Ilmeisesti pariskunta ei muuta levyttänytkään mutta varmaan löytyy jostain kokoelmalta.

Jos jollain on tietoa mistä kokoelmasta tää löytyy,olisin kiitollinen tiedoista.
Olis nimittäin tosi tarvetta tälle kappaleelle.

Ei tietoa, mistä löytyy, mutta ellen erehdy kyseessä on duo nimeltä Tommi & Titta, ja kyseinen Maija-Leena Jokinen on siis näyttelijä Titta Jokinen.

 

[Paitselo]

Mutta silti ihmettelen, miksei 'Autiotalo'-single ole mukana...

Rouva on hyvä vaan ja menee itse tsekkaamaan sieltä IFPI:n nettisivuilta sen singlelistan - jos et minua usko.

 

[koo]

Ymmärrän kyllä koo, mulla on ihan vaan altto :)

Kuulehan, altto ei ole milloinkaan ihan vaan altto. Mutta näin meidän tapauksessa baritoni jotenkin ikäänkuin istuu korvaan laulettuna paremmin kuin altto ;)
Ja unohdin tohkeissani vielä yhden Kristianin biisin tuosta eilisestä postistani, Puusydän, aika julmat sanat.
"Sydän puinen on rinnassas huomata sen sain, lämpö siitä puuttuu se kylmää huokuu lain..."

Terveisin koo

 

[Paitselo]

Mutta näin meidän tapauksessa baritoni jotenkin ikäänkuin istuu korvaan laulettuna paremmin kuin altto ;)

Nimimerkki koon korvaan istuva baritoni saattaisi olla todellakin pittoreski näky. Vai luinko minä taas sitä tekstiä jotenkin hassusti väärinymmärtäen?

 

[Paitselo]

MARKKU PUPUTTI

Vuonna 1968 Markku Puputista tuli ensilevyn julkaisun myötä Markku Aro. KÄYN UUDELLEEN EILISEEN oli valtaisa myyntimenestys.
Maailman myyntilistojen kärkisijoilla komeilivat tuohon aikaan TOM JONES ja ENGELBERT HUMPERDINCK. Heidän esimerkkinsä vaikutti myös suomalaisiin iskelmälaulajiin. Näin syntyi uusi laulajasukupolvi, joka katkaisi kahleensa Olavi Virtaan, Henry Theeliin ja heidän hengenheimolaisiinsa - mollisointu alkoi olla "out".

Markku Aron suurimpia hittejä vuosien varrelta lienevät nämä:

- Hyvännäköinen
- Jestas sentään
- Oma kultasein
- Etsin kunnes löydän sun
- Keskiyön aikaan
- Ollaan lähekkäin

Minun mielipiteeni on se, että Markun karisma ei "aukea" KUUNTELIJALLE LEVYJEN VÄLITYKSELLÄ, VAAN HÄN TARVITSEE LIVEYLEISÖN. Yleisön edessä hän on aina siinä kaikkein omimmassa elementissään.

Lisäänpäs vielä sen verran, että yksi noista Markun suurista hiteistä, tuo "Jestas sentään", oli alunperin brittiläisen MUD-nimisen rockbändin suuri hitti, ja sen alkuperäisen hitin nimi oli lyhyesti ja ytimekkästi CRAZY.
Tämän CRAZY-biisin sävelsi/sanoitti Mudille parivaljakko Nicky Chinn-Mike Chapmann. Chinn-Chapman teki noihin aikoihin biisejä monelle (Mudin lisäksi) maailmanlaajuisesti musiikkilistoja valloittaneille brittibändeille, sellaisille nimille kuin THE SWEET, SUZI QUATRO, HOT CHOCOLATE, SMOKIE ja ARROWS.

 

[teemu73]

Edellä mainittuun listaan lisäisin oman suosikkini Markku Aron tuotannosta, eli käännöskappale "Ensi kertaa". Siis "I surrender" på finska.