Noita Rädyn uran heittotilastoja hieman vääristää se, että vuosi 1991 on rypyläkeihäineen pyyhitty kokonaan pois nykytilastoista ja kyseessä oli Rädyn uran ylivoimaisesti paras vuosi. Mies taisi heittää tuolloin kaksi maailmanennätystä mukaanlukien Punkalaitumen hirmuheitto 96,96 ja keppi lensi joka kisassa yli 86 metriä, itse asiassa vain yhdessä kisassa alle 87 metriä. Kyseisen keihäsmallin tilastot löytyväy
täältä "rough tailed javelin"-otsikon alta. Räty loukkaantui Tukholmassa pari viikkoa ennen 1991 Tokion MM-kisoja, mutta heitti itse kisoissa kuitenkin toipilaana toiseksi Kinnusen jälkeen.
Seppo itse kertoo tuosta Tukholman kisoista Seura-lehdessä näin, tiedä sitten onko koko tarina täysin todenperäinen:
Rädyn sisua ja kipujen sietokykyä koeteltiin kesäkuun ME-heiton jälkeen GP-kisoissa Tukholmassa. Räty voitti kisan, mutta ei päässyt koskaan palkintokorokkeelle.
”Jälkikäteen näin kuvasta, kuinka tukijalka petti neljännellä kierroksella. Kantapää vääntyi varpaiden edelle. Keihäs lähti poikittain, mutta lensi silti 85 metriä.”
Piikkarin takapiikit katkesivat kuin tulitikut ja lasikuituinen nilkkatuki meni säpäleiksi.
”Laitoin indosinia kielen alle ja sidoin tuen uudelleen tiukasti kiinni. Jätin yhden kierroksen väliin ja viimeisellä kiskaisin voittoheiton, yli 89 metriä. Hieman siinä nilkka pyörähtel”
Räty talsi heittopaikalta piikkarit jalassa suoraan hotelliin. Hän tyhjensi huoneen baarikaapin pikkupulloista ja tunki ruhjoutuneen nilkan kylmään kaappiin.
”Nilkka muistutti vesimelonia. Kun turvotus hieman laski, kävin suihkussa ja laskin ammeeseen kylmää vettä. Siellä lilluin vähän aikaa ja tyhjentelin pikkupulloja. Lähdin sitten lyhyin askelin töpöttelemään bankettiin.”
Tokion MM-kisoissa Kinnunen voitti ja Räty heitti toipilaana hopeaa.
”Kimmoa täytyy kunnioittaa siinä mielessä, että kun hän kerran sai sauman, hän käytti sen hyväksi. Muuten hänellä ei olisi ollut mitään jakoa”, Räty vakuuttaa.
1990- ja 2000-lukujen vaihde oli herkullista aikaa keihäänheiton osalta. Taso oli tuolloin kova ja ajanjakso sisälsi monia hienoja arvokisoja. Zelezny, Backley, Hecht, Henry, Makarov ja Gatsioudis kuuluivat ajanjakson huippuihin. Suomalaisista Rädyn jälkeen keihäsmainetta piti yllä loistava Aki Parviainen. Alla muutamia esimerkkejä noista arvokisoista.
Atlantan Olympiakisat 1996 - Kärjen osalta ei mitään hirmukaaria, mutta kovatasoinen, erittäin tasainen ja loppuun asti jännittävä kisa. Zelezny voitti reilun 88 metrin kaarella ja loukkaantumisista kärsinyt aiemmin kaudella vain yhden kisan heittänyt Räty otti viimeisellä 87 metrisellään pronssia ja samalla uransa kolmannen olympiamitalin. Kisan kovan onnen soturi oli Raymond Hecht, joka yliastui äärimmäisen niukasti kolmannella(?) kierroksella todennäköisen voittoheiton ja kisan lopussa Räty ohitti saksalaisen kymmenellä sentillä jättäen Hechtin taas niukasti mitalien ulkopuolelle. Hecht otti urallaan vain yhden arvokisamitalin, joka oli sekin pronssi EM-kisoista, mutta mies oli peräti seitsemän(!) kertaa arvokisojen nelonen tai vitonen. Hard luck. Tuosta Atlantan keihäsfinaalista löytyy YouTubesta hieno
kooste.
Sevillan MM-kisat 1999 - Hienon kauden heittänyt Parviainen näytti jo luisuvan mitaleiden ulkopuolelle, kun Gatsioudiksen ja Zeleznyn lisäksi norjalainenkin meni ennätyksellään ohi Parviaisesta, joka oli siihen mennessä heittänyt reilu 86 metriä. Viidennellä kierroksella Parviainen kuitenkin karjui heiton perään siihen malliin, että pitkälle lentää. Keihäs laskeutui 89,52 metrin päähän ja Parviaisesta tuli Rädyn ja Kinnusen jälkeen kolmas kotimainen miespuolinen keihäänheiton maailmanmestari. Gatsioudis heitti hopeaa tuloksella 89,18 ja Zelezny pokkasi pronssia.
Sydneyn Olympiakisat 2000 - Todella kovatasoinen olympiafinaali, jonka voitti taas kukas muukaan kuin Zelezny päälle 90 metrin heitolla. Backley nokitti toisella kierroksella Zeleznyn avauksessa heittämän reilu 89 metrisen tuloksella 89,85, johon tsekki vastasi seuraavalla kierroksella päälle 90 metrin kiskaisulla. Hecht jäi jälleen kerran neljänneksi. Suomalaisista Parviainen sijoittui viidenneksi tuloksella 86,62. Kisan tasoa kuvastaa se, että kuudenneksi sijoittunut Gatsioudis heitti vielä yli 86,5 metriä ja seitsemänneksi tullut Saksan Henry lähes 86 metriä.
Edmontonin MM-kisat 2001 - Jäätävän kova keihäsfinaali. Ensimmäisellä kierroksella muut ennakkosuosikit pettivät, mutta kierroksen lopussa heittänyt tekniikkaongelmien kanssa paininut Parviainen sai heiton kohdalleen ja kiskaisi huipputuloksen 91,31. Tsekki ei tästä hätkähtänyt, vaan maailman kaikkien aikojen paras keihäsmies kisaksi toisella kierroksella vielä puolitoista metriä Parviaisen heittoa pidemmän hirmukaaren. Kreikan Gatsioudis heitti neljännellä kierroksella pronssille tuloksella 89,95, joten oli erittäin lähellä, ettei koko kärkikolmikko olisi rikkonut 90 metrin rajaa.
