Panzerfaust
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Die Endlösung...für alle Probleme
Viestin lähetti Gagne
Väitätkö että maajoukkue ei ole Suomen kiekkoilun lippulaiva? Väitätkö, että se ei ole suomalaisille tärkeä juttu? Ettei jopa vähän niinkuin yhdistävä tekijä, ainakin keväällä?
Ei tästä ole kyse kun ihmettelin roolimallejasi ja propagandan puolusteluasi. Minä väitän, että parasta roolimallia ja yhdistämistä on voittaa mahdollisimman paljon matseja vitut välittämättä muiden mielipiteistä. Tai jos välittää, niin kait panit merkille, että muiden maiden medioissa Suomen pelitapaa ihasteltiin, etenkin kiekon emämaassa, mutta myös käsittääkseni Ruotsissa.
Minä en ole dissannut "neukkulätkää", olen dissannut Tihonovin metodit. Summanen käytti samoja juttuja. Menestys huutamalla, nöyryyttämällä, sekoilemalla haastatteluissa,
Alkaa jo kyrpimään nämä vertailut Summaseen ja neuvostotihonoviin. Ensinnäkin: huutajia sekä henkilökohtaisuuksiin meneviä räyhääjäkoutseja löytyy jokaisesta maasta, hyvällä ja huonolla menestyksellä, eikä se voi olla mikään kriteeri rajojen ylittämiselle. Toiseksi: Neuvostojääkiekossa pelaajat olivat de facto ympärivuotisia vankeja lomineen ja menestys saavutettiin totaalilätkällä, huutaminen oli vain pieni ja yleisölle näkyvä osa sitä järjestelmää. Menestystä olisi neuvostotyylillä tullut ilman Tihonoviakin.
Ja sponsoreista: Totta, että Summanen ei ole kypsä mediavalmentaja, mutta sitä varten maajoukkueessa pitää ollla asiansa osaava tiedottaja, joka vetäisi nämä itsestäänselvät jargonit, silloin kun päävalmentajan pitää kriittisillä hetkillä keskittyä itse asiaan, eli jenginsä pelisuoritusten maksimointiin.
Jos kansan enemmistön mielestä vaikkapa pari tusinaa mielensä pahoittanutta pelaaja sekä liiton johtohenkilöstöä on liian kova hinta menestyksestä, niin mitään menestystä sellainen kansa ei ansaitsekaan. Onneksi valtaosa Ramin pahimmista dissaajista ei maajoukkueen voitoista tai tappioista edes tosissaan välitä, joten vittuako niiden itkemisiä huomioimaan.