ps. Manner peluuttaa puolustusta ja vastaa siitä. Tällä hetkellä puolustus on paremmassa kuosissa kuin hyökkäys, josta taas Suikkanen vastaa. Sihvonen pyörii kuin se kuuluisa puolukka, mutta rooli on epäselvä.
Kärpät päästää vähän maaleja, mutta se on ollut pitkälti Rynnäksen ansiota. Kyllä siellä ukkoja hukkuu ja merkkausvirheitä tulee paljon enemmän kuin Laten aikoina, mutta toki pakistokin on heikentynyt.
Ei oikeastaan vaadi paljoa, jotta mikä tahansa olisi paremmassa kuosissa kuin tuo hyökkäyspeli.
Osviittaa puolustuksen/hyökkäyksen tasosta saa tarkastelemalla laukausten sektorijakaumia. Verrataan viime ja tätä kautta tasakentällisin puolustus/hyökkäyspelin osalta
ensimmäisissä 30 ottelussa. Liitteenä sektoreihin jaettu hyökkäysalue (1-2-3-4).
Puolustuspeli
Marjamäen Kärppiä vastaan lauottiin 919 laukausta, jotka jakautuivat sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 13% - 19% - 56% - 12%
Suikkasen Kärppiä vastaan lauottiin 999 laukausta, jotka jakautuivat sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 13% - 19% - 53% - 15%
Marjamäen Kärppiä vastaan lauottiin maalintekotehokkuudella 4,4%, joka jakautui sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 13,9% - 9,3% - 1,1% - 2,0%
Suikkasen Kärppiä vastaan lauottiin maalintekotehokkuudella 4,2%, joka jakautui sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 15,0% - 8,1% - 1,3% - 0,6%
Puolustuspelin osalta prosenttilukemat ovat hyvinkin samankaltaisia viime ja tätä kautta verratessa, määrällisesti on 80 laukauksen ero. Laukausten sektorijakauma on lähes identtinen, sillä vaaralliselta maalintekoalueelta (sektoreilta 1 ja 2) prosenttilukemat ovat samat ja erot tulevat vaarattoman maalintekoalueen kahdessa sektorissa, tällä kaudella vastustaja on laukonut 3 %-yksikköä viime kautta enemmän pienestä kulmasta. Vastustajan maalintekotehokkuus on tällä kaudella jopa viime kautta alhaisempi.
Hyökkäyspeli
Marjamäen Kärpät laukoi 1098 laukausta, jotka jakautuivat sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 18% - 22% - 50% - 10%
Suikkasen Kärpät laukoi 921 laukausta, jotka jakautuivat sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 15% - 19% - 50% - 16%
Marjamäen Kärpät laukoi maalintekotehokkuudella 5,3%, joka jakautui sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 14,1% - 7,8% - 1,5% - 2,2%
Suikkasen Kärpät laukoi maalintekotehokkuudella 2,8%, joka jakautui sektoreihin jakaumalla (1-2-3-4) 10,1% - 4,5% - 0,4% - 1,4%
Hyökkäyspelissä onkin isommat erot. Laukauksia on 177 viime kautta vähemmän ja Kärpät on Suikkasen johdolla laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 6 %-yksikköä viime kautta vähemmän. Tämä prosenttiosuus on siirtynyt pienen kulman laukauksiin. Käytännössä voidaan siis sanoa, että korkean maaliodottaman laukauksia on siirtynyt hyvinkin epämääräisen ja epävarman maaliodottaman sektoriin. Muutosta voidaan havainnollistaa myös niin, että kun viime kaudella Kärpät laukoi prosentuaalisesti toiseksi vähiten pienestä kulmasta, tällä kaudella Kärpät on laukonut prosentuaalisesti kolmanneksi eniten pienestä kulmasta.
Maalintekotehokkuus on Suikkasen Kärpillä romahtanut melkein puoleen viime kautisesta lukemasta. Kärpät on tasakentällisin tehottomin liigajoukkue laukomisessaan.
Missä vika, rakenteessa (valmennuksessa) vai yksilöiden tehottomuudessa? "Paikkoja" on viime kautta selvästi vähemmän, joten näiden tilastojen perusteella pelin rakenteessa on viime kauteen verrattuna ennakoitu muutos heikompaan suuntaan. Toisaalta myös tehokkuus on alhaisempi, joten paikkojen laatu/yksilöiden tehokkuus on viime kautta heikompi, mikä sekin oli ainakin jossain määrin nähtävissä etukäteen.
