Hallilta kotiuduttua täytyy kiittää vielä erikseen KooKoo-kannattajia. Muutamalle ehdinkin hallista poistuessa näyttää peukkua ja heittää fist bumbit.
Mustaoranssi invaasio oli vähintään yhtä suuri tekijä kuin kotiyleisö, että pronssiottelu oli arvokas tapahtuma, jossa molemmat joukkueet ja heidän kannattajansa osoittivat kunnioitusta vastustajalle. Kaukalossa joukkueet toki mittelivät paremmuudesta summeriin asti eli ei ollut siinä mielessä mikään puolivillainen ja panokseton ystävyysottelu.
Tähän tunnelmaan oli todella hieno päättää kausi. Varmasti tappio harmittaa kouvolalaisleirissä, mutta hattua nostan, miten hienosti kannattajaporukka käsitteli pettymyksen ja kanavoi sen kiitoksena omalle joukkueelleen ja rehdille vastustajan kunnioitukselle.
Olen ehkä vanhanaikainen, mutta arvostan tuota paljon enemmän kuin tälläkin palstalla vähän väliä silmille läjähtävää tyhjänpäiväistä ja tarkoituksellista provosointia.
Oli myös helppoa olla ylpeä keltavihreistä kannattajista, kun KooKoo saateltiin pukuhuoneeseen kaksi kertaa aplodein. Ensiksi virallisesti pelikamat päällä ja sitten vielä toisen kerran, kun vierasjoukkue oli tullut sandaaleissa kiittämään kannattajiaan.
Rautiainen ja Antonen? näyttivät käyvän huudattamassa myös Osastoa, mikä huvitti hieman, mutta oli myös hienoa nähdä.