Stephen Kingin PARAS ROMAANI kautta aikain?

[Paitselo]

Niin, tämä "roskapaskakirjallisuuden" ikoni on tavoittanut miljoonia lukijoita ympäri maailman. Mikä Kingin romaaneista on just sinun mielestäsi ollut se paras lukukokemus? Ja ne luuserit, jotka luulevat, että Kingin kirjoista tehtyjen elokuvien perusteella voisi tässä äänestellä, niin.... Älkää Viitsikö Naurattaa, Suuni On Muutenkin Kipee. Elokuvat ovat aivan eri stoori verrattuna omaan lukukokemukseen.

 

[Eisenhower]

Hohto. No doubt.
Se on onneksi saanut myös hienon leffatoteutuksen.

Ike

 

[Paitselo]

Ai joo, meikäläisen äänen saa KOLKUTTAJAT (Tommyknockers)... se oli jotenkin ovela lukukokemus). Se näistä Kingin opuksista oli viime viikkoon asti jäänyt lukematta - nyt asia on hoidettu ja tämä "ajankohtaisuus" oman ääneni suhteen vaikutti nyt kovasti asiaan.

Kolkuttajia jos ei oteta huomioon, niin oma listani Kingin Top Kolmeksi on tämä:

1. Hohto ( The Shining )
2. Uinu, uinu lemmikkini ( Pet Sematary )
3. Piina ( Misery )

... osa Kingin novelleista on myös aivan hulvattoman mainiota kamaa... niistä pitäisi oikestaan avata ihan oma ketju!

 

[Osmo Rapeli]

"Carrie", "Hohto" ja "Uinu, Uinu Lemmikkini" ovat jääneet mieleen, montaa enempää en ole mieheltä lukenut. Ääneni Carrielle, nuorta Golden AWea oikein pelotti silloin lukea kyseistä kirjaa kuin avointa kirjaa.

BTW, lukemattomista epäonnistuneista filmauksista eräässä, "Uinu, uinu, lemmikkini"-leffassa oli toki eräs kohtaus joka sattuu vieläkin...kohtaus jossa sängyn alla oleva poika viiltää mieheltä kantapään päältä veitsellä. Vielä nykyäänkin joutuu hyppimään sängylle tai menemään ohi seiniä pitkin.

 

[Jakke Huuliparta]

Hohdolle meni ääni vaikka monet muutkin vanhemmat kirjat olivat aivan helevetin pelottavia. Tukikohdasta tykkäsin myös kovasti. Dark Tower -saaga taas oli niin himmeä ja rasittava etten jaksanut kolmatta osaa pidemmälle.

Myöhemmin ukkeli on kirjoittanut aika tuubaa, monasti on sanottu että se lähes kohtalokas auto-onnettomuus muutti miestä ja kirjoitustyyliä rankasti.

Eikös Kingillä ollut joku maksullinen nettikirjaviritelmä muutama vuosi sitten joka meni käteen kun kirja alkoi levitä internetissä omia aikojaan?

Joku muu, mikä -sarjaan voisin laittaa The Talismanin jonka King kirjoitti yhdessä Peter Straubin kanssa. Enämpi satukirja mutta erittäin viihdyttävä sellainen.

Vielä pieni lisäys: On se kumma miten edelleen kuulee ihmisten ääntävän etunimen "Stefen". Mistä lie peräisin. Kyllä se on "Stiiven"

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Jakke Huuliparta
Hohdolle meni ääni vaikka monet muutkin vanhemmat kirjat olivat aivan helevetin pelottavia. Tukikohdasta tykkäsin myös kovasti.

Minusta Tukikohta lässähti sen jälkeen, kun taas kerran mukaan piti väkisin saada liikaa yliluonnollisia elementtejä räkään kuolevan ihmiskunnan piinaamisen sekaan. Kirjan ideahan on ihan hyvä - Pelottavan hyvä, jos ajattelee sitä, mitä kaikkia kauheuksia "huipputurvallisissa olosuhteissa" maailman labroissa tutkitaan/käsitellään/kehitellään. Mitäs jos joskus jokin "huippupöpö" pääsee karkaamaan?

Luin muistaakseni kesälomalla joskus muinoin tämän Tukikohta Ykkösen melkein putkeen parin auringonottopäivän aikana - mutta se Kakkososa oli jo liikaa. Juoni lässähti täysin siellä Las Vegasin räjähtelyorgioissa...

 

[Claudius]

Se

Eniten pidän Kingin tuotannossa Se-kirjasta ja sille myös ääneni annoin. Tosin monia muitakin loistavia teoksia on mies uransa aikana kirjoittanut. Erikoismaininnan antaisin Lohikäärmeen Silmät -nimiselle kirjalle. Se oli nimittäin aikoinaan ensimmäinen Kingin kirja, jonka luin ja "koukkuun" jäin. Paljon pidän myös teoksista Uneton Yö, Tarpeellista Tavaraa, Pimeä Puoli ja Hohto. Uinu, Uinu Lemmikkiäni en vielä ole lukenut, mutta se epäkohta pitäisi lähiaikoina korjata.

 

[vetti]

Miten voi valita hyvän viskin ja hyvän punaviinin välillä...???

Uinu, uinu lemmikkini ja Piina ovat ehdottomasti parhaat... sanotaan kuitenkin Piina.

Tukikohta kuuluu myös henkilökohtaisiin suosikkeihin, pitkäpiimäisyys vaivaa ajoittain, mutta ei suuremmin haittaa.

Edit: ah, meinasi unohtua nämä Richard Brachman (Kingin "salanimellä" tekemät kirjat, oikeinkirjoitus tod näk heittää) -kirjat, eli Pitkä Marssi sekä Rita Hayworth -avain pakoon. Näistä varsinkin jälkimmäinen on aivan loistava. Siitä on tehty ainoa hyvä elokuva Kingin kirjoista.

 

[Vaicci#63]

Unensieppaaja.

Sanokaa mitä sanotte, mutta tämä on helvetin loistava hyvän tunnelman siivittämänä.

Ensimmäinen Kingin kirja jonka luin. Lukeminen tapahtui viikonloppuisin myöhäisillassa/aamuyöstä ja taustalla soivat Led Zeppelinin mystiset biisit.

Elämää.

 

[jesse72]

Uinu, Uinu Lemmikini sai äänen Mikkelistä, Piina sai hopian ja ronssia Carrielle.

 

[ms.qvist]

Minuun ei ole oikeastaan koskaan uponnut Kingin kauhu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, poikkeuksina voinen mainita Piinan, Hohdon ja Christinen - on niitä jokunen muukin mutta nämä nyt tulevat ensinnä mieleen.

Sen sijaan King on kirjoittanut oivallisia romaaneja tai pienoisromaaneja joissa yliluonnollisuus on joko hyvin pienessä osassa tai sillä ei ole osaa eikä arpaa laisinkaan. Jos valitsisin parhaiman King-kirjan valitsisin sen eittämättä tältä osa-alueelta, tuolloin ensinnä mieleeni tulee teossarja Kuoleman käytävä (eli Vihreä maili), mikä alunperin julkaistiin Suomessakin kuusi (?) osaisena pienoisromaaneista koostuvana kokonasuutena. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa loistavaa Stand by me (olikos se nyt Viimeinen kesä?) romaania, eikä Rita Hayworth - Avain pakoon -vankilakuvausta (jos leffa on loistava, ei novelli/ pienoisromaani huono ole).

Löytyyhän King'iltä mainitsemieni lisäksi muitakin hyviä novelleja/romaaneja, kuten "Malli oppilas" (kirjana huomattavasti parempi kuin elokuvana), "Pitkä marssi" etc. etc.

Parhaimmillaan King on taitava kirjoittaja, kehnoimmillaan taasen...

vlad.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti vetti
Siitä on tehty ainoa hyvä elokuva Kingin kirjoista.

Mielipiteitä on monia mutta kyllä mielestäni muitakin hyviä filmatisointeja löytyy mainitsemasi ohella.

Katselin tuossa juuri Piinan - kirjan lukemisesta on jo aikaa mutta muistikuvieni mukaan elokuva saavutti varsin hyvin kirjan tason.

Stand by me on leffana erinomainen, ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Pidin myös Vihreästä mailista, varsin hyvin saatu kingimäisyys ujutettua valkokankaalle.

Kubrick'in Hohto nyt on kuitenkin leffana hyvä - vaikkei se ehkä King'in mielestä vastaakaan kirjaa tjsp.

Carrie ja Christine pitää kohtapuolin katsoa uudestaan - muistikuvieni mukaan nekin ovat filmatisointeina vähintäänkin kohtuullisia.

Mutta tämä leffoista, palataan kirjoihin.

vlad.

 

[vetti]

Viestin lähetti vlad
Katselin tuossa juuri Piinan - kirjan lukemisesta on jo aikaa mutta muistikuvieni mukaan elokuva saavutti varsin hyvin kirjan tason.

Stand by me on leffana erinomainen, ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Pidin myös Vihreästä mailista, varsin hyvin saatu kingimäisyys ujutettua valkokankaalle.

Kubrick'in Hohto nyt on kuitenkin leffana hyvä - vaikkei se ehkä King'in mielestä vastaakaan kirjaa tjsp.

Tietysti sitten Piina unohtui - hyvinhän tuo kirjan tason saavuttaa.

Stand by me:tä tai Vihreää mailia en ole nähnyt. Hohto on elokuvana sinällään ihan hyvä - mutta tässä asiassa olen Kingin kanssa samaa mieltä: kirjaa se ei vastaa.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti vetti
Hohto on elokuvana sinällään ihan hyvä - mutta tässä asiassa olen Kingin kanssa samaa mieltä: kirjaa se ei vastaa.

Hohto ehkä pitäisikin arvioida aivan omassa kategoriassaan, idea kingiä lisänä paljon jotain muuta - lopputuloksena hyvä "kingimäinen" leffa joka kuvaa oivallisella tapaa ihmisen psyykeen murentumisen.

vlad.

 

[rinkeli22]

Vaikea valinta kyllä. Kingin tuotanto on tullut kahlattua läpi aika tiheällä kammalla, ja monet teokset useaan otteeseen.

Päädyin lopulta siihen kirjaan, joka pienenä poikana sai minut ylipäätään kiinnostumaan kauhusta, eli Uinu, uinu lemmikkini on minulle vähän kuin ensirakkaus. Ei sitä vaan koskaan voi unohtaa.

Eniten painetta valinnalle laittoi revolverimies Rolandin vaiheita seuraileva Musta Torni -sarja.

Kingillä on myös erittäin paljon hyviä novelleja, joista suurimman vaikutuksen on tehnyt Sydänyö-kokoelmasta löytyvä Langolieerit.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti vlad
Hohto ehkä pitäisikin arvioida aivan omassa kategoriassaan, idea kingiä lisänä paljon jotain muuta - lopputuloksena hyvä "kingimäinen" leffa joka kuvaa oivallisella tapaa ihmisen psyykeen murentumisen.

Jos oikein muistan, kritisoi King itse Kubrickin elokuvaversiota "Hohdosta" muun muassa siitä, että elokuvassa ohitetaan itse hotellin pahuus - siis stephenkingmäinen, "puhdas" kauhu - ja painotetaan Kubrickin psykologisoivaa lähestymistapaa. Toisaalta elokuvaversion loppu, jossa isukki näkyy myös vuosikymmenten takaisessa valokuvassa hotellipartyssa, karkaa "pelkän" psyyken murenemisen kuvauksen tuolle puolen, sillä tuo kuvahan on olemassa isukin mielestä riippumatta/mielen ulkopuolella - eli tässä Kubrick palaa oikeastaan stephenkingmäiseen kauhun/selittämättömän maailmaan.

"Hohto" on vahva kirja, mutta ääneni saa "Uinu, uinu lemmikkini". Harvoin on kirjaa lukiessa pelottanut, ja aivan oikeasti. King on mestari koukuttamaan lukijan järjettömäänkin tarinaan.

 

[Redalert]

Olen samaa mieltä, että tämä kuuluu sarjaan hankalat kysymykset...
Olenhan jo lapsesta saakka ollut King-fani, hän on lempikirjailijani ja pidän koko tuotannosta. Siksipä vain yhtä parasta on vaikea valita... Tässä nyt vaikkapa muutama parhaimmistoa oleva: Hohto, Uinu,uinu lemmikkini, Piina...
Filmatisoinneista hyviä ovat esim. Hohto, Uinu,uinu lemmikkini, Maissilapset. Kun taas puolestaan tuo Piina kirjana loistava, mutta leffana huono.
Nyt juuri parhaillaan itse asiassa olen lukemassa Kingin kirjaa Painajainen. Ja hyvältähän sekin vaikuttaa, miksipäs ei olisi !

 

[Paitselo]

Jossakin Kingin novellikokoelmassa oli karmeenhupaisa stoori kirurgista, joka joutui yksinään pikkuruiselle autiolle saarelle kun häntä lennättänyt lentokone syöksyi moottorin hajottua mereen.

Äijä oli sattumoisin sellainen "läpimätä" dollareitten perään kuolaava "sankari" - hän oli tuolla kohtalokkaalla lennolla salakuljettamassa heroiinia johonkin "banaanitasavaltaan".

Mies siis sitten yksinään selviytyi elossa (pahasti raajoistaan vammautuneena) eräälle pikkuruiselle saarelle - saaren rantaan hänen mukanaan ajelehti kaikenlaista kirurgille tarpeellista tavaraa, kuten kaikki ne salakuljetettavat huumeet ja monta kelluvaa latikollista kirurgin välineitä.
Ei kuitenkaan mitään juotavaa, eikä kuitenkaan mitään syötävää.

Noh, stoorin nimeksi King laittoi "Eloon jäävää sorttia".

Suosittelen!

 

[Paitselo]

JULMA LEIKKI

Täytyy tätä Kingin pikku stooria suositella!

En rupea mitään spoilaamaan, mutta alkuidea jo on hyvä:

- jossakin todella kaukana korvessa "vanhahko pariskunta" mökillään rupeaa harrastamaan seksileikkejä - sellaisia leikkejä, joissa nainen on alasti käsiraudoillla sidottu kiinnni sängyn päätyyn. Sitten kesken leikin naisen päällä "touhuillut" aviomies kuolee sydänkohtaukseen alta puolen sekunnin.
Äijä jää siihen sitten käsiraudoilla sänkyyn kiinnitetyn vaimonsa päälle kuolleena makaamaan...

Kukaan, siis KUKAAN ei tiedä heidän a.o. paikassa edes olevan...

 

[Arnold]

Omaa listausta

Ehdotetuista vaihtoehdoista olen lukenut kirjana tai nähnyt leffana: Tulisilmä, Carrie, Hohto, Piina, Tukikohta I-II, Cujo, Christine, Unensieppaaja, Rita Hayworth - Avain Pakoon, Unissakävelijät.

Jokainen näistä on ollut mieleeni. Nämä muistan varmuudella, mutta en voi sanoa varmaksi mitä muita on tullut teini-iässä esmes luettua (dementia vaivaa?). Jos koulussa sai vapaaehtoisesti valita minkä kirjan tahansa, niin yleensä hain Kingia, siitä se King-intous sitten lopulta lähti.


Epävirallisesti voisin laittaa suosikkijärjestykseeni top vitosen:

1. Tulisilmä (kirjana huikea, leffaversio vähän tökkii)
2. Christine (oma suosikki leffoista, useasti nähnyt, kirjaa en lukenut)
3. Unissakävelijät (leffana nähnyt useamman kerran, en ole varma olenko lukenut kirjana)
4. Rita Hayworth - Avain Pakoon (lukenut kirjan ja nähnyt leffan, loistava vankilaleffa)
5. Tukikohta I-II (elokuvaversio nähty ainakin kolmesti, kirjaa en lukenut)


P.S. Minkä niminen teos oli se, jossa lihava lakimies saa kirouksen päällensä ja laihtuu, kunnes kirous saadaan peruutettua?

 

[Claudius]

Re: Omaa listausta

Viestin lähetti Arnold
P.S. Minkä niminen teos oli se, jossa lihava lakimies saa kirouksen päällensä ja laihtuu, kunnes kirous saadaan peruutettua?

Teoksen nimi on Thinner.

 

[Paitselo]

Re: Re: Omaa listausta

Viestin lähetti Claudius
Teoksen nimi on Thinner.

Ou jea, oikeen huikee, huikeen oikee!

Tarttis aina funtsata, ennenkuin "rupee mustalaisten kanssa alkamaan".

 

[Claudius]

Novelleista on näin äkkiseltään muisteltuna parhaiten jäänyt mieleen kaksi tarinaa. Toisen nimi on Dolanin Cadillac (löytyy Yksinäinen sormi -kokoelmalta), joka kertoo miehen kostoretkestä hänen vaimonsa tapattanutta gangsteria kohtaan. Oikeinkin mainio novelli.

Toinen tarina on hieman vanhempaa tuotantoa, mutta sen nimeä en muista. Tarina kertoi siitä, miten paikasta toiseen on aina olemassa lyhyempikin reitti. Jos vaikka kartan mukaan pisteestä A pisteeseen B on matkaa 50km, niin erityistä oikotietä käyttäen sinne olisikin vain esim. 30km. Tuolla oikotiellä sitten vastaan saattoikin tulla aivan mitä tahansa.

 

[pettter]

Ei ole vielä tarvinnut lukea ensimmäistäkään kirjaa. En mä oikein ole tottunut lukemaan.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Pete2004
Ei ole vielä tarvinnut lukea ensimmäistäkään kirjaa. En mä oikein ole tottunut lukemaan.

No just. Tulihan se sieltä. Onxnyt coolii? ihq?