St. Louis Blues (2.) – Chicago Blackhawks (3.), Central 1. kierros

[Lico]

Ulkona, ainakin Turussa paistaa aurinko ja ilma on lämmin. Kevät on alkamassa toden teolla ja se ystävät, palstalaiset rakkaat tarkoittaa sitä, että pudotuspelit maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa ovat pyörähtämässä käyntiin. Vielä on yksi kierros runkosarjaa jäljellä, mutta Keskisessä divisioonassa kaksi paria on selvillä. Tämä ketju on tarkoitettu niistä toiselle, kun koko Läntisen konferenssin toinen St. Louis Blues kohtaa hallitsevan Stanley Cup mestarin, kolmesti kuuteen vuoteen kyseisen palkinnon voittaneen Chicago Blackhawksin.

Mä en pysty tarinoimaan muilta kiireiltäni niin paljoa kuin haluaisin, joten jätän myös teille palstaveljet hieman sisältöä kirjoitettavaksi. Lähden kuitenkin purkamaan paria niinkin yksinkertaisen mallin kautta kuin vertaillen molempien joukkueiden tärkeimpiä osa-alueita keskenään, toki pienien värilasien kautta.

Art Rossin tyylikkäästi voittanut Mr. Showtime, Patrick Kane, jota jokainen Bluesin kannattaja vihaa, johdattaa joukkueensa tulevana Hart-voittajana pudotuspeleihin. 106 tehopistettä, joista 46 oli maaleja, on aivan käsittämätön saldo, kun vertaa pistemäärää viime vuosien pistepörssin voittajien vastaavaan. Tuleva Calder-voittaja, Artemi Panarin teki sen mitä harva uskalsi odottaa (allekirjoittanut uskalsi) eli täytti Patrick Sharpin saappaat, jotka tällä hetkellä tulvivat, otteet ovat niin käsittämättömän vakuuttavia. Jonathan Toews pelasi vaisun runkosarjan monien mielestä, mutta ei clutchia voi unohtaa. Corey Crawfordin runkosarja haisee Vezina-finalistin veroiselta, Duncan Keith monien mielestä ansaitsisi Norris-ehdokkuuden sekä Brent Seabrook veti offensiivisesti uransa parhaimman runkosarjan. Hjalmarsson oli edelleen Hjalmarsson, vaikka ne viime kausien kilsat ehkä välillä näkyivätkin.

Seitsemän kaveria, joiden varaan Blackhawks Joel Quennevillen johdolla nojaa. Kokoonpanoa tutkiessa löytyy tietysti kavereita kuten Marian Hossa, viime kevään finaalien pistepörssin voittanut Teuvo Teräväinen, Panarinin sekä Kanen yhteistyötä huikeasti auttanut Artem Anisimov, trade deadline-hankinnat Montrealista ja Winnipegistä sekä useat muut, kuten edellisen post-seasonin paras nelosketju Marcus Krügerin johdolla. Valitettavasti Quennevillella ei ole enää Johnny Oduyaa, joten neljällä puolustajalla ei enää voida vetää koko kevättä. Kolmen kärjen jälkeen löytyy tasaisesti suorittavia puolustajia, joilla kaikilla on erilaiset avut, mutta kukaan ei ole ominaisuuksiltaan eliittiä. Tässäkö se akilleen kantapää sitten on?

Rakas vihollinen, St. Louis Blues. Odotan @Ranksu :lta syväanalyysia sarjasta varsinkin Bluesin näkökulmasta, sekä asiallista että hieman piikittelevää, koska no, se vain kuuluu asiaan. Näen itse Bluesin erittäin vahvana ehdokkaana Lännen finaaleihin ja jopa Stanley Cup-finaaleihin, mutta kaksi kovaa joukkuetta tulisi ensin kaataa.

Kaksi vuotta sitten Blues johti Blackhawksia vastaan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella sarjaa voitoin 2-0, muttei pystynyt ottamaan enää yhtään voittoa lisää. Kahden vuoden aikana Tarasenkosta on tullut huomattavasti parempi jääkiekkoilija, joukkueesta löytyy entisestään leveyttä sekä nuoruuden intoa, mutta myös kokemusta. Löytyy olympiavoittajia sekä maailmanmestareita, mutta löytyykö sitä oikeaa voittamisen kulttuuria? Pystyykö Blues etenemään ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon?

Tarasenko, Stastny, Backes, Steen, Schwartz, Lehterä, Brouwer. Pietrangelo, Shattenkirk, Parayko, Bouwmeester. Nimivahva kokoonpano, mutta edelleen ehkä se todellinen ykkössentteri puuttuu. Mutta missä mielestäni ne heikot kohdat ovat? Mihin Blues tulee allekirjoittaneen näkökulmasta jälleen kaatumaan?

Kaveriin nimeltä Ken Hitchcock sekä pelipaikkaan nimeltä maalivahti. Quenneville vie paperilla noin tuhat ja yksi kertaa tuhannesta virkaveljensä kanveesiin enkä ole vakuuttunut edelleenkään kotiedun turvin lähtevän joukkueen maalivahtipelistä. Elliott on ollut viime aikoina loistavassa vireessä sekä Allen oli runkosarjassa Blackhawksia vastaan varsin hyvä mitä omin silmin näin, mutta kun maalivahtien heikkouksia vastustajat alkavat tutkimaan sekä omaa pelityyliään muokkaamaan, pystyykö kyseinen kaksikko nostamaan tasoaan entisestään? (Allen taitaa tosin olla loukkaantuneena).

Järki sekä sydän sanoo Blackhawks in 6. Kokemus voittamisesta, paremmat kärkiäijät sekä maalivahtipeli tuovat ratkaisun.

Aika vasurilla tehty ennakko ja avaus, joten estradi on teidän.

 

[Lico]

Tähän vielä todennäköinen Blackhawksin kokoonpano ensimmäiseen otteluun, jonka Duncan Keith siis missaa pelikieltonsa vuoksi.

Ladd - Toews - Hossa
Panarin - Anisimov - Kane
Fleischmann - Teräväinen - Weise/Panik
Desjardins - Krüger - Shaw

Hjalmarsson - van Riemsdyk
Gustafsson - Seabrook
Ehrhoff/Svedberg - Rozsival

Crawford
Darling

Kunhan Keith tekee paluun, tippunee kolmikosta Svedberg, Gustafsson ja Ehrhoff yksi pois.

 

[aessi]

Kyllähän tuo pakisto taas näyttää kokonaisuutena vähän heikolta, mutta viime kausi kyllä todisti asian vääräksi. Toivottavasti tänä keväänä siellä alkaa jalka jo vähän enemmän painamaan. Nyt siellä ei myöskään ole Vermetteä mikä on aika iso juttu, kun vuosi sitten Hawks kaapi aloituksia kovalla prosentilla. Täyttääkö Anisimov sitten playoffeissa nuo saappaat?

 

[Lico]

Nyt siellä ei myöskään ole Vermettä mikä on aika iso juttu, kun vuosi sitten Hawks kaapi aloituksia kovalla prosentilla. Täyttääkö Anisimov sitten playoffeissa nuo saappaat?

Erittäin hyvä huomio, koska ei Toews sekä Krüger jokaiseen aloitukseen kerkeä kyyristymään.

Anisimov ei ole ollut erityisen hyvä aloituksissa, lähteeni mukaan aloitusprosentti karvan yli 44. Silti hän usein runkosarjassa aloitti alivoimat ja oman pään aloituksiin mutulla heitettynä kyyristyi suht usein, joten saa nähdä mitä penkin takana sitten suunnitellaan. Käyttäjä @Artturenos kuvaili Teuvo Teräväisen aloituksia hyvin Blackhawksin omassa kausiketjussa, en sanasta sanaan muista, mutta sisältö meni kutakuinkin näin: joka toisessa ottelussa Teuvo aloittaa loistavasti ja heti seuraavassa menee kaikki vastustajalle. En tiedä mistä se kertoo, ehkä kätisyyksistä tai jostain, mutta sopii toivoa, että sieltäkin suunnalta apuja tulisi.

 

[Ketuttaa]

Oikein hyvä alustus Licolta. Lähdetään nyt siitä liikkelle että Blackhawksin hyökkäys vaikuttaisi todella kovalta juuri playoffeihin. Siellä on niinsanotusti neljä sylinteriä, joilla on kaikilla mahdollisuus nousta ratkaisevaan rooliin pudotuspeleissä. Tuo kärkikenttä ainakin paperilla vaikuttaisi todelliselta vastustajan painajaiselta, kun siellä on käytännössä kolme kahden suunnan erikoismiestä Kapteenin johdolla. Myönnettäköön, että tällä kaudella ei ole kenelläkään noista ihan parhaalla tavalla pelit kulkeneet, mutta uskon että tuossa on juuri se kentällinen joka nostaa tasoaan pudotuspeleissä. Sieltä löytyy nimittäin juuri sitä johtajuutta ja voittamisen kulttuuria mitä Blackhawks tarvitsee.

Kakkoskenttää tuskin tarvitsee sen kummemmin esitellä. Kauden paras hyökkäystrio runkosarjassa, joskin Anisimovilla varsinkin alkoi vähän pelimäärät ilmeisesti painamaan. Alkukaudesta ihan loistava mutta hyytyi hieman loppua kohden. Panarin-Kane, tarvitseeko kummempia sanoa? Kysymysmerkki, miten veijareiden pelit kulkee kun playoffeissa vastustajat tulee vielä kovempaa päälle ja puolustuksen merkitys korostuu. Ihan runkosarjan kaltaiseen dominointiin en usko, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois kun on näistä kavereista kyse.

Kolmos- ja neloskenttä on omaan makuun tosi hyvässä balanssissa. Kaksi kovaa kenttää joista löytyy sopivassa tasapainossa sekä nopeutta, taitoa kuin kovuuttakin. Pystyvät pelaamaan tarvittaessa isoja minuutteja ja pelaamaan vastustajan kärkikenttiä vastaan. Teräväinen jo osoittanut olevansa isojen pelien mies ja odotankin Teukalta vielä tason parannusta pudotuspeleihin.

Tuo neloskenttä, voiko siitä olla tykkäämättä? Mahdollisuus olla ihan tärkein palanen Chicagon hyökkäystä, jos peli vain kulkee. Pystyy pelaamaan varsinkin alivoimaa ja vaikeita puolustuspään vaihtoja. Shaw:lla potentiaalia rokottaa yksilösuorituksillaan ja päästä ihon alle agitoimalla vastustajaa. Fakta on kuitenkin se, että runkosarjassa ei ihan parhaalla tavalla peli kulkenut erityisesti Krügerilla. Pudotuspelit on kuitenkin täysin oma maailmansa ja täällä löytyy uskoa että varsinkin neloskentästä löytyy todellisia tason nostajia.

Sitten se suurin kysymysmerkki tulee olemaan Blackhawksin puolustus. Kärkiäijät Keith, Seabrook ja Hjalmarsson on luottomiehiä joista en ole yhtään huolissani. Suurempi jännitys meneekin sitten tuolle loppuosastolle. Melko kokematonta verta Gustaffsonin, Svedbergin ja TVR:n myötä ja sitten taas jo ehkä parhaat päivänsä nähneet Rozsival ja Ehrhoff. Ensimmäinen pudotuspelisarja vaatii vahvaa suorittamista koko puolustuksella, eikä sarjaa voiteta vain kolmen puolustajan avulla.

Maalivahtikaksikkoon täysi luotto. Taskusta löytyy jo mestaruuksia ja varmasti on kykyä loistaa kovissa paikoissa. Crawfordilta loistava kausi ja Darling pelannut vähintään kelvollisella tasolla.

Bluesista en osaa sen suuremmin sanoa, kuin että kova joukkue kasassa ja tulee varmasti kova playoff sarja!

 

[B4rre]

Olin jo kirjoittelemassa aiheesta tuonne Chicago-ketjuun, mutta tännehän nämä pohdinnat paremmin sopii. Erinomainen avausviesti taas kerran @Lico .

Kärkikentät ovat myös kunnossa ollessaan vähintäänkin läntisen konferenssin parhaimmistoa. Ainoana miinuksena tosiaan nuo Anisimovin aloitukset. Neloskenttä näytti viime pudotuspeleissä, että se on vähintäänkin yksi liigan parhaita neloskenttiä, jollei paras. Shaw ilmeisesti palannee pudotuspelien avaukseen. Tuo kolmoskenttä onkin sitten oikeastaan täysi mysteeri. Teuvokaan ei tosiaankaan mikään Vermette tuolla aloitusympyrässä ole ja itseluottamus tuntuu heittelevän aloitusten osalta pelikohtaisesti. Oma syväanalyysi tuosta Teuvon aloittamisesta on se, että kun sitä vääntövoimaa ei ole, niin jokainen aloitus pyritään voittamaan tyyliin 100-0 käytännössä puhtaasti tuolla silmä-käsi koordinaatiolla. Jos vastustaja osaa lukea tämän ja mm. sitoo tehokkaasti, niin Teuvo on suuren suurissa vaikeuksissa. Muutoinhan Teuvo on omaksunut Q:n pelisysteemin ja puolustuspeli keskelläkin on sujunut hyvin kummassakin päässä kenttää. Tuon kolmoskentän toivoisi nyt vakiintuvan johonkin muotoon, jolloin sitä kemiaa toivon mukaan syntyisi. Hyökkäyssuuntaan odotukset ovat pudotuspelien osalta tosiaan suuret ja nyt jos koskaan niitä tehoja pitäisi tulla myös muilta kuin kärkikentiltä. Verrattuna esimerkiksi viime vuoteen tämä kolmoskenttä on mielestäni hyökkäyksen osalta se suurin akilleen kantapää. Jos se oli viime vuonna muistaakseni Nashville-sarjan loppupuolelta koostumuksessa Sharp-Vermette-Teräväinen, niin tässä se suurin pudotus tasossa viime vuoteen on tapahtunut. Toki vastaavasti kakkoskenttä on parantunut.

Puolustuksessa on tosiaan sen neljän luottoratsun sijaan enää kolme selvästi huippupuolustajaa, joilla on kokemusta näistä tosipeleistä. Kuten @Lico jo totesikin, syvyyttä on tänä vuonna enemmän, mutta laatua vähemmän. Tähän se mielestäni aika hyvin kiteytyy. Itse uskon, että se on juuri TvR, joka tulee ne isoimmat minuutit tuon kärkikolmikon takana pelaamaan ja hänen suoritustaso kovan paineen alla on kysymysmerkki. Jos hän suoriutuu St. Louisin pahimpien kenttien nollaamisessa, niin Chicagolla ei pitäisi olla mitään hätää. Syvyyspuolustajia löytyy sitten aivan riittävästi ja ne ovat laadukkaampia kuin viime vuonna.

Crawford on osoittanut mielestäni sen, että hän on isojen pelien mies. Lisäksi tällä kaudella on kulkenut runkosarjassakin. Vaikka ei se suurin tähti tässä joukkueessa koskaan olisi, niin viimeiset vuodet Corey on osoittanut pystyvänsä voittamaan maalivahtitaistot pudotuspeleissä. Mitään muuta ei oikeastaan maalivahdilta voi pudotuspeleissä vaatiakaan. Elliot sen sijaan ei viime vuosina ole vastuuta pleijareissa saanut, joten lienee edelleen aika katsomaton kortti. Moni asiantuntija on sitä mieltä, että juuri tässä on se nuottien akilleen kantapää. Onko Allen palaamassa ruotuun pudotuspeleihin vai onko hän edelleen telakalla? Mikäli ei ole palaamassa, niin sitä suuremmalla syyllä Elliotin olisi pystyttävä ottamaan ne tarvittavat kopit.

 

[Ben Marco]

Kohta taas mennään ja syke nousee, huikeeta!

Tähän väliin sanon vain Blackhawksien pakeista sen, että TvR pelasi jokaikisen runkosarja-matsin ja on löytänyt tiensä Quennevillen suosioon jo viimekaudella, kun Viiksi päätti peluuttaa häntä Stanley Cup finaaleissa pitkän loukkaantumisen jälkeen. Todella suoritusvarma puolustaja ja en usko homman ainakaan häneen kosahtavan. Itse olen tykännyt myös Erik Gustafssonin pelaamisesta, vaikka mies Viiksen "koirankopissa" välillä on aikaa viettänytkin. Ei välttämättä tosin siitä syystä, että olisi pelannut huonosti, vaan koska Blackhawks-koutsi on osannut vaatia herralta enemmän, tietäen tämän potentiaalin. Play off kokemusta ei kaverilla tietenkään ole, mutta kohta on. Eiköhän se ole Ehrhoff joka poppareilla aloittaa, vaikka ei hänkään mikään huono varsinaisesti ole.

 

[ämjiijii]

Ulkopuolisen, jonkun verran Chicagon pelejä seuranneen silmin pari huomitota:

-Kuka laitetaan pysäyttämään Panarin ja Kane? Äkkiseltään ajateltuna luulisi, että paras ominaisuus tätä kaksikkoa vastaan on pelinopeus. Kovuus on myös hyvä ominaisuus noin pienikokoisia pelaajia vastaan, mutta missään nimessä se ei saa tulla nopeuden kustannuksella. Järkälemäiset mutta kankeat pelaajat laitetaan kyllä armotta solmuun.
-Mihin riittää Tarasenkon vire ja pystyvätkö muut pelaajat, esim. Stastny, Steen ja Lehterä ottamaan roolia? Pakistosta olisi myös syytä löytyä tulivoimaa. Chicagolla on historian perusteella selkeä etulyöntiasema ns. clutch-pelaajissa, nyt niitä on pakko löytyä St. Louisiltakin.
-Chicagon neloskenttä ei ilmeisesti ole tällä kaudella ollut viime vuoden tasollaan? Jos näin on niin siinä on yksi tärkeä sylinteri poissa ja tätä vastaan on Bluesin hyvä iskeä. Bluesin haalariosaston tasosta ei mitään hajua.

 

[Lico]

-Chicagon neloskenttä ei ilmeisesti ole tällä kaudella ollut viime vuoden tasollaan? Jos näin on niin siinä on yksi tärkeä sylinteri poissa ja tätä vastaan on Bluesin hyvä iskeä. Bluesin haalariosaston tasosta ei mitään hajua.

Kommentoidaan tätä kohtaa sen verran, että Krügerin paluun jälkeen (rannevamma joskus alkuvuodesta, oli sen pari kuukautta poissa) tuo nelonen on ollut jälleen hyvä, vaikka siinä on hieman pelaajat kiertänyt rotaation vuoksi. Alkukaudesta ketjulla oli vaikeaa, mutta näkisin näiden bottom 6-pelaajien, joiden peli perustuu kovaan luisteluun sekä työntekoon kärsineen valtavasti siitä, että kaikilla oli jälleen lyhyt kesä alla. Krüger on esimerkiksi aivan eri pelaaja kuin alkukaudesta, kun sai pitää kuntoaan yllä ja levätä pari kuukautta, Shaw on pelannut alun jälkeen uskomatonta kautta sekä Desjardins on myös pelannut nousujohteisesti, koko ajan kuitenkin hyvin puolustussuuntaan.

Tämä sylinteri pitkälti määrittelee koko Chicago Blackhawksin post-seasonin ja jos eivät hoida ruutuaan, tulee kyllä lyhyt kevät. Vahva on luotto kuitenkin, koska pojilla on rooli selkeä sekä ovat toivottavasti fresheinä. Pudotuspelit ovat kuitenkin niin eri maailma, tuntui syksyllä, että kaikkien odotukset mestaruuden jälkeen nousivat älyttömän korkealle varsinkin bottom-äijien suhteen. Ei siellä kauden alussa pelata todellakaan samalla tasolla eikä kaikkea anneta jäälle.

 

[B4rre]

Ulkopuolisen, jonkun verran Chicagon pelejä seuranneen silmin pari huomitota:

-Kuka laitetaan pysäyttämään Panarin ja Kane? Äkkiseltään ajateltuna luulisi, että paras ominaisuus tätä kaksikkoa vastaan on pelinopeus. Kovuus on myös hyvä ominaisuus noin pienikokoisia pelaajia vastaan, mutta missään nimessä se ei saa tulla nopeuden kustannuksella. Järkälemäiset mutta kankeat pelaajat laitetaan kyllä armotta solmuun.
-Mihin riittää Tarasenkon vire ja pystyvätkö muut pelaajat, esim. Stastny, Steen ja Lehterä ottamaan roolia? Pakistosta olisi myös syytä löytyä tulivoimaa. Chicagolla on historian perusteella selkeä etulyöntiasema ns. clutch-pelaajissa, nyt niitä on pakko löytyä St. Louisiltakin.
-Chicagon neloskenttä ei ilmeisesti ole tällä kaudella ollut viime vuoden tasollaan? Jos näin on niin siinä on yksi tärkeä sylinteri poissa ja tätä vastaan on Bluesin hyvä iskeä. Bluesin haalariosaston tasosta ei mitään hajua.

Samaa mieltä, että kovuudella tai hitailla jaloilla ei Kanea ja Panarinia pysäytetä. Ainakin lähtökohtaisesti tosiaan paras aloittaja näihin puolustusalueen aloituksiin Anisimovia vastaan auttaa jo johonkin saakka. Kane pysäytetään pysymällä iholla, joka on sitten helpommin sanottu kuin tehty. Muun muassa Hedman kuitenkin osoitti viime finaaleissa, että mahdollista on.

Tarasenko on suoraan sanottuna täältä puolelta katsottuna pelottavan vaarallinen. Pystyy pienestäkin tilasta ja pienellä liikeellä lähettämään sellaisia vetoja, että oksat pois. Stastny nyt ainakin ilmeisesti ollut varsin mainiossa vireessä loppukaudesta. Muilta osin ei nuoteista mitään havaintoa.

Krügerhan oli pitkään pois ja alkukaudesta sysipaska. Nyt Shaw on taas ollut telakalla useammankin pelin, joten tuo kolmikko ei ole pahemmin yhdessä pelannut. Tähän Chicagon 4. kenttään en kuitenkaan usko tämän sarjan ratkeavan.

 

[Plager]

Mielenkiintoinen pari heti ensimmäiselle kierrokselle! Elliott tosiaan aloittaa nuoteilla maalissa ja mikäli Allen on pahasti klesana, niin pelailee luultavasti Bluesin ykkösenä. Kanen ja leipämiehen pimentämisen voisi hoitaa Backes, kun kokoonpanoon palailee playoffeihin. Kokoonpanosta tippuu sitten luultavasti Pääjärvi pois, kun Backes palaa. Ykköskenttänä nuoteilla luultavasti Steen - Lehterä - Tarasenko, jonka luultavasti sitten Chicagolta Toews kavereineen yrittää pimentää.

Pakisto on kyllä viime vuotta parempi ja mielestäni voittaa myös Chicagon pakiston, vaikka siellä on laadukas kärki.
Jay Bouwmeester-Alex Pietrangelo
Joel Edmundson-Kevin Shattenkirk
Carl Gunnarsson-Colton Parayko

Muuten luottavaisin mielin lähdetään Blackhawksin kaatoon ja ainut mikä vähän huolestuttaa on Hitch. Toivottavasti hänelle on muodostunut jotain ässiä hihaan viime keväisien sulamisien jäljiltä, jota hieman kyllä epäilen. Nyt on pelaajien aika vastata huutoon ja karistaa ensimmäisen kierroksen kirous niskasta. Ja Backes voi antaa näyttöjä tulevaa sopimusta varten :)

Blues in 6 !

 

[Neitikiekko]

Chicago näyttää tämän vuoden Kärpiltä kokoonpanon osalta. Satsattu hyökkäykseen..

 

[Vastuunpakoilija]

Kyllähän se niin on että Bluesin pitäisi voittaa oma divisioonansa jotta se välttyisi Blackhawksilta, se kun on pahin mahdollinen vastus sinitakeille.

Toivoisin kyllä että joku nuijii Chicagon paskasakin maan rakoon mutta blues se ei taida olla, ainakaan tänä vuonna.

 

[ämjiijii]

Samaa mieltä, että kovuudella tai hitailla jaloilla ei Kanea ja Panarinia pysäytetä. Ainakin lähtökohtaisesti tosiaan paras aloittaja näihin puolustusalueen aloituksiin Anisimovia vastaan auttaa jo johonkin saakka. Kane pysäytetään pysymällä iholla, joka on sitten helpommin sanottu kuin tehty. Muun muassa Hedman kuitenkin osoitti viime finaaleissa, että mahdollista on.

Hyvä pointti tuo Hedmanin nimen nostaminen. On nimittäin niin, että vastakkainpeluutuksessa voi olla järkevää miettiä hyökkäysketjun sijaan sitä, että ketkä puolustajat osaisivat parhaiten pimentää tiettyjä pelaajia, vaikkakin mainitsemasi aloitustaito on tärkeä. Hyvin liikkuva eliittipuolustaja, kuten Pietrangelo varmaan syö isoja minuutteja Kanea vastaan. Puolustajia on myös heidän korkeamman peliajan takia helpompi vastakkainpeluuttaa vieraskaukalossa.

 

[B4rre]

Aikataulu on nyt julkaistu:

Keskiviikko 13.4, klo 4:30: CHI @ STL
Perjantai 15.4, klo 3.00: CHI @ STL
Sunnuntai 17.4, klo 22.00: STL @ CHI
Tiistai 19.4, klo 4.30: STL @ CHI
*Torstai 21.4, TBD: CHI @ STL
*Lauantai 23.4, TBD: STL @ CHI
*Maanantai 25.4, TBD: CHI @ STL

* tarvittaessa

Edit: Erittäin inhimilliset aloittamisajankohdat näin suomalaisnäkökulmasta. Ensimmäisistä neljästä pelistä vain yksi alkaa klo 3.00.

Edit 2: Päivämäärät tosiaan amerikkalaisittain eli Suomessa toki tuota sunnuntaita lukuun ottamatta on jo seuraava vuorokausi.

 

[B4rre]

Chicago näyttää tämän vuoden Kärpiltä kokoonpanon osalta. Satsattu hyökkäykseen..

Kyllähän ne suurimmat ongelmat olivat nimenomaan tuossa ykköskentän vasemmalla laidalla, joka paikattiin Laddilla. Kauden aluksi meillä oli kuitenkin siellä puolustuksessa Daley, joka taas ei sopeutunut Chicagoon tai tyytynyt kolmosparin minuutteihin. Jos miettii, minkä hinnan esim. Dallas joutui maksamaan jostain Kris Russellista siirtotakarajalla, niin en yhtään haikaile sen perään, että vielä lisää tulevaisuutta olisi uhrattu siihen, että oltaisiin hankittu joku puolustaja.

Syvyyttä tuosta puolustuksesta kuitenkin löytyy ja suurimman vastuun todennäköisesti kantaa tänä vuonna nelikko Keith, Seabrook, Hjalmarsson ja vanRiemsdyk. Kolme ensimmäistä eivät esittelyjä kaivanne ja kolmikkona ovat mielestäni ilman värilasejakin kovempi kuin nuottien vastaava. Trevor vanRiemsdyk ei pisteillä juhli, mutta pelaa pääsääntöisesti vastustajan pahimpia kenttiä vastaan ja on ihan mukiin menevä puolustava puolustaja, johon Quenneville mm. luotti viime pudotuspeleissä pitkän loukkaantumisen jälkeenkin. Sitten meillä on vielä Rozsivalia (luotettava veteraani), Ehrhoffia (ollut Chicagossa ihan ok), Gustafssonia (lupaava nuorehko kiekollinen puolustaja) ja Svedbergiä (Chicagon Chara - no ei vaineskaan, mutta osaa suhteellisen hyvin käyttää tuota ulottuvuuttaan hyväksi, vaikka onkin pehmeämpi kuin puhdas omatunto).

 

[Gemondo]

Minun on todella vaikea nähdä St. Louisin etenevän tästä parista jatkoon. En keksi ainuttakaan syytä miksi sarja kääntyisi nyt heille kun ei ole ennenkään kääntynyt. Mikä St. Louisissa on nyt paremmin kuin viime vuosina, kertokaapa?

 

[B4rre]

Minun on todella vaikea nähdä St. Louisin etenevän tästä parista jatkoon. En keksi ainuttakaan syytä miksi sarja kääntyisi nyt heille kun ei ole ennenkään kääntynyt. Mikä St. Louisissa on nyt paremmin kuin viime vuosina, kertokaapa?

En nyt varsinaisesti St. Louisia kovin hyvin tunne, mutta keksin useammankin syyn:

- Tarasenko on huomattavasti kokeneempi ja parempi kuin edellisessä pudotuspelisarjassa.
- Loukkaantumistilanne tänä vuonna huomattavasti parempi eli loukkaantuneita ei pahemmin ole.
- Pakisto parempi (Parayko).

Siinä nyt ainakin alkuun.

 

[Gemondo]

En nyt varsinaisesti St. Louisia kovin hyvin tunne, mutta keksin useammankin syyn:

- Tarasenko on huomattavasti kokeneempi ja parempi kuin edellisessä pudotuspelisarjassa.
- Pakisto parempi (Parayko).

Siinä nyt ainakin alkuun.

Toisaalta taas sieltä puuttuu Oshie hyökkäyksestä verrattuna viime vuoteen ja vaikea on uskoa enää Tarasenkonkaan huomattavasti parantavan viime kaudesta kun teki jo tuolloin maalin per peli.

Parayko kyllä tosiaan vahvistaa tuota jo ennestään kovaa puolustusta, mutta kun ei se pelkkä kova puolustus ole riittänyt edellisvuosinakaan jatkoon niin tuskinpa riittää nytkään.

- Loukkaantumistilanne tänä vuonna huomattavasti parempi eli loukkaantuneita ei pahemmin ole.

Ketäs sieltä vuosi sitten oli sivussa? Nopealla tarkastuksella ainakin Bouwmeester, Pietrangelo, Shattenkirk, Backes, Berglund, Lehterä, Schwartz, Stastny, Steen ja Tarasenko olivat mukana jokaisessa pelissä.

 

[B4rre]

Toisaalta taas sieltä puuttuu Oshie hyökkäyksestä verrattuna viime vuoteen ja vaikea on uskoa enää Tarasenkonkaan huomattavasti parantavan viime kaudesta kun teki jo tuolloin maalin per peli.

Parayko kyllä tosiaan vahvistaa tuota jo ennestään kovaa puolustusta, mutta kun ei se pelkkä kova puolustus ole riittänyt edellisvuosinakaan jatkoon niin tuskinpa riittää nytkään.

Ketäs sieltä vuosi sitten oli sivussa? Nopealla tarkastuksella ainakin Bouwmeester, Pietrangelo, Shattenkirk, Backes, Berglund, Lehterä, Schwartz, Stastny, Steen ja Tarasenko olivat mukana jokaisessa pelissä.

Minä kun luulin, että puhuit siitä edellisestä St. Louis - Chicago -sarjasta. Silloin Tarasenko pelasi ensimmäistä kauttaan NHL:ssä ja muistaakseni loukkaantumistilanne oli nuoteilla haastava (en jaksa muistaa, ketä oli poissa) ja Parayko tosiaan ei selittelyjä kaipaa. Viime kaudesta ei mitään havaintoa.

 

[Lico]

Weise, Bickell sekä Rasmussen Stålberg-paidoissa eli viides ketju, joten Panik saa hyvien otteiden vuoksi mahdollisuuden ensimmäisessä pudotuspeliottelussa.

Anisimov, Shaw sekä Hossa treeneissä pelaavissa ketjuissa, joten parhaalla mahdollisella kokoonpanolla lähdetään matsiin. Toki Keith ei kuulu mahdolliseen, mutta ymmärsitte.

 

[Ranksu]

Chicago Blackhawks vs. St. Louis Blues osa 2

Täällä on jo käyty osakseen kummaltakin puolelta keskustelua lännen 1.kierron kliimaksista Chicago vs. Stl Louis, joka on pari vuotta sitten tapahtuneen sarjan jatkumo. Kun viimeksi kohdattiin kävi näin. Tässä vaiheessa pitää hakea kuppi kahvia, 'pyyhkässä nenä' ja kasata itsensä uudelleen happy happy biisien kautta.

Tähän alkuun haluan viitata @lunde :n kirjoitusta parin vuoden takaa jonka kokonaisuudessaa voi lukea täältä. Siinä on minusta täydellinen paketti kuinka läheinen Chicagon ja Bluesin side toisiinsa oikeastaan on kun aletaan kaivamaan vähän pintaa syvemmältä.

1973 QUARTERFINALS           Chicago won 4-1, outscoring St. Louis     22-9.
1980 PRELIMINARY ROUND       Chicago won 3-0, outscoring St. Louis     12-4.
1982 DIVISION FINALS         Chicago won 4-2, outscoring St. Louis     23-19.
1983 DIVISION SEMIFINALS     Chicago won 3-1, outscoring St. Louis     16-10.
1988 DIVISION SEMIFINALS     StLouis won 4-1, outscoring Chicago       21-17.
1989 DIVISION FINALS         Chicago won 4-1, outscoring St. Louis     19-12.
1990 DIVISION FINALS         Chicago won 4-3, outscoring St. Louis     28-22.
1992 DIVISION SEMIFINALS     Chicago won 4-2, outscoring St. Louis     23-19.
1993 DIVISION SEMIFINALS     StLouis won 4-0, outscoring Chicago       13-6.
2002 WESTERN CONF. QUARTERF. StLouis won 4-1, outscoring Chicago       13-5.
2014 WESTERN 1ST ROUND       Chicago won 4-2, outscoring St. Louis     21-14

* * *

Tässä on tämän kauden runkosarjan keskinäiset ottelut

4.11,2015 Blues Blackhawks STL (6) - CHI (5) OT
14.11,2015 Blackhawks Blues CHI (4) - STL (2)
24,1.2016 Blues Blackhawks STL (0) - CHI (2)
9.3.2016 Blackhawks Blues CHI (2) - STL (3) SO
7.4.2016 Blues Blackhawks STL (2) - CHI (1) OT


Joukkueiden runkosarjan tilastot

              CHI             STL

PP%           22.6.%(2nd)     21.5%(6th)
PK%           80.3%(22nd)     85.1%(3rd)
FO%           49.3%(22nd)     51.3%(5th)
GF/GP         2.65 (6th)      2.67 (15th)

Sc 1%/win     77.4% (6th)     72.7% (13th)
tr 1%/win     20.7%(28th)     44.7%(4th)
Ld 1%/win     87.5%(3rd)      80.0%(13th)
Ld 2%/win     90.2%(8th)      82.4%(21th)

Last 10       5-2-3           8-2-0
Home          26-11-4         24-13-4 
Away          21-15-5         25-11-5


GF/GP    = Goals per game

Sc 1%/win = Winning % - Scoring First
tr 1%/win = Winning % - Trailing First
ld 1%/win = Winning % - Leading After Period 1
Ld 2%/win = Winning % - Leading After Period 2

Pejaajatilastot top 6 pisteiden valossa kummaltaki joukkueelta

Blues top 6 + mv

             GP    G     A     P    +/-    PPG    SHG    TOI/GP
Tarasenko    80    40    34    74    +7    12     0      18:38
Steen        67    17    35    52    +3    2      1      20:22
Stastny      64    10    39    49    +3    2      0      19:09
Backes       79    21    24    45    +4    8      0      19:13
Shattenkirk  72    14    30    37   -14   ´1      0      22:25
Brouwer      82    18    21    39    +7    7      0      16:59

             GP   W   L   OT    SA     GAA   Sv%
Allen        44   26  15   3   1260   2.35   92.0%
Elliott      42   23   8   6   1113   2.07   93.3%

Chicago top 6 + mv

           GP    G     A     P     +/-    PPG    SHG    TOI/GP
Kane       82    46    60    106   +17    17      0     20:24
Panarin    80    30    47    77    +8     8       0     18:31
Toews      80    28    30    58    +18    6       4     19:14
Seabrook   81    14    35    48    +6     6       0     22:49
Keith      67     9    34    43    +13    4       0     25:14
Anisimov   77    20    22    42    +8     5       3     18:06

           GP   W   L   OT   SA     GAA    Sv%
Crawford   58   35  18   5   1587   2.37   92.4%
Darling    29   12   8   4   717    2.58   91.5%

* * *

Itse näkisin, että tärkeimmät osa-alueet Bluesilla on miten saadaan 'transition' game kulkemaan semi puhtaasti kun Chicagon nopeat hyökkääjät antavat paineen omissa. Toinen on se, että kuinka hyvin Chicago pystyy jälleen lukemaan nuottien ylivoimapelit. Jos näitä kahta Blues ei saa toimimaan niin aika helposti voi sarjan kirjoittaa Chicagolle jälleen kerran.

Vaikea pukea sanoiksi kuitenkaan fiiliksiä ennen myrskyä. Tiedän, että tämä tulee taas olemaan jotain avain spektaakkelimaista, sanaton. Saadaan käydä tunneskaalat laidasta laitaan ja tapahtui mitä tapahtui niin nautinnollista katseluhetkiä kaikille, Chicagon faneille ja myös Chicagon bändwägönisteille/gööryhunttereille.

Haluan nähdä tätä.

Sarja Chicagolle 6:ssa. Jinx

LGB!

 

[tomechkin]

Taas vaihteeksi Chicago.. Jos tää vuosi ois vihdoin Bluesin, toivotaan parasta. Hitchcock ei vaan kauheesti oo vakuuttanut tässä viime vuosina, keksiikö mitään uutta.

Täytyy sanoa että lännessä on taas kauhee duuni päästä finaaliin, miten nää voi ollakkaan niin
epätasaset. Idässä voi höntsäillä ties mitä Phillyja vs.

 

[teude]

Täytyy sanoa että lännessä on taas kauhee duuni päästä finaaliin, miten nää voi ollakkaan niin
epätasaset. Idässä voi höntsäillä ties mitä Phillyja vs.

Erikoinen näkemys, kun idässä kuitenkin koko liigan ykkösjoukkue tällä hetkellä. Ja onko joku Wild sitten niin paljon kovempi kuin Flyers?

 

[tomechkin]

Erikoinen näkemys, kun idässä kuitenkin koko liigan ykkösjoukkue tällä hetkellä. Ja onko joku Wild sitten niin paljon kovempi kuin Flyers?

Olikin vähän kieliposkella heitetty, mutta kyllä ainakin omasta mielestä lännessä on selvästi kovempia jengejä kun idässä. Caps on ollut huikea tällä kaudella, vaikkakin pelannut ehkä vähän heikompia vastaan useammin.
En toki väitä että idästäkään helpolla finaaleihin pääsee, mutta helpommalla kuin lännessä.

Wildilta nyt on turha odottaa mitään ihmeitä, toki niin luulin viimeksikin..

Eniveis viimeset 4 vuotta on mestari tullut lännestä, veikkaan että tulee tänäkin vuonna.
Toki voin olla hyvinkin väärässä, usein olenkin. Yllätykset on playoffien suola.