Ei teistä Röd Wittiläisistäkään ihan hirveästi ääntä lähtenyt. Ultraseja on ainakin puolet vähemmän mitä kymmenen vuotta sitten. Myös RA:sta hävinnyt paljon kannattajia todennäköisesti istumapaikoille.
Ihan hemmetin iso käsi jälleen capolle, joka todella elää pelissä ja yrittää saada päädyn mukaan.
Nytkin lauantai ja Sport johtaa kelpo esityksen jälkeen 3-0, eikä minkäänlaista innostusta havaittavissa missään ryhmässä. Ei itseään hardcorena pitävissä saati tavallisissa tuulareissa, jotka tulee vaan uteliaisuudesta töllöttämään RA-huivi kaulassa ja parempi kai sekin kuin ettei tulisi ollenkaan.
Mä kaipaan sitä ekojen lligakausien ja Mestiksen ajan kapinaa, kiimaa ja uhoa takaisin. Suurin osa päädystäkin on kai vain turtunut näihin sijat kymppi ynnä muihin. Noin kolmasosa runkosarjasta pelattu ja kahdeksan pistettä sijaan kuusi. Ei nyt vielä saisi luovuttaa.
Pointti on se, että jatkuvalla toisten syyllistämisellä ja moittimisella tämä homma (kannattaminen) ei parane. Joukkueen täytyy alkaa voittaa. Aina kun on voittopeli tulossa, ääntä ja taputusta alkaa kummasti kuulua. Meidän peruspäätyläisten on saatava lisää omia mukaan Sundom Ståhon ja myös itse osallistuttava äänekkäämmin lauluihin. Mitä enemmän saadaan ääntä meistä, sitä helpommin hiljaisemmatkin lähtevät mukaan.
Ensi lauantain HIFK -pelistä odotukset ovat korkealla.