Samalla aikakaudella oli käytössä myös perusmallin torvia. Niillä reagoitiin esimerkiksi hyviin taklauksiin, mutta käytettiin myös kollektiivisena häirintänä. Vastustajan rankkari --> hirveä, epävireinen torvikonsertti. :)
Aah, memories...
Varmaan joskus armon vuonna 87-88; vieraspeli Vorssassa, siinä vanhassa kuplassa. FoPSin rosterissa oli noina aikoina mm Ilkka Kares, Mika Helkearo, Mikko Laaksonen ja Jouni Vento. Helvetinmoisia pelimiehiä silloin 1-Divarin aikoina...
Kolme-neljä bussilastillista RedArmyn kannattajaa paikanpäällä, promilletaso suht korkea, ja kymmenittäin noita torveja. Helvetinmoinen torvikonsertti heti alusta, joka "kauniisti" kiersi kuplahallissa.
Välillä taas laulettiin "We are Red, we are White..."
Vorssalaiset ihmeissään koko touhusta...
Peli alkoi, ja noin kahden minuutin jälkeen Sport 0-3 johdossa, ja taas torvet soi... Eipä mitään, 10 minuuttia myöhemmin FoPS johti 4-3, ja tästä eteenpäin tilanne vaihtui vuorotellen 4-5, 6-5, 6-7 tokan ja kolmannen erän aikana. Jossain vaiheessa kolmannen erän lopussa Sport meni vielä 7-8 johtoon, ja oletimme pelin olevan sillä selvä.
Nooh, kauan ei kestänyt kunnes Fopsi tasoitti pelin taas, ja sitten ihan lopussa he pääsivät vielä kerran ylivoimalle.
Vorssalaisten kiekonhierontaa Sportin päädyssä, ja siniviivalta tuli kova veto maalia kohti, jonka Jan Neliba(?) yritti heittäytymällä blokata, mutta kiekko nousi siitä korkean kaareen kohti maalia, ja upposi verkkoon yli hölmistyneen Iiro Holménin (?). Oli varmaan Jouni Vennon kuti joka kimposi yläilmasta maalin.
Ottelu päättyi siis 9-8, ja meidän pitkä kotimatka bussilla oli p-i-k-k-a-s-e-n ankea...
Ikimuistoisin Sport peli minun omalta kohdaltani, ja näin minä sen reissun ainakin muistan...?