Olikohan tämä Aikun uran viimeinen olympiahiihto? Jos oli, niin kiitokset Aino-Kaisa Saariselle, 2000-luvulla eniten olympiamitaleita voittaneelle suomalaiselle urheilijalle! Kaksi hopeaa ja kolme pronssia Aikun saldo, siinä on tulevaisuuteen sitten nuoremille tavoiteltavaa.
Ainakin jossain mitalihaastattelussaan Saarinen totesi, että voisi jatkaa 2018 olympialaisiin asti, mutta näistä nyt ei tiedä. Todennäköisemmin oli viimeinen olympiastartti, sillä neljä vuotta on aika pitkä aika veteraani-ikäiselle hiihtäjälle. Mutta mistä sitä kestävyysurheilussa tietää.
Sen saisivat kyllä muuttaa, että yhteislähdöistä palattaisiin aikalähtöihin. Kisahan oli aivan helvetin tylsää katseltavaa paitsi viimeisen parin kilometrin ajan. Siinä ne lykkivät pötkössä, norskit kärjessä. Sama toistuu noin 28-29 km, kunnes tulee vähän loppukirejä alemmista sijoituksista.
Väliaikalähdöt ovat ainoa oikea tapa oikeastaan millekään hiihtomatkalle paitsi sprinteille ja viesteille. Yhteislähdöt painottavat enimmäkseen loppukirejä ja peesissä pysymistä.
Miesten 50 km on ehkä kaikkein kärjistetyin esimerkki tästä. Väliaikalähdöillä siitä voi tulla monen tunnin tiukka trilleri, jossa saa jännätä väliaikapisteiden tilanteita ja jossa hiihtäjät käyvät omaa yksinäistä taistoaan kelloa vastaan. Yhteislähtökisassa voi startin jälkeen käydä vaikka elokuvissa tai syömässä ja palata sitten joskus takaisin katsomaan miltä tilanne näyttää kun 95% kisasta on hiihdetty ja loppurutistus alkaa.
