Tuomiojan luulisi olevan sen verran kokenut konkari, ettei hän syyllistyisi noin alatyylisiin kiukutteluihin. Hallitukset tulevat ja menevät, eikä yhden hallituksen hallitusohjelmasta kannattaisi mitään epätoivoista äärioikeistokorttia ryhtyä vetelemään.
Erkillä on toisaalta vaikeat ajat. Ensin Suomi liittyi NATO:n jäseneksi ja Erkin vuosikymmenten ulkopoliittinen linja osoittautui sarjaksi ideologisia päähänpinttymiä ja sinisilmäistä höperöintiä. Toiseksi SDP on kirkuvassa alennustilassa. Demaripuolueessa ei ole jäljellä enää paljoakaan merkkejä valtionhoitajapuolueesta, jollainen SDP kuitenkin viime kädessä oli vielä 90-luvulla. Nykyisen SDP:n kyvyt rajoittuvat velanottoon, verotuksen kiristämiseen, sekä yritysten uusien nilkoillepotkimistapojen keksimiseen. On aivan oikea johtopäätös, että ajatteleva osa kansasta oli ohjastamassa demaripuoluetta tällä kerralla oppositioon.
"Mies kun tulee tiettyyn ikään..."
Erkille ja Paavolle näyttää käyneen niin, että iän myötä unohtuu paitsi sellainen iän tuoma perspektiivi ja tolkku, myös kyky ymmärtää, että itsekin on saattanut toimia väärin. Mehän emme ole Suomessa tottuneet siihen, että kypsään ikään ehtineet, fiksuina pidetyt entiset ja nykyiset politiikot sanoisivat julkisesti aivan mitä sylki suuhun tuo. Erkki on suurin piirtein saman ikäinen kuin oma äitini, joka on iän myötä taantunut vähän niin kuin teinin tasolle. Siinä missä hän ennen harkitsi sanansa ja varsinkin kritiikkinsä varsin tarkkaan, nykyisin tuntuu, että antaa vaan palaa. Ja sitten ihmettelee tai jopa loukkaantuu, jos häntä huomauttaa tai jopa hermostuu hänen sanomisistaan. Sellainen tietynlainen ehdottomuus on tullut kuvaan, mitä ei ennen ollut. Teini-ikäiset ovat ihan samanlaisia: tietävät kaikesta kaiken ja muut eivät vain tajua. Ennenhän tämä jopa saattoi mutsin kohdalla pitää paikkaansakin, varsinkin, jos vertasi muhun, mutta mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä enemmän hän yksinkertaisesti käsittää asioita väärin. Hänen kohdallaan kyse ei edes ole siitä, että haluaisi käsittää väärin, vaan hän vain saattaa tarttua johonkin pieneen nyanssiin, jolla ei ole kokonaisuuden kannalta suurtakaan merkitystä ja ottaa kierrokset siitä. Todella hämmentävää. Onneksi hän ei ole somessa eikä ketään oikeasti hänen mielipiteensä kiinnosta, joten tämä nyt on lähinnä minun henkilökohtainen riesani. Mutta Erkilläpä onkin useita eri kanavia, joissa julistaa.
Kyllä on demarit erikoisessa tilanteessa. Ovat toki itse itsensä sinne ajaneet, mutta silti on vaikea tunnistaa puoluetta enää samaksi kuin aiemmin. Itseäni kiinnostaisi kovasti tietää, mitä mieltä Antti Lindtman ihan oikeasti on demareiden nykytilasta. Mulla on hänestä sellainen kuva, että hän on älykäs ja avarakatseinen kaveri, jolla ei ole valtavaa sisäistä tarvetta kiistellä asioista kiistelemisen vuoksi ja vetää huomiota itseensä, vaan hän keskittyy enemminkin asiasisältöihin. Sanoo, kun on asiaa, mutta jättää turhan paskanjauhamiset muille. Sellainen vähän harmaa ja ehkä vähän mitäänsanomatonkin tyyppi, mutta just sellainen, joita tarvitaan, jotta asiat saadaan sovittua. Mun on vaikea aidosti kuvitella, että tämä demareiden kovin vasemmalla oleminen olisi aidosti sitä, mitä Lindtman itse haluaa. Tokihan joutuu nyt "virkansa puolesta" kritisoimaan hallitusohjelmaa ja teki senkin mielestäni jokseenkin tyylikkäästi, mutta sekin jää näiden muiden kauhistelijoiden ja maailmanlopun odottajien kommenttien alle. Koen, että nämä vassaridemarit vetävät kiitettävästi mattoa näiden maltillisten ja vähän enemmän oikealla olevien jalkojen alta. Ja tällaisiksi demarit kai on viimeiset vuosikymmenet mielletty ja siksi se suosittu puolue on ollutkin. Kommarit ja vassarit olivat erikseen, eikä heidän aatteensa kovin suurta suosiota ja luottamusta nauttinut. Enkä minä ainakaan ihmettele, notta miksei.
www.is.fi
www.aamulehti.fi
yle.fi